Päämaja tiedottaa - Haastattelussa kenraalimajuri evp. Pekka Toveri

Haastattelussa kenraalimajuri evp. Pekka Toveri

Lähes kaikki, jotka ovat viime aikoina katsoneet uutisia tai lukeneet lehtiä ovat melko varmasti törmänneet Ukrainan sotaan ja sitä ammattimaisesti analysoivaan Pekka Toveriin. Haastattelimme 21.4. pääesikunnan entistä tiedustelupäällikköä, kenraalimajuri evp. Pekka Toveria, joka on kaiken lisäksi taustaltaan norssi. Kysyimme ja saimme häneltä vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin Ukrainan tilanteesta sekä Suomen asemasta nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä? ”Suurin muutos on se aivan kuten presidentti Niinistö sanoi, että ‘nyt naamiot on riisuttu’. Tässä on ollut vuosikausia sellainen tunnelma ja tieto, että meillä on aggressiivinen suurvaltanaapuri, joka on valmis käyttämään sotilaallista voimaa poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi. Nyt se on realisoitunut karmealla tavalla. Olemme nähneet, kuinka paljon voimaa Venäjä on valmis häikäilemättä käyttämään ja kuinka se on valmis toimimaan piittaamatta siviilivahingoista. Se on muuttanut turvallisuuden tunteen. Nyt ei enää voi olla varma mistään Venäjän suhteen. Aikaisemmin vaikutti siltä, että he toimivat jollakin tavalla rationaalisesti, mutta nyt se kaikki rationaalinen ajattelu on lentänyt ikkunasta pihalle ja heiltä voi odottaa mitä tahansa. Kansalaisten mielipide on kääntynyt sellaiseksi, että halutaan entistä vahvempaa turvaa.” Miten Nato-jäsenyys vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen? ”Mielestäni se parantaisi sitä merkittävästi. Ei Venäjä uskalla yrittää isompiaan kyykyttää, saati sitten hyökätä heidän kimppuunsa. Se on hyökännyt aina

Kuva: Puolustusvoimat pienempien ja heikompien kimppuun. Nato on selkeästi maailman ylivoimaisesti tehokkain ja suurin puolustusliitto eikä Venäjä uskalla sitä haastaa. Nato on osoittanut kaikilla toimillaan, että se on valmis puolustamaan kaikkia jäsenmaitaan ja varautuu siihen realistisilla suorituskyvyillä.” Miten Suomi voi varautua Venäjän uhitteluun mahdollisen Nato-jäsenyysprosessin aikana ja minkälaista ulkoista tukea Suomi voisi sen aikana saada? ”Sitä on vaikea arvioida. Paljonhan on puhuttu siitä, että antaako Nato tai joku Nato-maa meille turvatakuut. En usko, että Nato antaa turvatakuita prosessin ajaksi. Natolla on tietty jäsenyysprosessi ja kun prosessi on käyty läpi ja jäsenyys on ratifioitu, niin

sitten turvatakuut astuvat voimaan. Nato järjestönä ei siis turvatakuita prosessin ajaksi anna. On vaikea arvioida antavatko isommat Nato-maat jonkinlaista tukea, kun ei tiedä, mitä poliittinen johto on heidän kanssaan keskustellut. Varmaan jonkinlaista tukea luvataan, ei välttämättä turvatakuita, mutta ehkä lupaus siitä, että annetaan sotilaallista tukea siinä tilanteessa, jos Suomen kimppuun käydään.”

Minkälaista tukea Ukraina tarvitsee nyt kaikkein kipeimmin? ”Ensivaiheessa se tarvitsisi ehdottomasti sotilaallista materiaalia. Koska Venäjä on uhkaillut ydinaseilla, Nato ei tietenkään ole halukas puuttumaan sotilaallisesti tähän tilanteeseen. Ukraina tarvitsisi siis enemmän ja tehokkaampaa raskasta aseistusta, jotta sillä olisi kyky pysäyttää Venäjän hyökkäys ja sen jälkeen ajaa hyökkääjä pois. Ukraina tarvitsee myös humanitääristä tukea, koska Venäjä on järjestelmällisesti pyrkinyt tuhoamaan Ukrainan siviili-infrastruktuuria. Se on iskenyt ruokavarastoihin, jakelujärjestelmiin ja infrastruktuurin eri tavoilla. Humanitääristä tukea tarvitaan, koska sen avulla voidaan tukea siviiliväestöä.”

Kuinka kauan arvioitte sodan vielä kestävän?

”Pahoin pelkään, että se kestää vielä kuukausia. Kummallakaan osapuolella ei ole voimaa nopeaan ratkaisuun. Nythän Venäjä on aloittanut uuden suurhyökkäyksen Donbasin suunnassa ja jos Ukraina pystyy sen torjumaan, niin sitten tilanne jumittuu varmaan jonkinlaiseksi hivuttavaksi ja kuluttavaksiasemasodaksi. Se voi jatkua montakin kuukautta.”

Mitä olemme oppineet Venäjän sotilaallisista kyvyistä Ukrainan sodan myötä? ”Olemme oppineet, että Venäjä ei ole läheskään niin vahva miltä se näytti ja itsekin selvästi kuvitteli olevansa. Heidän joukkojensa suorituskyky, koulutustaso, kaluston käyttötaito ja heidän taitonsa toteuttaa operaatioita on kautta linjan ollut paljon heikompi kuin kukaan osasi olettaa. Toisaalta se, että Venäjä näyttää heikolta tekee siitä vaarallisemman. He itsekin ovat ymmärtäneet, että he eivät ole läheskään niin vahvoja ja voimakkaita kuin kuvittelivat olevansa. Sellainen suurvalta on yleensä vaarallisempi, koska se on valmis ottamaan isompia riskejä turvatakseen omat intressinsä.”

Eelis Ojala, päätoimittaja Nimi: Pekka Toveri

Opiskeluvuodet Norssissa: 1972–1980 Asema: Kenraalimajuri evp. ja entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö

Motto: ”Tilanne ei ole koskaan niin paha, miltä se näyttää.”

Terveiset nykynorsseille: ”Opiskelu kannattaa kautta koko elämän. Esimerkiksi omalla urallani olen mielestäni pärjännyt hyvän koulutuspohjan ja hyvän oppimiskyvyn myötä. Koulutus ei tee valmiiksi, mutta opettaa, miten uusia asioita voi oppia kautta koko elämän.” 11