TEHO-lehti 2/2025

LUE TEHO DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TEHO

TAITAJA2025 -KISA 6 KONEURAKOINNIN HINNAT 12 IKKUNAT KIRKKAIKSI 18

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE 2/ 2025

Sisältö

2/2025

Pääkirjoitus

3

TTS:ssa tapahtuu

4

Taitaja2025-kilpailu

6

Jäätelöherkut järjestykseen

9

Koneurakoinnin hinnat nousivat maltillisesti

12

Pirullinen metsuripula

14

Mitä kukkia istuttaisin tänä vuonna?

16

TTS testaa: Ikkunat kirkkaiksi ikkunakuivainten vertailu

18

Asuntomessut 2025 Oulussa

20

Uusi teknologia kiinnostaa, mutta ei kaikkia

22

Maatilat matkalla datatalouteen

24

TTS-Manageriin uutta sisältöä

26

Kukkahumua ja lainopillisia ratkaisuja kahden yrittäjän tarina 28 Mitä uutta TTS metsäalalla?

30

Metsätieteiden maisterikyselyt tietoa koulutuksen kehittämiseen

32

Vaikuttaminen on ratkaisujen tarjoamista

34

Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Sirpa Pussinen, Markku Lätti ja Henna Hurttala Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Vastavalo, Erkki Alasaarela Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 3.10. 2025

2

TEHO

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 150€, Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa Liity jäseneksi www.tts.fi/tts/jasenille TILAUKSET Tilaushinnat 2025 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200

Pääkirjoitus

Metsäkeskustelu ansaitsee positiivisuutta Metsäala on yksi Työtehoseuran perinteisimmistä aloista. TTS:ssa on kehitetty metsäalaa monin tavoin historian saatossa. Tänä päivänäkin TTS on monessa mukana, kun metsäalan tuottavuutta, tunnettuutta ja osaamista kehitetään.

Suomalainen metsäkeskustelu on valitettavan polarisoitunutta ja uhkiin keskittyvää. Tämä on harmillista ja outoa. Tuottaahan metsäteollisuus maamme tavaraviennistä noin kuudenneksen, luoden näin hyvinvointia jokaiselle suomalaiselle. Metsäala on hyvin merkittävä työllistäjä, työllistäen laskutavasta riippuen ainakin yli 60 000 työntekijää. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi on kokoonsa nähden metsistä riippuvaisin ja metsäsektorin toimintaan tukeutuvin valtio maailmassa.

Metsien merkitys luonnon tuottamissa ekosysteemipalveluissa on merkittävä, ja metsäala tarjoaa paljon mahdollisuuksia kestävään tulevaisuuteen. Kuinka moni ala tarjoaa näin selkeästi sekä talous-

poliittisia että ympäristöpoliittisia mahdollisuuksia? Ei tule unohtaa myöskään metsien tarjoamaa virkistysarvoa sekä kulttuurista arvoa.

Metsien merkitystä suomalaisille osoittaa myös se, että suurin osa, noin 60 prosenttia maamme metsistä on yksityisessä omistuksessa.

Metsänomistajia meissä suomalaisissa on noin 632 000.

Metsien yhteiskunnallinen merkitys on valtava, ja samaan aikaan metsien omistus on suurimmalta osin yksityistä. On ymmärrettävää, että tästä asetelmasta syntyy jännitteitä mm. regulaation tarpeita arvioitaessa.

Kaiken kaikkiaan tunteet näkyvät vahvasti metsäalan toimijoiden keskuudessa. Näkökulmat nousevat esiin ainakin metsän omistajuuden kautta, metsäteollisuuden kautta ja ympäristöpoliittisista lähtökohdista.

Metsistä on usealla jokin mielipide, vaikka alalla ei toimisikaan – metsät ovat suomalaisille tärkeitä.

Viime aikoina olen saanut paljon oppia metsäalan lukuisista mahdollisuuksista. Uskallan väittää, että usealla suomalaisella ei ole kovinkaan laajaa kokonaiskuvaa metsäalasta ja sen mahdollisuuksista.

