Mentaalityön hankkeista jatkuvaan toimintaan

MentalFireFit-hanke ja sen edeltäjät ovat päättyneet. Saimme vahvasti vietyä eteenpäin tietoisuutta ja jopa ymmärrystä psyykkisistä suorituskyvyn vaikutuksista pelastusalan työntekijään. Nyt on aika kääntää uusi sivu ja kääriä hihat Palopäällystöliiton erityisasiantuntijana. Työ psyykkisen suorituskyvyn parissa jatkuu, eikä se jää vain hankemaailman pyörimään.

Fyysisesti pelastusala on vahva, entä psyykkisesti? Meillä on valtava määrä psyykkiseen suorituskykyyn vaikuttavia työtehtäviä ja muita työhön liittyviä kuormituksia. Valitettavasti emme voi myöskään poistaa siviilielämän vaikutuksia työminään, vaikka kuinka niin toivoisimme. Pelastusalalla inhimillisesti vastenmieliset työtehtävät, työturvallisuuspoikkeamat – uhka-, väkivalta- ja läheltä piti -tilanteet – lisääntynyt kognitiivisuus, osaamisen paine, kiire, vireystila, työyhteisön vuorovaikutuksellisuus ja psykologinen turvallisuus vaikuttavat huomattavasti työssä jaksamiseen. Psyykkiseen suorituskykyyn vaikuttavat myös mahdollinen median läsnäolo, tilanteiden yllätyksellisyys ja yhteys minäkuvaan. Nämä yhteydet omaan siviilielämään tai jopa lapsuusajan kuormitukseen on usein vaikea tunnistaa ja voivat aiheuttaa passiivisia reaktioita. Se että työtehtävät tuntuvat, ei tee kenestäkään huonoa auttajaa. Se tekee heistä ihmisen.

Palosuojelurahaston kolme hanketta ja yhteensä neljä ja puoli vuotta Palopäällystöliitossa vahvisti ymmärrystä, kuinka tärkeän asian äärellä olemme psyykkisen kuormituksen parissa. Työssä jaksaminen ensilinjan auttajan työssä on tärkeää koko sisäiselle turvallisuudelle. Pelastusala luo joka päivä turvallisuuden tunnetta ympärilleen. Työssä väsynyt auttaja saattaa horjuttaa turvallisuuden tunnetta. Sitä hän tekee ainakin kollegoilleen ja usein myös läheisilleen. Toivottavasti emme anna kyynistä, väsynyttä ja kuormittunutta kuvaa pelastusalan ammattilaisesta ympärillemme, saati läheisillemme.

Kuormituksen hallintaan on olemassa lukuisia keinoja

Ensinnäkin ymmärrys, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat ensilinjan auttajan työhön, on hyvä lähtökohta kuormituksen hallinnassa. Tietoisuus siitä, että nämä asiat saavat vaikuttaa ihmiseen, eivätkä tee hänestä huonoa ammattilaista, on hyvää jatkoa edelliselle. Työyhteisön psykologinen turvallisuus, jossa kuormituksia uskalletaan tuoda esille, on olennaista jaksamisen kannalta. Usein pelkästään kuulluksi tuleminen auttaa tai aina- kin se on alku. Tämä tarkoittaa ympäristöä, jossa ei joku heitä tilannetta vitsiksi. Huumorilla on tärkeä osa pelastustyön jaksamisessa, mutta ei kaikkialla. Esihenkilöiden ja johdon tuki luo turvaa ja rauhallisuutta. Kun asioista voidaan keskustella ja informaatio kulkee pelastusalueilla, se lisää luottamusta ja vähentää tunnetusti nopeiden huhupuheiden määrää.

MentalFireFit-hankkeet kehittivät pelastusalan jälkipurkutoimintoja. Toisaalla defusing-istuntojen määrä kasvoi ja osa pelastusalueista kehitti yksilöllistä vertaispurkutoimintaa. Työnohjaukset ovat niin ikään lisääntyneet, eikä sitä pidetä enää turhakkeena. Sen tuoma kuormituksen vähentyminen, oman työntekemisen tarkastelu, kollegoilta oppiminen ja psyykkisesti raskaiden työtehtävien purku on saanut monet haluamaan työnohjauksellisiin keskusteluihin. Etenkin riskien hallinnan, ensihoidon, esihenkilöiden, johdon työhön sillä on merkittäviä vaikutuksia.

Kuormituksen purun toimintojen polun päässä on tällä hetkellä posttraumatyöpajat. Pelastusalan kevään posttraumatyöpaja avasi jälleen silmiä. Palaute oli erinomaista. Kokemus pajan johtajana lisäsi intoa edistää posttraumatyöpajojen jatkuvuutta. Yksittäisin osallistujan hinta saattaa tuntua kalliilta, mutta se on investointi, mikä maksaa itsensä takaisin. Monia työhön liittyviä kuormituksia purettiin ja annettiin työkaluja jatkoon, kun kuormitus syystä tai toisesta kasvaa seuraavan kerran. Pajasta sai ennen kaikkea ymmärrystä, ettei ole yksin kuormittavien asioiden kanssa. Kevään posttraumatyöpaja lisää varmasti työhyvinvointia ja työssä jaksamista työvuoroissa, pelastusalueille, mutta myös perheissä.

Työni psyykkisen jaksamisen parissa siis jatkuu Palopäällystöliitossa. Vastuualueena on etenkin työhyvinvointi pelastusalalla sen kaikissa merkityksissä.

Saku Sutelainen erityisasiantuntija

Vastuualue: pelastusalan työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja henkisen työsuojelun kehittäminen