Mitä Norssin jälkeen?
M
ontaa meistä varmasti mietityttää tulevaisuus rakkaan opinahjomme, Helsingin normaalilyseon, käymisen jälkeen. Voiko enää mikään ylittää Ratakadun tunnelmaa? Joka vuosi koulustamme lähtee ulos karaistuneita nuoria ihmisiä, jotka ovat valmiita aloittamaan elämässään uuden periodin. Kuten koulumme motto kuuluu: “Non scholae sed vitae.” Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2017 kaikista Suomessa valmistuneista ylioppilaista 73 prosenttia opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa eli suurin osa abeista jatkaa koulun penkin kuluttamista myös lukion jälkeen. Minua kiinnosti, Kuva: Lotta Arjanne mitä nykyiset norssit haluavat elämässään myöhemmin tehdä, joten lähdin ottamaan siitä selvää. Puhuin tämänhetkisten abiturienttien opinto-ohjaajan Petra Parkkolan kanssa abien tulevaisuuden suunnitelmista sekä yleisesti norssien suuntautumisesta jatko-opintoihin. “Valtaosa, voi sanoa, että kaikki suunnittelevat lisää opintoja ja osa meinaa hakea nyt suoraan, mutta osa ajattelee myös välivuoden tulevan tarpeeseen”, Parkkola kertoo abien tilanteesta. Hänen mukaansa noin 80 prosenttia abeista on hakemassa suoraan opiskelemaan eikä suunnittele välivuotta. Norssilaisten suosimissa opintosuuntauksissa on runsaasti vaihtelua, löytyy taidealaa, tekniikkaa ja lääkistä, mutta erityisesti yhteiskunnalliset alat korostuvat norssien tulevaisuuden suunnitelmissa. Petra Parkkola kertoo, että tänä vuonna varsinkin teknillisten alojen ja yhteiskunnallisista aloista politiikan suosio on noussut. Aina pinnalla taas pysyttelevät kaupalliset ja aiemmin mainitut teknilliset alat. Norssit myös kirjoittavat ylioppilaskirjoituksissa vuosittain uskomattoman hyvin eli portit ovat avoinna näihinkin koulutuksiin varmasti monella Norssista valmistuvalla. Petra Parkkolan mukaan Norssista ei onneksi pelätä lähteä myöskään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle opiskelemaan vaan kaikille kaupungeille ollaan avoimia, kun oma ala on löytynyt. Helsinkiläisestä voi siis tulla jyväskyläläinen, jos saa opiskelupaikan sieltä suunnalta. Jos hakija on varma omasta alastaan, niin hän usein hyödyntää yhteishaun mahdollistamat kuusi vaihtoehtoa ja listaa kaikki mieleistä opiskelualaa tarjoavat oppilaitokset. Yliopistoon hakeutuminen on norsseilla erittäin yleistä eli ammattikorkeakouluun ei Norssista käytännössä haeta, vaikka sitäkin vaihtoehtoa käydään lukion opinto-ohjauksessa läpi. Yhteiskunnallinen urapolku ja kansainvälisyys houkuttelevat norsseja, mitkä saattavat olla syitä yliopistoon suuntaamiseen. Lisäksi norsseja kiinnostaa politiikka sekä suunnittelu- ja kehittämistehtävät, mikä myös saattaa selittää yliopistojen suosiota norssien keskuudessa. 42