Suomen Metsäyhdistyksen tilaaman tuoreen Nuorten metsäbarometrin mukaan nuorten metsätietoisuus on huolestuttavan heikkoa. Va-

litettavasti myös päättäjienkään tietoisuus alan mahdollisuuksista ei ole saavuttanut riittävää laajuutta.

Kuinka saada metsätalouden monet kehittyvät mahdollisuudet tietoon myös muille kuin alan toimijoille?

Metsä tarjoaa esimerkiksi nuorille lukuisia mahdollisuuksia työelämässä. Kuinka maamme taloudelle ja samalla luonnon biodiversiteetin ylläpidolle merkityksellisen alan ainutlaatuisuus oivalletaan positiivisuuden kautta?

Alkuun haastan kaikki metsäkeskusteluun osallistuvat omasta tulokulmastaan riippumatta katsomaan asiaa holistisesti ja yhteistyön kautta.

Meidän tulee myös kyetä erottamaan metsäkeskustelun erilaiset tavoitteet ja kohderyhmät. Syvälle menevä tieteellinen argumentaatio, tilastot ja debatti ovat tärkeitä, mutta ei välttämättä parhaimmillaan, kun haluamme saavuttaa uusia ihmisiä oivaltamaan vihreän luonnonvaramme mahdollisuudet. Tarvitsemme tiedettä, tilastoja, tunteitakin mutta myös tarinoita ja toivoa. Uusien keskusteluforumeiden ja kanavien avulla metsäalaa voidaan tuoda esille positiivisuuden ja mahdollisuuksien kautta.

Luodaan positiivisuutta metsäkeskusteluun, silloin voitamme kaikki.

Teemu Hassinen on TTS Työtehoseuran toimitusjohtaja

TEHO

3

TTS:ssa tapahtuu Terveisiä Kevätmessuilta Työtehoseuran opiskelijat pistivät taas parastaan ja herättivät kevään keskelle maaliskuista Messukeskusta. Hallit täyttyivät keväisellä tunnelmalla, kun yli 500 näytteilleasettajaa esitteli tuotteita ja palveluita kotiin, mökille ja puutarhaan. Työtehoseuran esittelypisteellä puutarha-alan koulutukset ja leikkimielinen kisailu herättivät kiinnostusta ja ihastusta. Kuva kertoo tunnelmasta, kun yhdessä ovat opiskelijat ja opettajat.

Muotokuva kertoo ajasta Työtehoseuran toimitusjohtajan (2015-2024), metsäneuvos Juha Ojalan muotokuvan julkistamistilaisuutta vietettiin Rajamäen toimipisteessä, yhdessä ystävien ja kollegoiden kanssa. ”Jokaisessa organisaatiossa on tärkeää ymmärtää oman historian syvyys ja tuntea siitä ylpeyttä.

Historian yhtenä havainnollistajana ovat muotokuvat, jotka kertovat ajankuvaa ja näin palautuu mieleen kukin ajanjakso”, kuvaili Työtehoseuran valtuuskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen kiittäen Juhaa arvokkaista vuosista Työtehoseuran johdossa. Teoksen tekijä on nurmijärveläinen taiteilija Niko Saarinen, joka antaa tekemisen prosessissa tilaa myös sattumille. ”Muotokuvissa mielenkiintoista on sattuma, ja se mitä ei voi hallita. Parasta on, kun muotokuva alkaa itse kantaa itseään”.

Sisustajaopiskelijoiden hieno projekti Röykkä Resortin upea jugendlinna on rakennettu 1903 ja toiminut aikoinaan Nummelan parantolana keuhkosairaille. Työtehoseuran sisustajaopiskelijat toteuttivat Röykkä Resort-projektin, jossa suunniteltiin ja remontointiin 120-vuotiaan Lettovilla-hirsirakennuksen yläkerta. Opiskelijat tekivät tiloihin kokonaisvaltaisen suunnitelman ja sisäremontin. Projekti oli ainutlaatuinen tilaisuus oppia uusia asioita sekä osoittaa osaamista oikealle asiakkaalle ja vielä paikallisessa, historiallisesti merkittävässä kohteessa. Kunnostettu tila tulee jatkossa käyttöön mm. vuokrattavana bed and breakfast -majoituksena.

