Mitä Norssin jälkeen?

Montaa meistä varmasti mietityttää tulevaisuus rakkaan opinahjomme, Helsingin normaalilyseon, käymisen jälkeen. Voiko enää mikään ylittää Ratakadun tunnelmaa? Joka vuosi koulustamme lähtee ulos karaistuneita nuoria ihmisiä, jotka ovat valmiita aloittamaan elämässään uuden periodin. Kuten koulumme motto kuuluu: “Non scholae sed vitae.” Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2017 kaikista Suomessa valmistuneista ylioppilaista 73 prosenttia opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa eli suurin osa abeista jatkaa koulun penkin kuluttamista myös lukion jälkeen. Minua kiinnosti, Kuva: Lotta Arjanne mitä nykyiset norssit haluavat elämässään myöhemmin tehdä, joten lähdin ottamaan siitä selvää. Puhuin tämänhetkisten abiturienttien opinto-ohjaajan Petra Parkkolan kanssa abien tulevaisuuden suunnitelmista sekä yleisesti norssien suuntautumisesta jatko-opintoihin. “Valtaosa, voi sanoa, että kaikki suunnittelevat lisää opintoja ja osa meinaa hakea nyt suoraan, mutta osa ajattelee myös välivuoden tulevan tarpeeseen”, Parkkola kertoo abien tilanteesta. Hänen mukaansa noin 80 prosenttia abeista on hakemassa suoraan opiskelemaan eikä suunnittele välivuotta. Norssilaisten suosimissa opintosuuntauksissa on runsaasti vaihtelua, löytyy taidealaa, tekniikkaa ja lääkistä, mutta erityisesti yhteiskunnalliset alat korostuvat norssien tulevaisuuden suunnitelmissa. Petra Parkkola kertoo, että tänä vuonna varsinkin teknillisten alojen ja yhteiskunnallisista aloista politiikan suosio on noussut. Aina pinnalla taas pysyttelevät kaupalliset ja aiemmin mainitut teknilliset alat. Norssit myös kirjoittavat ylioppilaskirjoituksissa vuosittain uskomattoman hyvin eli portit ovat avoinna näihinkin koulutuksiin varmasti monella Norssista valmistuvalla. Petra Parkkolan mukaan Norssista ei onneksi pelätä lähteä myöskään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle opiskelemaan vaan kaikille kaupungeille ollaan avoimia, kun oma ala on löytynyt. Helsinkiläisestä voi siis tulla jyväskyläläinen, jos saa opiskelupaikan sieltä suunnalta. Jos hakija on varma omasta alastaan, niin hän usein hyödyntää yhteishaun mahdollistamat kuusi vaihtoehtoa ja listaa kaikki mieleistä opiskelualaa tarjoavat oppilaitokset. Yliopistoon hakeutuminen on norsseilla erittäin yleistä eli ammattikorkeakouluun ei Norssista käytännössä haeta, vaikka sitäkin vaihtoehtoa käydään lukion opinto-ohjauksessa läpi. Yhteiskunnallinen urapolku ja kansainvälisyys houkuttelevat norsseja, mitkä saattavat olla syitä yliopistoon suuntaamiseen. Lisäksi norsseja kiinnostaa politiikka sekä suunnittelu- ja kehittämistehtävät, mikä myös saattaa selittää yliopistojen suosiota norssien keskuudessa. 42

Usein norssilaisilla myös toistuu halu lähteä jossain vaiheessa ulkomaille. Esimerkiksi vaihto-opiskelu tai maisterivaiheen opintojen suorittaminen Suomen ulkopuolella ovat korostuneet. Lisäksi työuralla ulkomaille suuntaaminen esiintyy norssilaisten suunnitelmissa. Löytyy myös muutamia abeja, jotka ovat lähdössä suorittamaan yliopisto-opintonsa kokonaisuudessaan ulkomaille. Petra Parkkola kertoo, että abien puheissa kohdemaina toistuvat erityisesti Ruotsi, Alankomaat ja Ranska. Yleisintä on lähteä ulkomaille sen jälkeen, kun ensin on opiskeltu muutama vuosi Suomessa, koska ulkomaille lähtö on työläs prosessi eikä esimerkiksi suoria arvosanakäännöksiä välttämättä ole. Ulkomaille opiskelemaan lähtevä joutuu myös usein tekemään kielitasotestejä, matematiikan tehtäviä sekä täyttämään muita papereita. Tästä syystä on helpompaa lähteä tekemään maisterin tutkinto ulkomaille vasta kotimaassa suoritetun kanditutkinnon jälkeen. Haastattelin myös yhdeksäsluokkalaista Frans Frangénia saadakseni mukaan peruskoulun oppilaan näkökulman aiheeseen. Jo peruskoulussa monella alkaa pyöriä päässä tulevaisuuden suunnitelmat ja ajatukset siitä, mitä tekisi peruskoulun jälkeen. Toisen asteen yhteishaussa nuori joutuu päättämään, lähteekö amikseen vai lukioon, ja vaikka kumpikaan vaihtoehto ei sulje ovia, antaa valinta kuitenkin suuntaa tulevaisuudelle. Lukion tai amiksen jälkeen on edessä vielä suuremmat päätökset, kun joutuu pohtimaan, haluaako jatkaa opiskelua ja jos haluaa, niin missä. “Perhana, mulla on sellaisia suurpiirteisiä, että olisi ihan nastaa, jos olisi joku hyvä ja mukava työ, perhe, läheisiä ja niin edelleen, mutta ei mitään selkeää”, Frans kiteyttää tulevaisuuden haaveistaan. Moni varmasti voi samaistua siihen, että mitään selkeää urapolkua ei tässä vaiheessa ole tiedossa tai ASP-tiliä ei ole avattu. Ensimmäisenä lukiovuonna pitäisi kuitenkin jo alkaa taktikoida, mitä ylppäreissä kirjoittaa, jotta pääsisi opiskelemaan mieleistä alaa. Tuntuu karulta, että 16-vuotiailla pitäisi olla jo tiedossa tulevaisuuden urapolku, jota varten laskelmoida. Ammatissa toimivien alanvaihto on yleistynyt, mutta olisi kiva ajatus opiskella kerralla sopiva ala ja jättää opinnot siihen. Moni parikymppinen ei kuitenkaan pysty ennustamaan työn mielekkyyttä seuraavalle 50:lle vuodelle, joten ehkä myös eri asioiden kokeilu ja epävarmuus ovat hyvästä. Opiskelualoista Fransia kiinnostavat erityisesti luonnontieteet ja taidealat. Taiteesta Frans on aina tykännyt ja taidehäröily on kuulemma aina jees. Luonnontieteet ovat taas mielenkiintoisia ja Frans kertoo olevansa hyvä niissä. Hänen itseluottamuksensa ja osaamisensa on ihailtavaa. Kiinnostus kumpaankin alasuuntaukseen juontaa lapsuuteen, kun äiti pakotti Fransin oopperaan ja Frans löysi luonnontiedekirjat. Tulevaisuudessa Frans näkee itsensä putkassa ja ainakin toivottavasti seuraavat vuodet myös lukion penkillä istuen. Kysymykseen siitä, mitä hän haluaa tehdä Norssin jälkeen, Frans vastaa yksiselitteisesti: “Mennä Kallioon”.