Kuinka rakennetaan kestävä ruokajärjestelmä? RUOKA AKATEMIAN TIEDOTE
SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA
Ruokajärjestelmän pitää olla kestävä ilmaston, luonnon ja ihmisen näkökulmasta. Yksin mikään niistä ei riitä. Ruoka Akatemian webinaarissa 2.12.2021 ruoka-alan vaikuttajat esittivät näkemyksiään kestävän ruokajärjestelmän rakentamiseksi.
Ruoka Akatemian aamiaiswebinaarin juontaja Helena Petäistö avasi tilaisuuden kertomalla toivovansa Suomeen pikaruokakulttuurin sijasta herkuttelukulttuuria. Petäistön mukaan suomalaiset herkut kuten kalat, marjat ja sienet ansaitsevat enemmän arvostusta, eikä niitä pitäisi jättää ”metsiin mätänemään”. Petäistö kehittäisi suomalaisen luomun brändiä ja sitä kautta vientiä myös maailmalle. – Luomusta on pulaa esimerkiksi Ranskassa ja sitä tuodaan sinne muualta. Meidän kannattaisi
ehdottomasti hyödyntää suomalaisen luomun vientiä maailmalle. Ja jos emme osaa sitä itse tehdä, niin palkataan ruotsalaiset myyjät asialle, Petäistö sanoo. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder jatkoi kertomalla ruokavalintojen ilmasto- ja luontovaikutuksista. Rohwederin mukaan suurin osa soijasta menee Suomessa tällä hetkellä tuotantoeläinten tarpeisiin. Rohweder muistutti, että jos kasvikset ja kasviproteiini syötäisiin suoraan, ruokaa riittäisi noin nelinkertaiselle joukolle ihmisiä. Rohwederin mukaan WWF ei aja veganismia, mutta hän toivoo suomalaisten suosivan enemmän kasviksia ja syövän vähemmän ja laadukkaampaa lihaa. Webinaarissa kuultiin myös Helsingin kaupungin tiimipäällikkö Markus Lukinia, joka esitteli Helsingin kaupungin kohua herättäneitä uusia linjauksia. Helsingin kaupunki siirtyy tarjoamaan kasvisruokaa sisäisissä tilaisuuksissaan 1.1.2022 alkaen, tarjoamaan kauramaitoa kahvimaitona sekä käyttämään Reilun kaupan tuotteita. Lisäksi
Ruoka Akatemian toteuttajana on TTS Työtehoseura MMM:n tuella. Kuvassa Ruoka Akatemian projektipäällikkö Anna-Maija Kirkkari ja toimitusjohtaja Juha Ojala.
32
TEHO
