TEHO-lehti 1/2024 Juhlanumero

Pääkirjoitus Juha Ojala 3

Juhlavuoden tervehdys Matti Vanhanen 4

Vieraskynä: Onnea 100-vuotiaalle 5

Kenneth Johansson

Juhlavuotena tapahtuu 6

Työtehoseura 100 vuotta -kutsuvierastilaisuus 8

Työtehoseuran uudet kunniajäsenet 10

Tulevaisuuden työ Toim. Sirpa Pussinen 11

Aika ennen Työtehoseuraa 12

Teemu Keskisarja

Kylvövakasta peltorobottiin 14

Sirpa Pussinen ja Markku Lätti

Kirveenvarresta harvestereihin 16

Sirpa Pussinen ja Henna Hurttala

Esko Kontio kuljetusalan kouluttajana 18

Sirpa Pussinen

Huoltovarmuuden asialla 19

Sirpa Pussinen

Ämmänlängistä älykotiin 20

Sirpa Pussinen

Rakkaudesta lajiin: Tarja Marjomaa hyvän asumisen puolesta 21

Minna Kuusela

Muuttuva rakennusala 22

Minna Kuusela ja Sirpa Pussinen

Uusien avauksien Työtehoseura 24

Sirpa Pussinen

Älykäs pientalo: yhteistyötä yritysten kanssa Minna Kuusela 25

Ylpeästi ammattiin Sirpa Pussinen 26

Maahanmuuttajakoulutuksia jo 1970-luvulta Minna Kuusela 27

Työtehoseuran sattumuksia 28

Tiesitkö tämän Työtehoseurasta? 30

Opiskelijan näkökulma 31

Mia Tapio ja Tiina Eskelinen

Uusi toimipiste Vantaan Keimolaan 32

Sirpa Pussinen

Työtehoteko-kilpailu 2024 33

Aaltoliike työssä ja taloudessa 34

Veli-Matti Tuure

Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567

Toimitus

Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi

Toimituskunta: Minna Kuusela, Sirpa Pussinen, Markku Lätti ja Henna Hurttala Taitto: Jani Mikkola

Kansikuva: Staart Oy/ Työtehoseura

Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi

Seuraava lehti ilmestyy 19.6.2024

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN

Vuosijäsenmaksut

Yhteisöjäsen 150€, Henkilöjäsen 50 €

Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa

Liity jäseneksi www.tts.fi/tts/jasenille

TILAUKSET

Tilaushinnat 2024

Vuosikerta 60 € / vuosi

Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi

puh. (09) 2904 1200

Pääkirjoitus

Työtehoseura työelämää parantamassa jo

vuodesta 1924

1900-luvun alussa Suomi eli muutoksen aikaa. Nuori tasavalta eli vahvaa nuoruutta ja monia uusia asioita saatettiin alulle. Tähän murroskohtaan liittyy myös Työtehoseura ry:n perustaminen.

Maaliskuussa 1924 kokoontui ”työtehoasioiden kanssa toimivia henkilöitä” koolle Helsingissä ja päätettiin perustaa Maatalouden Työtehoseura tehostamaan maatalouden työtehoa uhkaavan työvoimapulan torjumiseksi. Perustava kokous pidettiin 7.4.1924. Perustajajäsenistä mainittakoon mm. tehtailija K. Fazer, vuorineuvos H. von Julin, metsänhoitaja H. Hackman ja muutama muu sen ajan vaikuttaja.

Ja loppu onkin sitten historiaa. Siitä lähtien Työtehoseura ry on kehittänyt suomalaista työtä, sen tuottavuutta ja työhyvinvointia.

Maatalouden kehittämisestä on toimintaa laajennettu metsätalouteen, asumiseen ja eri alojen ammatilliseen koulutukseen. Tunnetuimpia yksittäisiä asioita ovat mm. astiankuivauskaapiston, TTS-metsä-äkeen ja pyykinkuivaustelineen kehittäminen. Vähemmän tunnettua on esimerkiksi maaseudun rakentamisen suunnittelu. Monet maaseudun maisemista tutut tyyppiasuintalot ja -navetat ovat Työtehoseuran suunnittelua. Maalaismaisemaakin on siis oltu muokkaamassa monin tavoin.

Kuluneen vuosisadan aikana Työtehoseura on kouluttanut noin puoli miljoonaa henkilöä uusiin ammatteihin tai työmenetelmiin ja teknologioihin. Ja sen ohella on toteutettu noin 10 000 kehittämishanketta. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on aina ollut työn tuottavuuden parantaminen viimeisimmällä tek-

nologialla. Sadan vuoden aikana on siirrytty hevosista robotiikkaan ja tekoälyyn. Työtehoseura on siis ollut omalta osaltaan kehittämässä suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää monin tavoin ja sen historia on tärkeä osa tasavaltamme historiaa. Entä tulevaisuus?

Säilytämme edelleen toiminta-ajatuksemme eli suomalaisen työn tuottavuuden kehittäminen on strategiamme keskiössä. Nobelisti ja ekonomisti Paul Krugman on aikanaan todennut: "Tuottavuus ei ole kaikki, mutta pitkällä aikavälillä se on lähes kaikki." Näin se tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Teknologiat kehittyvät vauhdilla – perusasiat säilyvät ja Työtehoseura ry sopeutuu aikaansa ja ennakoi tulevaisuutta. Kuten jo 100 vuotta on tehty.

Juha Ojala, on Työtehoseuran toimitusjohtaja. Työurallaan hän on toiminut laajalti useissa johtotehtävissä. Erityisenä ansiona on työ Suomen metsäalan hyväksi, minkä johdosta Tasavallan presidentti Alexander Stubb on 19.4.2024 myöntänyt hänelle Metsäneuvoksen arvonimen.

Matti Vanhanen Juhlavuoden tervehdys

Työtehoseura on tehnyt 100 vuotta työtä, jolla on merkitystä. Se on tehnyt työtään keskellä työtä, pelloilla, metsissä, työmailla, kodeissa ja se on neuvonut ja valmentanut työtä tekeviä ja suunnittelevia tarttuen konkretiaan. Sen työ on jo vanhaa, mutta samalla äärimmäisen modernia ja se on koko historiansa ajan keskittynyt taloutemme kehityksen ja kasvun kannalta kaikkein olennaisimpaan ydinkysymykseen – tuottavuuteen ja uusien osaajien saamiseen.

Maassamme käydään nyt syvää keskustelua julkisen talouden tilasta ja tarpeesta tasapainottaa vuosittaiset tulot ja menot. Julkinen talous on osa koko kansantaloutta – ei erillinen, saati itsenäinen osa – vaan siivu kokonaisuudesta. Ja siksi sopeutuskeskustelussa olisi vähintään yhtä painokkaasti käytävä keskustelua kasvusta ja sen edellytyksistä. Pohjaa tuottavuuden pitkäjänteiselle parantamiselle, ja ylipäätään kehityksessä mukana pysymiselle, luodaan tutkimus- kehittämistyöja innovaatiotoiminnalla.

Yhteiskunnan rooli kasvaa suuremmaksi osaavan työvoiman varmistamisessa. Tämä on kasvanut vähitellen taloutemme kehityksen suurimmaksi akilleen kan -

tapääksi. Niin kolkkoa kuin se on sanoa, niin pelkkä työvoiman lukumäärä ei ole ratkaisevinta, vaan tosiasia on, että nuoremmat ihmiset ovat alttiimpia omaksumaan uusia työtapoja, hamuamaan uutta tekniikkaa käyttöönsä ja ylipäätään jaksavat enemmän. Uuden luomiseksi ja yritysten perustamiseksi tarvitaan nuorilla olevaa intoa katsoa kymmenien vuosien päähän. Nuorta väkeä tarvitaan työelämään.

Talouskasvun vahvistamiseksi tarvitaan asenteen muutosta penseästä myönteiseksi suhteessa maahanmuuttoon. Työtehoseura on kyennyt ketteränä toimijana vastaamaan omalta osaltaan maahanmuuton luomiin tarpeisiin. Tälläkin hetkellä 40 prosenttia kurssilaisista on maahanmuuttajia. Työtehoseura on jälleen kerran pitkän historiansa aikana tekemässä tässä ja nyt kädet savessa työtä, jolla on merkitystä. Työtä, joka näyttää suuntaa. Koulutuksen saaneet työllistyvät hyvin.

Työtehoseuran kantavana periaatteena on kehittää työtehtäviä aloilla, joiden varassa koko tämä yhä monimutkaistuva yhteiskunta pyörii. Se on nähnyt tuottavuus- ja osaamistarpeet suorittavassa työssä. Kuljetusalat, rakentaminen, työkoneet, metsäkoneet ja kotitalousalat eivät paistattele talouslehtien bisnesuutisissa, mutta kaikki kuitenkin perustuu sen varaan, että meillä on alansa osaavia yrityksiä ja työntekijöitä juuri näillä aloilla. Toivotan Työtehoseuralle pitkää ikää ja onnea sen työntekijöille ja kiitoksen niille puolelle miljoonalle ihmiselle, jotka olette sadan vuoden kuluessa osallistuneet seuran valmennuksiin!

Matti Vanhanen tunnetaan vaikuttavasta urastaan mm. pääministerinä, eri ministeritehtävissä ja eduskunnan puhemiehenä. Työtehoseuran valtuuskunnan puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2014 saakka.

Matti Vanhanen tunnetaan vaikuttavasta urastaan mm. pääministerinä, ministeritehtävissä ja puhemiehenä. Työtehoseuran valtuuskunnan puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta saakka.

tunnetaan

urastaan

pääministerinä, eri ja eduskunnan

Työtehoseuran puheenjohtajana vuodesta 2014

Onnea 100-vuotiaalle Työtehoseuralle!