Kuva Minna Qvist.

4

TEHO

Koneita, kokeiluja ja kunnon meininkiä Infra Uusimaa ry järjesti pop-up-päivän maarakennusalan opiskelijoille Vihtijärvellä, keskellä maarakennusalan todellista toimintaympäristöä. Päivän aikana riitti tekemistä ja ihmeteltävää, kun alan yritykset esittelivät kalustoaan ja antoivat opiskelijoille ainutlaatuisen tilaisuuden kokeilla erilaisia maarakennuskoneita käytännössä. Päivä tarjosi myös arvokkaan mahdollisuuden verkostoitua ja keskustella työmahdollisuuksista suoraan alan ammattilaisten kanssa. Tapahtuma oli rakennettu rastien ympärille. Jokaisella rastilla eri firma esitteli oman koneensa ja antoi opiskelijoille tehtävän, jonka avulla pääsi itse kokeilemaan koneen käyttöä. Kiitos kumppaneille ja opiskelijoille! Kun pääsee oikeasti kokeilemaan ja tekemään, oppii enemmän.

Onnea johtamiskoulutuksesta valmistuneet!

Työtehoseurassa toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa keittiö- ja kiintokalusteyrittäjille suunnattu Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto -koulutus.

Mukana ollut joukko yrittäjiä eri puolilta Suomea hitsautui hyvin yhteen, ja vaikka ala onkin vielä rakennusalan taantuman vuoksi alamaissa, yrittäjät satsaavat yritysten kehittämiseen ja suhtautuvat optimistisesti tulevaisuuteen. Tärkeää on, että koulutus toi ammatillisen johtamisosaamisen lisäksi lisää vertaistukea ja verkostoitumista. Päättäjäisissä vierailtiin ensin Designmuseossa ja sitten nostettiin maljat yhteistyölle!

Uusia julkaisuja Doriassa Työtehoseuran tutkimusjulkaisuja- raportteja ja valokuvia on nyt helposti saatavilla sähköisenä kokoelmana Suomen kansalliskirjaston ylläpitämässä Doriassa. Arkistosta löytyy jo yli 600 vanhaa valokuvaa ja yli 700 julkaisua.

Aineistot eri vuosikymmeniltä ovat arvokkaita kuvauksia ajankulusta ja historiasta. Yksi tärkeimmistä plussista on, että Doria-palvelussa julkaisut saavat pysyvän paikan ja näin tieto säilyy tallessa myös tuleville jälkipolville.

Juuri julkaistuja ovat ”Älysikala – datan yhdistämisen malli”, useat metsäalan julkaisut ja vanhat valokuvat, joista otteena kuva Rajamäen kampuksella vuodelta 1967.

TEHO

5

Taitaja2025-kilpailu SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA SKILLS FINLAND JA EIJA LILJA-VUORI

Ammatillisen koulutuksen näyteikkunana on Taitaja-kisa, joka on vuosittain järjestettävä ammattitaidon suomenmestaruuskilpailu. Työtehoseuran opiskelijat etenivät finaaleihin metsäkoneen käytön, infrarakentamisen ja floristiikan lajeissa.

Kuinka kävikään toukokuun mestaruustaistossa?

Taitaja-kilpailussa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin tutkintoihin perustuvissa lajeissa. Vuodesta 1988 lähtien järjestetyn kilpailun taustalla on Skills Finland ry, joka edistää ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaa kilpailu- ja valmennustoiminnan avulla. Vuosittainen suurtapahtuma kiertää eri paikkakunnilla ja toteutus tehdään yhteistyökumppanien kanssa.

