sähköinen osaamispäiväkirja pelastajalle ja palokuntalaiselle
s. 6
Kutsut jaostokokouksiin
s. 40
sppl.fi 3/2025
Palokuntien SM-kilpailu vahvistaa osaamista ja oppimista
s. 38
Pelastamisen arvoista
Palavaa tahtoa ja taitoa tarjoaa kierrätyspalvelujen ja materiaalien moniosaaja: www.kuusakoski.com
Haluatko Palopäällystökalenterin vuodelle 2026?
Palopäällystökalenteri on Suomen Palopäällystöliiton jäsenille lähetetty A5-kokoinen vuosikalenteri.
Koska maailma on digitalisoitunut jo jonkun aikaa, on fyysisille kalentereille ollut koko ajan vähemmän käyttöä. Emme enää lähetä Palopäällystökalenteria automaattisesti kaikille jäsenille. Vuoden 2026 Palopäällystökalenterin saa liiton jäsenenä, kun sen erikseen tilaa liiton verkkosivuilta viimeistään 12.10.2025.
Tilaa Palopäällystökalenteri 2026: sppl.fi/ palopaallystokalenteri
Koulutuksen Osaamisen kehittäminen – kenelle ja missä?
Vieläkö muistat elokuussa tulleen Palopäällystöliiton uutiskirjeen, sisältönä syksyn koulutukset ja tapahtumat? Tätä kirjoittaessani uutiskirje on aivan uunituore. Tarjontaa löytyi laidasta laitaan. Tilaisuuksia oli pitkälle kolmatta kymmentä! Osa maksullisia, osa ilmaisia, iso osa sellaisia, jossa Palopäällystöliitto jäsenedun nimissä subventoi taustalla tilaisuuden kustannuksia laajan osallistumisen mahdollistamiseksi.
Näiden tilaisuuksien jatkona ovat erilaiset kaupalliset tahot, joille seminaarien järjestäminen on bisnestä. Kun tähän lisää vielä oman organisaation tai yhteistyöverkostojen seminaarit, webinaarit ja koulutuspäivät, niin siitäpä se kalenteri sitten täyttyikin, ja orga-
nisaation koulutustili tyhjeni samalla ovenavauksella.
Kyse ei ole siitä, etteikö koulutuksiin tulisi mennä. Päinvastoin! Kehittäminen tarkoittaa muutosta. Muutoksessa on paljon uuden oppimista, ja oppi ei tule itsestään. Lisäksi koulutustilaisuudet, varsinkin läsnätilaisuuksina, tarjoavat tärkeitä vuorovaikutustilanteita ja epämuodollisia kohtaamisia, jopa vertaistukea. Muutoksen tuomista iloista ja suruista keskusteleminen epävirallisissa ympyröissä on tärkeä osa muutosta. Se ei onnistu Teams-kokouksissa.
Työnantaja joutuu usein tarkkaan harkitsemaan, kenet lähettää minnekin. Monesti innokkaimmat kiertävät kaiken mahdollisen,
vaikka oma osaaminen riittäisi esiintyjäksikin. Ovatko kaikki menot näille pakollisia?
Iso joukko on tunnollista, töitä puurtavaa, joille osallistuminen toisi henkireikää ja vertaistukea, mutta työkuorma ei anna myöten. Nämä tarvitsevat rohkaisua.
Sitten tulee se joukko, joille joku tietty kehittämisaihe olisi erityisen hyödyllinen, mutta lähtökynnys on ylipääsemätön. Nämä pitää ystävällisesti ohjata osallistumaan. Talouskurimus aikaansaa priorisointia.
Oma tapahtumailmiönsä ovat kaupalliset tomijat. Niiden prosessi on selkeä. Ensiksi tavoitellaan kyselyn muodossa kohderyhmää: ”mistä luulet tarvitsevasi lisätietoa”. Vastausten nojalla rakennetaan tilaisuus, johon tarjotaan pelastusalan silmin katsottuna varsin korkeahintaisia osallistujapaikkoja. Jos sinut luetaan asiantuntijaksi, isoksi nimeksi käsiteltävässä aiheessa, niin olet jo houkuteltu puhujaksi. Lopuksi tilaisuuteen houkutellaan ilmaislipuilla sellaisia silmäätekeviä, jotka tuovat läsnäolollaan tilaisuudelle arvoa ja varsinkin kiinnostavuutta.
Olisiko kuitenkin parempi, että kohdennettaisiin vähäiset rahamme ja kortilla oleva aikamme pelastusalan ”omiin tilaisuuksiin”, kuten Palopäällystöpäivät (SPPL), Pelastustoimen ajankohtaispäivät (SM) tai Varautumisseminaari (SPEK)?
Lopuksi: väitetään, että osaamisen kehittäminen olisi sivistyneempi tapa kuvata sitä, mistä on kyse. Siksi yliviivaus otsikossa.
Jaksamista ja virkeyttä aurinkoiseen syksyyn toivottaen,
V-P Ihamäki liittohallituksen puheenjohtaja pelastusjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
3. Pääkirjoitus
5. Toiminnanjohtajan katsaus
6. HAKA-rekisterin uusi sähköinen osaamispäiväkirja pelastajalle ja palokuntalaiselle
8. Pelastustoiminnan johtaminen murroksessa
10. 3D-tulostus osana siviiliyhteiskunnan varautumista – kriisiajan varaosat syntyvät läheltä
12. Osaamisen kehittäminen – pelastushenkilöstö ja yritykset samassa veneessä
14. Riskienhallinta-jaosto:Tervetuloa Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäiville Helsinkiin
15. VI Sopimuspalopäällikköseminaarin aloitus siirtyy syksyyn 2026 – Hae mukaan!
16. VVS-standardit, YTF-kutsu
17. Hallinto ja tukipalvelut -jaosto: Itä-Suomen yliopisto käynnistää pelastusalan johtamisen koulutuksen
18. Pelastusopisto: Uudistettu alipäällystötutkinto tuo joustavuutta ja vastaa pelastustoimen osaamistarpeisiin
20. Opettajan ja harjoitusmestarin onnistuneen työn taustalla monipuolinen kokemus
39. Palokuntien SM-kilpailu vahvistaa osaamista ja oppimista
40. Kokouskutsut
41. Erovuoroiset, Uudet edustukset
42. Liittohallituksen kokoukset
43. Uudet jäsenet
44. Turvallisuus tiukentuu logistiikassa Terminaalit uuden aikakauden paineessa
46. Koulutukset
47. Tervehdimme palopäällystöä
Anna palautetta!
Anna toimituskunnallemme palautetta Palopäällystölehdestä. Mistä asioista tai näkökulmista toivoisit saavasi lukea? Tai haluaisitko itse kirjoittaa lehteen? sppl.fi/anna-palautetta-lehdesta
PÄÄTOIMITTAJA hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki TOIMITUSKUNTA toiminnanjohtaja Ari Keijonen
• koulutusjohtaja Tomi Timonen • viestintäpäällikkö Terhi Kallio • kehittämispäällikkö Antti Kinnunen
• koulutuspäällikkö Mikko Poutala • koulutuspäällikkö Olli Korteniemi • erityisasiantuntija Saku Sutelainen • erityisasiantuntija Joel Kauppinen • hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso • hankepäällikkö Joonas Kortelainen • turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski • hankepäällikkö Juha Gröhn • hankepäällikkö Iivari Valkonen • koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi
• talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero KANSIKUVA: Kymenlaakson pelastuslaitos TAITTO Zerren Design Oy
• PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2025, ISSN 1795-3812 ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178, ilmoitukset@sppl.fi
SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki, puhelin 0440 345 112 , toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi, www.sppl.fi, Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto, Instagram: @SPPL_ry, Viestipalvelu X: @SPPL_ry Youtube: @palopaallystoliitto, Linkedin: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen
Osaaminen ja yhteisöllisyys – turvallisuuden kaksoisvoima
Turvallisuus ei synny sattumalta – se rakentuu osaamisesta ja yhteisöllisyydestä. Palopäällystöliiton tehtävä on tukea pelastus- ja turvallisuusalan toimijoita kehittymään, verkostoitumaan ja vaikuttamaan. Muuttuva toimintaympäristö, teknologian kehitys ja yhteiskunnan monimutkaistuminen edellyttävät jatkuvaa oppimista ja vahvaa yhteistyötä. Tässä työssä liitto haluaa toimia suunnannäyttäjänä.
Osaaminen vaikuttaa suoraan pelastustoimen ja koko turvallisuusalan suorituskykyyn. Yksilötasolla se tarkoittaa parempaa päätöksentekoa, turvallisempaa toimintaa ja kykyä hallita vaativia tilanteita. Organisaatiotasolla osaaminen näkyy tehokkaampana johtamisena, sujuvampana yhteistyönä ja valmiutena vastata nopeasti muuttuviin riskeihin. Hyvin koulutettu henkilöstö ei ainoastaan toimi turvallisesti – se myös kehittää toimintaa ja tuo uusia ratkaisuja arjen haasteisiin.
Haluamme vahvistaa osaamista koko pelastusalan kentässä – niin pelastustoiminnan ensilinjassa työskenteleville kuin onnettomuuksien ehkäisytyötä tekeville. Molemmat tehtäväalueet vaativat syvää asiantuntemusta, tilanneherkkyyttä ja kykyä soveltaa tietoa käytännössä. Onnettomuuksien ehkäisyssä korostuvat ennakoiva riskienhallinta, lainsäädännön tuntemus ja vuorovaikutustaidot, kun taas operatiivisessa toiminnassa tarvitaan teknistä osaamista, johtamiskykyä ja paineensietoa.
Pelastustoimen hallintopäällystö puolestaan tarvitsee strategista näkemystä, johtamisosaamista ja kykyä vaikuttaa rakenteisiin, jotka mahdollistavat tehokkaan ja turvallisen toiminnan.
Samoin sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimen kokonaisuutta – niiden jäsenten osaamisen kehittäminen on olennainen osa liiton tehtävää.
Tämän lisäksi haluamme tukea turvallisuuden ja riskienhallinnan ammattilaisia, joiden työ ulottuu pelastustoimen rajojen yli. Heidän osaamisensa on keskeistä yhteiskun-
nan kokonaisturvallisuuden rakentamisessa Liiton koulutustarjonta vastaa alan ajankohtaisiin tarpeisiin. Tällekin syksylle on tarjolla kymmeniä osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Jo tässä vaiheessa paljastettakoon, että liiton jo pitkään valmistelussa ollut Palopäällystöliiton Johtamisakatemia saa virallisen julkistuksensa jouluseminaarissamme.
Asiantuntijatoiminnassamme tuotetaan lausuntoja, osallistutaan hankkeisiin ja ylläpidetään toimikuntia, jotka vaikuttavat pelastusalan kehitykseen. Kansainvälinen yhteistyö, kuten osallistuminen pohjoismaisiin opintoviikkoihin ja EU-verkostoihin, tuo arvokasta näkökulmaa myös kotimaiseen työhön.
Summa summarum: liiton jäsenyys merkitsee kuulumista yhteisöön, jossa jokaisen asiantuntemus on arvokasta. Jäsenenä saat käyttöösi koulutukset, asiantuntijasisällöt ja verkostot, jotka tukevat sinua ammatillisessa kasvussa ja vaikuttamisessa. Palopäällystöliitto on olemassa, jotta pelastuksen ja turvallisuuden osaajat voivat tehdä työnsä entistä paremmin, turvallisemmin ja vaikuttavammin.
tetaan riittävä vaihtuvuus. Poikkeuksena on tapaus, että henkilö on valittu kesken kauden eronneen tilalle, jolloin tätä ”tuurauskautta” ei lasketa varsinaiseksi kaudeksi.
Syksyn jaostokokoukset ja liittokokous merkitsevät sitä, että kolmannes liiton luottamushenkilöstöstä on jälleen vuotuisessa rotaatiossa eli erovuorossa. Oletko kenties itse kiinnostunut luottamustehtävästä? Jos kyllä, niin kerro kiinnostuksestasi joko jaoston puheenjohtajalle tai minulle. Ja jos tehtävä ei suoranaisesti kiinnosta itseäsi, aina voit olla vaikuttamassa kokouksessa ja antaa kannatuksesi sopivaksi katsomallesi kandidaatille. Jaostokokoukset ja liittokokous ovat siis osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja.
Erovuoroiset henkilöt ja kokousten kutsut löydät toisaalta tästä lehdestä. Kertauksena liiton säännöistä, että erovuoroinen henkilö voidaan valita kerran uudelleen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Tällä varmis-
Syksyn Turvallisuus 2025 -messut oheistapahtumineen Messukeskuksessa tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitua, jakaa osaamista ja tutustua alan uusimpiin ratkaisuihin. Olitpa pelastustoimessa, ensihoidossa tai muussa turvallisuustehtävässä – täällä kohtaat kollegat, kehität ammattitaitoasi ja löydät inspiraatiota arjen haasteisiin. Näytetään yhdessä, miten Suomi pysyy turvassa. Nähdään messuilla!
Hyvää syystoimintakautta!
Ari Keijonen toiminnanjohtaja
Kuva: Joel Kauppinen
HAKA-rekisterin uusi sähköinen osaamispäiväkirja pelastajalle ja palokuntalaiselle
Pelastuslaitosten henkilöstön osaamisen seuranta ja kehittäminen perustuu jatkuvaan oppimiseen ja harjoitteluun, jotta varmistetaan pelastajien moniosaaminen fyysisten ja henkisten vaatimusten täyttämiseksi. HAKA-rekisterissä osaamisen varmistaminen saadaan dokumentoitua oikein kaikissa palokuntamuodoissa.
Osaamisen kehittämiseen kuuluu lakisääteisten vaatimusten noudattaminen, tiivis yhteistyö muiden tahojen kanssa sekä henkilöstön ammatillisen kasvun tukeminen niin työelämän tarpeiden kuin henkilökohtaisen kehittymisen näkökulmasta.
Osaamisen varmistaminen tulee myös dokumentoida luotettavalla tavalla. Siihen on tällä hetkellä käytössä ainoastaan yksi järjestelmä, HAKA-rekisteri. Sitä on mahdollista käyttää koko Suomessa niin pelastuslaitoksissa kuin sopimuspalokunnissakin. HAKAan rakennettua henkilökohtaista osaamispäiväkirjaa on rakennettu käytettäväksi sähköisessä muodossa ja se on käytettävissä myös mobiilisovelluksella.
Osaamispäiväkirja apuna koulutuksen järjestämisestä osaamisen kehittämiseen
Henkilökohtainen sähköinen osaamispäiväkirja on integroitu osaksi HAKA –turvallisuusosaamisen hallinnointikantaa. Osaamispäiväkirjan laadinnassa on huomioitu sisäministeriön julkaisu 2023:28 - Ohje pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan sekä aikaisemmin julkaistu ohje Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa.
Osaamispäiväkirjan on tuottanut Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) HAKA 3.0 -hanke Palosuojelurahastolta saadun erityisavustuksen rahoituksella.
Osaamispäiväkirjassa osoitetaan Sukellus- ja pintapelastusohjeessa vaaditut, pelas-
tustehtävissä edellytettävä osaaminen sekä suoritetut harjoitukset. Suoritukset kirjataan päiväkirjaan. Päiväkirjassa osoitetaan, miten pelastustehtävissä edellytettävä osaaminen pidetään yllä vuosittaisella harjoittelulla. Riittävä osaaminen osoitetaan pääsääntöisesti harjoitusten yhteydessä.
Harjoitussuunnitelmiin tulee kuvata, mitä ohjeessa kuvattua osaamista harjoituk-
sessa osoitetaan. Tämä tulee siis vauhdittamaan siirtymistä koulutuksen järjestämisestä osaamisen kehittämiseen.
Harjoitussuunnitelmassa pitää vetäjän ja arvioijien ennakkoon sopia, että osaamisen vertaisarviointia voidaan tehdä viikkoharjoituksen yhteydessä. Viikkoharjoituksen vetäjän on mietittävä, mitä eri osaamisia hänen viikkoharjoituksessansa arvioidaan. Osaamistavoitteet ja niiden eri osasuoritukset tulee huomioida harjoitussuunnitelmaa laadittaessa. Viikkoharjoituksessa voi olla
Taulukko: Esimerkki PeOS7 = Yleinen perusosaaminen osaamisvaatimuksista.