Organisaatio, joka on toiminut 100 vuotta - eli lähes koko itsenäisyytemme ajan – on tehnyt väistämättä lähes pelkästään oikeita asioita. Sodat ja lamat eivät ole sen toimintaa nujertaneet, vaan se on luovinut niiden läpi aina voittajana. Tämä kertoo pitkäjänteisestä ja hyvin johdetusta toiminnasta. Tunnettu hokema ”100 vuotta – eikä suotta!” pätee Työtehoseuran kohdalla poikkeuksellisen hyvin.

Yhteistyö Työtehoseuran kanssa on jatkunut koko sen ajan, kun olen toiminut Työsuojelurahaston toimitusjohtajana sekä Työtehoseuran valtuuskunnan jäsenenä. Meitä yhdistää muiden muassa tuottavuus, joka on Työtehoseuran keskeisiä tutkimusalueita ja yksi Työsuojelurahaston rahoituksen neljästä painopistealueesta. Elinkeinoelämän kannalta tärkeä tutkimusalue on hieman kärsinyt siitä, että vuoden 2016 jälkeen ei tuottavuustutkimuksen maailmankongressia ole enää järjestetty. Tämä on vähentänyt myös suomalaisten tuottavuustutkijoiden mahdollisuuksia verkottua kansainvälisesti, viedä laadukasta tutkimustamme maailmalle ja vastaavasti tuoda kansainvälistä oppia Suomeen. Uskon, että tämäkään toimintaympäristön muutos ei suuremmin vaikuta Työtehoseuran tekemään työhön. Kuten alussa totesin, se on selvinnyt suuremmistakin mullistuksista voittajana.

Työtehoseuran ja Työsuojelurahaston yhteistyö on tuottanut tuloksia myös konkreettisella tasolla useiden hankkeiden muodossa. Työtehoseura on toteuttanut useita tutkimus- ja kehityshankkeita Työsuojelurahaston tuella. Esimerkkeinä tutkimushankkeet ”Kokonaisvaltainen osallistava työntutkimus yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi ja monisyisten ongelmien ratkaisemiseksi”, ”Työvoiman johtaminen maatalousyrityksissä -hyvät käytännöt ja työturvallisuus” sekä kehittämishanke ”Työturvallisuuden ja ergonomian ja työn tehokkuuden kehittäminen Viherpojat Oy:ssä”. Työtehoseuran koulutus-, tutkimus- ja kehittämistyön seurauksena on ollut - ja tulee jatkossakin olemaan - parempi suomalainen työelämä.

Työtehoseuralla on vahva historia, jonka pohjalta se voi katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Vahvuutena sillä on myös toimiva ja pitkään jatkunut yhteistyö sidosryhmien, kuten yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Kun perusasiat ovat kunnossa, niin Työtehoseuralla on loistavat mahdollisuudet vastata työelämän tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Tilannetta parantaa entisestään tekoälyn hyödyntäminen, joka onnistuessaan lisää eksponentiaalisesti toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Tästä on suomalaisen yhteiskunnan tukipilarin hyvä lähteä toiselle sataselle!

Kenneth Johansson on Työsuojelurahaston toimitusjohtaja ja Työtehoseuran valtuuskunnan jäsen.

Juhlavuotena tapahtuu

Arvokas aineisto talteen Kansallisarkistoon

Juhlavuoden kunniaksi Työtehoseura arkistoi yhdistyksen vanhimmat dokumentit Kansallisarkistoon myös tulevien jälkipolvien hyödynnettäväksi. Kulttuurihistoriallisesti arvokas materiaali pitää sisällään yhdistyksen asiakirjoja, pöytäkirjoja ja kirjeenvaihtoa vuodesta 1924 alkaen. Arkistoinnin lisäksi on käynnissä vanhojen arkistokuvien sekä tutkimusjulkaisujen ja -raporttien digitointi sähköiseen muotoon. Juhlavuoden aikana tullaan julkaisemaan Kansalliskirjaston sähköisellä alustalla vanhoja kuvia ja julkaisuja vuosikymmenten ajalta tähän päivään saakka. Näin parannamme tutkimus- ja muiden julkaisujen saatavuutta kaikille kiinnostuneille.

Rajamäen kampuksen avoimet ovet 30.8.2024

Työtehoseurassa Nurmijärven Rajamäellä vietetään avointen ovien tapahtumaa 30.8.2024. Ohjelmassa on tutustumista kampusalueen opetustiloihin, ajoneuvokalustoon, simulaattoreihin, pientä tarjoilua, valokuvanäyttely ja historiakatsauksia.

Juhlavuoden kotisivut www.tts.fi > Tyotehoseura 100 vuotta

Metsäperinnettä Suomen Metsämuseo Lustoon

Metsäkulttuurin valtakunnallinen vastuumuseo, Suomen Metsämuseo Lusto, ylläpitää mittavaa suomalaisen metsäperinteen arkistoa ja välittää monin tavoin metsätietoa. Työtehoseura lahjoittaa museokumppanuuden merkeissä Lustolle metsäaiheisten valokuvien kokoelman. Näin arvokkaat metsäkuvat saavat arvoisensa kotipaikan.

Työn muutosvalokuvanäyttely

Maatalousmuseo Sarkassa

Työtehoseuran tarinaa ja työn muutosta vuosikymmenten varrelta kerrotaan kuvien kautta niin juhlavuoden kotisivuilla, Teho-lehdissä kuin valokuvanäyttelyissä. Kaikille avoin maksuton valokuvanäyttely on nähtävissä Suomen Maatalousmuseo Sarkan Ravintolasalissa Loimaalla 5.9.-31.12.2024.

Historiaa Keskisarjan kertomana

Miten ovat yhteiskunta ja työ muuttuneet sadassa vuodessa? Nurmijärven pääkirjaston yleisötapahtumassa 9.9.2024 klo 18-19 kuullaan historioitsija Teemu Keskisarjan kertomana katsaus työn ja Työtehoseuran historiaan. Tapahtuman yhteydessä on esillä pienimuotoinen valokuvanäyttely.

Työtehoseura 100 vuotta Kutsuvierastilaisuus

Työtehoseuran 100-vuotista tarinaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta juhlistettiin 17.4.2024 yhdessä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Tapahtumapaikkana oli Pikku-Finlandia Helsingissä.

Työtehoseuran floristiikan opiskelijat ja opettajat vastasivat juhlan koristeluista. Erityisen innostuneen vastaanoton saivat kotimaiset kokedama-asetelmat, jotka vieraat saivat juhlan päätteeksi ottaa mukaan.

Musiikkiesityksistä vastasi kuuden sellistin orkesteri, Total Cello Fresh. Soittajat olivat Sibelius-Akatemian huippuopiskelijoita, primus motorina Hannu Kiiski.

Työtehoseuran hallituksen jäsenet ja puheenjohtajisto yhteiskuvassa: Kim Kaskiaro, Laura Alakukku, Paula Horne, Matti Peltola, Matti Vanhanen, Anna Mäki-Jokela, Mikko Tiirola, Arto Tiitinen, Jyrki Wallin sekä toimitusjohtaja Juha Ojala.

Osallistujia ihastutti valokuvanäyttely, jossa arkistokuvien kautta kerrotaan Työtehoseuran tarinaa ja työn muutosta.

Kuvat: Ansa Production/ Työtehoseura

Työtehoseuran uudet kunniajäsenet

Työtehoseuran arvovaltaiseen kunniajäsenten joukkoon saivat kutsun neljä uutta kunniajäsentä. Työtehoseura ry:n sääntöjen mukaisesti, jäsenkokous voi valtuuskunnan esityksestä kutsua kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat erityisen ansioituneesti toimineet yhdistyksen tai sen tarkoitusperien hyväksi. Työtehoseuran 100-vuotisjuhlassa monin eri tavoin yhdistyksen luottamustoimissa vaikuttanut, arvostettu kunniajäsen, ministeri Lauri Tarasti ojensi

Työtehoseura ry:n kunniajäsenet

Ellilä K.J., pääjohtaja 1949

Hallakorpi I.A., professori 1949

Jutila K.T., professori, ministeri 1949

Nanneson P.L., professori 1949

Arola V.A., maanviljelysneuvos 1954

Sihvola E., tarkastaja 1954

Pihkala R., professori 1966

Gebhard M., osastopäällikkö 1969

Nieminen V.E., maanviljelysneuvos 1969

Sipilä M., professori 1978

kunniajäsendiplomit uusille kunniajäsenille yhdessä toimitusjohtaja Juha Ojalan ja varatoimitusjohtaja Anna-Maija Kirkkarin kanssa. Työtehoseuran uudet kunniajäsenet ovat Työtehoseuran valtuuskunnan puheenjohtaja

Matti Vanhanen, hallituksen puheenjohtaja

Arto Tiitinen, hallituksen pitkäaikainen jäsen ja varapuheenjohtaja Jyrki Wallin sekä hallituksen jäsen Matti Peltola. Lämpimät onnittelut!

Hovi M., vuorineuvos 1984

Ronkanen A.J., metsäneuvos 1984

Maijala K., vuorineuvos 1987

Tarasti L., ministeri 2009

Sailas R., ministeri 2016

Luoma T., professori 2017

Vanhanen M.,valtiotieteen maisteri 2024

Tiitinen A., toimitusjohtaja 2024

Wallin J., toiminnanjohtaja 2024

Peltola M., toimitusjohtaja 2024

Tulevaisuuden työ

Robotit tulevaisuuden pelloilla ja kodeissa. Tekoälyllä tehdyt kuvat herättelevät robotisaation tuomiin mahdollisuuksiin.

