Ulkolilja - Haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto

Haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto

Maailman käänteet askarruttavat meitä norsseja kovasti. Haastattelimme huhtikuun alussa ulkoministeri Pekka Haavistoa ajankohtaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Toimitus kiittää ministeriä haastattelusta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Haastattelu toteutettiin vallitsevasta tilanteesta johtuen sähköisesti.

Monet nuoret ovat huolissaan siitä, miten kiristyneet suurvaltasuhteet vaikuttavat Suomen turvallisuuteen. Mikä on teidän viestinne näille nuorille?

”Elämme poikkeuksellisia hetkiä Euroopan historiassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022. Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että Euroopan Unionin ja sen jäsenmaiden mobilisoima tuki Ukrainalle on ollut erittäin tärkeää. Myös Suomelta on mennyt Ukrainalle sekä humanitaarista apua että aseapua.

Venäjän hyökkäys on johtanut siihen, että monet eurooppalaiset maat tarkistavat omaa turvallisuus- ja puolustusstrategiaansa - näin myös Suomi. Sota Euroopassa on täällä Suomessa nopeasti muuttanut kansalaisten ja puolueiden kantoja myönteiseksi Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle.

Asiaa käsitellään myös eduskunnassa huhti-toukokuussa valtioneuvoston antaman ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon pohjalta.” Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan muun muassa, että Suomen tavoitteena on globaalin vastuun kantaminen. Miten haluaisitte edistää tätä tärkeää tavoitetta?

”Globaalia vastuuta Suomi kantaa mm. tukemalla rauhanvälitystä, osallistumalla sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan sekä kehitysyhteistyön kautta. Tällä hallituskaudella ulkoministeriöön on perustettu rauhanvälityskeskus ja Helsingin yliopiston yhteyteen oikeusvaltiokeskus. Nämä ovat tärkeitä työkaluja Suomen ulkopolitiikassa.

Kuva: Jussi Hyttinen

Suomi on myös entistä aktiivisempi kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, ja Suomen oma tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on myös maailman mittakaavassa kunnianhimoinen. Kehityspolitiikassa Suomi panee erityistä painoa koulutukseen, nuorten aseman parantamiseen sekä tasa-arvokysymyksiin.”

Maailmanpolitiikan tilanteen kiristyttyä läntiset yhteisöt ovat ryhmittyneet ennennäkemättömän yhtenäisiksi toimissaan Venäjän suhteen. Mihin suuntaan Euroopan unionia pitäisi mielestänne kehittää?

”Euroopan Unioni on selvästi löytänyt yhtenäisyytensä ja ”sielunsa” - demokratian ja itsemääräämisoikeuden tukemisen - Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomi on aina pitänyt tärkeänä, että unioni kehittyy myös turvallisuus- ja puolustusunionina. Siksi Suomelle on ollut erittäin tärkeä Lissabonin sopimuksen artiklasta 42.7., joka velvoittaa EU-maita avunantoon kaikin käytettävissä olevin keinoin silloin, jos jokin niistä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Ajankohtaisia kehittämistarpeita EU:ssa ovat myös unionin kyky huolehtia huoltovarmuudesta - esimerkiksi energia- ja ruokaturvallisuudesta. Myös yhteinen kyky vastata hybridi- ja kyberuhkiin on tärkeä.

Emmekä saisi muodostua vain eurooppalaiseksi linnoitukseksi, vaan meidän tulisi kantaa huolta myös köyhimpien maiden oikeudesta kehitykseen. Ilmastopolitiikka ja vihreä siirtymä ovat myös aiheita, joissa EU:n kyky kantaa globaalia vastuuta mitataan.”

Minkälaisia terveisiä haluatte välittää Veikko-lehden lukijoille?

Kuka? Pekka Haavisto

Vihreiden kansanedustaja 1987–1995, 2007- Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri 1995–1999 Kehitysministeri 2013–2014 Ulkoministeri 2019-

”Oman kouluaikani paras muisto ovat kriittiset keskustelut ja väittelyt, omaehtoinen tiedon etsiminen, mahdollisuus uppoutua itseä kiinnostaviin aiheisiin, verkostoituminen ihmisten kanssa, joita samanlaiset aiheet kiinnostivat. Monista koulukavereista tuli elinikäisiä ystäviä.

Suomi pärjää, kun meillä on sivistyneitä, asioita monista eri näkökulmista pohtivia nuoria. Hyvää loppukevättä ja kesää kaikille Veikko-lehden lukijoille!”