Osaamisvaatimus huoltaa paineilmalaitteen käytön jälkeen ja käyttää huoltaessa suojaimia
Osasuoritus 1
Osasuoritus 2
suojautua huolloissa paineilmahengityslaitteen ”likaisuuden” edellyttämällä tavalla
pestä paineilmahengityslaitteen kantolaitteen
Osasuoritus 3 pestä paineilmasäiliön
Osasuoritus 4
Osasuoritus 5
Mittari
pestä ja kuivata kasvo-osan
tarkastaa paineilmahengityslaitteen toiminnan
huoltamalla ohjatusti harjoituksessa paineilmahengityslaitteen käytön jälkeen, tekemällä toimintatarkastuksen
Oletusvoimassaoloaika 36 kk
OSAAMISPÄIVÄKIRJA
useita eri rasteja, joissa jokaisessa on oma kouluttajansa eli vertaisarvioija.
Osallistujat voivat käydä yhdessä harjoituksessa vain yhdellä rastilla oman osaamisprofiilinsa mukaan. Esimerkiksi yhdellä rastilla ovat savusukeltajat, toisella korkeanpaikan työskentelijät ja kolmannella muu hälytysosaston väki.
Ennakkoilmoittautuminen harjoituksiin tulee välttämättömäksi, jotta viikkoharjoituksen vetäjä tietää harjoitukseen osallistujien osaamisen arviointitarpeen. Osaaminen kirjataan HAKAan vertaisarvioijan toimesta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että pelastuslaitosten henkilöstön osaamisen seuranta ja kehittäminen on jatkuva prosessi, joka takaa valmiuden ja kyvyn vastata erilaisiin pelastustilanteisiin tehokkaasti ja turvallisesti.
Osaamisen arviointi perustuu määriteltyihin osaamisvaatimuksiin
Oppimispäiväkirjan osaamisvaatimukset on laatinut Savusukellusoppaan (2021) kirjoittanut Ville Ala-Kokko. Hän oli asiantuntijana mukana laatimassa ohjetta pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan erityisesti liitteiden Osaamisvaatimukset-osassa.
Osaamisvaatimukset on jaettu yhteentoista eri luokkaan. Palokunnan ja pelastuslaitoksen on keskenään suunniteltava
Osaamispäiväkirja osana
HAKAa
Sisäministeriön ohjeet pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan sekä putoamisvaarallisella alueella työskentelyyn on nyt integroitu HAKAan siten, että osaamisvaatimuksista muodostuu henkilökohtainen osaamispäiväkirja viikkoharjoituksissa ja hälytystehtävillä vertaisarvioitujen osaamisten mukaan.
ja sovittava, mitä osaamista palokunnalta edellytetään. Jos palokunnalla ei ole pintapelastus- tai kemikaalisukellusvälineistöä, niin tuskin palokunnan hälytysosaston henkilöstöltä pelastuslaitos vaatisi noita osaamisia. Samoin palokunnan on suunniteltava hälytysosastonsa henkilöiden osaamisprofiilit.
Osaamisvaatimukset
1. Yleinen perusosaaminen (kaikki pelastustyöntekijät)
2. Sammutus- ja pelastustyössä (tulipaloissa) edellytettävä perusosaaminen
3. Vaarallisten aineiden (CBRN) tilanteiden edellyttämä perusosaaminen
4. Vesipelastamisen edellyttämä perusosaaminen
5. Savusukellusosaaminen
6. Pintapelastusosaaminen
7. Kemikaalisukellusosaaminen I-tasolla
8. Kemikaalisukellusosaaminen II-tasolla
9. PVAT-perusosaaminen (savu- ja kemikaalisukeltajan osaaminen kerroksissa ja putoamisvaarallisen alueen läheisyydessä työskennellessä)
10. PVAT1-osaaminen (savusukeltajan osaaminen palavan rakennuksen katolla työskennellessä)
11. Vaativien savu- ja kemikaalisukellusten edellyttämä osaaminen
HAKAn päivitys jatkuu syksyn aikana
HAKAn tilasto-osiossa on käyttöoikeuksista riippuen nähtävillä monipuoliset vertaisarviointiraportit. Lisäksi koulutuksen suunnitteluun on rakenteilla tekoälyavusteinen harjoitussuunnittelutyökalu, joka hyödyntää oman palokunnan ja sen henkilöstön vertaisarviointitietoja luodessaan ehdotelman koulutussuunnitelmaksi. Näistä uusista ominaisuuksista uutisoidaan myöhemmin lisää.
SPEK tuottaa oppaan osaamisvaatimusten määrittämiseksi ja järjestää aiheesta useita webinaareja syksyn aikana.
Lisätietoja HAKAn ominaisuuksista saa SPEKin kehittämispäällikkö Markku Savolaiselta, markku.savolainen@spek.fi.
Markku Savolainen kehittämispäällikkö, palokuntien palvelutoiminta
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Pelastustoiminnan johtaminen murroksessa
Uudet pelastustoimen yhteistyöalueiden tilanne- ja johtokeskukset aloittivat toimintansa huhtikuun alussa. Valtakunnallisesti meillä on ensimmäistä kertaa lakiin pohjautuva valmius ja kyky tilannekuvan analysoinnille ja välittämiselle, sekä tarvittaessa ja tilanteen niin edellyttäessä käyttää yhteistyöalueen voimaa.
Pelastustoiminnan johtamiselle on pitkät perinteet ja se herättää meissä monessa intohimoja ja näkemyksiä. Jokaiselle meistä on opetettu oman aikamme tekniset menetelmät johtaa onnettomuustilanteita. Aikojen saatossa näiden tueksi on muodostunut uutta tekniikkaa, kuten livekuvatoimintoja tai kenttäjohtojärjestelmiä, johtamistoiminnan tueksi.
On tärkeä tunnistaa, että elämme pelastustoiminnan johtamisen saralla kenties suurinta murrosvaihetta henkilömuistiin, joka haastaa meitä jokaista tunnistamaan uuden tekniikan mahdollisuuksia tukea omaa johtamistoimintaansa. Tiedon määrä ja saatavuus ovat lisääntyneet merkittävästi osana joh-
tamisprosessia. Olemme myös omaksuneet esimerkiksi muista Pohjoismaista erilaisia malleja luoda pääsuunnitelmia, varasuunnitelmia ja hätäsuunnitelmia toiminnan saavuttamiseksi kohti asetettua tavoitetta. Palopäällystöliiton kautta olen itsekin saa-
nut mahdollisuuden tutustua esimerkiksi pohjoismaisen opintoviikon välityksellä eri maiden johtamisjärjestelmiin ja järjestelyihin. Toimintaympäristön muuttuessa yhä kompleksisemmaksi joudumme haastamaan ja muokkaamaan omaa johtajuuttamme vastaamaan nykypäiväistä pelastustoiminnan johtamisen vaativuutta. Useinhan se menee niin, että ilmiöt leviävät muualta Euroopasta vähitellen Suomeen. Meiltä edellytetään vaativampaa johtamista, syvempää asiantuntijuutta, suurta tiedonkäsittelykykyä ja entistä oikeasuuntaisempia päätöksiä paineen alla.
Johtamisen simulaatiooppimista
Tiedon määrä ja saatavuus ovat lisääntyneet merkittävästi osana johtamisprosessia.
Kevään Palopäällystöpäivillä osallistujilla oli erinomainen mahdollisuus tutustua pelastustoiminnan johtamisen simulaatioharjoitukseen, joka empiirisen palautteen perusteella sai hyvän vastaanoton. Organisoiduissa pienoismalliharjoitteissa oppija on aktiivinen toimija, ja harjoitus tuottaa alkuärsykkeen
Arjan Bruinstroop esiintyi kevään Palopäällystöpäivillä.
Kuva: Joel Kauppinen
harjoituksen jälkeiselle oppimiskeskustelulle. Pieniä pikantteja yksityiskohtia muokkaamalla saamme kustannustehokkaasti yhdestä pelialustasta monta peliä aikaiseksi eri vaikeusasteilla. Ei sovi unohtaa Pelastusopiston laatimia osaamiskartoitusmalleja, jotka toimivat myös hienosti harjoitteluun. Nämä kaksi harjoittelumuotoa eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentävät toinen toisiaan. Jo pelkän kahden tunnin osallistavalla harjoittamisella oppija näkee omat vahvuutensa ja kehityskohteensa. Eikä tästä yksinomaan ole kiittäminen myös meidän upeita rastin pitäjiä.
Parvi-malli
Palopäällystöpäivillä saimme myös raikkaan tuulahduksen Alankomaista, kun Arjan Bruinstroop kävi esittelemässä niin sanotun ”parvi”-johtamismallin. Parvi-mallissa toimivaltaa ja asiantuntijuutta etenkin erittäin haastavissa ja kompleksisissa onnettomuustyypeissä viedään johtamisorganisaatiossa alas ja matriisinomaisesti.
Mitä nyt sitten?
Valtakunnallinen pelastustoiminnan yleisohje oli keväällä lausunnolla ja sen myötä meidän johtamiskäytänteet yhdenmukaistuvat entisestään. Lisäksi yhteistyöalueet ovat laatineet alueidensa sisälle yhteensovitetut johtamisohjeet tilanteisiin, joissa yhteistyöalueen pelastusviranomainen ottaa johtovastuun. Pelastustoiminnan johtajan kykyä ja vaatimuksia muokataan nyt kovalla kädellä ja tämä haastaa meitä kaikkia pelastustoiminnan johtajana toimivia ylläpitämään ja kehittämään omaa osaamistaan. Meistä jokainen varmasti tietää, että pelkästään tehtäväfrekvenssi ei riitä ylläpitämään riittävää osaamista, joten harjoittelu, harjoittelu, harjoittelu… Kun paine on kova ja päätöksiä tarvitaan, pelastustoiminnan johtaminen ei todellakaan ole OTO-toimintaa.
Pelastustoiminnan johtamisen simulaatioharjoituksia tehtiin pienissä porukoissa kevään Palopäällystöpäivillä.
Kuva: Joel Kauppinen
3D-tulostus osana siviiliyhteiskunnan kriisiajan varaosat syntyvät läheltä
“3D-tulostus on teknologia, joka ei enää ole vain teollisuuden tai innovaatiolaboratorioiden yksinoikeus. Erityisesti kriisitilanteissa sen merkitys voi nousta ratkaisevaksi, kun toimitusketjut katkeavat ja varaosien saatavuus heikkenee.” Näin kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan apulaissotilasprofessori Samu Rautio, joka tutki omassa väitöskirjassaan (2023) materiaalia lisäävä valmistusta – kuten kokonaisuutta teknisesti korrektimmin kutsutaan. Prosessi ja siihen liittyvät teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia m varautumiseen, vaikkakin sen käyttöön liittyy myös selkeitä rajoitteita.
Mitä lisäävä valmistus on?
”Lisäävä valmistus tarkoittaa valmistusmenetelmää, jossa kappaleet tuotetaan 3D-mallin pohjalta materiaalia kerros kerrokselta lisäämällä”, Rautio määrittelee standardiin nojaten. Toisin kuin perinteisessä valmistuksessa, jossa materiaalia poistetaan tai muovataan, tässä lähestymistavassa materiaalia rakennetaan suoraan haluttuun muotoon.
Menetelmä ei rajoitu vain yhteen teknologiaan. Alan standardit tunnistavat seitsemän pääluokkaa, joiden alla on lukuisia variaatioita. Osa perustuu esimerkiksi lasereihin tai muihin valonlähteisiin materiaalin kovettamiseksi, osa taas suihkuttaa tai pursottaa materiaalia kerroksittain valmiiksi osaksi.
Kriisinkestäviä osia nopeasti ja läheltä
Apulaissotilasprofessori Raution mukaan tutkimuksissa on osoitettu, että 3D-tulostuksella voidaan tukea kriittisiä toimintoja myös sotilasoperaatioissa. Varaosien valmistaminen paikan päällä mahdollistaa järjestelmien kunnossapidon ilman pitkien toimitusketjujen varassa olemista. Osana väitöskirjatutkimusta esimerkiksi metallista 3D-tulostetut varaosat asennettiin ja testattiin käytännön
Tyypillisesti tulostettavia osia ovat sellaiset, joita tarvitaan vain harvoin, joiden toimitusajat ovat pitkiä, tai joita ei ole enää saatavilla.
Pelastustoimi ja terveydenhuolto myös mahdollisia hyötyjiä
olosuhteissa – ja ne toimivat suunnitellusti.
”Tärkeintä on, että tulostusosaaminen ja laitteet on valjastettu käyttöön osana kokonaisuutta. Yksittäinen tulostin ei vielä ratkaise ongelmia, mutta oikein integroitu valmistuskyvykkyys voi olla ratkaiseva”, Rautio muistuttaa.
Missä 3D-tulostus on parhaimmillaan?
Tyypillisesti tulostettavia osia ovat sellaiset, joita tarvitaan vain harvoin, joiden toimitusajat ovat pitkiä, tai joita ei ole enää saatavilla. Teknologian avulla voidaan myös luoda väliaikaisia ratkaisuja järjestelmien toiminnan ylläpitämiseksi.
Vaikka monimutkaiset ja suuret osat ovat teknisesti mahdollisia – maailmalla on 3D-tulostettu jopa veneiden runkoja ja siltoja – Suomessa käytännön rajoitteet liittyvät yhä koneiden kokoon ja saatavilla oleviin materiaaleihin. Esimerkiksi Suomessa on valmistettu Andritz Oy:n toimesta paineastia, joka kesti yli 100 barin paineen. Tämä, osoittaa tulosteiden potentiaalin myös mekaanisesti vaativissa käyttökohteissa.
”Suunnittelu on aivan keskeisessä roolissa. Hyvä 3D-tulostus lähtee oikeasta mallista, oikealle materiaalille ja oikealle tekniikalle”, apulaissotilasprofessori Rautio korostaa.
Kriisiaikana, kuten koronapandemian tai sodan aikana, 3D-tulostus on tarjonnut konkreettisia hyötyjä. Pandemian aikaan tulostettiin tarvikkeita terveydenhuollon käyttöön, ja Ukrainan sodassa tulostustekniikka on ollut osa siviiliyhteiskunnan ja sotilaallisen joukon huoltoa tai järjestelmien ylläpitoa. Tulostamalla on voitu korvata puuttuvia osia, yhdistää vanhoja ja uusia järjestelmiä sekä reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin.
Tulostus liikkuvaksi: monistamo tien päällä
Toimiva tulostuspaja ei vaadi teollisuushallia. Puolustusvoimien ja Aalto-yliopiston yhteistyössä on kehitetty liikkuva tulostuspiste – pakettiautoon rakennettu työtila, jossa oli useita tulostimia eri teknologioista. Vastaavia ratkaisuja on kehitetty myös merikontteihin, mikä mahdollistaa niiden siirron nopeasti haluttuun paikkaan.
”Laadukkaatkin peruslaitteet ovat nykyisin edullisia ja helppokäyttöisiä. Niillä pääsee hyvin alkuun, ja niiden avulla voi kartoittaa organisaation todelliset tarpeet”, Rautio toteaa.
Osaaminen avainasemassa
Vaikka peruskäyttäjä voi helposti hyödyntää yksinkertaisia laitteita, vaatii tulostuksen täysimittainen hyödyntäminen laajaa osaamista. Mallintaminen, materiaalien valinta, tulostusprosessin hallinta ja jälkikäsittely muodostavat kokonaisuuden, joka edellyttää koulutusta ja käytännön kokemusta.
Yksinkertaisimmat tulostusprojektit voidaan kuitenkin aloittaa helposti: digitaalisia
varautumista –
mallipankkeja on olemassa, ja ohjelmistot ovat yhä käyttäjäystävällisempiä.
Tulevaisuus: kohti
älykkäämpiä osia ja tulostusprosesseja
Vaikka 3D-tulostus ei ole syrjäyttämässä teollista massatuotantoa, sen käyttö laajenee jatkuvasti – erityisesti yksilöllisiin, kiireellisiin ja paikan päällä tarvittaviin ratkaisuihin.
Kehitys vie kohti automaattisesti valvottuja tulostusprosesseja, monimateriaali- ja jopa 4D-tulostusta, jossa osat voivat muuttaa muotoaan tai ominaisuuksiaan olosuhteiden mukaan.
”Teknologian kehitys tuo meille tulevaisuudessa käyttöön osia, joita ei ole mahdollista valmistaa millään muulla tavalla”, Samu Rautio summaa.