Mihin työhön robotit sopivat ja mihin eivät?

Kehitys kiihtyy jatkuvasti ja maailma muuttuu tulevassa 25 vuodessa enemmän kuin kuluneen sadan vuoden aikana. Mitä robotisaatio ja tekoäly tarkoittavat työlle?Samaa tietysti kuin aiemminkin. Monet työt tehostuvat, kun koneet ottavat ne hoitaakseen. Robotteja tekevät pian robotit ja humanoidin työtunnin kustannus saattaa olla euron tai pari, arvioi Risto Linturi.

Näkymänä on, että robotit korvaavat kaiken sen ihmistyön, jonka osaavat ja saavat tehdä. Robotit tulevat tekemään paljon sellaistakin työtä, johon nyt ei ole varaa. Siinä missä sata vuotta sitten pelloilla käytettiin lapsityövoimaa, voidaan tulevaisuudessa uuden teknologian avustamana tehdä työtä kellon ympäri. - Robotteja tavataan jo nyt varastoissa ja tehtaiden kokoonpanolinjoilla. Seuraavissa vaiheissa ne siirtyvät koteihin tyhjentämään tiski- ja pyykkikoneen, keräämään lasten tavarat lattialta ja pyyhkimään pölyt sekä huolehtimaan kotona ja laitoksissa asuvien vanhusten tarpeista, visioi Linturi.

Vaikka robotit ilmiselvästi tulevat korvaamaan ihmistyötä, ei kaikkea Linturin mukaan voi korvata. Luvanvaraisiin ammatteihin vaaditaan ihminen eikä esimerkiksi reseptilääkkeitä saa ilman ihmisen päätöstä. Olipa sitten kyse virasta tai yritysten päätöksenteosta, ihmisen on oltava vastuussa.

- Ihminen on sosiaalinen eläin, jolle merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden tunne on tärkeää. Esimerkiksi robottien urheilua tai tosi-tv-tähteilyä tuskin monikaan jaksaisi katsella.

Tulevaisuudentutkija, yrittäjä Risto Linturi rohkaisi Työtehoseuran 100-vuotisjuhlassa katsomaan avoimin mielin tulevaisuuden työtä, robotisaatiota ja tekoälyä.

Aika ennen Työtehoseuraa

Työteho on sanana nuori mutta aatteena ylimuistoinen. Yhtä lailla kuin 1900-luvun rationalisoijat olivat lukutaidottomat muinaissuomalaiset kiinnostuneita töiden tehosta – elämän ja kuoleman kysymyksestä.

Ruotsin aikana sotien Molokin kita nieli reippaat rengit ja uutterat uudisraivaajat. Armoton työvoimapula näivetti maanviljelystä vuosisadasta toiseen. Mikään pitäjä, kylä tai erämaan kaskiyhteisö ei haaskannut panoksiaan pilanpäiten. Perimätiedon pohjalta väki valmisti niin tehokkaita työkaluja kuin ikinä osasi. Kun kirves oli elämäntaistelussa arvokkaampi kuin miekka ja rauta kallis raaka-aine, maaseppä takoi kalsoa kunnioituksella. Hyvässä haravassa oli kolmea puulajia, koska syyskesän työajan säästöstä riippui ihmisten ja elikoiden selviäminen talven yli.

Jokamiehen valistusta

Suomenkielinen kansanvalistus oli vähäistä ennen 1800-lukua, mutta kansa valisti itse itseään. Tiedonvälitykseen oli kanavia. Keksinnöt levisivät kuulopuheissa, talvi-iltain tarinoissa, kaskuissa, lauluissa tai kansanrunoudessa. "Itse tieän rauan synnyn, arvoan alun teräksen”, virkkoi Väinämöinen. Rahvaanomaiset työtehoseurat kokoustivat nuotiopiireissä, kievareissa, saunoissa ja talkoiden jälkeisissä juomingeissa.

Konstit ja keinot kehittyivät käytännön työssä: huonot unholaan ja paremmat jatkokehitykseen, oppipojan tai seuraavan sukupolven pähkäiltäviksi. Vaikkei tiede mitenkään autellut, keksinnöissä tapahtui evoluutiota ja luonnonvalintaa. Se vain oli erittäin hidasta. Jos hämäläinen isäntä ja emäntä olisivat tempautuneet

“Tiede,

tutkimus ja painettu sana kiirehtivät työnantajien avuksi. Tähän kehityspolkuun liittyi Maatalouden

Työtehoseuran perustaminen vuonna 1924.

1200-luvulta aikakoneella 1700-luvulle, he olisivat suoriutuneet useimmista askareista ilman ihmeempää uudelleenkoulutusta.

Muutosvastarinta kuului asiaan. Tietäjät iäinikuiset tiesivät mielestään paremmin. Esivalta tyrkytti ideoita, joita oli syytäkin kyseenalaistaa. Suurmiehet syyttivät suomalaisia laiskottelusta talvisin eivätkä käsittäneet, että avantojen hakkaaminen kalastusta varten vei voimia enemmän kuin toi ravintoa. Eräs Turun Akatemian professori vaati Suomeen saunomiskieltoa polttopuun säästämiseksi ja savutupien asukkien ahkeroittamiseksi.

Ammoisten työtehojen laskijan kannattaa huomata, että työ ei aina kiittänyt tekijäänsä. Runebergin raatajaihanne Saarijärven Paavo perkasi ja hoiti ahkerasti maataan, mutta sai siitä vain kristillisen palkinnon. Mullistava elinkeinovapaus

Yksityisyrittäjät olivat ani harvinaisia. Laivanveistossa saattoi syntyä yhtiön oloisia rahvaan työyhteisöjä. Käsityöläiset eivät kilpailleet vapaasti vaan tukalissa killoissa ja pitäjäkohtaisissa kiintiöissä. Räätäli, suutari, salpietarinkeittäjä tai satulaseppä ei voinut perustaa startup-manufaktuuria ilman viranomaisten kyykytystä. Elinkeinovapaus koitti vasta vuonna 1879.

Maanviljely oli yhteistä, ei kenenkään ikiomaa. Peltojen sarkajako ei kannustanut ylisuorittamiseen, kokeiluihin, riskeihin ja itsenäiseen ideoimiseen. Talonpojan yksityisomaisuuden suoja oli heikohko. Miksi rehkiä lihaksilla ja aivoilla yli voimien, jos maa kuului pohjimmiltaan naapureille, kruunulle tai aateliskartanolle? Tilaton väestö ei helpolla voinut luoda raivioita. Taksvärkki eli dagsverk oli päivätyötä, jossa torppari tuskin hihkui työnilosta.

Työ tekijäänsä opettaa

Pohjanmaan lakeuksien raivaaminen alkoi toden teolla 1800-luvulla. Savolaiset vaihtoivat vähitellen kaskista peltoihin. Pienviljelijöiden ja torppareiden kannustimet kohenivat tai ainakin nousivat puheenaiheeksi. Väestönkasvu pakotti maatalouden laajenemisen. Tärkeät tehostukset riippuivat ja johtuivat toisistaan. Meijerin perustaminen ja karjan parantaminen vaativat luonnonniittyjen sijaan heinäpeltoja, joiden kyntö puolestaan kysyi puisen sahran tilalle rautaista kääntöauraa tai aatraa ja niin edelleen.

Sääty-yhteiskunta säröili. Rengit ja piiat vapautuivat palveluspakosta isäntiensä luona ja hiukkasen kilpailuttivat työpanostaan. Teollistuminen tapahtui äkkipäätä. Ensimmäisen aallon industrialistit perustivat osakeyhtiöitä ja tehtaita sekä opettelivat kudonnan ja sellunkeiton saloja. Luonnonkansa totutteli koneisiin, kelloon ja vuorotyöhön.

Metsäteollisuus usutti suomalaiset ankaraan talvityöhön. Puunkadon, tukinlaskun, pinotavaran teon tai pöllinparkkuun pohjaksi oli tuskin mitään tieteellistä tutkimusta, varsinkaan suomen kielellä. Eihän mikään korkeakoulu 1800-luvulla tuottanut väitöskirjoja arktisesta metsätyöstä. Työ kuitenkin opetti tekijöitään kädestä pitäen. Savotat olivat aina urakkapalkkaisia. Kannustin oli nälkä. Lukutaidottomat työläiset kehittivät niin tehokkaita tyylejä kuin ikinä kykenivät. He pyysivät uusia työkaluja. Niinkin yksinkertainen vehje kuin pokasaha ilmaantui vasta savotoimisen tarpeeseen. Kaskeajat olivat parituhatta vuotta pärjänneet kirveellä. Sahan teroittamisesta kehittyi pian taiteenlaji. Konkarit neuvoivat aloittelijoita kämpillä tuikun valossa.

Työtehoseura nappasi kopin –valistus alkaa

Moninaisessa murroksessa työn tehostamiseen kasautui totisesti taloudellista ja sosiaalista painetta! Oltiinpa kaupungissa, maaseudulla tai korvessa, kapitalisti ei voinut repiä tehoja työläisen selkänahasta. Työpäivä lyheni 1900-luvun alussa sosialistien mieliksi. Monen tunnin vähennys ei kaatanut kansantaloutta eikä edes maataloutta. Yllättäen työn orjat aikaansaivat kahdeksassa tunnissa saman kuin kahdessatoista. Jaksaminen riippui paremminvoinnista ja rationalisoinnista.

