TEKSTI Merja Talkio-Vilanen
Ajatusjohtajuus ja aktivismi
– johtaja ulos poterosta
Mitä on paljon puhuttu ajatusjohtajuus? Sen kotipesä on useimmiten markkinointi- tai viestintäosastolla ensimmäisenä lähtökohtanaan myynti, sillä tähän mennessä ajatusjohtajuudessa on painotettu viestinnän sisältöjä brändin tai
Miksi emme juurikaan näe heidän ajatuksiaan, ideoitaan ja keskusteluaan erilaisissa viestintäkanavissa? Pitkäjänteinen luottamuksen rakentaminen kuitenkin kannattaisi. Viestinnän voima on ajassamme ennen näkemätön
toimialan näkökulmasta. Yritykselle onkin tärkeää valita teemat, joista se haluaa puhua ja joihin se haluaa vaikuttaa.
Uskottava ja tuloksellinen ajatusjohtajuus lähtee yrityksen arvopohjasta, periaatteista ja päämääristä Ajatusjohtajuus on strateginen linjaus, johon liittyy valinta merkityksellisistä teemoista, kuten esimerkiksi vastuullisuus, luottamus tai eettisyys. Jos kyseinen teema elää aidosti yrityksen arvoissa ja arjessa, ajatusjohtajuus voi parhaimmillaan nousta organisaation sisältä, henkilöstöltä itseltään, sillä yritykset ottavat aikaisempaa enemmän roolia yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
Merja Talkio-Vilanen, Kirjoittaja on strategiatyön ja johtamisen valmentaja. Hän on ELY-keskuksen hyväksymä asiantuntija. (Pkyritysten kasvuvalmiuksien ja liiketoiminnan uudistumisen kehittäminen), Luotain Consulting Oy.
16
TYÖNOHJAUS & COACHING
Kasvollisella viestinnällä on jatkossa yhä suurempi merkitys. Yritysjohtajien ja organisaatioiden edustajien tulisi vahvemmin osallistua julkiseen keskusteluun. Kyse on siis muustakin kuin välittömästi mitattavista myyntiluvuista. Kyse on vuorovaikutuksesta ja arvokkaan hyödyn tuottamisesta muille samoista asioista kiinnostuneille. Ajatusjohtajuudella on pitkän aikajakson tavoite. Henkilö tai yritys, joka tunnetaan innovatiivisista ideoistaan ja joka jakaa näkemyksiään aktiivisesti muiden hyödyksi, kerää uskollisia seuraajia, herättää luottamusta ja kasvattaa mainettaan.
Missä ovat toimitusjohtajien ja toiminnanjohtajien kirjoitukset ja kannanotot vaikkapa ikäihmisten hyvinvoinnista? Muutama rohkea on kerännyt huomiota asiantuntijana tai uudistajana, mutta kuka on uskaltanut ottaa kiinni härkää sarvista? Median viimeaikaiset uutisoinnit toimisivat hyvänä lähtökohtana yhteiskunnallisesti merkityksellisten teemojen kiinnostavalle käsittelylle. Moni sosiaali- ja terveysalan toimija tekee ansiokasta työtä aidosti korkealla moraalilla ja eettisesti kestävällä arvopohjalla.
CEO-aktivismin vaatimukset rantautuvat myös Suomeen Edelman Trust Barometrin mukaan 76 prosenttia ihmisistä odottaa yrityksen toimitusjohtajan ottavan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja vievän aktiivisesti muutosta eteenpäin sen sijaan, että odottaisivat valtion ja lainsäätäjien ratkaisuja. Tämä näkyy jo Yhdysvalloissa. Johtajan aktivismi tarkoittaa osallistumista mielipiteitä jakaviin keskusteluihin oman toimialan ulkopuolisista asioista, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksesta. Se edellyttää rohkeutta ja oman persoonan peliin laittamista. Kyse on siis kannanotoista, jotka eivät pyri edistämään yrityksen myyntiä. Saattaa olla, että johtajien vahvempi esilläolo mainitun kaltaisissa kysymyksissä näkyy lähitulevaisuudessa Suomessakin etenkin, jos yhteiskunnallinen paine sitä kohtaan kasvaa. Vielä tästä ei näy merkkejä. Päinvastoin, varsinkin pk-yrityksien edustajien keskustelun avaukset jäävät vaatimattomalle tasolle jopa omaan toimialaan liittyvissä kysymyksissä. Globalisoituva, nopeasti digitalisoituva ja ennätysvauhdilla muuttuva maailma ei ole enää sellainen, mihin perinteinen johtamisen malli rakentui. Strategisia linjoja valittaessa on tärkeää kiinnittää huomio viestintään. Kyse on muustakin kuin brändimielikuvan rakentamisesta. Kyse on uskottavuudesta ja tunnettuudesta, mutta myös halusta olla helposti lähestyttävä, persoonallinen ja vaikuttava. Tärkeintä on vahvan luottamuspääoman rakentaminen.
