mutta unohtuvat äkkiä. Tulevaisuusvalmennuksesta hän odottaa uusia ideoita, ajatusten selkiyttämistä tulevaisuuden suhteen ja vinkkejä siitä, mitä muut ovat tehneet. Hän sanoo, että kannattaa lähteä mukaan- yllättyy positiivisesti, sillä monet ajattelevat samoja asioita ja huomaavat, etteivät ole yksin samassa tilanteessa. Moni kyseli ensimmäisenä valmennuspäivänä siitä, miten muutos on toisilla mennyt. -Siinä voi olla vertaistukena, mikä helpottaa asiaa pohtivan päätöksentekoa sanoo Valmentaja Raisa Nissinen Luotain Consulting Oy:stä. Hän suosittelee valmennukseen mukaan tuloa, mikäli tulevaisuuden miettimiseen menee energiaa ja on pohdintoja, onko omalla elinkeinolla toimintaedellytyksiä. Hän kertoo, että sisäinen prosessi muutoksenhallinnassa on jokaisella omanlainen ja omaan tahtiin etenevä. Tämän vuoksi prosessin työstäminen helpottaa asioiden toteuttamista käytännössä. Raisa Nissinen on huomioinut, että viljelijät tekevät paljon töitä ja ovat hyvin sitoutuneita työhön. -Nykyään ihmiset ovat keskimäärin hyvin lyhytjännitteisiä. Maatiloilla on paljon myönteistä tapaa ajatella asioista ja työpäivän sisällä on totuttu muutoksiin. Nämä kaikki ovat vahvuuksia työmarkkinoilla. Kaikilla ihmisillä taustasta riippumatta ovat lopulta samanlaiset tarpeet ja arvoperusteet. Valmennuksessa Raisa Nissinen kuuntelee herkällä korvalla ihmisiä, jotta valmennus etenee ryhmän tarpeiden mukaan. Tuki ja kannustus sekä itsetunnon vahvistus ovat osallistujille tärkeitä. Voimavarojen esille tuominen ja mahdollisuuksien oivalluttaminen siitä, mitä voi tehdä, on valmentajan tehtävä. Hänen mukaansa maaseudun mahdollisuuksia on paljon, kuten esimerkiksi hoivayrittäjyys ja hajaasutusalueilla kotiin vietävät palvelut. Raisa Nissinen kannustaa rohkeasti miettimään mitä uutta voi viljellä tai mitä ja mihin tarkoitukseen voi kehittää tuotteita ja palveluja. Kirjoittaja on projektipäällikkö Marjaana Olenius. Artikkeli on alun perin julkaistu MTK Pohjois-Karjalan liitteessä Mainiolehdessä 4/2019
Raija Salomaa, PhD, PCC, senior executive coach & coaching supervisor. Kirjoittaja on työskennellyt johdon coachina vuodesta 2005 lähtien. Hän toimii myös coaching-taitojen kouluttajana ja coachien ohjaajana. Hän väitteli 2017 coachingista Vaasan yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa johtamisen laitokselta ja on ensimmäinen suomalainen ammatticoach, jonka Euroopan Unionin School of Administration on akreditoinut työskentelemään EU:n instituutioissa. Hänellä on useita vertaisarvioituja artikkeleita ja kirjankappaleita coachingista.