Kilpailu on kohtaamispaikka niin opiskelijoille kuin ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille. Tänä vuonna Taitaja-tapahtuman paikkana oli Turun Messukeskuksen ja Turun AKK:n alue ja päävastuullisena toteuttajana Turun ammatti-instituutti.

Tapahtuman laajuutta kuvaavaa on, että semifinaaleihin osallistui lähes 2000 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa, finaalissa kilpailijoita oli noin 400 ja kilpailulajeja kaikkiaan lähes 50. Taitaja2025-tapahtuman suojelijana toimi Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb.

6

TEHO

Työtehoseuran joukkueessa Jari Väisänen infrarakentamisen kisahuoltajana, Jarkko Kleemola metsäkoneen käytön kisahuoltajana, Jani Vottonen joukkueenjohtajana, kilpailijat Joni Salonen, Aleksi Suono ja Pihla Purhonen sekä Tiina Eskelinen floristiikan kisahuoltajana.

Työtehoseuran taitavat opiskelijat Finaalitehtävät olivat vaativuudessaan huippuluokkaa, sillä monilla aloilla ammattitaitovaatimukset ovat vuosien saatossa muuttuneet ja kehittyneet.

Metsäkoneen käyttö -lajissa Työtehoseuraa edusti finaalissa opiskelija Joni Salonen. Kilpailutehtävissä arvioitiin kilpailijan osaamista metsäkoneen käytössä, työn suunnittelua, metsien käsittelyä, työturvallisuutta, ympäristön ja järjestelmällisyyden huomioimista sekä yhteistyötaitojen hallintaa.

Infrarakentamisen lajissa opiskelija Aleksi Suonon tehtävänä oli osoittaa ammattilaisen otteet kaivinkoneen puikoissa. Kilpailutyön vaatimuksina olivat maarakennuskoneenkuljettajan taito suorittaa turvallisesti rakenteiden tekeminen piirustusten ja työselitysten mukaisesti sekä tehdä päätöksiä järkevästä työjärjestyksestä.

Floristiikan lajissa tehtävät perustuivat puutarha-alan perustutkinnon, kukka- ja puutarhakaupan osaamisalan vaatimuksiin. Tavoitteena oli, että kilpailija osasi valita sidontamateriaalin muoto- ja väriopin sekä asiakkaan toiveiden mukaisesti, ja huoltaa, käsitellä ja esitellä sidontamateriaalia tarkoituksenmukaisesti ja myyvästi.

Finaalissa taitajana oli opiskelija Pihta Purhonen.

Kuinka kävikään?

Hienosti meni! Aleksi Suono sijoittui kuudenneksi, Pihta Purhonen neljänneksi ja Joni Salonen nappasi upean hopean. - Aika rankkoja rypistyksiä nämä kisat ovat niin kilpailijoille kuin kisahuoltajille. Tärkeintä on, että kilpailijoista jokainen oli oikein hyvillä fiiliksillä ja tyytyväisiä suorituksiinsa. Kisa antoi paljon oppia, kertoo joukkueenjohtaja Jani Vottonen Työtehoseurasta.

Vottonen kiittelee Taitaja-kisojen järjestelyjä ja suuntaa katseita jo tulevaan. Vuonna 2026 kilpailuareenana on Tuusulan urheilukeskus ja järjestäjänä Skills Finlandin kanssa yhteistyössä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda. - Opiskelijoiden kanssa aloitetaan jälleen hyvissä ajoin valmistautuminen, lupaa Vottonen.

Hopea oli ”shokki” Joni Salosen suoritus jää historiaan, sillä se on ensimmäinen kerta, kun Työtehoseurasta eteni kilpailija finaaliin metsäkoneen käytön lajissa. - Ihan mieletön fiilis ja kauhea shokki, kun oma nimi sanottiin palkitsemistilaisuudessa, kuvailee Joni Salonen tunnelmiaan.