Samu Raution väitöskirja “Materiaalia lisäävä valmistus osana sotilaslogistiikkaa: suorituskykyä kerros kerrokselta” on ladattavissa osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3388-6
Lataa Samu Raution väitöskirja “Materiaalia lisäävä valmistus osana sotilaslogistiikkaa: suorituskykyä kerros kerrokselta"
Kuva: Pixbay
Osaamisen kehittäminen – pelastushenkilöstö ja yritykset samassa veneessä
Turvallisuus ei ole projekti, joka alkaa ja päättyy, vaan enemmänkin kuin ikuisuusremontti – aina löytyy nurkka, jota pitää vahvistaa, ja varmuuskopio, jota ei vielä ole tehty. Pelastushenkilöstö, yritykset ja viranomaiset elävät samassa todellisuudessa, jossa osaamisen kehittäminen ei ole vain suotavaa, vaan välttämätöntä.
Arjen turvallisuus perustuu siihen, että ihmiset osaavat toimia oikein niin tavallisessa tulipalossa kuin laajassa kriisitilanteessa. EU:n säädökset, kansallinen lainsäädäntö ja asetukset sekä vakuutusyhtiöiden yhä tiukentuvat ehdot ja vaatimukset tekevät osaamisesta konkreettisen vaatimuksen. Kun päälle lisätään Ukrainan sodan opetukset varautumisesta ja kriisijohtamisesta, on selvää, että osaaminen ei voi jäädä vain peruskurssien ja luulojen varaan.
Varautuminen ei ole paperiharjoitus
Varautumisen ja kriisijohtamisen osaaminen on noussut aivan uuteen arvoon. Kriisit eivät enää ole ”jos”, vaan pikemminkin ”milloin”. Yrityksille tämä tarkoittaa suunnitelmien päivittämistä, harjoitusten järjestämistä ja yhteistoiminnan hiomista viranomaisten kanssa. Pelastushenkilöstö puolestaan tarvitsee jatkuvaa harjoittelua yhdessä yritysten turvallisuushenkilöstön kanssa – sillä todellisessa tilanteessa ei ole aikaa käydä läpi ”kuka tekee mitä ja missä järjestyksessä”.
Ukrainan sota on muistuttanut meitä yksinkertaisesta tosiasiasta: ennakointi ja harjoittelu säästävät henkiä. Varautumisen ja kriisijohtamisen koulutus ei ole ylimääräinen menoerä, vaan sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin jokaisessa pienessäkin häiriötilanteessa, tämän toivoisi tiedostavan myös rahakirstujen vartijoiden jatkossa.
Sukupolvenvaihdos tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia
Turvallisuusalalla eletään parhaillaan (jälleen) sukupolvenvaihdosta. Kokeneet ”vanhat parrat” siirtyvät eläkkeelle ja uudet ammattilaiset astuvat tilalle. Tämä on luonnollista – mutta samalla valtava riski, jos hiljainen tieto ei siirry.
Kokemusta ei opeteta oppilaitoksissa, eikä sitä voi ladata muistitikulle. Se syntyy vuosien aikana sattumuksista, onnistumisista ja joskus epäonnistumisistakin. Siksi on tärkeää, että työyhteisöissä luodaan rakenteita ja kulttuuria, joissa nuoremmat saavat
oppia kokeneemmilta – ja joissa kokeneet puolestaan saavat tuoretta tietoa uusista teknologioista, menetelmistä ja lainsäädännön tulkinnoista.
Kokemusta ei opeteta oppilaitoksissa, eikä sitä voi ladata muistitikulle. Se syntyy vuosien aikana sattumuksista, onnistumisista ja joskus epäonnistumisistakin.
Yhteistyö ja tiedonvaihto –pois nurkkakuntaisuudesta
Liian usein organisaatioiden välinen yhteistyö jää puolitiehen. Pelastushenkilöstö harjoittelee omilla kentillään, yritykset omissaan ja viranomaiset paperiensa äärellä. Todellinen turvallisuus kuitenkin syntyy vain yhteispelistä. Turhan nurkkakuntaisuuden aika on ohi: rajat pelastustoimen, yritysten ja viranomaisten välillä on avattava ja tiedonvaihtoa kehitettävä avoimemmaksi.
Kun pelastushenkilöstö saa tietoa yritysten kriittisistä prosesseista, ja yritykset ymmärtävät paremmin pelastustoiminnan
realiteetteja, syntyy yhteinen kieli. Tämä kieli säästää arvokkaita sekunteja onnettomuuden hetkellä ja mahdollistaa sen, että jokainen toimija tietää paikkansa. Yhteistyö ei siis ole pelkkä muodollisuus, vaan konkreettinen turvallisuusteko.
Yhteinen tavoite: ehjänä kotiin
Vaikka näkökulmat vaihtelevat – pelastushenkilöstön operatiivinen johtaminen, yritysten liiketoiminnan jatkuvuus tai vakuutusyhtiön riskienhallinta – perimmäinen tavoite on sama: jokainen lähtee aamulla töihin ja palaa illalla ehjänä kotiin.
Turvallisuusala ei ole kilpailulaji, vaan joukkuepeli. Yritykset ja pelastushenkilöstö tarvitsevat toisiaan: yritykset viranomaisten
osaamista ja pelastustoimi yritysten käytännön kokemuksia ja resursseja. Yhdessä kehitetty osaaminen on paitsi tehokkaampaa myös hauskempaa – ja jos harjoituksissa ei välillä naureta, harjoitus ei todennäköisesti ollut riittävän todentuntuinen.
Lopuksi: jatketaan keskustelua yhdessä
Osaamisen kehittäminen ei ole kerran vuodessa järjestettävä koulutuspäivä, vaan jatkuva prosessi, johon vaikuttavat lait, asetukset, vakuutusvaatimukset, kansainväliset tapahtumat ja sukupolvenvaihdokset. Se on parhaimmillaan joukkuehenkeä luova voima, joka tuo turvaa sekä yksilölle että yhteisölle.
Kaikki turvallisuusalan toimijat – pelastushenkilöstöstä yritysjohtoon – ovat lämpimästi tervetulleita jatkamaan keskustelua ja jakamaan osaamistaan Yritysturvallisuusfoorumissa (YTF), jossa yritykset ja pelastustoimi voivat avoimesti vaihtaa tietoa, kehittää yhteisiä käytäntöjä ja rakentaa luottamusta. Lisää tietoa ja liittymisohjeet löydät osoitteesta: sppl.fi/ytf/.
Turvallisuusalalla työskenteleviä yhdistää lopulta yksi yksinkertainen tavoite, jonka voi kiteyttää näin: ”Illalla ehjänä kotiin – mieluiten ilman savuaromia ja raporttipinoa.”
Jussi Lång turvallisuuden kehittämispäällikkö KIP Service Oy
johtokunnan jäsen Yritysturvallisuus-jaosto
Tervetuloa Onnettomuuksien ehkäisyn
opintopäiville Helsinkiin
Ohjelmassa pureudutaan ajankohtaisiin teemoihin onnettomuuksien ehkäisyn eri osa-alueilta onnettomuuksien ehkäisytyön, valvonnan, neuvonnan ja turvallisuusviestinnän vaikuttavuuden kehittämiseksi. Luvassa on asiantuntijapuheenvuoroja, käytännön esimerkkejä ja keskustelua siitä, miten turvallisuutta voidaan kehittää sekä viranomaisten että yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Ohjelmassa on pyritty huomioimaan laajasti niin valvontaan kuin turvallisuusviestintään liittyviä teemoja.
Lue koko ohjelma ja ilmoittaudu mukaan: sppl.fi/kalenteri/onnettomuuksien-ehkaisyn-opintopaivat
Riskienhallinta-jaosto ja Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuusviestinnän asiantuntijaverkosto ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelemassa ohjelmaa. Voit halutessasi poimia päiviesi ohjelmaan sisältöä myös muusta Turvallisuus-messujen ohjelmasta ja liiton oheistapahtumista.
Mikko Puolitaival vastuualuejohtaja, onnettomuuksien ehkäisy -palvelut Satakunnan pelastuslaitos
viestintävastaava Riskienhallinta-jaosto
Pelastusalan kohtaamispaikka on hyvä kiintopiste messukävijälle
Pelastusalan Turvallisuus 2025 -messut ja turvallisuuden hallinnan FinnSec-messut järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 8.–9.10.2025. Rekisteröidy kävijäksi ja tule tervehtimään yhteisosastollemme 6g60 tapaamaan pelastus- ja turvallisuusalan asiantuntijoita! Osastolla on lyhyitä tietoiskuja ja mahdollisuus keskustella turvallisuudesta, varautumisesta ja pelastusalasta!
14.00 Toimittajan matkassa: juttuideasta julkisuuteen, Kimmo Kaisto, Pelastustieto
Pelastusalan kohtaamispaikka -osaston 6g60 näytteilleasettajat: Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Pelastuslaitosten Kumppanuusverkosto (Hyvil) ja Pelastustieto
Lisäksi messujen aikaan ilmaiset seminaarit:
8.10. klo 13–15 VSS-standardien esittelyseminaari, kokoustila Usva 9.10. klo 9–12 Turvallisuus ei synny sattumalta – se tehdään yhdessä, tila 207
Tervetuloa messuille! Messut ovat maksuttomat, mutta edellyttävät rekisteröitymistä.
ärjestyksessään jo kuudennen Sopimuspalopäällikköseminaarin haku on auki Palopäällystöliiton verkkosivuilla. Seminaari on huikea opintokokonaisuus palokuntien johtotehtävissä toimiville päälliköille, puheenjohtajille ja muille keskeisissä johtotehtävissä toimiville. Seminaari koostuu viidestä lähijaksosta ja niiden välillä laadittavista välitehtävistä. Neljäs lähijakso suuntautuu Keski-Eurooppaan, jossa tutustutaan pelastustoiminnan järjestelyihin ulkomailla.
Lähijaksot sisältävät korkeatasoisia luentoja ja esitelmiä, yhteisiä keskusteluja sekä
vierailuja. Sopimuspalopäällikköseminaarin johtajana toimii Mika Kontio, joka työskentelee tällä hetkellä Pirkanmaan hyvinvointialueella konsernijohtajana.
Lähijaksot ja niiden teemat:
1. Lähijakso 23.–25.10.2026, Turku: Palokuntatoiminta, toimintaympäristö ja vuorovaikutus
2. Lähijakso 23.–25.4.2027, Tampere: Strateginen suunnittelu ja johtaminen
– Hae mukaan!
3. Lähijakso 29.–31.10.2027, Helsinki: Sidosryhmätoiminta ja vaikuttaminen, johtajakuvan rakentuminen
4. Lähijakso huhtikuu 2028, Saksa: Kansainvälisyys osana palokuntatoimintaa
5. Lähijakso lokakuu 2028, Hämeenlinna: Pelastustoimen tulevaisuus ja lähiyhteisön voimavarat
Lisätietoja seminaarista antaa myös koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi, puh. 0440 343 112 tai henriikka.majoniemi@sppl.fi.
Sopimuspalopäällikköseminaari 2021.
Sopimuspalokuntien opintopäivä ja Neljän Feeniksin Killan kiltatapaaminen
Hämeenlinnassa
Yhdistä useampi kärpänen yhdellä iskulla ja tule Hämeenlinnaan 25. lokakuuta. Palopäällystöliitto järjestää Sokos Hotel Vaakunassa Sopimuspalokuntien opintopäivän, minkä ohjelmassa käsitellään sopimuspalokuntatoimintaa, pelastusjohtajien työtä, kurkistetaan kansainvälisyyteen sekä johtamiseen SPPL:n mentoriohjelman kautta. Tilaisuudessa myös esitellään tarkemmin VI Sopimuspalopäällikköseminaarin ohjelmasisältöä ja kuullaan ajatuksia palokuntakoulutuksesta osaamis- ja altistuspäiväkirjan kautta.
Päivän aikana pidetään myös Neljän Feeniksin Killan kiltatapaaminen. Killan tarkoitus on saattaa yhteen aktiivit ja ei enää niin aktiivit palokunnanpäälliköt, puheenjohtajat ja eri Palopäällikköseminaarin suorittaneet sekä vaalia palokuntalaisuuteen kuuluvaa yhteisöllisyyttä.
Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston jaostokokous on myös sisällytetty päivän ohjelmaan.
Lisätietoja antaa koulutuspäällikkö Olli Korteniemi, p. 044 7910 112, olli.korteniemi@sppl.fi
VSS-STANDARDIEN ESITTELYSEMINAARI
8.10.2025, klo 13–15
Turvallisuus-messut, Messukeskus, Helsinki
Kokoustila Usva
Uusi VSS-standardi luo globaalin perustan väestönsuojien rakentamiseen ja se antaa vahvan selkänojan sekä helpottaa suunniteltaessa ja kilpailutettaessa rakennushankkeita. Tule kuulemaan uusituista VSS-standardeista ja siitä, mihin kaikkeen sillä on vaikutusta.
Ohjelmassa:
• Tilaisuuden avaus, Matti Virpiaro, pj, Väestönsuojien Rakentamisyhdistys ry
• Puheenvuoro, sisäministeriö
• Puheenvuoro, SFS Suomen Standardit ry
• Standardien merkitys globaalin rakenteelliselle väestönsuojelulle, Pertti Woitsch, Woitsch Consulting Oy
• Standardisarjan rakenteen ja sisällön esittely, Jyrki Ronkainen, Prima Scelta Partner Oy Tapahtuma on ilmainen eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Lisätiedot: Matti Virpiaro, matti.virpiaro@pp.inet.fi
Seminaarin järjestävät: Väestönsuojien Rakentamisyhdistys ry, SFS Suomen Standardit ry, Suomen Palopäällystöliitto
Yritysturvallisuusfoorumi 5.–7.11.2025
Helsinki–Tukholma–Helsinki
Yritysturvallisuusfoorumi (YTF) tuo vuosittain yhteen yritysturvallisuuden toimijat eri sektoreilta: yrityksistä, viranomaisista ja järjestöistä. Tule tapaamaan kollegoitasi ja kasvata ammatillista osaamistasi!
Poliisi kokonaisturvallisuuden tuottajana
• Ilkka Koskimäki, poliisiylijohtaja, Poliisihallitus
• PostNord-pääkonttori: Navigating the Hybrid Warfare Landscape
• MSB: The Swedish civil preparedness structure and private-public cooperation
• Brandskyddsföreningen Sverige: Lessons Learned from the Oceana Fire
Tutustu koko ohjelmaan ja ilmoittaudu!
>> yritysturvallisuusfoorumi.fi
Itä-Suomen yliopisto käynnistää pelastusalan johtamisen koulutuksen
Itä-Suomen yliopisto vastaa pelastusalan johtamiskoulutuksen tarpeeseen käynnistämällä uuden maisteritasoisen suuntautumisvaihtoehdon syksyllä 2026 Kuopion kampuksella. Koulutus on suunnattu pelastusalan taustan omaaville, joilla on suoritettuna alempi korkeakoulututkinto.
Tähän saakka pelastusalalla työskentelevät ovat täydentäneet johtamisosaamistaan hajanaisesti eri koulutuspoluilla, kuten ylemmissä ammattikorkeakouluissa. Nyt tarjolle tulee ensimmäistä kertaa yliopistotasoinen, tutkimusperustainen koulutus, joka keskittyy pelastusalan johtamiseen.
Sote-uudistuksen myötä pelastustoimen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille, mikä korostaa tiiviin sote–pela-yhteistyön ja palveluiden integraation merkitystä. Tämä edellyttää uutta, strategista johtamisosaamista. Myös kansainvälinen kehitys tuo mukanaan uusia osaamisvaateita
kokonaisturvallisuuden ja eri toimijoiden yhteistyön johtamiseen, jossa pelastusalalla on keskeinen rooli.
– Suunnittelemme parhaillaan koulutuksen sisältöjä tiiviissä yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä sekä tarjota mahdollisuus jatkaa opintoja kohti väitöskirjaa, kertoo koulutuksen varajohtaja Nina Lunkka Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta.
Koulutuksen sijoittumista Itä-Suomen yliopistoon puoltavat yliopiston monitieteinen tutkimusympäristö, vahva osaaminen hyvinvointialueiden johtamisen koulutuksessa sekä Itä-Suomen keskeinen rooli kokonaisturvallisuuden edistämisessä.
Koulutuksen tutkintonimikkeet vahvistetaan syyskuun tiedekuntaneuvostossa. Koulutus tulee haettavaksi ensi kevään yhteishakuun.
Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä sekä tarjota mahdollisuus jatkaa opintoja kohti väitöskirjaa, kertoo koulutuksen varajohtaja Nina Lunkka Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta.
Nina Lunkka, TtT, yliopistonlehtori, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen koulutuksesta vastaava varajohtaja, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto
Ville Kivivirta, HTT, yliopistonlehtori, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto
Tarja Röhmö, TtM, yliopisto-opettaja, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto
Alipäällystö- ja pelastajaopiskelijat harjoittelemassa monipalosimulaattorissa.