Teemu Keskisarja, historioitsija ja kirjoittaja, katsoo suomalaista historiaa ja työn muutosta ihmisen näkökulmasta. “Hyviä uutisia työstä” on Keskisarjan mietelause Työtehoseuran juhlavuoteen.

kuva: Eduskunta

Kylvövakasta peltorobottiin

Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi ...jonka avuksi syntyi Työtehoseura. Alkusysäyksenä Maatalouden Työtehoseuran perustamiselle vuonna 1924 oli työtehoaatteen leviäminen teollisuudesta maatalouteen. Yhdistys ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi. Työtehoseuran tehtävänä oli sarallaan tutkia ja esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia työmenetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen, ihmistyöhön”, totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.

Maalaisnuorukaiset konekursseille

Jo 1940-luvulta alkaen oli maatalousosaston kurssitoiminta vilkasta ja vaikuttavaa. Sota-ajan jälkeen toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen koneiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.

Atk tulee –ja sen myötä TTS-ohjelmat

Digiloikan ensiaskeleita otettiin 1980-luvulla. Atk-ohjelmien markkinoille tullessa Työtehoseura ryhtyi koordinoimaan testaustoimintaa, joka tarjoili puolueetonta tietoa markkinoille tulevista atk-ohjelmista. Työtehoseurassa on kehitetty 1990-luvulta lähtien laskenta- ja suunnitteluohjelmia: TTS-Kone- ja TTS-Manager-ohjelmat auttavat selvittämään konekustannuksia ja tilan töihin kuluvaa aikaa tuotannon eri vaiheissa. Maatalousyrittäjien lisäksi ohjelmia käyttävät laajasti opiskelijat, neuvojat ja urakoijat. Tuotannon tarkka seuranta ja suunnittelu avaavat ovia maatalousyritysten paremmalle tuottavuudelle ja kilpailukyvylle.

Tulevaisuuden maatalous datataloutta

Tulevaisuudessa maatilayritysten liiketoimintaa leimaavat uudet, älykkäät teknologiat, datatalous ja tiedon hallinta. Toimintaympäristö elää jatkuvaa muutosta, jossa maatilan johtamisen merkitys korostuu. Avainasemassa on, miten maatiloilla otetaan haltuun yhä enemmän syntyvää dataa ja miten sitä jalostetaan käyttökelpoiseksi tiedoksi. Työtehoseuran tähtäimenä on jatkossakin maatalousyritysten työn tuottavuuden ja kilpailukyvyn sekä yrittäjien ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen. Tiivis yhteistyö yrittäjien ja kumppaneiden kanssa varmistaa, että tehdään oikeita asioita, käytännön työelämän hyödyksi.

Robotit navetoissa ja pelloilla

Kun maitotonkasta siirryttiin lypsyrobotteihin, tutkittiin lypsytyön tehostumista ja vaikutusta työntekijöiden terveyteen. Uutena suuntana on, että robotiikka ja automaatio tulevat myös pelloille. Viime kesänä Työtehoseura kumppaneineen testasi Suomen ensimmäistä kaupallista peltorobottia, yhteistyössä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen kanssa ja testausta jatketaan parhaillaan käynnistyvällä kasvukaudella. Työtehoseura tutkii ja kehittää uuden teknologian käyttöä ja käyttöönottoa maataloudessa. Tietoa levitetään muiden muassa digimaatalous.fi-sivuilla.

Kirveenvarresta harvestereihin

Puulla parempiin päiviin

Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat. ”Jokainen tekomies valmistaa itse kirvesvartensa, jolloin hän saa siitä sopivan pitkän, muodoiltaan ja mitoiltaan sopivan ja käteen käyvän.”

Vihreää kultaa kunnon työvälineillä

Metsätyönantajien kanssa Työtehoseuran metsäosasto kurssitti aputyönjohtajia ja tavallisia työmiehiä. Kurssit kestivät kymmenen päivää – kukapa olisi uhrannut vuosia ”työurastaan”. Aiheet liittyivät paitsi työkalujen käyttöön ja kunnostukseen myös tapaturmien estämiseen ja ensiapuun. Työtehoseuran ”mottimestarit” kiersivät tukkikämpillä opettamassa sahojen ja kirveiden kunnostusta. Aiheeksi vaihtui 1950-luvulla moottorisaha.

Reen jalaksiin sama leveys

Umpihangen aukaisu on raskasta niin suksilla kuin hevosreellä. Jälkimmäisellä ikivanha ongelma oli urien epäyhtenäisyys. Peräkkäisillä tukinajureilla oli kullakin oma jalasleveytensä. Työtehoseura tutki hevosajoneuvojen vetovastusta ja muita seikkoja. Päätelmä syntyi jalasten standardimitoista. Ne osoittautuivat sopiviksi ja vakiintuivat. Yhdenmukaistaminen säästi aikaa ja kaloreita miehiltä ja hevosilta, jotka pakkasessa huhkivat äärirajoilla. Mikä loikka työtehoon.

Ketterästi kriiseissä

Työtehoseuran henkeen kuuluu reagoida nopeasti yhteiskunnan muutoksiin. Oli kyseessä Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi 1970-luvulla tai energian kallistuva hinta 2020-luvulla, ovat kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puukin, arvossansa. Työtehoseura on tutkinut

pienpuun korjuuta, hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä. Nyttemmin suuntina ovat Metsänomistajan Talouskoulu, poikkitieteellinen metsänomistajatutkimus, polttopuuopastus kotitalouksille ja johtamisakatemia metsäalan ammattilaisille.

Konttorina metsäkone

Metsäkone on työkaluna upea ja konttorina metsä on monelle mitä mieluisin. Työtehoseurassa koulutetaan metsäkoneenkuljettajia ja kehitetään alan koulutusta yhdessä muiden oppilaitosten kanssa. Metsäkoneenkuljettajan vaativaan ammattiin opitaan teoriatunneilla luokkahuoneessa ja käytännön harjoituksina koneen puikoissa, simulaattoreissa ja verkkoalustoilla. Itsenäinen, nopeakin päätöksenteko harjaantuu, jolloin metsätyö sujuu niin ekologisen kuin taloudellisen edun mukaisesti. Tunnettuja ovat myös selvitykset metsäalan koulutuksen vastaavuudesta työmarkkinoiden tarpeeseen sekä kehitystyö opiskelijavalinnan soveltuvuuskokeiden parantamiseksi.

Kaikkia koskettava metsä

Kokonaiskestävä metsätalous on metsien hyödyntämisen hyväksyttävyyden ja jatkuvuuden edellytys. Metsä koskettaa kaikkia: se työllistää, vaikuttaa aluetalouteen ja kansantalouteen, metsä on osa kulttuuria ja suomalaista identiteettiä. Monimuotoinen metsä on paitsi tärkeä elinympäristö, tuottaa se oikein hyödynnettynä alustan hyvinvoinnille ja yrittäjyydelle. Työtehoseura on mukana tukemassa metsäalan kokonaiskestävyyden saavuttamista tuottamalla tietoa ja materiaaleja kestävään metsänomistamiseen, luonnonhoitokohteiden toteuttamiseen ja puunkorjuutyön tuottavuuteen.

Esko Kontio kuljetusalan kouluttajana 40 vuotta

Eläkepäiviään viettävä Esko Kontio on työtehoseuralainen suurella sydämellä. Kuljetusalan kouluttajan ura alkoi Työtehoseurassa vuonna 1978.

Ammatillisen kurssikeskuksen toiminnan vakiintuessa vuonna 1972, vahvistui Työtehoseuran koulutustarjonta kuljetus- ja liikennealalla. - Kuljetusalalla meillä oli 1970-80-luvuilla noin kahdeksan ajoneuvoa ja parikymmentä työntekijää. Linja-autot olivat sinivalkoisia. Scanioilla ja Sisulla me ajettiin opiskelijoiden kanssa, muistelee Kontio.

Ennen kouluttajan uraa Kontio oli kuljettajana ajanut tuhannet ja taas tuhannet kilometrit rekan ratissa. Pitkää päivää kertyi hiekkakuormien ajosta säiliöautoon, ulkomaita myöten. - Työ kuljetusalalla on muuttunut. Aikoinaan ajettiin jopa 16 tuntia kerrallaan. Työ oli kuormittavaa, mutta nuorena jaksoi ja tienesti oli kova. Nykyäänhän ajoaikaa on rajoitettu ja se on hyvä. Muutos näkyy siinä, että ammattikuljettajien työurat ovat pidempiä ja terveys parempi, funtsii Kontio.

Työtehoseurassa Esko Kontio aloitti kouluttajan työt vuonna 1978. Erityisesti mieleen ovat jääneet opiskelijoiden kanssa tehdyt kuljetusharjoitukset, muuttopalvelut ja erikoiskuljetukset. Pitkienkin matkojen päähän tehtiin keikkaa, kuten talojen siirtoja leveinä kuljetuksina. - Opetustilanteessa virhe on se, jos opettaja antaa liian valmiita ratkaisuja. Oppilaan pitää

itse saada tehdä päätökset eri tilanteissa, oli kyseessä kuorman sitominen tai ajotilanne. Ajamiseen ei saa liian aikaisin puuttua, vaan pitää antaa oppilaalle aikaa reagoida ja oppia.

Alun alkujaan kuljetusalan koulutuksen pääpaikka oli Nurmijärven Rajamäellä, jonne kulkuyhteydet eivät olleet parhaat mahdolliset. Silloin opiskelijoita haettiin linja-autolla Helsingistä Rajamäelle. Toiminnan siirryttyä Vantaan Nuolikujalle, tilanne helpottui. Entä mitä eläkeläisenä muistelee työn parhaista puolista? - Parhaita puolia työssä olivat kaikki. Oli fantastista, kun näki opiskelijan oppivan ja saavan ahaa-elämyksiä. Eikä sellaista, joka ei oppisi, olekaan. Oppiminen vaan vaatii kärsivällisyyttä niin oppilaalta kuin opettajalta, juttelee Esko Kontio.

