Verkostosta vaikuttavuutta

hyvin, jos juttelet muille tai kuuntelet musiikkia. Mikrotaukoja on hyvä olla puolen tunnin tai tunnin välein. Jo muutama minuutti riittää. Ruokatauko on tärkeä ja silloin kannattaa jutella aivan muista kuin työasioista.

Jos istut työssäsi paljon palavereissa, niin niiden väliin tarvitaan lepohetki. Tämä tarkoittaa, ettet ala tarkistella meilejä ja puheluita, vaan oikeasti rentoudut ja irrotat mielesi työstä. Voit liikkua tai venytellä, vaihtaa asentoa ja katsella ulos ikkunasta tai tehdä hengitysharjoituksen.

Rentoutumistauko ja kivaa puuhailua

Työstä aiheutuvaa ylivireystilaa saa lievennettyä lepäämällä töiden jälkeen hetken. Jo 15-30 minuuttia tekemättä mitään (ilman sähköisiä vimpaimia) elvyttää ja rentouttaa. Haittaako tuo, jos ruoan tekeminen tai pyykkivuoren setviminen siirtyy puolella tunnilla?

Palautumisesta suuri osa tapahtuu yöllä unessa, mistä syystä unta kannattaa vaalia. Työasiat unohtuvat vapaalla, jos puuhailet jotakin itsellesi mieluista ilman painetta ja aikatauluja. Näitä hetkiä saisi olla joka päivä, jotta yöuni tulisi helposti ja olisi hyvälaatuista. Moni rentoutuu hyvin ulkona erilaisissa puuhissa tai lukemalla kirjaa tai käsillä tekemällä. Myös uuden opiskelu ja sosiaalinen toiminta tukevat palautumista.

Kun oikein väsyttää, sohva kutsuu voimakkaasti. Lepäämisellä on sijansa, mutta palautuminen tapahtuu tehokkaasti pienessä liikkeessä. Esimerkiksi hidas kävely on palauttavaa ja kivaa, sillä silloin on aikaa tarkastella ympäristöä. Tutut kulmat saattavat näyttää uudenlaisilta, kun niitä katselee oikein rauhassa.

Moni kertookin, että rauhallinen iltakävely ja iltapalan syöminen tuovat rauhallisen unen. Unta voi vaalia myös jättämällä kännykän ja tabletin pois pari tuntia ennen nukkumaan menoa ja lukemalla sen sijaan kirjaa tai juttelemalla.

Hyvä vire pysyy yllä, kun muistamme sen, että me kaikki tarvitsemme taukoja työssä, riittävästi lepoa, ravitsevaa ruokaa, unta ja palauttavaa puuhailua. Me tarvitsemme sekä fyysistä että psyykkistä palautumista. Myös elämä kauniit asiat, niiden ihmetteleminen ja niistä nauttiminen palauttavat.

Pia Vilanen (vas.) ja Marianne Kukko.

Yksi merkittävä tekijä vaikuttavuuden aikaansaamisessa on se, että oikeat osaamiset, tiedot ja taidot ovat käytettävissä. Tarvitaan substanssiosaamisia, mutta sen lisäksi paljon muita kyvykkyyksiä kuten erilaisten näkemysten hyödyntämisen taitoa, haastamisen taitoa, fasilitointitaitoja, ulkopuolista näkemystä tai näkökulmaa. Osuuskunta Valomo on aikoinaan perustettu tämän johtoajatuksen ympärille: jäsenyrityksillä on vankat omat osaamisalueensa ja tarpeen mukaan näitä yhdistellään jäsenpoolista asiakkaan tavoitetilan mukaisesti ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Valomo on siten loistava kumppani erityisesti kompleksissa kokonaisuuksissa, missä tarvitaan monia eri kyvykkyyksiä.

Luotain kuuluu Osuuskunta Valomoon, jossa yhdistyvät reilun 20 yrityksen kyvykkyydet. Kyvykkyyksiä yhdistellään aina asiakkaan tarpeesta ja tavoitteesta. Vaikuttavuutta syntyy erityisesti siitä, että Valomo-yhteistyön kautta asiakkaan asioita tarkastellaan useasta kulmasta. Valomo pystyy tukemaan ja haastamaan asiakkaita esimerkiksi yhdistämällä osaamisensa esihenkilöiden työnohjauksellisesta kehittämisestä organisaation johtamisjärjestelmän uudistamiseen tai palvelumuotoilusta ja digitalisaatio-osaamisesta yhdeksi kehittämiskokonaisuudeksi.

Moninaisten substanssiosaamisten yhdistelymahdollisuuksien lisäksi Valomon yhteistyöstä vaikuttavuutta syntyy myös työskentelytapojen laajan kirjon myötä. Valomon jäsenyritysten repertuaarista on yhdisteltävissä tarpeen mukaan esim. coahcausta, konsultointia, koulutusta, valmennusta, analyysipalveluita, lisäkäsipareja ja fasilitointia.

Kaikkea ei siis tarvitse eikä kannata tehdä vain omin voimavaroin – vaikuttavuutta syntyy yhteistyöstä.

Marianne Kukko, toimitusjohtaja, valmentaja, kehittäjä, FT (tietojohtaminen), KTM (henkilöstö- ja strateginen johtaminen), pedagoginen pätevyys, sertifioitu Everything DiSC -valmentaja, Lygge Oy ja Osuuskunta Valomo.