Kisasta tekee erityisen jännittävän se, että palkitseminen tapahtuu aidosti päättäjäistilaisuudessa ja väliaikatuloksista ei tiedoteta matkan varrella.

- Jotain tuli mokailtua, mutta täysillä mentiin loppuun saakka. Tehtävät olivat monenlaisia, oli teoriapuolen kysymyksiä, maastorataa ja metsänarviointia, simulaattoritehtävä ja huolto- ja tekniikka- ja lavettitehtäviä. Varsinaisena päätehtävänä oli ajotehtävä, jossa arvioitiin koneen käsittelyä ja tekemisen tehokkuutta, kertoo Salonen.

Opinnoista valmistumisen jälkeen on jo työpaikka tiedossa Tervakoskella. – Taitaja-kisa oli kaiken kaikkiaan hieno reissu. Jää paljon muistoja.

Lisätietoja: www.skillsfinland.fi

TEHO

7

Joni Salonen taituroi metsäkonesimulaattorilla ja käytännön töissä. Hopeasija oli iloinen yllätys.

Aleksi Suono huipputaitajana infrarakentamisen lajissa.

Floristiikan kisassa ammattitaidon näytteitä esitteli Pihta Purhonen.

8

TEHO

Jäätelöherkut järjestykseen - Artesaanijäätelöiden Living Lab -testaus MINNA KUUSELA JA SARI LISKI-MARKKANEN, TTS TYÖTEHOSEURA MINNA KUUSELA

Suomessa syödään jäätelöä enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Suomi on jäätelön kulutuksessa myös maailmanlaajuisesti neljäs Yhdysvaltojen, Australian ja Uuden Seelannin jälkeen. Keskimäärin suomalainen syö jäätelöä lähes 13 litraa vuodessa. Uuden kesäkauden kunniaksi testasimme Nurmijärven Rajamäen lähikaupoissa myynnissä olevia ns. artesaanijäätelöitä ja pienten yritysten tuotteita.

Testaajana toimi Työtehoseuran tutkimus- ja kehittämisyksikön henkilökunta. Testattaviksi pyrittiin valitsemaan pienten suomalaisten yritysten mansikka- tai vadelmajäätelömakuja, mutta yhdestä tuotteesta ei ollut lähikaupoissa saatavilla kuin aivan erityyppinen piparkakku-appelsiinimaku. Kyseinen jäätelö päätettiin kuitenkin ottaa mukaan testiin muiden ominaisuuksiensa vuoksi.

Useimpien mukana olleissa jäätelöiden esittely- ja mainosteksteissä korostetaan paikallisuutta, lähitiloja, käsityötä ja ammattiylpeyttä. Pisimmälle vastuullisuusbrändiä rakentaa ehkä Ketomo, jonka jäätelöistä kerrotaan: ”Ketomon jäätelöt valmistetaan käsityönä Suomen alkuperäiskarjan Lapinlehmän tilamaidosta ilman lisättyä valkoista sokeria tai lisäaineita. Maito tulee suoraan tilalta mahdollisimman tuoreena jäätelön valmistukseen. Lehmät elävät pihattonavetassa vapaasti ympäri vuoden.”

Kahden kärki oli tasainen erikoisemmat jäivät hännille Sanotaan, että makuasioista ei voi kiistellä. Tällä kertaa raati oli kuitenkin yllättävän yksimielinen testin voittajista ja häviäjistä. Suomisen Maito Oy:n valmistama Herkku Mansikka-lime & vanilja nousi makutestin voittajaksi. Se sai myös ylivoimaisesti eniten ykkössijoja paremmuusjärjestykseen laitettaessa. Jäätelön makua kehuttiin raikkaaksi ja marjaisaksi, ja limesorbetin tuoma lisämaku sekä viehätti että sai negatiivista palautetta.

