Nuoret ovat yhteiskunnan sylkykuppeja

Tiedetään, että nuorten sisäinen kello on erilainen kuin aikuisen. Luonnollinen heräämisaika siirtyy muutamalla tunnilla, mikä tekee helpommaksi valvoa öisin. Unentarpeemme ei kuitenkaan vähene, mikä koituu ongelmaksi, kun herätyskello soi aamuseitsemältä saatuamme vain muutaman tunnin unta. Vähäisen unensaannin takia keskittyminen koulunkäyntiin alkaa pikkuhiljaa heikentyä, mikä voi näkyä myös todistuksissa. Muodostuu dominoefekti, joka on sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle raskasta. Tulemme viettämään lukuisia tunteja elämästämme koulun penkillä. Niiden tuntien on oltava myös sen arvoisia. On oltava hauskaa oppia uutta, eikä se saa olla liian raastavaa. Oppituntien ei pitäisi kulua laskemalla sivusilmällä minuutteja tunnin loppuun. Opettajien on oltava tukemme ja turvamme, eikä heidän pidä vaatia meiltä liikoja. On todella oltava raja koulun ja vapaa-ajan välillä. Koulussa opetellaan asioita tehokkaasti päivittäin monen tunnin ajan, mutta sen jälkeen on saatava viettää aikaa lempiharrastuksen parissa tai vaihtaa kuulumisia parhaan ystävän kanssa. Olen samaa mieltä siitä, että yksilöinä, meitä on yleissivistettävä. On tärkeää tietää, minkälaisella planeetalla elämme, ja mistä kaikki sai alkunsa, mutta ei meitä siitä huolimatta pidä hukuttaa liian pitkiin kotitehtäviin. Mikään ei nimittäin ole mielenterveyden uhrauksen arvoinen.

Viktoria Tuomasdóttir Kuva: Elena Virtanen

Erilaiset kesäleirit ovat yleistyneet ja uusia leirejä tulee jatkuvasti lisää. On urheiluleirejä, musiikkileirejä, taideleirejä ja vaikka mitä. Rippileirit ovat kuitenkin ylitse muiden. Niitä järjestetään ympäri Suomen valtavia määriä joka kesä. Vaihtoehtoiset leirit, kuten Prometheus-leirit, jäävät kuitenkin koulussa alakynteen, kun opettajat ja muut tahot puhuvat vain rippileireistä. Olisi hyvä, että nyky-yhteiskunnassa ei enää pyrittäisi käännyttämään ihmisiä tiettyyn suuntaan. Valitettavan moni kuulee protusta vasta kun on liian myöhäistä. Prometheus-leirit ovat rippileirien tapaan aikuistumisleirejä, jossa yhdessä pohditaan ja keskustellaan eri näkökulmista erilaisista asioita. Prometheus-leirit ovat uskonnollisesti ja poliittisesti täysin sitoutumattomia, joten se antaa mahdollisuuden kaikille tulla mukaan toimintaan. Vaikka Protu ei ole vielä yhteisönä kovinkaan suuri, se on silti erittäin merkittävä ja hyvässä kasvussa koko ajan. 5050

Uskonnot ovat olleet merkityksellisiä ihmisille aina. Uskonnot ja jumalat ovat antaneet ihmisille vastauksia kysymyksiin, joita on vaikea miettiä tai joita ei haluta miettiä. Voidaan esimerkiksi kysyä: ”miten maailma syntyi?” On helpompaa vain sanoa, että jumala loi maailman, kuin alkaa itse syvällisesti pohtimaan sitä. Uskonnot antavat kätevästi myös säännöt ja tarkoituksen. Kun teet näin, elät hyvän elämän ja sitä rataa. Uskonnot antavat toivoa vaikeina aikoina. Vaikka ei edes uskoisi, että rukoilu tai muu vastaava palvonta toimisi, se tuo silti rutiineja ja turvaa. Uskominen on kaikille hyvin henkilökohtaista, ja joillekin uskovaisille uskonto ja jumalat voivat olla kaikki kaikessa, kun taas toiselle ne voivat olla täysin mitätön asia. Uskonnot ovat periaatteena siis kuitenkin hyvä asia. Ihmiset saavat toivoa, turvaa, selityksiä ja toimintaohjeita. Uskonnot myös yhdistävät ihmisiä. Emme kuitenkaan voi kiistää sitä, että uskontojen takia on sodittu lukuisia kertoja tai sitä, että monet uskonnot mahdollistavat ja edistävät syrjintää, rasismia sekä epätasa-arvoisuutta. Uskonnollisuus on myös Suomessa vahvaa. Kirkko on monella tavalla erityisasemassa yhteiskunnassamme, joka on sinänsä luonnollista, koska suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon, uskoi tai ei. On kuitenkin väärin, että suomessa on edelleen eriarvoistavia lakeja, jotka haittaavat muiden uskontokuntien elämää. Vaikka meillä on uskonnonvapaus, koulut, työnantajat ja ylipäänsä yhteiskunta polkee ja sylkee edelleen toisinajattelijoiden päälle. Olet sitten ateisti, muslimi, pastafaristi tai mikä ikinä oletkaan, jossain kohtaa elämääsi tajuat, että sinua syrjitään. Kouluissa uskonnon opetus pitäisi olla mahdollista sillä uskonnolla, jolla itse haluaa opetusta. Esimerkiksi kirkkoon kuulumisella ei pitäisi olla vaikutusta siihen, saako oppilas valita vaikkapa elämänkatsomustiedon uskonnon sijasta. Elämänkatsomustieto antaa muutenkin paremmat lähtökohdat, koska asiat käydään läpi pohtien, kun taas uskonnossa näkökulma on hyvin suppea. Koulussa pitäisi opettaa itsenäistä ajattelua ja lähdekriittisyyttä. Meistä koulutetaan monotonisia robotteja, joille annetaan valmiiksi muotti, jota pitää noudattaa. Ihmislajin hienous on kyky ajatella luovasti ja kriittisesti. Olemmeko poistamassa tätä piirrettä ihmisestä? Puhumme aina, että nuorissa on tulevaisuus. Emme voi pelastaa maailmaa, jos meille ei anneta mahdollisuutta kehittyä ja ajatella.

Frans Frangén