Varautumisen seminaarissa ennätysyleisö

Varautumisen seminaari

Palopäällystöpäivien yhteydessä maaliskuussa jatkoi viime vuonna käynnistettyä keskustelua Suomen iskunkestävyydestä. Nyt mukana olivat sotilaallisten uhkien, väestönsuojelun ja sota-alueiden viestinnän tuntijat. Tällä kertaa tilaisuutta ei striimattu, mikä mahdollisti avoimen keskustelun vaikeista aiheista. Yleisö sai kokea käsinkosketeltavia tunnelmia suoraan sodan näyttämöltä.

Tuli-isku ja sodan tuhovaikutukset

Tuli-iskun tuhovaikutuksista tutkimuksen vuonna 2004 tehneet prikaatikenraali Vesa Valtonen ja pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka peilasivat tutkimuksensa havaintoja tämän päivän kokemuksiin sodasta Euroopassa. Aikanaan kaksikon työn tulokset sivuutettiin lähinnä akateemisena pohdintana.

Tuli-isku 2020 : näkökulmia tuhovaikutuksesta ja yhteiskunnan varautumisesta -kirjasta ollaan parhaillaan tekemässä päivitettyä versiota, joka varmasti herättää nyt aivan eri tavalla kiinnostusta. Tällainen sotatieteen ja pelastusalan näkökulmia yhdistävä tarkastelutapa olisi laajemminkin tarpeen syventämään pelastusalan tietopohjaa vakaviin kriiseihin varauduttaessa.

Sotatoimittaja välittää tietoa henkensä kaupalla

Helsingin pelastuslaitoksella vastikään viestintäasiantuntijana aloittaneella Nina Järvenkylällä on vuosien kokemus sotatoimialueen uutisoinnista. Yleisradion turvallisuuspäällikkö Jyrki Guttormin esittämä vaikuttava kuvamateriaali sai katsojan eläytymään toimittajan työhön, jossa ollaan myös itse osallisena sodan tapahtumiin.

Keskustelu herätti pohtimaan sitä, miten sodan oloissa raportointiin täytyy varautua myös kotimaassa osana median poikkeusoloihin varautumista.

YLE Lapin aluetoimituksen päällikkö Riikka Heikkilä (oik) peräänkuulutti median ja pelastustoimen yhteistyömallien rakentamista jo hyvän sään aikana. Tästä on hyviä esimerkkejä eri puolilta Suomea. Harriet Lonka (vas.), Jyrki Guttorm ja Nina Järvenkylä.

Tärkeää on huolehtia, että kaikissa oloissa käytettävissä on suorat ja luotettavat tiedonvaihtokanavat. Näin estetään virhetiedon leviämistä ja torjutaan sotapropagandaa.

Mistä suojaa sodan jaloissa?

Väestönsuojelu on ollut suuren kiinnostuksen kohteena Ukrainan sodan alettua. Ukrai- nalaisten kokemukset ovat osoittaneet, että arki sotatilanteessa vaatii monenlaisia joustavia suojautumisen mahdollisuuksia. Sisäministeriön tekemää selvitystä väestönsuojien tilanteesta Suomessa esitteli erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen Keskustelussa avattiin laajemmin erilaisten kohteiden suojauksen ja ihmisten suojautumisen mahdollisuuksia. Keskustelijat ku- vasivat suojautumistoimia sekä elinkeinojen jatkuvuuden turvaamisen että inhimillisen turvallisuuden kannalta. Nämä ovat tärkeitä seikkoja, kun tavoitteena on ylläpitää väestön toimintakyky ja elinmahdollisuudet ja siten huolehtia yhteiskunnan iskunkestävyydestä.

Harriet Lonka FT, TKI-asiantuntija

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen varautumisen ja väestönsuojelun suunnitteluyksikön päällikkö Petri Parviaisen johdolla suojien ja suojautumisen haasteita kävivät läpi Helsingin kaupungin valmiuspäällikkö Minna Liimatainen (oik.), huoltovarmuusorganisaation rakennuspoolin pj. Jouni Forsman, maavoimien esikunnan suunnittelija, everstiluutnantti evp. Marko Alajärvi ja valmiussuunnittelija Jussi Halonen Suomen Punaisesta Rististä. Varautumisen seminaarin juonsi VSS-jaoston puheenjohtaja Katja Ahola.