Alipäällystö- ja pelastajaopiskelijat harjoittelemassa monipalosimulaattorissa
Uudistettu alipäällystötutkinto
tuo joustavuutta ja vastaa pelastustoimen osaamistarpeisiin
Pelastusopiston alipäällystötutkinto on uudistettu vastaamaan pelastustoimen kentän ja opiskelijoiden muuttuvia tarpeita. Uusi koulutusmalli mahdollistaa aiempaa joustavamman opiskelun työn ohessa, hyödyntää monipuolisesti verkko-opetusta ja painottaa ajankohtaista osaamista.
U udistustyön taustalla oli aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka vaikutti suoraan opiskelijoihin – jopa 94 prosenttia tutkinnon opiskelijoista oli hyödyntänyt tukea opintojensa aikana. Muutos herätti Pelastusopistolla huolen opiskelumahdollisuuksien kaventumisesta. Samalla nähtiin
tarve päivittää tutkinnon rakennetta ja sisältöjä vastaamaan entistä paremmin työelämän odotuksia.
– Tavoitteenamme oli luoda tutkintomalli, joka tukee opiskelijoiden mahdollisuuksia yhdistää opiskelu ja työ sekä vastaa pelastustoimen ammatillisiin osaamistarpeisiin. Uudistus perustuu laajaan palautteeseen ja kentän kokemuksiin, kertoo koulutusjohtaja Minna Hirvonen.
Kolmelle lukukaudelle jaettu rakenne helpottaa ajankäyttöä
Tutkinnon laajuus on edelleen 60 opintopistettä, mutta opinnot on jaettu kolmeen lukukauteen, mikä tukee opiskelun rytmittämistä työelämän ohessa. Uusi malli korostaa oppijan omaa vastuuta oppimisestaan yhteistyös-
sä opettajan ja muiden ryhmäläisten kanssa. Koulutuksen suunnittelussa hyödynnettiin tutkinto- ja opintojaksopalautteita, selvityksiä, työelämäpalautteita sekä työpajatyöskentelyä AMKA14-kurssin opiskelijoiden kanssa. Vastuuopettajat ja pedagogiset asiantuntijat osallistuivat uudistustyöhön aktiivisesti.
Käänteinen oppiminen tehostaa lähiopetusta ja helpottaa opiskelijan ajankäyttöä
Uusi tutkinto hyödyntää laajasti Flipped Classroom -menetelmää eli käänteistä oppimista, jossa teoria opiskellaan itsenäisesti/ ryhmissä verkossa ja lähiopetusaika käytetään vaativampiin harjoituksiin ja osaamisen syventämiseen. Lähiopetuksessa ratkotaan
Alipäällystö- ja pelastajaopiskelijat liikenneonnettomuusharjoituksessa.
vaativia ongelmia, tehdään case-harjoituksia ja simulaatioita – juuri niitä, joissa opettajan ohjaus ja vertaisvuorovaikutus tuottavat suurimman arvon.
Malli mahdollistaa aidosti aikaan ja paikkaan sitomattoman oppimisen, mutta säilyttää samalla vuorovaikutuksen ja ohjauksen laadun.
– Käänteinen oppiminen lisää opetuksen laatua ja skaalautuvuutta. Se mahdollistaa resurssien kohdentamisen haastaviin oppimistilanteisiin. Kansainvälinen näyttö ja kotimaiset suositukset tukevat mallin myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin, sitoutumiseen ja innovatiivisuuteen, kertoo yliopistonlehtori Markku Saarelainen Itä-Suomen yliopistosta, joka on ollut mukana kouluttamassa ajattelumallia Pelastusopistolla.
Pelastusopistolla käänteinen oppiminen on pedagoginen strateginen linjaus. Markku Saarelaisen johdolla on Pelastusopistolla toteutettu aiemmin jo kaksi koulutuskierrosta opettajille, joiden myötä esimerkiksi pelastajatutkinnossa on ”flipattu” useampia opintojaksoja.
– Käänteisen oppimisen ansiosta olemme pystyneet lisäämään käytännön harjoittelua. Esimerkiksi pelastajatutkinnon ensihoidon opintokokonaisuuteen on saatu rakennettua kolme harjoituspäivää lisää perinteiseen ope-
tustapaan verrattuna. Kasvanut ensihoidon harjoitusten määrä on parantanut opiskelijoiden suorituksia erityisesti potilastilanne-näyttökokeessa, kertoo koulutuspäällikkö Kimmo Laurila.
Käytännön harjoittelu osana oppimista
Tutkinto sisältää luonnollisesti myös harjoittavaa opetusta, joka toteutetaan Pelastusopistolla. Tutkintoon kuuluu uutena elementtinä pelastuslaitoksilla toteutettava kahden viikon työharjoittelu, joka sijoittuu opiskelun kolmanteen lukukauteen.
– Harjoittelujakson aikana opiskelija perehtyy käytännössä alipäällystön monipuolisiin työtehtäviin, kertoo koulutuspäällikkö Kirmo Savolainen.
Keskimäärin tutkintoon on tähän mennessä hakenut noin 50 pelastajaa per hakukerta. Uudistettu alipäällystötutkinto käynnistyy tammikuussa 2026. Opiskelijavalinnat ovat meneillään.
Harjoittelu toteutetaan pääasiassa päivävuoroissa ja jokaiselle opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, jossa huomioidaan aiempi osaaminen ja harjoittelun osaamistavoitteet.
Hirvonen koulutusjohtaja Pelastusopisto
Uudistettu tutkinto herätti laajaa kiinnostusta
Uudistetun tutkinnon ensimmäinen hakukierros keräsi ennätykselliset 142 hakijaa.
Opettajan ja harjoitusmestarin onnistuneen työn taustalla monipuolinen kokemus
Helsingin Pelastuskoulun harjoitusmestarin ja opettajan tehtävät ovat vaativia mutta monipuolisia.
Helsingin Pelastuskoulun rehtori Sanna Aivio kuvaa, että opettajan ja harjoitusmestarin työssä yhdistyy sekä syvällinen pelastustoiminnan tuntemus että pedagoginen ammattitaito. Työn houkuttelevuutta lisää se, että opettaja pääsee vaikuttamaan suoraan tulevien pelastajien osaamiseen ja koko turvallisuuskulttuurin kehitykseen.
”Opettaminen on työtä, jonka vaikutukset kantavat pitkälle ja näkyvät pelastusalalla vielä vuosikymmenien kuluttua. Suurin haasteemme välillä on löytää tällaisia monipuolisia osaajia”, Aivio kiteyttää.
Nuorempi harjoitusmestari Jari Ellfolk on juuri tällainen moniosaaja. Ennen Pelastuskoulun pestiään hän valmistui sieltä itse pelastajaksi, työskenteli Kallion asemalla pelastajana noin 15 vuotta, josta ison osan aikaa raskaassa pelastusyksikössä (pioneeri) ja lääkäriambulanssissa. Lisäksi hän on ehtinyt opiskella talonrakentajaksi ja ensihoitajaksi sekä ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot ja tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon.
”Opetan pääasiassa tieliikennepelastamista, jonka toteutuksessa olen mukana aina suunnittelusta käytännön tieliikenneharjoituksiin asti”, Ellfolk nostaa monipuolisesta tehtävänkuvastaan. ”Paljon työssä pärjäämiseen vaikuttaa pitkä kokemus alalta mutta toki myös hyvä huumorintaju ja asenne.”
Urapolku
Opettajan ja harjoitusmestarin työ on helposti nähtävissä osaksi omaa urakehitystä pelastusalalla.
”Pelastusalan kentällä on jo valmiiksi huikeaa osaamista sekä ammattitaitoa ja mo-
Jari Ellfolk valvoo koulutustarkastuksen harjoituksia Roihupellon harjoitusalueella.
nella kokeneella pelastajalla olisi erinomainen pohja siirtyä opettajan tai harjoitusmestarin rooliin”, Aivio hehkuttaa.
Siirtyminen pääosin päivätöihin ei kuitenkaan aina ole helppo valinta. Se rajoittaa mahdollisuuksia tehdä lisäansioita sivutoimien kautta.
Vanhempi harjoitusmestari, kurssin johtaja Mikko Anunti on ollut kuutisen vuotta Pelastuskoulun palkkalistoilla. Aiempaa työkokemusta hänellä on palomies-sairaankuljettajana ja pelastajatutkinnon lisäksi ammatillisen opettajan pätevyys ja pelastusalan päällystötutkinto.
”Työ on hyvin monipuolista – käytännön harjoituksia ja niiden suunnittelua sekä laajempaa pedagogista suunnittelua”, Anunti kuvailee. ”Saan olla mukana myös erilaisissa hankkeissa ja työryhmissä.”
”Pelastuslaitosten suuntaan täytyy antaa isoa kiitosta, sillä he ovat olleet mahdollistamassa näitä opettajien urapolkuja virkavapauksien myöntämisen kautta. Tämä vahvistaa myös ajatusta siitä, että opetustyö nähdään pelastusalan ammattilaisen osaamista vahvasti kehittävänä”, Aivio kiittelee.
Ruotsinkielinen koulutus
Vanhempi harjoitusmestari, ruotsinkielisen kurssin johtaja Timo Jansson on virkavapaalla Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hän aloitti Pelastuskoulussa vuoden alussa ja on ollut mukana suunnittelemassa uuden ruotsinkielisen pelastajatutkinnon toteutusta.
Mikko Anunti pitää puunkaatoharjoituksen pelastajaopiskelijoille käyttäen itse kehittämäänsä simulaattoria.
”Onnistuimme lisäkseni rekrytoimaan ruotsinkieliseen opetukseen pari taitavaa harjoitusmestaria, jotka ovat olleet korvaamaton resurssi erityisesti juuri tähän ruotsinkielisen kurssin opetukseen. Myös muut harjoitusmestarit ovat osallistuneet rohkeasti mukaan ruotsinkieliseenkin opetukseen”, Jansson kuvailee.
Kurssit ovat Janssonin mukaan lähteneet tänä syksynä käyntiin molemmilla kielillä erittäin hyvin. Niissä on sama opetussuunnitelma.
”Uskon, että ilman kevään perehtymisjaksoani ja ”talon tavoille” oppimista, ruot-
sinkielisen kurssin aloitus ei olisi lähtenyt osaltani niin hyvin kuin käynnistyminen on onnistunut. Kiitos kuuluu kaikille kollegoilleni, jotka ovat auttaneet ja tukeneet tässä haasteessa”, Jansson ynnää.
Yhteishenki
”On totta, että henkilöstön riittävyydessä olemme kohdanneet omat haasteemme. Voin kuitenkin todeta ylpeydellä, että meillä nyt työskentelevät ammattilaiset ovat poikkeuksellisen sitoutuneita ja monipuolisia osaajia. Olen todella ylpeä heidän ammattitaidostaan ja omistautuneisuudestaan”, Aivio kertoo.
Yksi kantava voima on myös Helsingin Pelastuskoulun vahva maine lämminhenkisenä työyhteisönä, jossa kaveria ei jätetä.
”Työyhteisö on super, ja olen saanut uutena tulokkaana erittäin lämpimän vastaanoton, josta olen kiitollinen”, Jansson hehkuttaa.
Palopäällystöliitossa on joidenkin vuosien ajan rakennettu pohjaa Johtamisakatemian perustamiselle. Akatemian perusajatuksena on tarjota jäsenille erilaisia johtamiseen liittyviä koulutuksia, tilaisuuksia, muita oppimissisältöjä ja verkostoitumismahdollisuuksia. Teemojen määrittelyssä ja tuotteiden kehittämisessä käytetään muun muassa jäsenkyselyn ja Palopäällystöbarometrin tuloksia.
Tällä hetkellä Johtamisakatemian toimintaa, sisältöä ja toteutusta suunnitellaan. Varsinainen toiminta käynnistyy 2026 vuoden alussa. Syksyn kuluessa rakennetaan myös Johtamisakatemian verkkosivu.
Uutta tarjontaa
Johtamisakatemia tuo mukanaan uutta koulutussisältöä. Katalogiin tullee aiheita muun muassa johtamisesta, esihenkilötyöstä, datan käytöstä ja tiedolla johtamisesta, onnettomuuksista oppimisesta sekä pelastusalan
etiketistä ja arvoista. Jollain aikavälillä on tarkoitus lanseerata myös uusi palopäällikköseminaari.
Johtamisakatemian siipien alle viedään myös sopimuspalopäällikköseminaarit, mentorointiohjelma ja mentoroinnin kehittä minen. Lisäksi ideoinnissa on noussut esille kolmansien osapuolien koulutuksien tarjoa minen kootusti liiton jäsenille Johtamisaka temian kautta.
Lisätietoja Johtamisakatemiasta saat seuraamalla Palopäällystöliiton tiedotteita ja myöhemmin julkaistavaa verkkosivua.
Joel Kauppinen erityisasiantuntija Suomen Palopäällystöliitto
Lähde mukaan Tukholman
maratonille 2026!
Jo tutuksi tullut Palopäällystömaraton eli Tukholman maraton juostaan lauantaina 30.5.2026.
Reissu taitetaan leppoisasti maratonristeilynä Helsingistä, matkaan lähdetään perjantaina 29.5. ja kotiin palataan sunnuntaina 31.5.
Matkan yksityiskohdat hintoineen täsmentyvät vielä, mutta ilmoitathan jo nyt kiinnostuksesi asiasta, niin saat heti täsmennettyä tietoa, kun sitä on saatavilla. Tämän helpommaksi maratonille lähteminen ei tule, ja bonuksena liitto hankkii juoksijoille yhtenäisen juoksuasun.
Yhteydenotot ja ilmoittautumiset ari.keijonen@sppl.fi.
Euro NCAP 2026 – Turvallisuutta myös onnettomuuden jälkeen
Automaattiset hätävilkut
Onnettomuuden sattuessa hätävilkkujen automaattinen kytkeytyminen parantaa näkyvyyttä ja vähentää lisäonnettomuuksien riskiä.
Miksi tämä on tärkeää?
Euro NCAP (European New Car Assessment Programme) on vuodesta 1997 lähtien ollut keskeinen toimija eurooppalaisessa liikenneturvallisuudessa. Sen tunnetuin työkalu on viiden tähden turvallisuusluokitus, joka auttaa kuluttajia vertailemaan ajoneuvojen turvallisuutta ja tekemään tietoon perustuvia ostopäätöksiä.
Testit kattavat nykyisin neljä osa-aluetta: aikaisemmat törmäystestit ja aktiiviset turvajärjestelmät ovat saaneet rinnalleen myös ”post-crash” -osion, joka keskittyy onnettomuuden jälkeiseen turvallisuuteen ja pelastustoimien helpottamiseen.
Euro NCAP:n vuoden 2026 protokolla jatkaa vuonna 2023 aloitettua linjaa, mutta vie sitä merkittävästi pidemmälle erityisesti pelastuspalveluiden kannalta. Uudistukset on kehitetty tiiviissä yhteistyössä CTIF:n (International Association of Fire and Rescue Services) kanssa.
Keskeisiä uudistuksia 2026-protokollassa
Selkeät ja yhtenäiset pelastusohjeet Pelastuskaavioiden (Rescue Sheets) tulee olla ISO 17840 -standardin mukaisia, helposti luettavia ja saatavilla Euro NCAP:n Euro Rescue -sovelluksessa. Uusi tekninen ohjeistus (TB030) varmistaa, että tiedot ovat pelastajille ymmärrettäviä ja käytännöllisiä.
Energian katkaisuprotokollat Sähkö- ja hybridiajoneuvojen energianhallinta on kriittistä pelastustilanteissa. Protokolla
Euro NCAP:n vuoden 2026 protokolla jatkaa vuonna 2023 aloitettua linjaa, mutta vie sitä merkittävästi pidemmälle erityisesti pelastuspalveluiden kannalta.
Euro NCAP:n 2026-protokolla osoittaa, että liikenneturvallisuus ei pääty törmäyshetkeen. Uudet vaatimukset parantavat pelastushenkilöstön toimintamahdollisuuksia, lyhentävät avunsaantiaikaa ja lisäävät selviytymismahdollisuuksia erityisesti sähkö- ja hybridiajoneuvojen yleistyessä.
Samalla Euro NCAP vahvistaa rooliaan paitsi kuluttajien opastajana myös pelastusalan tärkeänä yhteistyökumppanina – tavoitteena on, että jokainen tienkäyttäjä pääsee kotiin turvallisesti, myös silloin kun onnettomuus on jo tapahtunut.
