Vaihto-opiskelijana Norssissa

Meidän elämässämme on monia kelloja, monia lähtölaskentoja, näemmekö ne tai emme, olemmeko tietoisia niistä tai emme. Ne voivat olla esimerkiksi, milloin minun täytyy palauttaa tämä YH-essee, milloin voin nähdä perheeni, milloin minä nukkuisin pois, milloin tarvitsee valita ehdottomasti mitä teen lukion jälkeen, ja milloin minun vaihtovuoteni on loppu. Nyt minulla on yksi kello lisäksi: kirjoittaa ja valmistella tämä artikkeli Veikolle. Minun täytyy kertoa teille, että olen iloinen tästä mahdollisuudesta. Ranskassa yritin herättää henkiin peruskouluni lehteä, valitettavasti siitä ei tullut mitään, mutta se oli hyvä kokemus. Tässä Norssissa teillä on tosi kiva, kiinnostava (ja vanha) lehti, ja se on mahtavaa. Ison introduktioon jälkeen, tässä on minun artikkelini – eroja mielestäni Ranskan ja Suomen välillä, kiinnostavia tai hauskoja, pääasiassa lukiossa. Käytännössä ymmärsin, että te suomalaiset ovat tosi kiinnostunut, miten ulkomaalaiset näkevät teidän maanne, siis toivon, että tämä teksti kiinnostaisi jollekulle. Kielen virheet näkyvät, olen opiskelut suomea vain 10 kuukautta! Itse asiassa ensimmäinen pointti voisi olla suomen kieli. Kieli on yksi syy, miksi valitsin Suomi vaihdolle: halusin haastaa itseni, ja teidän kielenne on tosi erilainen kuin muuta kieltä, ja on todella kiinnostava (vaikka uudet kielet ovat aina kiinnostavat). Suomen kielessä voimme löytää asioita, joita voisivat olla tosi oudot ranskapuheille. Esim. kun astiassa on vielä vähän ruokaa, ja sinä otat mitä on siellä, me sanomme ranskaksi ”je finis mon assiette”, ja englanniksi voit sanoa ”I finish my plate”, kun suomeksi et voi sanoa ”lopetan lautaseen”, mutta jotakin esim. syön lautasen loppuun (on nyt pila hostperheessäni). Minulla on paljon erilaisia esimerkkiä. Uutiset ja politiiset ympäristö suomessa on erilainen, rauhallisempi, kunnioittavampi. On kiinnostava ja tärkeä kuulla uutisia toiselta puolelta, ja erilaiselta maalta. Suomessa koetin myös teidän terveyssysteeminne, joka on erilainen kuin Ranskan systeemi (vaikka en ollut hyvän elämyksen…). Ilma Reims’ssa on erilainen, ilmeisesti, mutta se ei ollut iso ongelma minulle (ja joo, Pohjois-Ranskassa meillä on lunta). Ranskan lukion systeemi on vaihtunut vuonna 2019, nyt on lähempänä suomalaista lukiojärjestelmästä, mutta sekä ranskan että suomen järjestelmät eivät ole täydelliset, heillä on heidän oma ongelmiansa, ja siis me voisimme tehdä parempi, jos me ottaisimme mitä on hyvä eri järjestelmistä. Jos te haluatte ymmärtää paremmalta, voitte löytää netistä (olisi liian pitkä). Vaikka maakunta antaa meille tietokoneet ja digikirjat, me kirjoitamme lähes kaikki kotitehtävät siellä käsin, ja meidän YO-kokeemme ovat paperille + miellä on fyysiset laskimet! Esseissä ranskassa on

enemmän sääntöä ja metodologiaa kuin suomessa (esim. ranskantyyli dissertation). Tieteessä meillä on joka viikolla laboratoriotyötä. Ranskassa me kirjoitamme 9. luokan jälkeen meidän ensimainen ”tentti”, le brevet des collège, missä me voimme kokea mikä tentit ovat, ennen Ranskan YO-kirjoituksien, Le Baccalauréat, joka me kirjoitamme yksi osa kakkosessa, ja toinen osa abina. Meillä on työntutkimus tieteissä ja monia puhekoetta YO-kokeessa. Ranskassa lukio kestää 3 vuotta, lomat ovat pidemmät kuin Suomessa (aina 2+ viikkoa), entä päivät (8.0017:45 usein). Joka viikko (lukioni spesifinen), meillä on neljä tuntia, milloin me valitsemme aine ja opettaja, missä me voimme tehdä laskuja tai kysyä apua opettajalta. Esimerkiksi, jos emme ymmärtänet jotain tai olimme poissa tunnilla, niin se on tosi hyvä asia opiskelijoille. Ranskan lukio on ankarampi, ja opettaja-opiskelija-suhde on etäisempi ja muodollisempi (esim. me teitittelemme meidän opettajiamme ja puhelimet ovat ankarasti kiellettyjä oppitunneilla). Meillä on myös enemmän kotiläksyjä. Koin etäkoulun Suomessa, ja yllättäen, ei ollut niin erilaisia kuin Ranskassa. En tykkää siitä sen enempää Ranskassa kuin Suomessa, mutta oli elämys nämä kolme vuotta… Vaihto-ohjelma on mahdoton verrata elämys. Tapaat uuden maan, uuden (erinomainen) perheen, uuden näkymän maailmalle ja sinulle. Älä lopeta sen tekemistä, jos kuvitellet itsesi tässä. On paljon mahdollisuuksia, erilaisia tapoja, organisaatiota apurahat mukaan lukien.

Jules Geoffroy, ranskalainen vaihto-oppilas Norssissa elokuusta 2021 kesäkuuhun 2022 lukion kakkosella.