Esko Kontio muistelee hyvillä mielin menneitä Työtehoseuran varatoimitusjohtajan AnnaMaija Kirkkarin kanssa.

Työtehoseura tunnetaan linjaautonkuljettajien ja tavaraliikenteen koulutuksista, jotka alkoivat jo 1970-luvulla.

Huoltovarmuuden asialla

Työtehoseuran logistiikka-alan koulutukset edistävät osaltaan suomalaista huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan tavarakuljetuksen ja henkilöliikenteen aloille, varastologistiikkaan sekä työkoneiden ja hyötyajoneuvojen mekaanikoiksi.

Logistiikka-ala on yksi keskeisimmistä, kun puhutaan huoltovarmuudesta. Osaajia tarvitaan kriittisiin tehtäviin, kuten energia-, elintarvike-, henkilö- ja avustuskuljetuksiin sekä varastoalalle. Raskaan kaluston mekaanikot ovat tärkeä, monesti melko unohdettu, joukko. Mekaanikot ovat ammattilaisia, jotka varmistavat kaluston toimivuuden ja turvallisuuden.

Logistiikka-alalle saadaan uusia ammattilaisia koulutuksen kautta. Perinteisiksi mielletyt rekka- tai bussikuskin, varastomiehen tai mekaanikon työt ovat siirtyneet uuteen aikaan. Raskaan kaluston asentajan työ vaatii monipuolista tietoteknisten sovellusten, laitteiden ja ohjelmistojen käyttöä, ovathan esimerkiksi maatalouskoneet jo pitkälle teknisiä, satelliittiohjauksineen kaikkineen. Varastologistiikan ammattilaisena on hallittava sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät ja digitaaliset työkalut. Kuljettajan työssä ajoneuvon lisäksi on osattava asiakaspalvelu.

Työn merkityksellisyys on arvo, joka näkyy jo koulutukseen hakeutuessa. Huoltovarmuusnäkökulmat kiinnostavat nuoria ja alanvaihtajia, samoin kuin kestävä kehitys kaikissa muodoissaan. Liikenteen päästöjen vä-

Varastoala on merkittävä osa logistiikkaketjua.

hentäminen ja vihreä liikenne ovat hallitsevia trendejä. Työtehoseura on oppilaitoksena tehnyt uraauurtavaa työtä hankkimalla Suomen ensimmäisen sähköbussin opetuskäyttöön vuonna 2022.

Artikkelin asiantuntijana on Työtehoseuran liikennepalveluiden yksikön johtaja Reijo Sippola.

Ämmänlängistä älykotiin

Perheenemännän raskas työ

Työtehoseurassa ensimmäiset kotitalouden tutkimukset tehtiin jo vuonna 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”, kertyihän pientilan askareissa kävelyä 20 kilometriä päivittäin ja raskaiden taakkojen kantamista. Työtehoseura kehitti työn keventämiseen kantimia, niin kutsuttuja ämmänlänkiä, kelkkoja ja nostovälineitä. 1950-60-luvuille tultaessa huomio kiinnittyi keittiöiden toimivuuteen ja pyykkihuoltoon. Tämän vuosisadan ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat asumisen ekologisuus, energiatehokkuus ja esteettömyys.

Pyykinpesun ihme

Nykyaikana on vaikea käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita. Työtehoseuran kotitalousosasto ryhtyi organisoimaan pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja ja konsteja pyykin pesuun. Pesukoneen esiasteena oli puupytty, jossa olivat mäntä ja vipu. Näin yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin. Vuonna 1948 esiteltiin ensimmäinen sähkökäyttöinen pyykinpesukone, Hoover. Pyykinpesun koneellistuminen helpotti ihmeellisesti perheenemännän työtä.

Toimiiko kodinkone luvatusti?

Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Etenkin 1980-90-luvuilla Työtehoseura teki jatkuvasti testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ensiapua niiden käyttäjille. Testauksia on tehty astianpesukoneista pyykkitorneihin, robotti-imureista kahvinkeittimiin.

Maiju - kotitaloustyön suurnainen

Kotitaloustyön ja -tehokkuuden suurnainen, kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard, oli valtava asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Gebhard puhui ja kirjoitti lakkaamatta emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.

Rakkaudesta lajiin:

Tarja Marjomaa hyvän asumisen puolesta

Asiantuntija, tutkija ja kouluttaja Tarja Marjomaa on toiminut asumisen tutkimuksen sydämenä jo 38 vuoden ajan.

Miten päädyit työhön Työtehoseuraan?

Opiskellessani kotitalousopettajaksi teimme excursion Työtehoseuran kotitalousosastolle, joka oli jo silloin arvostettu kotitalousalan toimija. Innostuin valtavasti kodinkonetutkimuksesta ja kaikesta, mitä osastolla tehtiin. Otin yhteyttä Työtehoseuraan, josta minulle tarjottiin tutkimusapulaisen äitiysloman sijaisuutta. Pian sain myös muita vastuita.

Onko asuminen muuttunut sinun aikanasi?

Asuminen on 40 vuoden aikana muuttunut paljon. Kotityöt ovat keventyneet ja vapaa-aika lisääntynyt.

Älyteknologia on nykyään vahvasti mukana ja kotia ja laitteita voidaan hallinnoida etäyhteydellä. Ilmastonmuutos on tuonut kestävän kehityksen, kiertotalouden

Tarja Marjomaan taustalla legendaarinen kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard. Kuva: Minna Kuusela

ja vastuullisuuden osaksi asumista. Uusi rakennuskanta on energiatehokasta, tai jopa energiaa tuottavaa. Laitteiden ja tuotteiden energia- ja ympäristömerkinnöillä vaikutetaan sekä kuluttajien ostokäyttäytymiseen että tuotekehitykseen.

Mihin asumisen tutkimusta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa?

Työtehoseuralla on vuosikymmenten kokemus ja vahva asiantuntijuus asumiseen liittyvien hankkeiden ja testien toteuttamisesta. Ajantasaista tietoa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Kuluttajat hakevat tietoa tavallisimmin netistä, jossa informaatio ei aina ole luotettavaa. Kodintekniikan kehityksen myötä tarvitaan puolueetonta vertailutietoa laitteiden ja koneiden käytettävyydestä ja niiden uusien ominaisuuksien käytännön hyödyistä. Kiertotalous ja kestävä kehitys painottuvat myös tulevaisuuden tutkimustoiminnassa.

Ikääntyvien osuuden kasvu, perhekoon pieneneminen, asumistarpeiden monipuolistuminen ja digitalisoituminen vaativat uutta ajattelua asumisen ratkaisuihin. Tutkimusten ja selvitysten avulla kehitämme toimivia, esteettömiä ja ergonomisia ratkaisuja sekä tilojen muuntojoustavuutta erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Energialla tulee olemaan hintalappu myös tulevaisuudessa. Siihen voidaan vastata tekniikalla, mutta myös opastamalla kuluttajia energiatehokkaaseen ja vastuulliseen toimintaan.

Asumisen tutkimuksen 80 vuotta sitten alkaneen toiminnan ytimessä olivat kotitaloustyön, työmenetelmien, -välineiden ja laitteiden sekä asumisratkaisujen kehittäminen. Olimme edelläkävijöitä ja voimme olla sitä myös tulevaisuudessa. Puolueettoman tahon tuottamaa tietoa tarvitaan ja arvostetaan, ja siinä Työtehoseura on vahvimmillaan.

Muuttuva rakennusala

Kurssilaisia katolla

Kuvassa on opiskelijoita asbesti-sementtilevykurssilla käytännön harjoituksissa vuonna 1959. Kuten näkyy, ovat työturvallisuus ja -varusteet ottaneet vuosikymmenten kuluessa aimo harppaukset parempaan.

Infran ja tiestön rakentajat

Rakennussuunnittelulle tarvetta

Sotien jälkeen jälleenrakentamisen kaudella tarvittiin huima määrä rakennussuunnittelua. Vuonna 1949 perustettiin Työtehoseuraan suunnittelutoimisto, joka oli voimissaan 1990-luvulle saakka. Maatalouden tuotantorakennusten lisäksi tehtiin asuinrakennusten ja tilaratkaisujen suunnittelua.

Työtehoseuran maa- ja talonrakennusaloilla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin talojen, tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Työtehoseuran traktorikaivurin kurssilla opittiin aikansa uusinta uutta kuvan Temmes-kaivurilla vuonna 1952. Myöhempinä vuosina, 1970-luvun alussa, hittinä oli kaivaa opetustyönä tekoaltaita niin hyöty- kuin virkistyskäyttöön. Tekoaltaille oli tarvetta maa- ja puutarhataloudessa kasteluveden takia ja tulipalon varalta. Kaivettiinpa altaita myös kala-altaiksi, kalojen kasvatusta varten.

Uusia avauksia

Vuodesta 2009 alkaen rakennus- ja kiinteistöalan koulutuspaikkana on ollut Vantaan Sarkatie. Yksi uusista avauksista on ollut aurinkopaneeliasentajien koulutus, jossa perinteisten sähköasennusten, johdotusten ja kytkentöjen lisäksi asentajan on hallittava myös aurinkopaneelien telineiden kasaus- ja kiinnitystyöt sekä kattotyöturvallisuuteen, korkealla työskentelyyn ja erilaisiin kattorakenteisiin liittyvä osaaminen.

Koulutuksen suunnitteluyhteistyössä on ollut mukana Suomen Aurinkoenergiayhdistys.

