Riittävä palautuminen vahvistaa keskittymiskykyä

Luotaimen valmennuspäällikkö Päivi Seppälä palautuu luonnossa ja rakastaa melomista.

TEKSTI Päivi Seppälä

Arkipäiväinen stressi on osa elämää eikä ole vaarallista, kunhan se ei ole jatkuvaa ja siitä palautuu riittävästi. Mistä tiedät, että olet palautunut riittävästi?

Palautuminen määritellään onnistuneeksi kun, kun ensinnäkin henkilön fysiologinen viriäminen palaa stressiä edeltäneelle lepotasolle ja toisekseen yksilö kokee olevansa kykenevä taas palaamaan (työ)tehtäviensä pariin tai kokee olevansa valmis vastaanottamaan uusia tehtäviä (Elina Honkasalo 2019).

Puutteellinen palautuminen näkyy yhä useammin keskittymiskyvyn häiriöinä. Ne

Päivi Seppälä, Kirjoittaja on YTM, palautumisohjaaja, valmennuspäällikkö, työnohjaaja STOry, Certified Business Coach, työyhteisösovittelija ja Debriefing -ohjaaja, Luotain Consulting Oy. vaikuttavat sekä omaan vointiin että töiden tekemiseen. Tutkijat kannustavatkin aivojen hyvinvoinnin vaalimiseen. He kirjoittavat tuoreimmassa koko väestöä koskevassa Työolotutkimuksessa, että aivojen työsuojelu on lähivuosien olennainen työsuojelun osa-alue.

Noin kolmanneksella suomalaisista on palautumisen ongelmia, esimies- tai johtamistyötä tekevillä enemmän kuin työntekijöillä.

Moni ihminen tunnistaa tilan, jossa keskittymiskyky on heikko ja niissäkin tilanteissa, joissa voisi keskittyä, hän keskeyttää itse itsensä esimerkiksi vilkuilemalla jatkuvasti somea. Kun tällainen henkilö tekee jotakin keskittymistä vaativaa, hänen mieleensä tulvii muita asioita, jotka eivät liity työn alla olevaan asiaan.

Jatkuva palohälytys

Liian tiukan työtahdin ja multitaskaamisen takia ylikuormittunut mieli näkyy myös arjen hajamielisyytenä, kuten tavaroiden jatkuvana hukkaamisena tai työtehtävien unohtamisena. Mieli huitelee muualla kuin nykyhetkessä.

Jos yrität samaan aikaan keskittyä työhösi, tsekkailet pikaviestejä ja kuuntelet työkaverin puhetta, niin silloin multitaskaat. Moni meistä multitaskaa erilaisten tietokoneohjelmien ja somen kanssa tauotta. Ei kannattaisi, sillä aivot eivät voi tietoisesti tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Kun aivot pomppivat jatkuvasti, ne väsyvät ja ylikuormittuvat.

ADT eli Attention Deficit Trait on tarkkaavaisuushäiriötä muistuttava käytösmalli. Siitä alettiin puhua jo 1990-luvulla. Tilan kehittyminen vie vähintään kuukausia, usein vuosia. Tilan epäillään olevan yhteydessä uhkaan reagoimiseen ja pakenemiseen liittyviin primitiivisiin reaktioihin eli taistele ja pakene-tilaan. Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala kuvaavat tilan muistuttavan palohälytystä, jota ei saada pois päältä. Tilassa ihminen ylikuormittuu ja alisuoriutuu. Taistele ja pakene -tila suosii nopeaa päätöksentekoa. Syvällinen asioiden pohtiminen ja vertailu eivät onnistu.

Ylivireyden voi purkaa

Valmennus- ja coachingtyötä tehdessä moni asiakkaani kertoo keskittymiskyvyn puutteista, kyvyttömyydestä rauhoittua iltaisin ja huonoista unista. Onneksi aivot ovat niin muovautuvat, että omaa oloa voi kohentaa myös omin voimin.

Hakeutumalla rauhalliseen paikkaan tekemään töitä voi jo muuttaa paljon. Viestiäänien hiljentäminen, kännykän vaimentaminen ja siirtäminen pois näkökentästä antaa tilavat keskittyä yhteen asiaan kerralla.

Ensin on hyvä rauhoittaa omaa mieltä esimerkiksi hengittelemällä, jaloittelemalla tai juttelemalla hetken mukavia. Tämän jälkeen voit tehdä tietoisen päätöksen, että nyt teet rauhassa tätä yhtä tärkeää asiaa ja käytät siihen koko aamupäivän. Voit siirtää silpputyöt myöhemmäksi tai varata niille erillisen ajan. Tekemättömät työt on hyvä kirjoittaa muistiin, jottei niitä tarvitse pitää mielessä.

Pienten taukojen pitäminen antaa aivoille lepotauon ja virkistää. Jos oma työ on hälyistä, tauon olisi hyvä olla rauhoittumista ja hiljaisuutta. Jos taas teet töitäsi yksin ja hiljaisuudessa, tauko virkistää