2 minute read
Täsmäviljelystä kustannustehokkuutta
REETTA PALVA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA
Kokemuksia täsmäviljelystä ja uuden teknologian hyödyntämisestä maataloudessa kertyy vähitellen. Marraskuussa järjestetyssä Alkuun täsmäviljelyssä -tapahtumassa äänessä olivat viljelijät. Kuultujen puheenvuorojen perusteella täsmäviljelystä ja mittaamisesta kannattaa kiinnostua monestakin syystä.
Täsmäviljely on nyt kiinnostavaa. Tekniikkaa on kehitetty 1990-luvulta asti, mutta vasta viime vuosina sitä on tullut laajemmin ja monipuolisemmin tarjolle. Digitalisaation myötä menetelmien käytettävyys ja yhteensopivuus on parantunut, vaikka edelleen on paljon kehitettävää.
HAMK Mustialassa 10.11. järjestetyn tapahtuman keskusteluissa korostuivat täsmäviljelyn mahdollisuudet viljelyn kannattavuuden parantamisessa. Aamupäivän keskustelua juonsi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen. Viljelijä, tutkija ja yrittäjä Johannes Tiusanen pohti, että täsmäviljely voi olla kannattavampi tapa laajentaa tuotantoa eli tuottaa enemmän tonneja kuin haalia lisää hehtaareita. Mittausta ja tekniikkaa puolestaan tarvitaan, koska hyviä kohtia ei erota silmällä, vaikka huonot kohdat kyllä ovat nähtävissä. - Tulee niitä kohtia, kun numerot vaan nousee, ja kun katsoo hytistä ulos, se näyttää vaan ihan samalta, totesi Tiusanen puimurin satomittarin lukemista.
Ensimmäisiä askelia onkin hankkia jonkinlainen kartta, josta kasvuston vaihtelua voi katsoa. Se voi olla esimerkiksi satelliittikuva. Neuvoja Olli-Pekka Ruponen kannusti miettimään maatilan muutostilanteissa, oli se konehankinta tai joku muutos viljelytoimenpiteissä, voisiko asian tehdä tai mitata tarkemmin. - Jos panostan pikkuisen lisää, silloin todennäköisemmin saan huomattavasti lisää tarkkuutta toimenpiteeseen, Ruponen totesi omista askelistaan täsmäviljelyssä. Mitä täsmäviljely on? Täsmäviljelyä on määritelty monin tavoin. Useimmiten siihen liitetään tuotantopanosten määränsäätö paikkakohtaisesti, perustuen jollakin tavalla mitattuun tarpeeseen. Kiinnostava oli myös Tiusasen näkökulma, että täsmäviljely on epäonnistunut, jos esimerkiksi lannoitusta pitää jostain leikata. Tavoitteena on myös parantaa heikkoja kohtia ja täsmäviljelyn ydintä analysointi ja parantaminen. Ruponen totesi, että on
TäsmäViljely-foorumin Olli-Pekka Ruponen, Työtehoseuran Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioillahankkeen Reetta Palva, AgriHubin/ Luonnonvarakeskus Luken Liisa Pesonen ja Hämeen ammattikorkeakoulun Timo Teinilä toimivat tapahtuman taustavoimina.
Esittelypisteillä ja Älymaatalous-studiossa käytiin keskustelua uusista teknologioista ja sovelluksista. HAMK Mustialassa oli läsnä yli 70 viljelijää ja asiantuntijaa. Verkossa lähetystä seurasi suorana yli 200 henkeä ja saman verran on katsottu tallenteita.
helpompi määritellä, mikä ei ainakaan ole täsmäviljelyä. - Silloin kun arvataan jotain asioita tai on joku rutiininomainen toimenpide välittämättä oikeasta olosuhteesta tai ajasta tai paikasta, niin se ei varmasti ole täsmäviljelyä, pohti Ruponen. Tarjolla on monia työkaluja Alkuun täsmäviljelyssä -tapahtuman iltapäivässä ruodittiin täsmäviljelyyn tarjolla olevia teknologioita ProAgria Etelä-Suomen Elina Valkeisen johdolla. ÄlyMaatalousstudiossa eli ÄM-Studiossa Elinan jututettavina olivat viljelijät Ilmari Hunsa ja Magnus Östberg, jotka keskustelivat uusista teknologioista esittelypisteiden puheenvuorojen lomassa. Paikan päällä Mustialassa oli seitsemän laite- ja palvelun toimittajaa, joiden edustamaa tekniikkaa olivat mm. ajoavustimet, maaperäkartoitus, olosuhdemittaukset, määränsäätöautomatiikka, konenäköohjaus, kasvustokuvantaminen ja leikkuupuimurin satokartoitus. Kokemuksia niistä kuultiin tekniikkaa käyttäneiltä viljelijöiltä.
Puheenvuoroissa toistuivat hyödyt niin sadon määrän ja laadun paranemiseen, kustannusten säästöön, ympäristölle sekä työn helpottumiseen. Ajo-opastimet tai -avustimet ovat mukana lähes kaikessa pellolla työskentelemisessä. Sensoritekniikkaa hyödyntämällä täydennyslannoituksen kohdentaminen on tasannut sadon valkuaispitoisuutta ja erilaisia eriä ei ole tarvinnut erotella eri siiloihin. Tasalaatuisuutta lisää myös siemenmäärän säätö maan ominaisuuksien mukaan. Siemenmäärää ei voi jälkikäteen korjata, todettiin ÄM-studiossa. Keskustelut voinee kiteyttää päivässä esitettyyn toteamaan: ”Hyötyjä saadaan, kun panostetaan kohtiin, joissa oikeasti kasvaa. Huonoihin paikkoihin ei kannata panoksia hukata, ja myös ympäristö kiittää.”
Digitalisaatio on tuonut täsmäviljelyyn uusia ratkaisuja ja sovelluksia. Uusista teknologioista on hyötyä niin ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin kuin kannattavuuden parantamiseen.
i Lue lisää
Tutustu videotallenteisiin Uudet Teknologiat & Maatalous - YouTube