Coaching vaikuttaa - tutkitusti! 2000-luvun kuluessa vertaisarvioitujen coaching-artikkeleiden määrä on kasvanut kansainvälisissä julkaisuissa merkittävästi. Samalla coaching-aiheiset esitykset ovat muuttuneet salonkikelpoisiksi tieteellisissä konferensseissa. Tutkimusalana coaching on vielä nuori, ja vaikka useat tutkimukset osoittavat sen olevan yleisesti hyödyksi niin organisaatiolle kuin yksilöillekin, tutkittavaa riittää jatkossakin. Jo useat yliopistot ulkomailla tarjoavat coachingin maisteri- ja tohtoritasoisia ohjelmia. USA:ssa toimii myös Graduate School Alliance for Executive Coaching (GSAEC), jonka jäseninä on useita amerikkalaisia, eurooppalaisia ja australialaisia yliopistoja, ja jonka tavoitteena on edistää coachingin opetuksen standardeja. Harvardin yliopiston yhteyteen on 2009 perustettu The Institute of Coaching. Sen tavoitteena on edistää eri tavoin coachingin tutkimusta koko maailmassa. Tätä kirjoittaessa Suomessa on tehty neljä väitöskirjaa coachingista hyvin eri näkökulmista (Mäkirintala, Eija, 2008; Parppei, Ria, 2008; Virolainen, Ilkka, 2010 ja Salomaa, Raija, 2017) ja meneillään on ainakin yksi väitöskirjahanke Hankenilla.
Mitä coachingin vaikuttavuudesta tiedetään? Useat metatutkimukset osoittavat, että coaching parantaa muun muassa johtamis- ja kommunikaatiotaitoja. Oman tutkimukseni mukaan se muun muassa edistää urapääoman kehittymistä vaikuttaen oleellisesti moniin uran kannalta tärkeisiin taitoihin. Tiedetään myös, että coaching lisää itsetuntemusta ja onnellisuutta. Se vaikuttaa yksilön työhyvinvointiin ja päätöksentekokykyyn. Coachingin on todettu vaikuttavan niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä myös motivaatioon ja toimeenpanokykyyn. Lisäksi coachattava mallintaa coachauksessa käytettäviä menetelmiä ja oppii siten fokusoimaan omaa ajatteluaan sekä coachaa-
maan sekä itseään että muita. Näin yksilöcoachingin vaikutukset leviävät organisaatiossa. Coachingilla on positiivisia vaikutuksia organisaation tehokkuuteen sekä yksilön tavoitteeseen liittyvään itsesäätelyyn. Coaching lisää organisaation kapasiteettia ja se auttaa kehittämään organisaation kannalta parhaan potentiaalin omaavien työntekijöiden osaamista sekä pysymistä sen palveluksessa. Nykytrendi onkin, että coaching suunnataan kyvykkäiden kehittämiseen. Näistä edellä esitetyistä syistä useat organisaatiot ovat lähteneet kehittämään valmentavaa johtamiskulttuuria ja coaching nähdään nykyisin esimiestyön tärkeänä kulmakivenä. Coaching on siirtynyt yksilöistä tiimeihin ja entistä laajempien ryhmien käyttöön. Tämä onkin hienoa kehitystä, koska näin coachingin vaikuttavuus kertaantuu. Monet päättäjät, jotka ostavat coachingia, haluaisivat mieluusti kuulla, miten coachingin vaikuttavuutta voidaan taloudellisesti mitata. Joitakin tällaisia laskentamalleja on olemassa, mutta tutkijat varoittavat kuitenkin, että organisaatioissa ei liikaa keskityttäisi pelkkiin taloudellisiin mittareihin. Näin siksi, että coaching vaikuttaa ihmisen käyttäytymisen muutokseen ja ns. pehmeisiin taitoihin. Lisäksi jotkut muutokset voivat ilmetä vasta kauan sen jälkeen, kun itse coaching-prosessi on päättynyt. Konkreettinen esimerkki coachingin vaikuttavuudesta on esimerkiksi se, kun luottamusmies tapaa tehtaalla henkilöstön kehittämisen ammattilaisen ja kiittää häntä siitä, että laitoksen esimiehelle on järjestetty coachingia. Mittaamista vaikeuttaa sekin, että yksittäistä coachingprosessia on vaikea irrottaa muista, samaan aikaan tapahtuvista asioista. Tärkeää tuloksellisuuden näkökulmasta on se, kuinka selkeät tavoitteet ja mittarit coachingille yhdessä asetetaan ja kuinka niitä seurataan. Kaiken kaikkiaan coaching on tullut jäädäkseen kehittämisen kenttään. Ja se toimii! TYÖNOHJAUS & COACHING
11