Michel Gentilleau on Euro NCAP -projektipäällikkö CTIF:n Pelastaminen ja uudet teknologiat -komissiossa. Lue hänen pitkä artikkelinsa protokollan uudistuksista Palopäällystöliiton blogista: sppl.fi/ajankohtaista/ blogi.
suosii automaattista energian katkaisua, joka on selkeästi havaittavissa (esim. turvatyynyjen laukeaminen), sekä mahdollisuutta manuaaliseen katkaisuun kahdesta eri pisteestä ilman erikoisvarusteita.
Akun lämpökarkaamisen hallinta Sähköautojen akkujen lämpökarkaaminen on merkittävä riski. Uudet vaatimukset sisältävät lämpökarkaamisriskin varoitusjärjestelmän sekä akun vakausvaatimukset (20, 40 tai 90 minuuttia) riskin havaitsemisen jälkeen. Lisäksi varoitukset ulotetaan myös pysäköityihin ajoneuvoihin.
Samuli Piipponen asemamestari Helsingin kaupungin pelastuslaitos
Lue tarkemmin Euro NCAP 2026 -protokollasta: sppl.fi/ajankohtaista/blogi
Lähde mukaan Japaniin!
Palopäällystöliitto järjestää opintomatkan Japaniin tammi-helmikuun vaihteessa 28.1.–4.2.2026. Matka on avoin kaikille Palopäällystöliiton jäsenille. Oletko kiinnostunut kehittämään osaamistasi, tutustumaan erilaiseen toimintaympäristöön, oppimaan japanilaisesta osaamisesta ja kulttuurista tai luomaan uusia kontakteja? Japanin opintomatka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden näihin ja paljon muuhun.
Ohjelma
Opintomatka jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on suurkaupunki Tokiossa
keskiviikosta perjantaihin ja toinen osa pohjoisella Hokkaidon saarella maanantaista keskiviikkoon. Viikonloppuna ei ole virallista opintomatkaohjelmaa, mutta voimme miettiä yhdessä lähtijöiden kanssa eri mahdollisuuksia.
Ohjelma rakentuu seuraavien teemojen ympärille: Japanin pelastustoimi, pelastustoiminnan johtaminen, suuronnettomuudet ja luonnonkatastrofit, yhteiskunnan varautuminen ja turvallisuusviestintä, maastopalot, öljyntorjunta sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen. Opintomatkalla tehdään vierailuja paikkoihin, mihin tavallisesti ei pääse tai
on vaikea päästä.
Ohjelmaa rakennetaan parhaillaan ja siihen voi tulla joitain lisäyksiä tai muutoksia.
Kustannukset
Opintomatkalle osallistuminen ei maksa mitään. Osallistujat vastaavat itse matka-, majoitus- ja ruokakuluistaan.
Japanin lentojen hinta ajoissa ostettuna on noin 900–1300 euroa. Maan sisäinen lento maksaa reilu viitisen kymppiä suunta.
Hotellit maksavat noin 100–140 euroa per yö ja ravintolat ja ruoka ovat Japanissa edullisempia kuin Suomessa.
Scandinavia-Japan Sasakawa Foundation myönsi Palopäällystöliitolle apurahan Japanin opintomatkan järjestämiseen.
Miten pääsen mukaan?
Ilmoittautuminen on jo avoinna. Suosittelemme vahvasti ilmoittautumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja varaamaan lennot Japaniin pikimmiten, koska lennot ovat ajoissa ostettuna halvempia. Matkaan mahtuu kymmenen osallistujaa ja paikat täytetään varausjärjestyksessä.
Ilmoittautuneet saavat tarkemmat ohjeet hotelleista, matkojen varaamisesta ja muista käytännön järjestelyistä. Voit myös saapua paikalle aikaisemmin tai lähteä myöhemmin, jos haluat viettää Japanissa pidemmän aikaa. Tutustu myös Japanin pelastustoimea käsittelevään juttuun Palopäällystölehdessä 4/24.
Lisätietoja opintomatkasta antavat kehittämispäällikkö Antti Kinnunen, antti. kinnunen@sppl.fi, ja erityisasiantuntija Joel Kauppinen, joel.kauppinen@sppl.fi.
Lisätietoja opintomatkasta antavat ke
hittämispäällikkö Antti Kinnunen, antti. kinnunen@sppl.fi, ja erityisasiantuntija Joel Kauppinen, joel.kauppinen@sppl.fi.
Joel Kauppinen erityisasiantuntija Suomen Palopäällystöliitto
Kuvat: Joel Kauppinen
Oppilasyhdistyksen puheenjohtajan tervehdys
Olen Vilja Lietzén ja opiskelen päällystötutkintoa kolmatta vuotta AMKN23-kurssilla Pelastusopistolla. Opinnoissa on päästy yli puolen välin. Tänä syksynä olen aloittanut rinnalla myös Kuopion Konservatorion musiikkiteknologiopinnot.
Lukukausi opistolla on alkanut nopeasti ja uudet opiskelijat etsivät paikkaansa ja totuttelevat talon tavoille. Jatkavat opiskelijat vaihtavat kesän kuulumisia ja pohtivat elämän suuntaa, kun valmistumiset alkavat olla lähellä syksyn loppupuolella. Tällä hetkellä opistolla on täydessä vaiheessa pelastajalisäystä eli kaikki 12 kurssia opiskelevat talossa, sen lisäksi on hätäkeskuspäivystäjä-, alipäällystö- ja päällystöopiskelijat.
Koulu arki alkaa pyörimään pikkuhiljaa ja syksyn arki alkaa. Lukkarit ovat enemmän etäpainotteisia ja opistolla oleminen alkaa vähenemään. Monilla kursseilla on tilanne se, että lähes kaikki, mikä pystytään pitämään etänä, pidetään etänä. Joillekin se on unelmaa ja toisille äärimmäisen raskasta.
Etäopiskelusta on hyötyä. Monilla varsinkin päällystö- ja alipäällystöopiskelijoilla on perheet, työpaikat ja talolainat, mitkä sitovat paikkakunnalle, jolloin etäopiskelu mahdollistaa heille tämän yhdistämisen. Tallennettujen oppituntien ansiosta voit opiskella omaan tahtiisi ja palata kertaamaan asioita
tai hypätä yli tutuista asioista. Aikaa ei kulu matkustamiseen ja jää aikaa perheelle.
Etäopiskelusta on myös haittaa. Etätunneilla on liian helppoa valua passiiviseksi kuulijaksi, jopa nukahtaa ruudun ääreen, keskustelua ei niin synny herkästi kuin lähitunneilla, ja Teamsin nimipallot eivät korvaa todellisia kohtaamisia. Osa kuuntelee luentoja töissä ollessaan tai tehden jotain muuta, ja keskittyminen on väistämättä puolittaista. Lähitunneilla opiskelijat kohtaavat toisensa, ja syntyy keskustelua, pohdintaa ja kokemuksia, jotka tiivistävät kurssin henkeä.
Keväällä en kokenut etätunteja hyviksi, mutta nyt ne mahdollistavat minulle toiset yhtäaikaiset opinnot. Tallenteiden katsominen ja vapaa-aikataulut tekevät elämästä joustavamman, mutta samalla kaipaan lähituntien keskusteluita, ihmisten kohtaamista ja näkökulmien kysymistä pidempään alalla olleilta. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa syksyn opintoja eteenpäin.
Mukavia syyshetkiä Palopäällystön lukijoille,
Vilja Lietzén
päällystöopiskelija, AMKN23 puheenjohtaja
Pelastusopiston
Oppilasyhdistys Ry
Pelastusopiston Oppilasyhdistys Ry
Vuonna 1964 perustettu opiskelijoiden etua ajava yhdistys. Yhdistykseen kuuluvat kaikki Pelastusopiston opiskelijat eli pelastaja-, alipäällystö-, päällystö- ja hätäkeskuspäivystäjäopiskelijat. Jäseniä on noin 450. Yhdistys järjestää joka kevät ja syksy kastajaiset uusille opiskelijoille, sähly- ja lenttisturnaukset ja muita yhteishenkeä nostattavia tempauksia.
Yhdistyksen kautta pääsee viemään kehitysehdotuksia koulun johdolle, josta esimerkkinä on P128-kurssin ehdotus altistumisen vähentämisestä ja pyykkikoneiden hankkimisesta, jossa pelastajaopiskelijat voivat pestä savuiset alusasunsa ja olla viemättä altisteita yleisiin pyykkikoneisiin.
Se on paikka, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja keskiviikkoisin haastamaan aivojaan perinteisen pubivisan kanssa. Letkupubiin ovat kaikki opiston opiskelijat, koulun henkilökunta ja lyhytkurssilaiset tervetulleita.
Pelastusopiston uusien opiskelijoiden kastajaisia vietettiin elokuussa.
Siellä pidetyn kilpailun voitti kurssi p139.
Kuva: Aliisa Nikkanen
Osaamisella hyvää palvelua ja työhyvinvointia
Osaamisen kehittämiseen on panostettu hätäkeskuslaitoksessa systemaattisesti. Hätäkeskuslaitoksen visio on laadukkaat hätäkeskuspalvelut kaikissa oloissa. Strategiassamme on kolme painopistettä:
• Henkilöstö on ammattitaitoista, sitoutunutta ja hyvinvoivaa
• Meillä on sujuvat ja tehokkaat toimintatavat
• Toimintavarmuutemme säilyy kaikissa olosuhteissa
Ensimmäinen painopiste liittyy nimenomaan siihen, että henkilöstön ammattitaitoa pidetään jatkuvasti yllä. Katsomme, että osaaminen vahvistaa sitoutumista virastoon ja tuo myös työhyvinvointia tekijälleen. Mitä parempi osaaminen on sitä paremmin henkilö tuntee hallitsevansa oman työnsä. Oman työn hallinta on työhyvinvoinnin perusta.
Osaamisen kehittäminen lähtee liikkeelle heti, kun hätäkeskuspäivystäjäkurssilta valmistunut päivystäjä tulee Hätäkeskuslaitokseen. Meillä on kattava perehdytysohjelma ja ohjaaja on uuden päivystäjän kanssa niin kauan, että voidaan todeta, että päivystäjä on valmis aloittamaan itsenäisen päivystämisen. Tavallisesti tämä vaihe kestää viikkoja. Osaamisen kehittäminen on myös hätäkeskusten tavoitteena. Esimerkiksi tänä vuonna osaamisen kehittämisen tavoite on keskimäärin 30 tuntia per päivystäjä. On hyvä huomioida, että tavallisessa päivystysvuorossa tulee satoja erilaisia hätäilmoituksia, joten toistoja tulee jo työn luonteenkin takia erittäin paljon. Tämän lisäksi teemme jatkuvasti havainnointia, jolla toteutetaan laadun hallintaa. Havainnoinnin aiheet valitaan aina vuosittain ja havainnoinnissa siis keskitytään tiettyihin tehtävälajeihin. Lisäksi saamamme palautteet ja kantelut vaikuttavat siihen, mihin
asioihin päivystäjiä pyydetään kiinnittämään huomiota. Meillä on myös käytettävissä hyvät tilastot siitä, miten kauan esim. yksittäinen päivystäjä tehtäviä käsittelee ja näitä tilastoja hyödyntämällä pystymme ohjaamaan hätäilmoitusten käsittelyä sujuvampaan suuntaan.
Hätänumeroon soittaneiden kokemus hätäkeskuspalveluista on asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan korkealla tasolla. Viime vuonna tehdyssä asiakastyytyväisyystutkimuksessa hätäilmoitukseen vastaamisen nopeus arvioitiin tasolle 4,52, hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden selkeys tasolle 4,47, hätäkeskuspäivystäjän palveluasenne tasolle 4,46 ja hätäkeskuspäivystäjän asiantuntemus tasolle 4,34 asteikolla 1–5. Tulokset ovat erinomaiset.
Taito Vainio ylijohtaja Hätäkeskuslaitos
Hapansilakkaa ja vanhoja markkoja
IX Palopäällikköseminaariin yli
20 vuotta sitten osallistuneet vielä virassa olevat sekä jo eläköityneet päällystön edustajat kokoontuivat kymmenen vuoden tauon jälkeen tapaamaan toisiaan ja muistelemaan vanhoja sekä arviomaan pelastustoimen nykytilaa elokuun toisena viikonloppuna Haapaveden Kylpyläsaaren lomakylään.
Parhaimmat muistot irroteltiin tietysti paljun lämpimässä vedessä. Todettiin, että seminaariosiot ympäri Suomea, ja osa jopa Ruotsissa, olivat niin kiireisiä ja täynnä asiaa, että vapaan viettoon ei aikaa juuri ollut, mutta nyt ei pidetty turhaa hoppua.
Lauantain ohjelma sisälsi yllätyksiä. Edellisiltana järjestimme bingon, jonka tuloksena valittiin ykkösyllärin toteutukseen hovimestari, lakeija ja kokki, joiden tehtävänä oli tarjota osallistujille ruottalaisten suurta herkkuja eli hapansilakkaa. Turvallisuussyistä silakkapurkki avattiin leirialueen ulkopuolella vesisangossa.
Ennakkotiedot ja arviot varsin pikantista hajusta pitivät paikkansa, ja todettiin, että kyllä Ruotsin-serkkujen kulinaarisuus on varsin kyseenalaista. Suurin osa porukasta kuitenkin urheasti ensimmäistä kertaa elämässään haistamisen lisäksi myös maistoi tätä harvinaista herkkua ja totesi, ettei maku niin hullumpi loppupelissä ollutkaan. Yksi purkillinen kuitenkin piisasi niin hyvin, että loput siitä päätettiin antaa affenien evääksi. Niinhän sitä jopa lapsena opetettiin, että kaikkea pitää ainakin maistaa...
Puoliltapäivin yllätyksenä pihaan lipui uljas musta limusiini, joka kuljetti meidät "Pusan" vanhaan kyläkauppaan, jossa nykyisen omistajan, eläkkeellä olevan verohallinnon osastopäällikön Jouko Aakon, äiti piti kauppaa viimeksi 70-luvun alussa. Jouko on
IX Palopäällikköseminaarin tapaamiseen osallistuivat Jukka Valtoaho (vas.), Tapio
Jorma Ojala ja Tarja Luolamo, Jouko Aakko, Timo Takkula, Tuija Saastamoinen, Harri Salonen, Tiina Lassila sekä Harri ja Eila Mäkitalo.
entisöinyt kohteen museoksi, ja siellä olevat tuotteet kiinnostivat kovin. Esillä oli "rautaisannoksesta" lähtien paljon vanhaa tavaraa partakoneen terän teroittimeen saakka. Ilmeisesti kauppa on käynyt hyvin, sillä Jouko lahjoitti meille kaikille paperimarkan sekä muutamia kolikoita. Olipahan varsinainen kaupan historian pläjäys.
Osanottajat olivat viikonlopun antiin tyytyväisiä ja seuraavan kerran kokoontumispaikkana onkin iloinen Itä-Suomi.
Tapio Saastamoinen palomestari (eläkk.) Haapavesi
Suunnitteletko tapaamista?
Kun oma ammattikurssisi tms. suunnittelee tapaamisen järjestämistä, voitte kysyä järjestelytoimiin apua Palopäällystöliitosta. Otamme myös mielellämme vastaan juttuja tapaamisistanne. Haluamme tällä tavoin edistää yhteisöllisyyttä ja kannustaa ammatilliseen vuorovaikutukseen.
Kauko-ohjattu langaton s ytytys ja k aas unhallinta
Ympäris töys tävälline n ja turvalline n
Portaaton lie k kie n voimak kuude n s äätö
N ope a ja he lppo koulutuks e n valmis te lu
• K ä yttöjä nnite 12V ,polttoa lta a n ve s itila vuus 15-20 ltr
• P olttoa ine e na ne s te ka a s u (1-2 kpl 11kg pulloa )
• U lko mita t Le v*P it*Syv n 50* 100* 70 c m
• R a ke nne ruos tuma tonta te r ä s tä
P RE S S O C E NT E R Puh.(019)340451 Fax.(019)340460
www.PRES S OCENTER.fi @: pre s s o.ce nte r@k olumbus .fi
Palopäällystöliitto kehittää Suomen pelastusalaa hyödyntäen kansainvälistä
yhteistyötä
Suomen pelastusalan osaaminen kestää kansainvälisen vertailun. Tutkintokoulutuksemme ovat pitkiä, ja henkilöstön osaaminen hyvällä tasolla. Tähän emme voi kuitenkaan pysähtyä.