Testissä jokaiselle osallistujalle tarjoiltiin samanaikaisesti viisi numeroitua jäätelöpalloa. Testaajat saivat arvioida jaettuun kaavakkeeseen näiden jäätelöiden maun ja rakenteen/koostumuksen asteikolla 1–5 (1 =huono, 5= erittäin hyvä) sekä kertoa kunkin tuotteen hyviä ja huonoja puolia myös sanallisesti. Extratehtävänä oli laittaa jäätelöt maun mukaan paremmuusjärjestykseen.

Testin jälkeen paljastettiin testatut jäätelöt. Jäätelöpalloja ei juurikaan jäänyt syömättä – onhan suussa toista heikommalta maistuva jäätelö kuitenkin aina jäätelöä!

Tiesitkö? Artesaanijäätelö tarkoittaa tuoreista raaka-aineista valmistettua jäätelöä, jossa on tavallista jäätelöä vähemmän ilmaa. Tämän takia maku on voimakkaampi ja jäätelö painavampaa. Artesaanijäätelö myös tarjoillaan lämpimämpänä kuin tavallinen jäätelö.

TEHO

9

Monen testaajan tunnistama Kolmen kaverin Jäätelö Oy:n Vadelma & valkosuklaa tuli testin toiseksi, vaikka sen koostumus valkosuklaamuruineen jakoikin mielipiteitä.

Puolet vastaajista piti jäätelöä myös todella makeana.

Vanhan Porvoon Jäätelötehtaan Vadelmajäätelössä ei ollut erillisiä sorbetteja eikä murusia, ja se saikin tasaista jäätelön koostumusta arvostavalta raadilta parhaat rakennepisteet. Maku oli voimakkaan vadelmainen, mikä myös jakoi raatilaisten mielipiteitä.

Pakkasmarja Oy:n Smuuti eroaa muista testin jäätelöistä raaka-aineiden suhteen. Smuutiin hyödynnetään satokauden ylijäämämansikoita, jotka eivät esimerkiksi kokonsa tai muotonsa puolesta sovellu muihin tuotteisiin. Smuutissa on peräti 72 % marjaa ja se on täysin kasvipohjainen eli vegaaninen ja maidoton. Testissä

Testin viimeiseksi sekä maun että rakenteen osalta jäi selvästi ainoa erilainen maku, Ketomo Foodin piparkakku-appelsiinijäätelö. Se sai myös paremmuusjärjestykseen laitettaessa jumbosijan lähes jokaiselta raatilaiselta. Makueron lisäksi tuote eroaa muutenkin muista testatuista, ollessaan sokeriton ketojäätelö, joka sisältää rasvaa selvästi muita enemmän. Makeutusaineena on käytetty erytritolia. Tällainen tuote ei välttämättä nouse edukseen neljän raikkaan marjajäätelön rinnalla.

Eräs testaaja kommentoikin tämän jäätelön sopivan paremmin talvella kahvin kanssa. Ketomo Foodin artesaanijäätelöt on valittu Vuoden lähiruokateko -kilpailun finaaliin sekä 2024 että 2025.

Herkku Mansikka-lime & vanilja

Tuote

Valmistaja

Smuuti herätti kiinnostusta, mutta myös kysymyksiä: onko tämä jäätelöä?

1

Ketomo Piparkakku-appelsiinijäätelö

Suomisen Maito Oy

Ketomo Food Oy

Maku

4,2

1,6

Koostumus

3,9

2,9

Plussat

Marjaisa ja raikas, hyvä rakenne, sorbetin ja jäätelön combo hyvä, aito marjan maku, ei liian makea

Rakenne silkkinen ja pehmeä, maistuu joulupiparitaikinalta, kiva jälkimaku, Sulaa hitaasti

Hieman rakeinen rakenne, joku outo, keinotekoinen maku tai häiritsevä mauste

Liian voimakas, hieman esanssinen maku, mausteinen ja tunkkainen, ruma väri, tuotteessa paljon rasvaa, seassa jäisiä kohtia

Hinta

6,15 €

8,55 €

Hinta/litra

12,30 €

18,08 €

Energiasisältö

177 kcal/100 ml

203 kcal/100 ml

Rasvapitoisuus

7 g/100 ml

19 g/100 ml

Vaniljakermajäätelöä ja mansikkalimesorbettia. Suomalaista maitoa ja kermaa sekä kotimaisia mansikoita.