Maarakennus sähköistyy

Vuonna 1998 hankitulla Vihtijärven koulutusalueella jylisevät isot laitteet ja maa siirtyy paikasta toiseen. Tulevaisuuden suuntina näkyvät maarakennusalan digitalisoituminen ja sähköistyminen sekä tekoälyn ja robotisaation yleistyminen. Opiskelijat koulutetaan satelliittipaikannukseen perustuviin 3D-koneohjausjärjestelmiin ja käytössä on mm. uusi täyssähköinen pyöräkuormaaja ja hybridikaivinkone. Infra-alan vastuu kestävästä kehityksestä on tärkeä osa kaikkea tekemistä ja koulutusta.

Vaativia puurakentamiskohteita

Työtehoseurassa on tällä vuosituhannella siirrytty rakennussuunnittelusta varsinaisen talonrakentamisen puolelle. Yhtenä tämän hetken vahvana painopisteenä on puurakentaminen. Puunkäytön lisääminen kerrostalorakentamisessa tarjoaa myös vaikuttavan keinon ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Puukerrostalojen toteutusta on kuitenkin hidastanut osaavien suunnittelijoiden ja työntekijöiden määrä. Työtehoseura on nyt panostanut vaativien puurakentamiskohteiden, kuten puukerrostalojen rakentamisen koulutukseen työnjohdolle ja työmaiden työntekijöille. Rakennusalan ammattilaisille on myös luotu oppimisympäristöjä, joissa he voivat harjoitella vaativien puurakenteiden toteuttamista.

Uusien avauksien Työtehoseura

Simulaattorit

Uudet koulutusavaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maarakennukseen.

Uusi ajoneuvokalusto

Työtehoseurassa kestävä kehitys on läsnä ja lähellä. Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ovat käytännön tekoja: vuonna 2022 Työtehoseura uudisti opetuskäytössä olevaa henkilö- ja tavaraliikenteen ajoneuvokalustoa. Uudella kalustolla on huomattavia vaikutuksia päästöjen ja ympäristökuorman vähentämiseen. Ympäristönäkökulmien lisäksi on satsattu turvallisuuteen.

Kädentaitajat

Verhoilualan, puusepän ja puuseppämestarin koulutukset säilyttävät kiinnostuksensa vuodesta toiseen. Kädentaidot, esteettinen ja visuaalinen silmä ja yrittäjyyden osaaminen innostavat ammattiin oppijoita. Parasta on, kun näkee työnsä jäljen.

Sähköpyörämekaanikot

Perinteisten alojen ohessa kokeillaan uusia täsmäavauksia. Kasvava pyöräilytrendi ja sähköpyörien yleistyminen ovat tuoneet tarpeen sähköpyörämekaanikoille. Työtehoseura on viime vuosina kouluttanut pyöräkorjaamoille ja yrittäjiksi mekaanikkoja, jotka taitavat sähköpyörien huolto- ja korjaustyöt.

Älykäs pientalo

yhteistyötä yritysten kanssa

Älykäs talotekniikka kuuluu useimmiten uusien omakotitalojen perusvarustukseen. Teknisiä järjestelmiä, kuten valaistusta, lämmitystä ja ilmanvaihtoa ohjataan vielä usein omina, erillisinä järjestelminään, mutta laajempien ohjausjärjestelmien käyttö yleistyy vauhdilla. Tämän päivän uudis- ja korjausrakentamisessa erilaisten ohjaus- ja energiaratkaisujen kokonaisuuden ja integraation hallinta sekä energialaskenta vaatiikin paljon uutta osaamista. Tähän ei kuitenkaan ole ollut tarjolla riittävästi koulutusta. Kestävät energiaratkaisut ja energiansäästö ovat iso ja tärkeä tavoite. Aiheeseen liittyy myös tietoturvaosaaminen sekä uudistuva rakentamislaki.

Keväällä 2024 on Työtehoseurassa käynnistynyt uusi koulutus ”Älykäs pientalo” eli täydennyskoulutus pientalojen kestävien energiaratkaisujen suunnitteluosaamisesta. Tarkoitus on toteuttaa aivan uudenlainen konsepti, missä täydennetään alan ammattilaisten; LVISA-alan yrittäjien, korjausrakentamisen työnjohtajien ja suunnittelijoiden osaamista.

Mukana koulutuksen suunnittelussa on ollut ohjelmistoyritys D.O.F Tech Oy:n Marko Saikkonen. Koulutus onkin hyvä esimerkki tarvelähtöisestä koulutuksesta, mitä on suunniteltu yhdessä yrityksen tai yritysten kanssa. – Kävimme ajatusten vaihtoa Työtehoseuran yksikönjohtaja Mauri Konttilan kanssa, ja yhteinen suunta löytyi nopeasti. Työtehoseuran kanssa on ollut tekemisen riemua, kuvailee Saikkonen.

- Mielekkään yhteistyöverkoston luominen on ollut tärkeintä. Koulutuksessa saatetaan yhteen asiantuntijoita ja heidän asiantuntemustaan. Kukaan ei saa yksin kaikkea tehtyä. Sen sijaan yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia mahdollisimman tehokkaasti, muistuttaa Mauri Konttila.

Koulutuksesta on haluttu tehdä sellainen, mistä on oikeasti hyötyä. Lisäosaaminen tuo yrityksille heti lisää kilpailukykyä. Tulevaisuudessa aiheesta tarvitaan vielä paljon enemmän asiantuntemusta ja koulutusta. Työtehoseuran rakentamisen yksikkö on valmiina ottamaan osaltaan yritysten tarpeet ja älykkäiden talojen haasteen vastaan.

Ylpeästi ammattiin

Ammatillinen kurssikeskus

Maanlaajuista painetta koulutusjärjestelmän uudistamiseen loivat kehittyvä talouselämä ja työntekijöiden tarve teknisille aloille. Käännekohtana voidaan pitää vuotta 1971, jolloin Työtehoseura sai Ammattikasvatushallituksen hyväksynnän Ammatillisen Kurssikeskuksen (AKK) perustamiseksi. Aluksi oppilaspaikkoja oli noin 300 ja ammatteihin valmistui muiden muassa koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton ja linja-auton kuljettajia sekä konepuuseppiä. Koulutustoimintaa keskittyi Nurmijärven Rajamäelle. Kuten kuva kertoo, uudesta ammatista ollaan aidosti ylpeitä.

Työvoimaa sinne, minne tarve

Yhteiskunnan peruspilareita on, että työntekijät ja työpaikat kohtaavat. Työtehoseura on vastannut ripeästi kriiseihin ja suunnannut ammatillisen koulutuksen ohessa työvoimakoulutusta sinne, missä on tarvetta. Omanlaistansa työvoimakoulutusta harjoitettiin jo vuonna 1943, jolloin Työtehoseura aloitti ammatti -

taidottoman työväestön kurssituksen maa- ja metsätalouden pikakursseilla. Lama-aikoina ja voimakkaan työttömyyden ajanjaksoina, kuten 1990-luvulla, työllisyyskurssit täyttyivät ja hakijoita oli moninkertainen määrä koulutusmahdollisuuksiin nähden. Tuoreena on muistissa vuoden 2020 korona-aika, joka vaati nopeaa muutoskyvykkyyttä. Etänä järjestettävät verkkokoulutukset otettiin ripeästi käyttöön.

Johtaminen ja esihenkilötyö

Liiketoiminnan kehittäminen, esihenkilönä olemisen taito ja yrittäjäosaaminen vaativat elinikäistä oppimista. Johtamiskoulutukset ovat tavoittaneet lukuisia eri alojen ammattilaisia, niin rakennusalalla, viherrakentamisen yrityksissä, auto- ja kuljetusaloilla, varastologistiikassa ja yrittäjäyhteisöjen yhteistyönä. Tietopuoliset koulutuspäivät antavat oppia ja toisten tapaaminen vertaistukea. Yrittäjänaisten johtamiskoulutuksen päätöspäivillä näkyy oppimisen ilo.

Maahanmuuttajakoulutuksia jo 1970-luvulta

Näkyvä osa tämän hetken Työtehoseuraa ovat opiskelijoiden monipuoliset taustat. Opiskelijoista 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, edustaen lähes sataa eri kansallisuutta. Äidinkielten kirjo on värikäs: opiskelijoiden joukossa puhutaan 87 eri kieltä.

Maahanmuuttajakoulutuksia on Työtehoseurassa ollut jo 1970-luvulta alkaen Vietnamin venepakolaisten saapuessa maahan. Vakiintuneempia muotoja maahanmuuttajakoulutukset saivat 1990-luvulla. Isomman volyymin avauksena oli vuonna 2014 käynnistetty Työtehoseuran ja oppilaitos Axxellin toteuttama kuljetusalan KULKU-koulutus, jossa ensimmäistä kertaa yhdistettiin kieli- ja ammatillinen koulutus.

Työelämässä tarvitaan riittävä suomen kielen taito. Tutkinnot on suoritettava suomeksi, vaikka opetuksessa voikin tarvittaessa käyttää apuna eri kieliä. – On hauska huomata, että esimerkiksi linja-autonkuljettajien kouluttajat puhuvat automaattisesti ymmärtämistä helpottavaa selkokieltä, kertoo Työtehoseuran koulutusjohtaja Maarit Tenkula. Tarjolla on koulutusmalleja, joissa kielikoulutuksen ja muiden opiskeluvalmiuksia parantavien elementtien osuus on merkittävä. Yhtenä

uutena esimerkkinä ovat Kotoudu töihin-koulutukset, jotka syventyvät tiettyyn ammattialaan ja käsittelevät laajasti sen alan erityispiirteitä. Näitä on toteutettu useilla eri kielillä tuettuna.