Suomessa pelastusalan tutkintojen kestot ovat kansainvälisesti vertaillen pitkiä. Esimerkiksi pelastajatutkinnon (90 op) suorittaminen kestää 1,5 vuotta, kun monessa muussa maassa alalle tullaan muutaman kuukauden peruskoulutuksella. Henkilöstön osaaminen onkin pääosin hyvällä tasolla. Liialliseen tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa, vaan alan kehittämistä tulee sitkeästi jatkaa, jotta onnettomuudet estettäisiin ja tarvittava pelastustoiminta on mahdollisimman tehokasta.
Tarve uudelle osaamiselle ja koulutuksille onkin jatkuvaa, jos halutaan pysyä kehityksessä mukana. Kehittämisen tueksi tarvitaan uteliaisuutta ja rohkeutta sekä mahdollisuutta yrittää jotain ihan uutta.
Tämä onkin Palopäällystöliiton rooli osana pelastusalan ekosysteemiä. Pystymme tarvittaessa nopeastikin luomaan uusia koulutuksia tai hankeavauksia. Ajatukset näihin uusiin kehittämistoimiin eivät kuitenkaan synny helposti. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että aktiivisesti etsimme ideoita ja tarkkailemme mitä muualla tehdään.
Uusia tuulia Alankomaista
Kuluneen vuoden aikana SPPL:n henkilöstöllä on onneksi ollut mahdollisuuksia verkostoitua pelastusalan osaajien kanssa kansainvälisesti ja ammentaa uusia ideoita myös sieltä. Osallistuimme koulutuspäällikkö Mikko Poutalan kanssa kesäkuussa Hollan-
nissa NIPV:n (Nederlands Instituut Publieke Veiligheid) organisoimaan asiantuntijavaihtoon (Exchange of Experts) sekä kansainväliseen Fire Safety & Science -kongressiin. Alankomaissa on viimeisten kymmenen vuoden aikana alettu kehittämään päämäärätietoisesti pelastusalaa sekä sen opetusta. Kehitystyö perustuu suurin osin NIPV:n tekemiin tutkimuksiin. Kannattaakin tutustua NIPV:n toimintaan ja sen tekemiin tutkimuksiin, joista tärkeimmät julkaistaan myös englanniksi: https://nipv.nl/publications-in-english/.
NIPV:n tutkimusten perusteella on kehitetty muun muassa sammutustaktiikan nelikenttämalli, joka on otettu myös Suomessa käyttöön. Suosittelen Fire Safety & Science -kongressia kaikille paloturvallisuuden tai pelastustoiminnan parissa työskenteleville, jos etsinnässä on mielenkiintoinen alan tapahtuma. Seuraava vastaava kongressi järjestetään ensi vuonna 24.–25.6.2026.
Reissun lopputulemana saatiin iso pino uusia kontakteja eri puolille Eurooppaa ja sopivia aiheita Palopäällystöpäiville. Onpa syntyneiden kontaktien avulla tehty jo hahmotelmia mahdollisista hankkeista, joita Palopäällystöliitto voisi Suomessa lähteä vetämään.
Edellä kuvattua tarkkailua, ideointia ja verkostoitumista voivat tehdä kaikki pelastusalalla toimivat. Otan mielelläni vastaan ajatuksia siitä, mille osaamiselle tai koulutuksille olisi tarvetta. Ei muuta kuin soittoa tai viestiä minulle niin katsotaan miten voimme yhdessä jatkaa alan kehittämistä.
Terveisin, Antti
Antti Kinnunen kehittämispäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto p. 044 733 8112 antti.kinnunen@sppl.fi
Pekka Lindholm Pelastusopistolta ja Mikko Poutala SPPL:stä innokkaina menossa kongressiin
Kuvat: Antti Kinnunen
NIPV:n paloturvallisuuden professori Lieuwe de Witte kertoo tutkimustyön tärkeydestä
Ehdota Vuoden sopimuspalokunnan päällikköä!
S uomen Palopäällystöliitto jakaa nyt jo 11. kerran
Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta, kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa.
Tunnustuksen kriteerit
Tunnustus voidaan myöntää henkilölle, joka on:
• toiminut sopimuspalokunnan päällikön tehtävissä
• toiminut pitkään ja aktiivisesti sopimuspalokunnassa
• edistänyt ja kehittänyt laaja-alaisesti sopimuspalokuntatoimintaa
Edellä esitetyistä muodollisista kriteereistä voidaan erityisistä syistä johtuen poiketa, mikäli tunnustusta esitetään myönnettäväksi henkilölle, joka on osoittanut poikkeuksellista rohkeutta tai uhrautuvuutta pelastustoimen operatiivisessa tehtävässä.
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti.
Arvojen mukaista toimintaa käytetään tunnustuksen saajan valintaperusteena.
Ehdotuksen tekeminen
Tee ehdotuksesi 1.10.2025 mennessä
liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella: sppl.fi/vuoden-sopimuspalokunnanpaallikko-tunnustus/
Adam Barowy UL Research instituutista kertoo käytännönläheisesti heidän tekemästään työstä paloturvallisuuden parantamiseksi.
Tutkimusmatkoja rivitalojen yläpohjiin, osa 5
Tässä Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshankkeen viimeisessä osassa esitellään selvityshankkeen havaintojen pohjalta laaditut toimenpidesuositukset.
Kohdekäyntiaineiston havaintoihin pohjautuvat toimenpidesuositukset on laadittu onnettomuustutkinnoista tuttua accimap-menetelmää hyödyntäen. Suositukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Suosituksia voi ennemminkin pitää ketjuna, joka on yhtä vahva kuin heikoin lenkki.
Suositukset on suunnattu seuraaviin osakokonaisuuksiin ja ne on referoitu alla.
Kaavoitus ja lupaprosessi
Kaavoituksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi rakennuksen muotoon ja ulkopintoihin. Kaavoituksessa määritelty huopakate ohjaa rakentajia valitsemaan levymäisen kattopohjan. Palo-osastoinnin toteutuksessa levymäinen kattopohja on helpoin ja vähiten virhealtis.
Englantilaistyylisuunnan rakentaminen tuo asuntojen välille luontaisesti limityksen
tai palomuurinomaisen ratkaisun (kuva 1.) Tämä toimii tehokkaasti myös palo-osastointina läpäisten vesikatteen. Nykyaikaisilla aluskatteilla osaava suunnittelija saa myös näistä katoista vesitiiviitä.
Rakennesuunnittelu
Rakennesuunnittelun osalta suosituksissa painotetaan suunnitelmien laajuuteen, jotta kaikista yksityiskohdista löytyy leikkaus tai detalji. Tällöin vältytään ns. työmaalla suunnittelusta. Lisäksi suositellaan rakennusalan toimijoita laatimaan laaja mallikirjasto hyvän rakennustavan mukaisista ratkaisuista. Mallikirjaston laadintaan on Puutuoteteollisuus ry hakenut rahoitusta selvityshankkeen aikana.
Toteutus
Toteutuksen osalta suositellaan urakoitsijaa kiinnittämään huomiota etenkin rakennusosien liitosten tiiveyteen. Ilmaraot (kuten kuvassa 2) toimivat tulipalon ja savun leviä-
misreitteinä valitettavan tehokkaasti. Valo ei saa loistaa liitoksen läpi. Valoja sekä puhelimen kameraa hyödyntäen pystyy palotarkastajakin vilkaisemaan toteutusta, jos päätyy valvontakäynnille rivitaloon ja kohteessa on ullakolla kulkusillat.
Valvonta
Valvonnan osalta on päädytty suosittamaan rakennesuunnittelijan tekemää tarkastusta palo-osastointien toteutuksen osalta. Rakennesuunnittelijat tekevät työmaatarkastuksia esimerkiksi paikallavaluraudoitusten tai rungon osalta, jotka ovat vastaavia piiloon jääviä rakenteita. Valokuvausta suositellaan piiloon jäävien rakenteiden dokumentoinniksi, koska ”rasti ruutuun” -valvonta-asiakirja on liian yleisluontoinen yksityiskohtien valvontaan.
Pelastustoiminta
Pelastuslaitoksella on 1- ja 2-riskiluokissakin kiire tehokkaille toimille, koska lähtö-, ajo-
Englantilaistyylinen rivitalo. Palo-osastointien sijainti nähtävissä kadulle asti. Autosuoja sijoitettu tontille siten, että vältytään palo-osastoivalta ulkoseinältä. Tämä on usein pääsuunnittelijan mahdollista valita. Kuva: Google Maps
Terassin ontelossa olevaa osastoivaa seinää ei ole liitetty rakennuksen ulkopintaan. Seinän ja julkisivun väliin jää liimapuun paksuinen rako savu- ja palokaasuille. Toteutus ei vastaa rakennesuunnitelmaa. Kuva: J-P Laakso / SPPL
ja tiedustelu/selvitysaika vie helposti 15–20 minuuttia ennen kuin sammutusvaikutusta on ullakolle odotettavissa. Rakennusosat on lainsäätäjä hyväksynyt EI30-luokkaisek-
si ja P3-paloluokassa rakennukset eivät ole ”palonkestäviä”. Lisäaikaa on mahdollista ”ostaa” täydentävillä sammutustekniikoilla, kuten sammutussauvalla (AJ-FFP®). Sammu-
tussauva toimii varsin tehokkaasti ullakkopaloa vastaan, jonka jälkeen voidaan savut poistaa savunpoistoaukosta ja varmistaa ullakon sammuminen. Täydentävien sammu-
Havainnollinen tasokuva kohdekäynneillä esiintyneistä yläpohjan rakenneleikkauksista. Kuvassa esiintyy asuntojen 1 ja 2 välillä parvekkeen kohdalla säädösten erikoisuus. Parvekkeen väliseinä on luokkaa EI15 (848/2017, 21§). Samalla kohdalla ullakolla tulee olla EI30-luokkainen rakennusosa (848/2017, 16§ taulukko 6). Eli kuvan 2 tapauksessa harvalaudoituksen alapuolella oleva osa on säädetty EI15-luokkaan ja kuvassa näkyvä terassin ullakon ontelon osa on säädetty EI30. Kuva: J-P Laakso / SPPL
Sammutussauvalla ullakon sammutusta. Tekniikan hyödyntämisessä kuvan mukaisesti esim. aurinkopaneelit eivät estä sammutusta. Kuvaaja: Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos.
tustekniikoiden laajempaa käyttöä suositellaan pelastuslaitoksille niiden tehokkuuden ja työturvallisuuden vuoksi.
Lopuksi
Oikeastaan kaikkiin edellä mainittuihin suosituksiin liittyy tutkinto-opetus ja täydennyskoulutus. Näissä tulisi tulevaisuudessa enemmän ottaa huomiota rakenteellisen paloturvallisuuden asioihin ja palodynamiikkaan. Osasta loppuraportin havainnoista paistaa läpi, että suunnittelija ei ole huomioinut kaikkia tulipalon leviämisreittejä, toteuttaja ei ole noudattanut suunnitelmia eikä valvoja ole tarkastanut tosiasiassa palo-osastoinnin toteutusta. Tähän lisättynä, jos pelastuslaitos saapuu tulipalopaikalle vajaavahvuisella pelastusryhmällä, on naapuriasukkaille inhimillistä kärsimystä odotettavissa, jotka myös menettävät asuntonsa. Lue selvityshankkeen tutkimuksellinen
loppuraportti: sppl.fi/rivitalojen-ylapohjat/. Vaikka selvityshanke päättyi elokuussa 2025, ei viestintä ja tiedon välittämisen tarve pääty. Pelastuslaitosten on hyvä kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksessa nostaa yläpohjien paloturvallisuus keskusteluun. Tämä ei koske pelkästään pientaloja. Pelastuslaitoksilla on suunnittelunohjauksen yhteydessä annettavana selvityshankkeen tietojen lisäksi muun muassa palontutkintatietoja, joita ei siinä määrin kukaan muu viranomainen pysty kertomaan rakennushankkeeseen ryhtyville tahoille. Palontutkintatietojen hyödyntäminen on arvokasta myös suoraan kaavoittajien ja rakennusvalvontaviranomaisten suuntaan.
Juhan-Petteri Laakso hankepäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto
Lue suositukset perusteluineen ja tutkimuksellinen loppuraportti:
Hankepäällikkö palasi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelukseen syyskuussa. Suomen Palopäällystöliitto kiittää suuresti kaikkia selvityshankkeeseen osallistuneita tahoja! Kiitos Etelä-Pohjanmaalle Keijo Kangastielle!
Palopäällystöliiton myöntämät ansiomerkit ovat saajalle kiitollisuuden osoitus tehdystä työstä ja kannustin tulevaan hänelle ja muille. Merkki voidaan myöntää erityisen ansiokkaasta pitkäaikaisesta toiminnasta pelastusalan tai turvallisuuden hyväksi. Ansiomerkki voidaan myöntää myös pelastustoiminnassa osoitetusta erityisestä rohkeudesta ja neuvokkuudesta.
Palopäällystöliitto myöntää viittä eritasoista ansiomerkkiä. Osan niistä historia ulottuu 1950-luvulle saakka.
”Palopäällystöliiton ansiomerkkiä voi hakea kenelle tahansa pelastus- tai turvallisuusalan toimijalle”, kertoo liiton toiminnanjohtaja Ari Keijonen. ”Merkkimme ovat laadukkaita ja arvostettuja ja siksi arvokkaita antaa ja kantaa.”
Ansiomerkkien järjestys
Ansiomerkeissä on selkeä jatkumo, ja niiden hakemiselle voikin miettiä valmiiksi pidemmän ajan suunnitelmaa.
Aiemmin mainittujen ansioiden lisäksi merkkejä voi hakea myös seuraavin kriteerein:
Ansiomitali myönnetään vähintään 15 vuoden kiitettävästä toiminnasta pelastusalan tai turvallisuuden hyväksi.
Ansioristi myönnetään vähintään 25 vuoden erittäin ansiokkaasta toiminnasta pelastusalan tai turvallisuuden hyväksi.
Erityisansioristi myönnetään vähintään 30 vuoden poikkeuksellisen ansiokkaasta toiminnasta pelastusalan tai turvallisuuden hyväksi.
Tuliristi myönnetään erittäin merkittävästä ja ansiokkaasta valtakunnallisesta tai kansainvälisestä toiminnasta koko maan pelastusalan tai turvallisuuden hyväksi.
Suurristi annetaan poikkeuksellisen ansiokkaasta valtakunnallisesti tai kansainvälisesti merkittävästä toiminnasta pelastusalan tai turvallisuuden hyväksi.
”Ansiomerkillä on hyvä muistaa myös pitkään alalla toimineita luottamushenkilöitä”, Keijonen muistuttaa.
Sopiva paikka merkin luovuttamiselle on esimerkiksi palokunnan vuosijuhlat tai muu tärkeä tilaisuus. Merkin hakuprosessiin Palopäällystöliitosta kannattaa varata kuitenkin hyvin aikaa. Merkkien myöntämisestä päätetään liittohallituksen kokouksessa, joita on tyypillisesti muutaman kuukauden välein.
Lisätietoja merkeistä ja hakuprosessista antaa talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi, p. 0440 344 112.
Lue lisää ansiomerkkien säännöistä ja hakemisesta: sppl.fi/ansiomerkit
Tirilän VPK on palokuntien suomenmestari 2025
Palokuntien suomenmestaruudesta ja Jehumaljasta kilpailtiin 24 . toukokuuta Kouvolassa. Jehumalja matkasi kymmenen vuoden tauon jälkeen Etelä-Karjalaan Tirilän VPK:n mukana. Kilpailun järjestelyistä vastasi Kymenlaakson pelastuslaitos yhteistyökumppaneineen. Suuri kiitos kilpailun järjestämisestä kaikille järjestelyissä mukana olleille!
Tirilän VPK:n voittajajoukkueessa kilpailivat Kalle Lantta, Henri Mäkiparta, Henri Häkkinen ja Tuukka Vuorinen. Inkeroisten VPK:n joukkueessa kilpailivat Sami Harju, Jani Naukkarinen, Tomi Kitunen ja Minna Huimala. Savion VPK:n joukkueessa kilpailivat Severi Uurasmaa, Mika Taavitsainen, Jyri Pitkänen ja Tommi Leino.
