sään ja voivat myös ihmisinä kasvaa. Palvelevan johtamisen idea on ihmisten aito kohtaaminen ja kuuntelu – myötätunto itseä kohtaan ja läsnäolon taidot ovat tässä erinomaisia välineitä. Johtajalta odotetaan läsnäoloa ja huomaamista, kykyä ottaa vastaan tunteita eikä piiloutua niiltä prosessien tai oman esimiehen taakse. Varsinkin kriiseissä ihmisillä on usein päällimmäisenä pinnalla tunteet – johtajan ei pitäisikään lähteä heti korjaamaan korjattavaa vaan hänen olisi kyettävä ensin kohtaamaan työntekijöidensä tunteet. Korjaamisen aika tulee sen jälkeen, kun ihmisillä on mahdollisuus käsitellä kriisiä eli siinä vaiheessa, kun pahin tunnekuohu on laantunut. Myötätuntoinen johtaja on sinut johtajuutensa kanssa eikä pelkää näyttää ihmisyyttäänkään. Myötätuntoinen, palveleva johtajuus tuo mukanaan hyviä asioita koko työyhteisölle, kuten lisää tunnetta työn hallinnasta ja merkityksellisyydestä, vahvistaa onnistumisen kulttuuria, toinen toistensa auttamista, lisää tahtoa kantaa vastuuta ja saavuttaa tavoitteita.
Ratkaisukeskeisyys johtamisessa Suomeen ratkaisukeskeisyys tuli 1970-luvulla ja sen jälkeen lähestymistapa
Esimies voi hyödyntää omassa työssään ratkes-ajattelun keskeisiä piirteitä ja toimintaa ohjaavia, joita ovat: • Tulevaisuuteen suuntautuneisuus ja toiminnan tavoitteellisuus: voimavarat, onnistumiset ja toiveikkuus ovat keskiössä. • Edistys tapahtuu useimmiten pienin askelin: huomio kannattaa kiinnittää pieniin onnistumisiin ja edistysaskeliin. • Tasaveroisuus ja yhteistyö: työyhteisön jäseniin suhtaudutaan arvostavalla silmällä ja kuulevalla korvalla. • Arvostus: kuuntelua, arvostetaan toisten ajatuksia ja tapaa toimia, kunnioitetaan myös omia arvoja. • Myönteisyys, leikillisyys, huumori: keskitytään vahvuuksiin, epäonnistuminen onkin oppimista tulevaa varten, huumorilla pääsee pitkälle. • Ongelmiin on useita vaihtoehtoisia ratkaisuja: tavoitteisiin voi päästä monia reittejä pitkin, ei ole vain yhtä totuutta.
on saanut koko ajan lisää voimaa alleen. Suomenkielinen nimi ratkaisukeskeisyys valittiin 1970-luvun puolivälissä, tosin sen rinnalla näkee puhuttavan myös voimavarakeskeisyydestä. Asiaa tuntemattomille tosin nimi ratkaisukeskeisyys saattaa johtaa virhetulkintaan eli saatetaan ajatella, että kyse on valmiiden ratkaisujen tarjoamisesta työyhteisölle. Näinhän ei ole vaan kyse on työyhteisön jäsenten omien tavoitteiden ja näkökulmien etsimisestä. Tänä päivänä ratkaisukeskeisyyttä käyttää työssään jo iso joukko ammattilaisia,
valmentajia, kouluttajia, työnohjaajia ja terapeutteja. Alkujaan terapiatyöstä liikkeelle lähtenyt ratkaisukeskeisyys on ajan mittaan laajentunut varsin monille alueille, Ben Furman ja Tapani Ahola ovat onnistuneesti kehittäneet ratkaisukeskeisyyttä työelämän hyvinvoinnin tarpeisiin. Johtamisessa ja esimiestyössä tämän päivän ratkaisukeskeisyyttä voi pitää hyvin käytännönläheisenä strategiana niin ongelmatilanteissa kuin työyhteisöjen kehittämisessä. Ratkaisukeskeisyys on myös tapa ajatella ja katsoa (työ)maailmaa.
Yksilöohjaus selkiyttää ajattelua HAASTATTELU Päivi Seppälä, valmennuspäällikkö, Luotain Consulting Oy.
-Olen hyötynyt omien ajatusten selkiyttämisestä. Olen myös voinut puhua luottamuksellisesti haastavista asioista, mikä on helpottanut kuormaa ja samalla on tullut työstettyä asioita. Usein on käynyt niin, että tiedänkin jo vastauksen samalla, kun puhun asiaa ääneen työnohjaajalle, Setlementtiliiton viestintäjohtaja Jaana Kymäläinen kuvailee. Hän on käynyt yksilötyönohjauksessa noin neljän vuoden ajan samalla työnohjaajalla ja hyötynyt siitä monin tavoin ammatillisesti. Jaana Kymäläisen mielestä yksi suuri hyöty on tullut siitä, että työnohjaajalla on samantyyppistä taustaa viestinnän parissa. Ammattiasioista on helppo puhua. Ohjauksen jälkeen on voitu jakaa myös erilaisia työhön liittyviä vinkkejä.
-Meidän väliset kemiat toimivat hyvin. Luottamuksellisuuden näkökulmasta on olennaista, että pystyn olemaan työnohjauksessa täysin rehellinen. Tykkään yksilötyönohjauksesta todella paljon, Kymäläinen sanoo. Ohjauksen rytmi on vaihdellut, välillä tapaamisia on ollut noin kerran kuukaudessa puolentoista tunnin ajan ja toisinaan harvemmin. Kymäläisen mielestä sekä työn sisällön että ongelmakohtien pohdinnassa ohjaus on ollut iso apu. -Työnohjaajani on ihan loistava, en tiedä, missä olisin ilman häntä. Kun siirryn uusiin työtehtäviin, otan mukaani tietynlaisen selkeän suunnitelmallisuuden ja rehellisyyden itselleni, Kymäläinen toteaa.
Setlementtiliiton viestintäjohtaja Jaana Kymäläinen.
TYÖNOHJAUS & COACHING
9