Erilaisia kulttuureita ja monimuotoisuutta on opittu ymmärtämään. - Pedagogisia malleja on kehitetty paremmin monikielisille ja -kulttuurisille opiskelijaryhmille sopiviksi. Opetustilojen yhteyteen myös muun muassa huomioidaan hiljentymishuoneita, jatkaa Tenkula. Kouluttajien joukossa on nykyään myös paljon maahanmuuttajataustaisia, ja sekin auttaa. Hyvä kouluttaja osaa asettua opiskelijan asemaan, oli sitten kyse maahanmuuttajasta tai kantasuomalaisesta opiskelijasta.

Tulevaisuuden suuntana on Suomessa syntyvyyden vähentyminen. Työntekijöille on tarvetta ja tässä maahanmuuttajakoulutuksilla on vahva roolinsa. Ammattiin oppimalla opiskelija pääsee kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan. Työtehoseuran historia maahanmuuttajien vahvana kouluttajana näkyy jo: koulutuksissa tapaa yhä useammin jo toisen tai jopa kolmannen polven maahanmuuttajia.

Työtehoseuran sattumuksia

”Virta kytkettiin päälle ja odoteltiin, mitä tapahtuu.”

Polttaa, polttaa!

1990-luvun loppupuolella eräs kuluttaja-asioihin erikoistunut TV-ohjelma halusi selvittää, miten induktioliesien turvatekniikka toimii. Induktiotoiminto oli kuluttajille uutta ja herätti sekä kiinnostusta että pelkoa. Induktiokeittotasot tekivät vasta tuloaan ja olivat hankintahinnaltaan kalliita. Kuluttajia kiinnosti induktiolieden turvallisuus, kuten kytkeytyykö induktiokeittoalue päälle ja kuinka pian pois päältä, jos kuumennetaan tyhjää kattilaa.

Kuvausryhmä ja toimittaja tulivat testaamaan asiaa Rajamäelle, jossa silloisella Työtehoseuran kotitalousosastolla oli liesitutkimustilat. Kuvaukset aloitettiin ja yhdessä toimittajan kanssa teimme testin, jossa induktiokeittoalueelle laitettiin tyhjä, induktiokuumentamiseen soveltuva kattila. Virta kytkettiin päälle ja odoteltiin, mitä tapahtuu. Kattila kuumeni ja

kuumeni. Yhtäkkiä kattilan pohja alkoi sulaa ja kattila liukui keittoalueelta kuin näkymättömän käden ohjaamana. Kuvausryhmä, toimittaja ja me tutkijat ryntäsimme rytinällä pois testihuoneesta. Minä sentään ennätin kääntää keittotasosta tehon pois päältä. Sen jälkeen naurua riitti. Savun laskeuduttua paljastui sulan metallin alta iso kolo keraamisessa tasossa. Hauskinta oli, kun kyseinen episodi näytettiin osittain myös kaikelle kansalle seuraavan sunnuntain TV-lähetyksessä. Toki asiallisen selostuksen kanssa.

Induktiokeittotasojen turvatekniikassa oli silloin vielä puutteita, mutta nykyisin ne ovat varsin turvallisia. Keittotasoissa on merkkikohtaisia eroja, mutta pääsääntöisesti kaikissa virta katkeaa automaattisesti ja melko nopeasti, jos keittoastia on tyhjä. Myös kattilat ovat kehittyneet vuosien saatossa ja nykyisin lähes kaikki myytävät kattilat toimivat myös induktiolla.

Tervetuloa brunssille

Olin mukana järjestämässä tapahtumaa, jossa ensimmäisenä ohjattiin kutsutut osallistujat brunssille. Tapahtumapaikka oli suuri hotelli, jossa oli paljon muitakin tilaisuuksia samaan aikaan. Olin vastaanottamassa tulijoita kutsulistan kanssa ja näin yhden tulijan rinnassa tutun organisaation nimen ja oletin, että hän on yksi vieraistamme. Kysyin "Brunssille tulossa"? Johon hän hieman hämmentyneenä vastasi myöntävästi. Ohjasin hänet nopeasti brunssitarjoilujen pariin ja ajattelin, että etsin ja yliviivaan nimen kun saan hänet ensin brunssille. En löytänyt kuitenkaan nimeä listasta ja ajattelin, että ehkä en vain huomannut kiireessä ja etsin pian uudestaan.

Jonkin ajan kuluttua henkilö tuli kylläisenä pois brunssilta ja sanoin, etten löydä häntä listalta, että mihin tilaisuuteen hänen siis oli tarkoitus mennä. Hän vastasi edelleen hieman hämmentyneenä, että "kotiin olin menossa". Kävi ilmi, että hän oli tosiaan osallistunut parin päivän tapahtumaan, mutta ei liittynyt millään lailla järjestämäämme tilaisuuteen. Oli kuitenkin mielellään käynyt brunssilla, kun hänet sinne ohjasin.

”Kysäisin vielä, että lomalleko olet lähdössä?”

“Oletin, että hän on yksi vieraistamme”

Lähtökuulutus Japaniin

Vuosi oli 2010 tai 2011. Olin sopinut eteläsuomalaisen kasvinviljelijän kanssa haastattelun ja tutustumiskäynnin hänen maatilallaan erään projektin aineistonkeruuseen liittyen. Tilalle saavuttuani isäntä esitteli tutkimuksen kohteena olevaa koneiden huolto- ja korjaustilaa, jossa olikin monia esimerkillisiä ratkaisuja työn tehokkuuden, työturvallisuuden ja ergonomian näkökannalta. Esittelyn jälkeen siirryttiin tupaan kahvikupposen ääreen tekemään varsinaista haastattelua.

Haastattelu eteni hyvin, juttua riitti ja kello raksutti eteenpäin. Jossain vaiheessa viljelijä kysyi, että "onkohan vielä kuinka paljon kysymyksiä, kun pitäisi pikkuhiljaa alkaa valmistautua lähtemään Helsinki-Vantaan lentoasemalle, on nimittäin muutaman tunnin kuluttua lähtö Osakan lennolle Japaniin". Kerroin että "ei tässä enää mitään niin tärkeää ole ja voin tarvittaessa kysellä jälkeenpäin puhelimella lisää, jos sopii. Lopetellaan toki, että ehdit ajoissa lennolle". Kysäisin vielä, että "lomalleko olet lähdössä?”. Vastaus kuului, että ”ei tässä muuten kiire, mutta kun minä olen sen koneen kapteeni”!

Lisää sattumuksia seuraavissa TEHO-lehdissä...

Tiesitkö tämän Työtehoseurasta?

1939

1924

Maatalouden

Työtehoseura ry perustetaan

1950-luvulta

Maarakennusalan ammattilaisten kurssitukset

1960-luvulla

Pakastimet mullistivat kodin kylmäsäilytyksen. Pakastusemäntäkurssit suosiossa.

2004

Hevosvetoinen

kumipyöräinen yleiskärry armeijan ja maatöiden käyttöön

1948

Ensimmäinen

Työteho-suurnäyttely Messukeskuksessa tavoitti 150 000 vierasta

1970-luvulta

alkaen koulutettu henkilö- ja tavaraliikenteen ammattilaisia

Opetuskäyttöön Euroopan ensimmäiset linjaautosimulaattorit

2022

Sähköbussit opetuskäyttöön ensimmäisenä oppilaitoksena

1943

”Hyvää vauhtia metsätöille”elokuva tavoitti 700 000 katsojaa

1944

Maiju Gebhard kehitti astiankuivauskaapin

1980-luvulla

Mikroaaltouunit ponnahtivat markkinoille. Testit ja valistus tulivat tarpeeseen.

1990-luvulta

TTS-ohjelmien kehitys konekustannusten ja maatilan työmenekin laskentaan

Suomessa 2024

Kestävä kehitys, vihreä siirtymä ja huoltovarmuus jatkuvina trendeinä

Opiskelijan näkökulma: Floristiikan taitaja Nina Liukko

”Työkokeilu Nurmijärveläisessä Kukkakamari Elsissä sai minut innostumaan puutarha-alasta ja hakeutumaan Työtehoseuran Floristi-startti-koulutukseen. Koulutus oli räätälöity erityisesti henkilöille, jotka haaveilevat floristin urasta, mutta joilla ei ole aikaisempaa koulutusta tai työkokemusta alalta. Starttikoulutuksen aikana kiinnostukseni alaa kohtaan kasvoi ja jatkoin opiskelua floristin ammattitutkintoon.

Parasta on oman opiskeluporukan hyvä ryhmähenki ja innostavat kouluttajat. Haluan saada opinnoista kaiken mahdollisen opin, ja tutkintosuorituksia onkin kertynyt useammasta valinnaisesta aiheesta. Yksi tutkinnonosista on Kilpailijana toimiminen, jonka suoritin osallistumalla floristiikan osaamisalan Taitaja-semifinaaleihin. Kolmenkymmenen kisaajaan joukossa tulin neljänneksi ja selvitin tien Kuopiossa 20.–23.5.2024 järjestettävään valtakunnalliseen Taitaja-finaaliin. Olen asettanut tavoitteeksi tulevaan Taitaja-finaaliin palkintosijan.