Tirilän VPK:lle sekä yleisen että veteraanisarjan voitto
Yleiseen sarjaan osallistui 30 kilpailuryhmää ympäri Suomea. Jehumaljan ja kokonaiskilpailun voiton nappasi Tirilän VPK:n 1B-joukkue. Tirilän VPK:lle voitto oli sen kilpailuhistorian seitsemäs. Kokonaiskilpailun toiseksi sijoittui Inkeroisten VPK ja kolmanneksi tuli Savion VPK 1 -joukkue. Kilpailuryhmien välisen tietokilpailun paras oli Tirilän VPK:n 1B-joukkue. Henkilökohtaisen tietokilpailun voittaja oli Oskari Hurula (Vahdon VPK), toiseksi tuli Kalle Lantta (Tirilän VPK 1B) ja kolmanneksi Seve-
ri Uurasmaa (Savion VPK 1). Tietokilpailuun osallistui kaikkiaan 139 henkilöä. Tietokilpailuun voi osallistua myös varsinaiseen kilpailuryhmään kuulumattomia henkilöitä ja heitä oli tälläkin kertaa mukana 11 henkilöä.
Taitokilpailun voitti Tirilän VPK:n 1B-joukkue ja kalustokilpailun Kaarinan VPK. Parhaaksi ryhmänjohtajaksi valittiin Alex Sirén Kaarinan VPK:sta.
Veteraanisarjassa kilpaili kymmenen kilpailuryhmää. Veteraanisarjan voitto meni Tirilän VPK:lle, toiseksi tuli Jämsänkosken VPK ja kolmanneksi Kaarinan VPK.
Veteraanisarjan pisteet lasketaan ainoastaan kalusto-osuudessa, mutta kilpailuryh-
män jäsenet voivat halutessaan osallistua myös henkilökohtaiseen tietokilpailuun. Tänä vuonna yhdeksän veteraanisarjan osallistujaa osallistui myös henkilökohtaiseen tietokilpailuun.
Viipurin VPK:n lahjoittama kiertopalkinto veteraanisarjaan
Veteraanisarjan voittajalle Tirilän VPK:lle annettiin kiertopalkinnoksi Viipurin VPK:n säätiön Vipusäätiön lahjoittama malja. Malja on alun perin ollut Viipurin alueen palokuntien kiertopalkintona vuosina 1929–1931.
Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos
Tiesitkö?
Kouvolan kilpailu on seitsemäs Kymenlaakson alueella järjestetty kilpailu. Edellisen kerran Kouvolassa kilpailtiin vuonna 1954. Kilpailu on järjestetty Kotkassa vuosina 1960 ja 1975, Kuusankoskella vuosina 1988 ja 2002 sekä viimeisimpänä Haminassa vuonna 2005.
Veteraanisarjan voitti Tirilän VPK. Voittajajoukkueessa kilpailivat Ville Hirvonen, Vesa Monto, Olli Hirvonen ja Jarmo Virta.
Vipusäätiö lahjoitti maljan uudelleen kilpailtavaksi Kaakkois-Suomen palokuntien kilpailuissa jo yli 40 vuotta sitten, mutta alueen kilpailuissa ei sille ollut löytynyt selkeää käyttöä. Anjalan VPK:n Markku Leinonen on vuosien varrella pohtinut maljan kohtaloa ja päätti hakea Viipurin VPK:n edustajilta hyväksynnän lahjoittaa malja eteenpäin sekä tehdä maljaan lisäjalka ja perusteellinen kunnostus. Nyt malja on päässyt arvoiseensa asemaan veteraanisarjan voittajan kiertopalkintona.
Kilpailussa kolme osa-aluetta
Jehumalja-kilpailu jakaantuu kolmeen osaan: tieto-, taito- ja kalustokilpailuun. Tietokilpailussa kukin kilpailija laatii vastauksensa itsenäisesti sekä henkilökohtaiseen että joukkuekilpailuun. Kilpailuryhmä suorittaa yhdessä taitokilpailun, jossa arvioidaan ryhmän taitoja annettuun tehtävään ilman ajanottoa. Kalustokilpailussa ryhmä suorittaa etukäteen tuntemattomat tehtävät "kuin hälytyksen" ja käytetty aika ratkaisee tuloksen.
Taitokilpailun tehtävässä tuupertunut henkilö tuotiin ensiapupaikalle elvytettäväksi.
Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos
Kuva: Terhi Kallio
Kilpailun tämänvuotinen teema oli vaaralliset aineet pelastusyksikön ensitoimenpiteenä.
Tietokilpailun kysymykset liittyivät muun muassa rakennuspalon sammutukseen, kemikaalisukellukseen, tiealueella työskentelyyn, kemikaalionnettomuuksien torjuntaan, vaarallisiin aineisiin ja ensivastetoimintaan.
Taitokilpailussa arvioidaan sekä ryhmänjohtajan että pelastusryhmän toimintaa. Taitokilpailun tehtävänä oli palohälytys datakeskuksessa. Datakeskuksen hiilidioksidisammutusjärjestelmä oli lauennut ja sammutuslaitteiston huoltaja oli elottomana laitetilassa. Taitokilpailussa pisteytettiin muun muassa kohteen tiedustelua ja tilanteen tunnistamista, elottoman potilaan elvytystä sekä tilan hiilidioksidipitoisuuden huomioimista ja tuulettamista.
Kalustokilpailun tehtävänä oli vaarallisen aineen onnettomuus. Kemikaalilaitoksessa oli kemikaalin pumppauksessa tapahtunut onnettomuus, ja yksi henkilö oli jäänyt puristuksiin. Kemikaalilaitoksen oma palokunta oli ehtinyt ensimmäiseksi paikalle vahvuudella 1+1 ja toimi tilannepaikanjohtajana. Kilpailuryhmän tehtävänä oli poistaa onnettomuuden uhrilta kontaminoitunut suoja-asu ja antaa ensiapu uhrin jalkaan, täydentää perusselvitys ja selvittää lisävesi, järjestää vesi huuhtelupaikalle, sammuttaa syttynyt pakkausmateriaali sekä tukkia kemikaalinsiirtoletkun vuoto. Veteraanisarjan kalustokilpailussa käytettiin paineilmahengityslaitteen sijaan suodatinsuojainmaskia.
Suuri kiitos vielä kertaalleen kaikille järjestelyihin osallistuneille sekä kilpailijoille!
Seuraavan kerran Jehumaljasta kisataan 23.5.2026 Turussa.
Katso kaikki tulokset: sppl.fi/palokuntiensm/tulokset
Henriikka Majoniemi koulutuskoordinaattori
Suomen Palopäällystöliitto
Veljekset Kulmala Oy:n Ilkka Ekman ja Sauli Miettinen esittelivät tuotteita kilpailupäivänä Kouvolassa. Lisätietoja ajoneuvoista antaa Ville Luojukoski puh. 040 773 3696. Lisätietoja palokalustosta antavat Ilkka Ekman puh. 0400 211 500, Aki Vesterinen puh. 040 775 5468, Sauli Miettinen puh. 0400 312 121 ja Veli-Matti Jussila puh. 0400 826 743. Veljekset Kulmala haluaa tukea perinteikästä kilpailutapahtumaa ja samalla tavata asiakkaita ajankohtaisissa asioissa. Onnittelut vuoden 2025 palokuntien suomenmestarille!
Kalustokilpailun tehtävässä henkilö oli jäänyt puristuksiin jalastaan, ja hänen päälleen oli roiskunut vetyperoksidia.
Kuva: Terhi Kallio
Kuva: Terhi Kallio
Palokuntien SM-kilpailu vahvistaa osaamista ja oppimista
Palokuntien SM-kilpailuun osallistuminen on erinomainen tapa haastaa itseään ja kehittää pelastustoiminnan osaamistaan. Kilpailun pitkä historia, järjestämiskokemus, osaava ja motivoitunut organisaatio sekä kokeneet kilpailijat luovat mahdollisuuden oppimiselle. Valtaosa joukkueista on osallistunut kilpailuihin useana vuotena peräkkäin, ja säännöllinen osallistuminen sekä vuosittain
vaihtuva kilpailun teema mahdollistavat perehtymisen erilaisiin onnettomuustyyppeihin ja niihin liittyvän osaamisen kehittämisen.
Kilpailutilanteessa oppiminen
Ystävällinen ja kannustava kilpailuympäristö, jossa kilpailtavat asiat liittyvät suoritukseen, ei pelkästään lopputulokseen, tukee
oppimista. Osallistujille on lisäksi annettava mahdollisuus arvioida suoritustaan vertaamalla sitä mallisuoritukseen, jotta he voivat arvioida omaa ja ryhmänsä toimintaa suhteessa oikeaan ja tehokkaaseen toimintamalliin. Kilpailun verkkosivuilta löytyvät teoriakokeen kysymykset ja oikeat vastaukset sekä taitokilpailun arviointilomakkeet tarjoavat mahdollisuuden suoritusten jälkikäteiseen arviointiin ja kokemuksesta oppimiseen.
Tietokilpailu
Tietokilpailussa arvioidaan osallistujien tiedollista osaamista pelastusalan aihealueista. Kilpailukysymykset laaditaan pelastusalan oppaiden ja julkaisujen pohjalta. Kilpailun järjestäjät tuottavat laadukkaan teoriakokeen, jonka avulla pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö – vapaaehtoiset, sopimuspalokuntalaiset ja ammattilaiset – voivat testata osaamistaan myös kilpailujen ulkopuolella.
Kalusto- ja taitokokeet
Kalusto- ja taitokokeet ovat pedagogisesta näkökulmasta katsoen simuloituja harjoitustilanteita. Osallistuakseen simulaatioharjoitukseen henkilöllä tulee olla tiedollista osaamista sekä käytännön taitoja yksittäisten suoritteiden tekemiseen. Ryhmänjohtajan tehtävänä on muodostaa kokonaistilannekuva, tehdä päätös tehtävien suoritusjärjestyksestä ja hallita aihealueen tekninen osaaminen.
Suosittelen perehtymään aiheeseen hyvin ja harjoittelemaan ensi vuoden kisoja varten henkilö- ja ryhmäkohtaisia taitoja. Onnea kisaan!
Jari Ruotsalainen suunnittelija Pelastusopisto
Kuva: Terhi Kallio
Jaostokokoukset 2025 KOKOUSKUTSUT
Riskienhallinta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 8.10.2025 klo 16.15. Paikkana Messukeskus Kokoussiipi, tila 201 (Rautatieläisenkatu 3, Helsinki).
Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 8.10.2025 klo 16.15. Paikkana Messukeskus Kokoussiipi, tila 207 (Rautatieläisenkatu 3, Helsinki).
Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään lauantaina 25.10.2025 klo 12.45. Paikkana Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna (Possentie 7, Hämeenlinna).
Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 7.10.2025 klo 18.00. Paikkana Messukeskus Kokoussiipi, tila 201 (Rautatieläisenkatu 3, Helsinki).
Hallinto ja tukipalvelut -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään maanantaina 3.11.2025 klo 15.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Ilmoittautumiset sähköpostitse toimisto@sppl.fi. Lähetämme kokouslinkin sähköpostitse viimeistään kokouspäivän aamuna.
Yritysturvallisuus-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 5.11.2025 klo 10.00. Paikkana Robert's Coffee Jugend (Pohjoisesplanadi 19, Helsinki).
Kokouksissa käsitellään liiton sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat, muun muassa valitaan jaostojen johtokuntiin uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Katso liiton säännöt tarkemmin: sppl.fi/saannot
Palopäällystöliiton jäsenenä olet lämpimästi tervetullut jaostokokoukseen! Tule rohkeasti mukaan vaikuttamaan Palopäällystöliiton toimintaan.
Syysliittokokous 2025
Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n syysliittokokous järjestetään tiistaina 9.12.2025 klo 12.00 Kansallissalissa, Aleksanterinkatu 44 A, 2. krs., Helsinki.
Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:ssä mainitut asiat, lisäksi liiton sääntöuudistuksen 2. käsittely. Katso liiton säännöt tarkemmin: sppl.fi/saannot
Tervetuloa kokouksiin!
KUTSU
jouluseminaariin ja jouluglögille
Tervetuloa Suomen Palopäällystöliiton vuosittaiseen jouluseminaariin ja perinteen mukaisille jouluglögeille tiistaina 9.12.2025 Helsinkiin! Kansallissali, Aleksanterinkatu 44
Ohjelma ja ilmoittautuminen avataan liiton verkkosivuille myöhemmin syksyllä: sppl.fi
Suomen Palopäällystöliiton jäsenille tarkoitettu syysliittokokous pidetään ennen jouluseminaaria klo 12.00 alkaen.
Erovuoroiset 2025
Jaostojen johtokuntien erovuoroiset
Hallinto ja tukipalvelut
Olli-Veikko Kurvinen, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Torbjörn Lindström, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Pelastustoiminta
Mauri Salo, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Kari Nurminen, 2. varajäsen, 1. kerran erovuorossa
Riskienhallinta
Anja Aatsinki, varsinainen jäsen, 2. kerran erovuorossa
Pauliina Kopra, varsinainen jäsen, 2. kerran erovuorossa
Vapaaehtoispalokuntatoiminta
Katri-Mari Latvala, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Marko Nieminen, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Uudet edustukset 1/25
Vapaaehtois- ja sopimuspalokuntatoiminnan kehittämistyöryhmä
Ilkka Horelli, ylijohtaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
varajäsen Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto
Peter Johansson, pelastusjohtaja, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos
Torbjörn Lindström, pelastusjohtaja, Pohjanmaan pelastuslaitos
varadelegaatti Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto
Varautuminen ja väestönsuojelu
Mika Lehestö, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Joni Henttu, 1. varajäsen, 2. kerran erovuorossa
Yritysturvallisuus
Juhana Jääskeläinen, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa
Petri Käyhkö, 1. varajäsen, 1. kerran erovuorossa
Jaostokokoukset esittävät ehdokkaan ja tämän varahenkilön liittohallitukseen.
Liittohallituksen erovuoroiset
Puheenjohtaja
Veli-Pekka Ihamäki, 2. kerran erovuorossa
Pelastustoiminta
Heikki Havukainen, varsinainen jäsen (Jarno Majaniemi, varajäsen), 1. kerran erovuorossa
Varautuminen ja väestönsuojelu
Katja Ahola, varsinainen jäsen (Juha Alander, varajäsen), 1. kerran erovuorossa
Lisätiedot:
Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, ari.keijonen@sppl.fi
Jaana Kovero, talous- ja hallintokoordinaattori, jaana.kovero@sppl.fi
Luottamushenkilön toimikausi jaoston johtokunnassa on kolme vuotta. Luottamushenkilö voi toimia samassa tehtävässä enintään kaksi perättäistä kolmivuotiskautta. Listattuna erovuoroisuudet merkinnällä 1. tai 2. kerran erovuorossa. Toisen kerran erovuorossa olevan tilalle on valittava uusi henkilö kyseessä olevaan tehtävään. Luottamushenkilövalinnat tehdään jaostokokouksissa, jotka pidetään syysjoulukuun 2025 aikana.
Palo- ja Pelastustieto ry:n yhdistyskokoukset vuonna 2025
Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto
Pelastusalan TKI-yhteistyöverkosto
Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto
varajäsen Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto
Teollisuuden pelastusryhmien työkyvyn ja työturvallisuuden edistäminen -hanke (IndustryRescueFit)
Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto
Vuoden palomies -toimikunta
Mika Haverinen, pelastuspäällikkö, PohjoisPohjanmaan pelastuslaitos
Jarno Joensuu, paloesimies, Satakunnan pelastuslaitos
Uudet edustukset3/25
Leviämismallit ja tietopalvelut pelastustoimen johtamisen tukena (APLI)
Joel Kauppinen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto
Pelastusalan kansallisen työturvallisuushankkeen työryhmän asettaminen
Saku Sutelainen, erityisasiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen Olli Korteniemi, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto
LIITTOHALLITUS 1/25
Vuoden ensimmäinen kokous pidettiin 24.1. Teams-etäyhteydellä. Kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.
Kokousmuodollisuuksien jälkeen valittiin liiton 1. varapuheenjohtajaksi Katja Ahola ja 2. varapuheenjohtajaksi Peter Johansson. Liittohallituksen esittelijäksi ja sihteeriksi valittiin Ari Keijonen sekä kirjuriksi Jaana Kovero. Työvaliokuntaan nimettiin liittohallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja toiminnanjohtaja Ari Keijonen sekä varapuheenjohtajat Katja Ahola ja Peter Johansson. Hyväksyttiin tilinkäyttöoikeudet, käytiin läpi liiton toimihenkilöt sekä voimassa olevat ohjesäännöt ja muut säännöt. Vahvistettiin, että ohjesäännöt ovat voimassa.
Vahvistettiin yhdeksän jäsenkandidaatin jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1918 jäsenestä sekä 14 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin kolme Ansioristiä ja kuusi Ansiomitalia.
Todettiin, että liitto vastaa Palavien nestemäisten kemikaalien varasto -lausuntopyyntöön.