Kilpailuhenkisyyteni ja hyvät kilpailuhermot taitavat olla peruja ratsastusharrastuksesta. Verrattuna ratsastuskilpailuihin kukkasidontakilpailu on helppoa, sillä siinä saan tehdä itsenäisesti päätöksiä. Ratsastuskilpailuissahan hevonen saattaa välillä olla eri mieltä ratsastajan kanssa. Opiskelujen aikana on vahvistunut tunne siitä, että olen oikealla alalla. Iloitsen, että lapsuuteni haave floristin ammatista ja kukkakaupassa työskentelystä ovat nyt toteutumassa!”

kuvat: Mia Tapio ja Tiina Eskelinen

Uusi toimipiste Vantaan Keimolaan

Työtehoseura katsoo pitkälle tulevaisuuteen ja investoi jatkuvaan kehittämiseen. Valmisteilla on uuden kampusalueen rakentaminen lähivuosina Vantaan Keimolanmäkeen. Tavoitteena on, että uudet toimitilat saadaan käyttöön arviolta vuoden 2027 aikana. Uuteen toimipaikkaan yhdistetään nykyiset Vantaan Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot, jolloin kampusalueesta rakentuu mittava kuljetusalan, varastoalan, talonrakentamisen ja nostotyön sekä kiinteistönhoidon koulutusten keskittymä.

- Projekti lähti liikkeelle jo vuonna 2020, jolloin käynnistettiin kartoitus markkinoilla olevasta tilakannasta ja myytävistä tonteista. Kesällä 2022 löytyi sopiva tonttialue ja alkoi valmisteleva taustatyö. Keimola on sijaintina erinomainen hyvien kulkuyhteyksien varrella junaradan kupeessa olevana kehittyvänä alueena, arvioi Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala. Keväällä 2023 projekti eteni Työtehoseuran hallituksen ja valtuuskunnan päätösten mukaisesti ostopäätökseen.

- Jotta tilat palvelevat mahdollisimmin hyvin niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa tulevina vuosikymmeninä, on panostettu suunnittelu- ja valmistelutyöhön. Asiantuntijoiden ja henkilökunnan kanssa on arvioitu, millaisia tarpeita on tulevaisuuden työja oppimisympäristöille. Parhaillaan on käynnissä kilpailutus hankesuunnittelusta, jatkaa Ojala.

Rakennushanke on tarkoitus toteuttaa vuokramallilla, eli hankkeen toteuttajaksi haetaan sijoittaja, joka vuokraa kohteen Työtehoseuralle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Rakennuskanta tulee sisältämään modernia koulutusympäristöä luokkineen, sekä hallimaista opetustilaa teknisille toimialoille. Rakennuksen alustava pinta-ala on noin 6000 hm2.

Uuden toimitilan valmistuttua Vantaalla sijaitsevista vanhoista toimitiloista luovutaan. Nurmijärven Rajamäen kampus säilyy edelleen päätoimipaikkana ja Turun toimipisteen toimintaa jatkuvasti kehitetään. Uuden toimipisteen osoite on Keimolankaarre 2 ja Keimolankaarre 4, 01700 Vantaa.

Tälle paikalle rakentuu Työtehoseuran kauan odotettu uusi kampusalue!

Työtehoseura ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Mitkä pienet suuret arjen oivallukset ovat tuoneet työpaikoille ja yrityksiin parempaa työn tuottavuutta? Osallistu ja jaa hyvä käytäntö!

Kilpailussa haetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja - yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta.

Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka. Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen. Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry. Työtehoteko -kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteiselle tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä.

Lisää tietoa

#Työtehoteko Työtehoseura 100 vuotta– kotisivuilla

Aaltoliike työssä ja

taloudessa

Kehittyneiden maiden talouksien on havaittu muuttuvan aaltomaisissa jaksoissa, joissa jokaista vaihetta ohjaa tietty innovaatio. Noin 40–60 vuoden välein toistuvia syklimäisiä aaltoja on tunnistettu 1700-luvun lopulta lähtien, jolloin höyrykoneet muuttivat teollista tuotantoa. Nyt elämme kuudetta sykliä (2010–2050), talouden pitkää aaltoa, jonka veturi-innovaatioksi on nimetty ”älykkäät, resurssitehokkaat teknologiat”.

Syklejä ohjaavat innovaatiot toimivat talouden ja yhteiskunnan kehityksen ajureina ja johtavat nousukauteen. Uusiin innovaatioihin investoidaan, kunnes investoinnit eivät enää vastaa tuottoa. Kun taloudessa tapahtuu käänne taantumaan, tarvitaan jälleen uusi innovaatio nostamaan yhteiskunta uuteen nousukauteen.

Talous elää sykleissä

Kun Työtehoseura perustettiin vuonna 1924, elettiin kolmannen syklin aikaa, jolloin veturiteknologiana oli sähköistyminen. Neljännessä aallossa veturiteknologiaksi nimettiin autot ja viidennessä aallossa tieto- ja viestintäteknologia. Uusi teknologia hyödyntää vanhaa, ja muutokset teknologiassa muovaavat yhteiskuntaa ja työtä. Nykyisin teknologia sulautuu kaikkeen. Muita kuluvan vuosikymmenen megatrendejä ovat

ekologisen kestävyyden parantaminen, verkostomaisen vallan voimistuminen, väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen sekä talousjärjestelmän muutoshaasteet.

Älyteknologia muovaa työtä Älykkäät, resurssitehokkaat teknologiat mahdollistavat monenlaisen automaation lisääntymisen ja leviämisen yhä useammalle alalle. Ihmisen rooli työjärjestelmässä on yhä useammin tarkkailijan tai valvojan rooli. Automaation hoitaessa yhä useampaa aiemmin ihmiselle kuulunutta tehtävää on erittäin tärkeää tarkastella myös ihminen-teknologia-rajapinnan takana olevaa automaattista toimintaa suunniteltaessa työtä ja teknologiaa. Tällaisissa dynaamisissa tilanteissa on muutoin vaarana epävarmuuden ja riskin lisääntyminen, kun teknologia toimii osin itsenäisesti. Puutteet teknologian toiminnan palautteesta heikentävät tilannetietoisuutta. Älykkään teknologian lisääntyminen ei siten vain helpota työtä vaan haastaa teknologian ja työn suunnittelijat vahvistamaan ihmisen ja teknologian yhteistyötä.

"Ihmisen rooli työjärjestelmässä on yhä useammin tarkkailijan tai valvojan rooli.”

Taloustieteilijä Nikolai Kondratieffin (1892-1938) mallin mukaan jokaista talouden sykliä edeltää innovaatio. Juuri nyt elämme älykkäiden teknologioiden ja resurssitehokkuuden aikakautta.

Tietomäärän kasvu kiihtyy

Mittaustekniikka on kehittynyttä, ja mittaustietoa jalostavaa uutta tietoa syntyy kiihtyvään tahtiin. Niinpä entistä useamman henkilön työ on entistä useammin näkymätöntä, kognitiivista työtä ja yhä harvemmin fyysistä tekemistä. Tietomäärän kasvunopeus on kiihtyvää. Kun 1900-luvun alussa ihmiskunnan tietomäärä kaksinkertaistui muutamassa vuosikymmenessä, nyt tuplautumisaikaa mitataan jo tunneissa. Kun uusi

tieto on vanhaa tarkempaa ja ”oikeampaa”, tarve oppia uutta ja poisoppia vanha kasvavat. Uutta tietoa omaksumattoman tietopääoma hupenee. IT-alalla tiedon puoliintumisaika oli jo 2010-luvulla vain 2,5–7 vuotta. Tiedon puoliintumisaikana puolet tiedoista on huomattu vääräksi tai on korvautunut uudemmalla, paremmin todellisuutta vastaavalla tiedolla, tai uudet työkalut ja menettelytavat ovat korvanneet vanhoja.

Paine omaksua uutta tietoa kasvaa. Koulutuksen ja jatkuvan oppimisen tarve on siis suuri. Kansainvälisen trendin mukaisesti korkeasti koulutettujen työntekijöiden kysyntä on kasvanut Suomessakin. Tutkimusten mukaan koulutusvaatimusten nousu ei kuitenkaan näytä johtuvan uusista teknologioista teollisuusyrityksissä. Teollisuusyritykset Suomessa käyttävät teknologioita pääosin kilpailukyvyn parantamiseen keskittymällä laatuun, toimitusvarmuuteen ja uusiin tuotteisiin –eivät niinkään työntekijöiden korvaamiseen koneilla. Teknologiainvestoinnit ovat ennemminkin kasvattaneet työllisyyttä suomalaisessa teollisuudessa. Koulutusvaatimuksia lienevätkin kasvattaneet muutokset toimintatavoissa; työnkuvien laajentuminen ja reagointiherkkyyden lisääntyminen toimintaympäristön muutoksissa. Koulutustason noustessa monen yrityksen menestyminen perustuu pikemminkin osaaviin ihmisiin ja ihmisten yhteistyöhön kuin yrityksen fyysisiin resursseihin.

Hektinen työ vaatii hallintaa

Työn muuttuessa yhä tietointensiivisemmäksi ja hektisemmäksi työn psyykkiset kuormitustekijät korostuvat. Riskit psyykkiseen ylikuormittumiseen ja fyysiseen alikuormittumiseen kasvavat. Tekoälyn käytön yleistyessä on entistä tärkeämpää ymmärtää, miten tieto rakentuu. Huomiota on siten kiinnitettävä oppimistaitoihin, työn hallintaan ja hyvinvointiin. Tässä auttavat vahva systeeminäkemys, kyky ennakoida, organisaation ydinosaamistarpeen tunnistaminen ja yhdistäminen yksilöllisiin osaamisiin, strategian kytkeminen organisaation osaamiseen sekä keskittyminen yrityksen kehittämisessä toiminnan kehittämiseen.

Artikkelin kirjoittaja, Veli-Matti Tuure, on työn kehittämisen, ergonomian ja työntutkimuksen erikoistutkija Työtehoseurassa.