Hyväksyttiin 1.1.2025 tilanteen mukainen edustajaluettelo.
Nimettiin kilpailulautakuntaan toimikaudeksi 2025–2027 puheenjohtajaksi Torbjörn Lindström sekä jäseniksi Marko Konttinen, Marko Nieminen ja Tommi Virtanen sekä Pelastusopiston edustajaksi Jari Ruotsalainen.
Vahvistettiin Yritysturvallisuus- sekä Hallinto ja tukipalvelut -jaostojen toimintasuunnitelmat.
Päätettiin kutsua koolle kevätliittokokous tiistaiksi 8.4.2025 klo 18.30 Palopäällystöpäivien yhteyteen Tampere-taloon. Kevätliittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.
Nimettiin Pelastusalan kestävän kehityksen toimikuntaan Veera Jämsén, SHQ-Manager, Fortum (asiakkaiden yhdenvertaisuus, kv-yritys, tietoa kansainvälisesti), Johanna Kojola, viestintäpäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (viestintä), Antti Koskela, vanhempi opettaja, Pelastusopisto (johtaminen, kestävä kehitys), Merisade Kuusela, kehittämispäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos (pelastuslaitokset, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen), Anssi Lindqvist, palomies-ensihoitaja,
Helsingin pelastuslaitos (ympäristö, kestävä kehitys, ilmastonmuutos), Riikka Hasko, kehittämispäällikkö, HIKLU (yhdenvertaisuus, vastuullisuus). Lisäksi ulkopuolisiksi asiantuntijoiksi päätettiin kutsua Anna Helminen, myyntipäällikkö, Teknosafe Oy (elinkeinoelämän ja palokalustotoimittajan vastuullisuus), Pentti Partanen, pelastusylijohtaja (eläkk.) (vastuullisuustoiminta, kv-suhteet, rahoitus), SM:n pelastusosaston edustaja.
Nimettiin Tieliikennepelastamisen toimikuntaan Samu Kemppi, Keski-Suomen pelastuslaitos (puheenjohtaja, erovuorossa 2026), Marko Salminen, Pohjanmaan pelastuslaitos (jäsen, 2026), Ari Tuulenkari, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos (jäsen, 2026), Samuli Piipponen, Helsingin pelastuslaitos (jäsen, 2025), Jarno Joensuu, Satakunnan pelastuslaitos (jäsen, 2025), Pasi Wiiala , Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (jäsen, 2025).
Lisäksi pysyviksi asiantuntijoiksi Juha Virolainen, sisäministeriön pelastusosasto (asiantuntijajäsen) ja Markus Vaara, Pelastusopisto (asiantuntijajäsen).
Nimettiin Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn toimikuntaan Sami Huovila, paloesimies, Keski-Suomen pelastuslaitos (erovuorossa 2026), Aleksi Pulkkinen, paloesimies Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2025), Risto Tolonen, vs. palomestari, Lapin pelastuslaitos (2025), Janne Karttunen, paloesimies, Satakunnan pelastuslaitos (2026), Toni Keto, palomies, Keski-Uudenmaan, pelastuslaitos (arvalla 2026), Saku Tauriainen, palomestari, Kymenlaakson pelastuslaitos (arvalla 2025). Asiantuntijajäseniksi Tommi Luhtaniemi, erityisasiantuntija, sisäministeriön pelastusosasto ja Tuomas Luomala, opettaja, Pelastusopisto.
LIITTOHALLITUS 2/25
Vuoden toinen kokous pidettiin 20.3. Teams-etäyhteydellä. Kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä.
Kokousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset ja vahvistettiin 14 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1875 jäsenestä ja 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Tuliristi nro 118, Erityisansioristit nro 95 ja 96, seitsemän Ansioristiä sekä yhdeksän Ansiomitalia.
Vahvistettiin liiton antama lausunto: Hyvinvointialueiden tehtäviä koskevat valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2025–2029.
Hyväksyttiin tilinpäätös eli tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot kevätliittokokouksen vahvistettavaksi. Käsiteltiin varainhankinnan kehitysnäkymiä. Hyväksyttiin vuosikertomus vuodelta 2024 esitettäväksi liittokokoukselle.
Käytiin läpi sääntömuutosehdotus vietäväksi kevätliittokokouksen 1. käsittelyyn.
Nimettiin Vesisukellustoimikunnan jäseniksi Janne Taskinen (puheenjohtaja), palomestari, Helsingin pelastuslaitos (erovuoro 2026 lopussa), Pasi Saari, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos (2026), Jere Mäki-Patola, pelastusryhmänjohtaja, Pohjois-Savon pelastuslaitos (2026), Riku Koskinen, palomestari, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (2025), Riku Seppä, palomestari, Etelä-Savon pelastuslaitos (2025), Vesa Läderberg, palomestari, Päijät-Hämeen pelastuslaitos (2025). Todettiin myös, että asiantuntijajäsenet jatkavat taustayhteisöjensä nimeäminä asiantuntijoina.
Liittohallituksen puheenjohtajan toimikausien tullessa täyteen, liittohallitus asettaa erillisen vaalivaliokunnan kartoittamaan puheenjohtajakandidaatteja ja valmistelemaan puheenjohtajan valintaa. Valittiin vaalivaliokunnan jäseniksi Peter Johansson, Katja Ahola ja Kalle Seppänen. Nimettiin valiokunnan puheenjohtajaksi Peter Johansson ja määrättiin sihteeriksi Ari Keijonen.
LIITTOHALLITUS 3/25
Vuoden kolmas kokous pidettiin 28.5. Teams-etäyhteydellä. Kokoukseen osallistui kahdeksan henkilöä.
Kokousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset ja vahvistettiin 20 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1886 jäsenestä ja 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Tuliristit nro 119 ja 120, Erityisansioristit nro 97 ja 98, kolme Ansioristiä sekä 14 Ansiomitalia. Vahvistettiin liiton antamat lausunnot: Pelastussuunnitelma-yleisohje ja Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta.
Pulli Nina, suunnittelija, Pelastusopisto Rinne Annika, kansainvälisten asioiden asiantuntija, SPEK
Lisätiedot:
Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi
Terminaalit uuden aikakauden paineessa
Turvallisuus tiukentuu logistiikassa
Epävarma maailmantilanne, geopoliittiset jännitteet ja hybridiuhat ovat kiristäneet logistiikkaketjujen turvallisuusvaatimuksia ennennäkemättömällä tavalla. Erityisesti logistiikkaterminaalit, jotka toimivat keskeisinä solmukohtina toimitusketjuissa, ovat nousseet uudenlaisten riskien keskiöön. Turvallisuudesta on tullut yksi alan kriittisimmistä kilpailu- ja toimintakyvyn mittareista.
Paketti voi sisältää mitä tahansa
Pakettien kuljetus ei ole enää pelkästään logistiikkaa, se on nykyisin myös turvallisuuspolitiikkaa. Terminaaleissa joudutaan päivittäin arvioimaan tuhansia lähetyksiä tilanteessa, jossa jokainen paketti voi teoriassa sisältää mitä tahansa, esimerkiksi vaarallisia aineita, valvontalaitteita tai sabotaasivälineitä.
Tietyntyyppisten lähetyksien riskiarviointi on nykyään perustason turvatoimi. Emme voi enää ajatella pelkästään painoa tai lähettäjän taustaa – poikkeavuudet ovat usein hienovaraisia ja vaativat jatkuvaa tarkkaavaisuutta.
Sabotaasin mahdollisuus on noussut todelliseksi huolenaiheeksi
Yksi keskeisimmistä uusista uhkakuvista logistiikkaketjuissa on tarkoituksellinen vahingonteko eli sabotaasi, joka voi kohdistua niin fyysiseen infrastruktuuriin kuin järjestelmiin ja prosesseihin.
Sabotaasivaarat ovat nousseet logististen toimijoiden huulille, kun infrastruktuurin häirintää on nähty useissa maissa. Kansainvälisesti on jo havaittu tapauksia, joissa logistiikkakeskuksia on pyritty häiritsemään muun muassa lähettämällä vaarallisia, vilpillisesti merkittyjä paketteja tai ohjaamalla
resursseja harhaan valheellisen tiedon avulla. Vaikka riskit Suomessa ovat edelleen hallinnassa, varautuminen sabotaasiin ei ole enää marginaalista ajattelua.
Sabotaasin torjunta edellyttää mielestäni poikkihallinnollista yhteistyötä. Yritysten, viranomaisten ja kansainvälisten kumppanien on jaettava tietoa mahdollisista uhista ja reagointikeinoista nopeasti. Erityistä huomiota on alettu kiinnittää myös rekrytointiprosesseihin ja siihen, miten pääsy terminaaleihin ja järjestelmiin rajataan vain tarkoin valvotuille käyttäjille.
TAPA-dokumentti – hyvä pohja, mutta ei enää riittävä
Alalla laajasti käytetty TAPA-dokumentti (Transported Asset Protection Association) toimii monen yrityksen turvakäytäntöjen perustana. Siitä löytyy ohjeita esimerkiksi kuljetusreittien suojaamisesta, ajoneuvotarkastuksista ja valvonnan perusperiaatteista. Mutta dokumentilla on myös puutteensa. Asiakirja on laadittu tilanteeseen, jossa uhkakuva oli hyvin erilainen. Se ei ota kantaa uusiin riskeihin, kuten kyberhyökkäyksiin tai järjestelmälliseen sabotaasiin logistiikkakeskuksissa. TAPA on hyvä lähtökohta, mutta se ei millään pelkästään riitä tämän päivän riskien hallintaan.
Monet logistiikka-alan toimijat ovat alkaneet kehittää omaa riskienhallintaprotokollaansa TAPA:n oheen, jotta arviointi kattaa myös nykyaikaiset ja muuttuvat uhat.
Kansainväliset esimerkit ohjaavat kehitystä
Kiristyneet vaatimukset eivät rajoitu Suomeen. Esimerkiksi Saksassa useat logistiikkakeskukset ovat ottaneet käyttöön paketteja analysoivia tekoälyjärjestelmiä, jotka havaitsevat poikkeavuuksia sisältöjen, lähetysreittien tai käsittelynopeuksien perusteella. Yhdysvalloissa Department of Homeland Security on antanut omat suosituksensa logistiikkaterminaalien resilienssistä hybridivaikuttamista vastaan. Myös EU:n komissio on kehottanut jäsenvaltioita panostamaan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen.
Myös kotimaassa viranomaiset ovat lisänneet huomioita logistiikkainfrastruktuurin riskeihin, ja esimerkiksi Traficom seuraa tilannetta tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Lisäksi myös valmisteilla oleva CER-direktiivi on mielenkiintoista seurattavaa ja on kiinnostavaa nähdä, kuinka laajasti se tulee koskettamaan logistiikka-alaa.
Tekoäly, koulutus ja jatkuva valppaus
Logistiikka-alan yritykset ovat reagoineet tilanteeseen lisäämällä valvontaa ja kehittämällä omia järjestelmiään. Tekoälyä hyödyntävät valvonta- ja analytiikkaratkaisut ovat selkeästi yleistymässä kovaa vauhtia, samoin koulutukseen panostaminen. Simuloidut sabotaasiharjoitukset, kriisinhallintakoulutukset ja henkilöstön turvallisuustietoisuuden kehittäminen ovat nyt osa monen suuren toimijan arkea.
Meille ei enää riitä, että paketti saapuu perille ajallaan. Meidän on voitava olla varmoja, että se ei uhkaa ketään, eikä mitään matkallaan.
Pelastustoiminta vaatii kohdekohtaista asiantuntemusta
Turvallisuus ei pääty ennakointiin, myös mahdollisten vahinkotilanteiden pelastustoiminta on logistisissa ympäristöissä poik-
keuksellisen vaativaa. Terminaalit ovat usein suuria, moniulotteisia rakennuksia, joissa yhdistyvät korkeat varastohyllyt, raskas kalusto, automaatiojärjestelmät ja erilaiset kemikaalit tai palokuormat.
Pelastustoiminnan onnistuminen edellyttää paitsi viranomaisten ammattitaitoa, niin myös kohdehenkilöstön osallistumista tilanteen johtamiseen. Terminaalin edustaja tuntee reitit katoille ja sisätiloihin, tietää kriittiset alueet, vaarallisten aineiden sijainnit sekä tekniset järjestelmät. Hän siis pystyy näin ollen helpottamaan ja turvallistamaan pelastajien työskentelyä alueella.
Logistiikan tulevaisuus on turvallinen – tai ei ole ollenkaan
Logistiikan peruslupaus on toimitusvarmuus, mutta muuttuneessa maailmassa siihen kuuluu nykyään yhä vahvemmin turvallisuus. Toimitusketjun jokainen lenkki on potentiaalinen heikko kohta – ja samalla mahdollisuus suojautua ja vahvistaa koko järjestelmää.
Monet logistiikka-alan toimijat
ovat alkaneet kehittää omaa riskienhallintaprotokollaansa
TAPA:n oheen, jotta arviointi kattaa myös nykyaikaiset ja muuttuvat uhat.
Koulutetun kohde-edustajan (esimerkiksi terminaalipäällikön) mukanaolo pelastustilanteessa voi parhaimmillaan pelastaa sekä ihmishenkiä että infrastruktuuria. Siksi pelastussuunnitelmalla ja terminaalikohtaisilla kohdekorteilla on suuri merkitys toiminnan jatkuvuuden ja varautumisen kannalta. Ne tulee siis laatia huolella ja ammattitaidolla, sekä niitä tulee päivittää säännöllisesti, erityisesti silloin, kun teknologia tai toimintamalli muuttuu.
Turvallinen logistiikka ei ole enää vain operatiivinen vaatimus – se on myös yhteiskunnan toimintakyvyn ehto!
Petri Pyötsiä johtokunnan jäsen
Yritysturvallisuus-jaosto turvallisuus- ja palopäällikkö PostNord Oy
Kuvan lähde: Tekoälyn luoma kuva, tekstin perusteella.
Palopäällystöliiton syksyn 2025 koulutustarjontaa
PELASTUSTOIMINNAN KOULUTUKSET
8.–9.10. Pelastustoiminnan johtamisen koulutuspäivät, Turvallisuus-messut, Messukeskus, Helsinki
Hyödynnä etusi suoraan liittymällä: elixia.fi/liity-jaseneksi tai ottamalla yhteyttä: myyntipalvelut@elixia.fi /040 750 7848. Voit liittyä jäseneksi myös lähimmässä ELIXIA-keskuksessa.
8.10. Pelastustoimen hankintaseminaari, Messukeskus, Helsinki
8.10. Kriisiviestintä tulikasteessa: Viestijän aidot varautumisessa ja viranomaisyhteistyössä, Messukeskus, Helsinki
9.10. Turvallisuus ei synny sattumalta – se tehdään yhdessä, Messukeskus, Helsinki
22.10. Pelastusalan työturvallisuuden ABC –työturvallisuus yhteisenä tehtävänä, Teams
29.–30.10. Vesisukellusseminaari, Riihimäki
20.–21.11. Palontutkinnan opintopäivät, Jyväskylä
9.12. Jouluseminaari ja jouluglögit, Helsinki
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
22.–26.9. Pohjoismaisen palopäällystön opintoviikko, Oslo, Norja
30.9. Viranomaispäivät, hybiriditapahtuma, Helsinki | Professio
8.–9.10. Turvallisuus 2025 -messut, Messukeskus, Helsinki
4.–5.11. Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät, Jyväskylä | TTL
Lue lisää tapahtumistamme ja ilmoittaudu mukaan!
sppl.fi/koulutukset
Jos olet jo ELIXIAn jäsen ja sinulla on etu käytössäsi, ei sinun tarvitse tehdä mitään, etu säilyy sinulla.
Jos taas olet ELIXIAn jäsen, mutta et ole ottanut etua käyttöön, ota yhteys asiakaspalvelu@elixia.fi.
Hyödynnä myös muut Palopäällystöliiton jäsenedut! Niitä tarjoavat If, St1, Sokos Hotels, Tallink ja Silja Line sekä Viking Line.
Täyden palvelun pesulatoimintaa
Puh: 044 5501 347
Kallenkuja 5, 63300 Alavus www.a-pesti.fi
TURVALLISUUS 2025 on vuoden tärkein palo- ja pelastusalan ammattitapahtuma, joka kokoaa kahden päivän ajaksi alan avainpäättäjät, viranomaiset sekä asiantuntijat rakentamaan turvallisempaa ja varautuneempaa Suomea. Tapahtuma tarjoaa huippuluokan ohjelmaa, alan viimeisimmät uutuustuotteet ja innovaatiot sekä verkostoitumista parhaassa seurassa.