Laktoositon ja gluteeniton.

Ketomon jäätelöt valmistetaan käsityönä Suomen alkuperäiskarjan Lapinlehmän tilamaidosta ilman lisättyä valkoista sokeria tai lisäaineita.

Gluteeniton.

Testin tulokset

Miinukset

Tuotteen tiedot

Valmistajan kuvaus

10

TEHO

Raatilaisten makuarviot ovat aina osin subjektiivisia, mutta testi toi esiin selkeitä eroja jäätelöiden maussa ja koostumuksessa. Testin tulokset antavat suuntaa sopivan ja maistuvan vaihtoehdon löytämiseen kesän herkkuhetkiin.

3 kaveria Vadelma & valkosuklaa

Smuuti hävikkijäätelö mansikka & raparperi

Vanhan Porvoon Vadelmajäätelö

Kolmen Kaverin Jäätelö Oy

Pakkasmarja Oy

Vanhan Porvoon Jäätelötehdas

4,0

3,5

3,7

4,0

3,3

4,2

Maku hyvä ja raikas, sattumat kivoja, purutuntuma hyvä, kaunis väri

Aito mansikan maku, kevyt, pehmeä, vaahtomainen rakenne, suussa sulava

Paras rakenne, tasainen ja sileä, raikas, voimakkaan marjainen maku, mukana marjan siemeniä, ei liian makea, kaunis väri

Liian makea, valkosuklaasattumat eivät miellytä, rasvainen jälkimaku, sulaa nopeasti

Outo, marjapuuromainen rakenne, limainen rakenne, ei jäätelömäinen, sulaa nopeasti

Liiankin voimakas vadelman maku, keinotekoinen, makuun kyllästyy

7,19 €

5,55 €

7,25 €

14,38 €

11,10 €

14,50 €

213 kcal/100 ml

139 kcal/100 ml

166 kcal/100 ml

7,8 g/100 ml

4,6 g/100 ml

5,4 g/100 ml

Sorbettia kotimaisista vadelmista, valkosuklaajäätelöä ja valkosuklaan paloja. Maito ja kerma ovat peräisin lähitiloilta.

Gluteeniton.

Suomalaisista ylijäämämansikoista marjoja kuumentamatta tehty jäätelö.

Gluteeniton, maidoton ja vegaaninen.

Vadelmajäätelö, jonka maun takaavat puutarhavadelmat.

Maito on peräisin kotimaisten maitotilojen lehmistä.

Laktoositon ja gluteeniton.

TEHO

11

Koneurakoinnin hinnat nousivat maltillisesti REETTA PALVA, TTS TYÖTEHOSEURA

VASTAVALO SAMI KIURU

Urakointihintojen tarkistamisessa palattiin melko maltilliselle linjalle vuoden 2022 jälkeen. Tänä keväänä tehtyyn kyselyyn vastasi noin 540 koneurakointia tekevää maataloustaustaista yrittäjää.

Työtehoseura kerää koneurakoinnin toteutuneita taksoja urakoitsijoille tehtävällä kyselyllä joka toinen vuosi.

Kevään kyselyyn vastasi noin 540 urakoitsijaa, mikä oli noin 80 vastaajaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Tulosten mukaan monissa peltotöissä hehtaaritaksat olivat nousseet tyypillisimmin 1–3 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2024. Poikkeuksina lannanlevityksen taksojen reippaat noin parinkymmenen prosentin nousut.

Tienhoidossa urakoi noin puolet vastaajista Maatilayrittäjät tekevät myös paljon koneurakointia muille sektoreille, kuten tienhoito-, kiinteistö-, maarakennus-, metsä-, energia- tai ympäristöurakointia.

Yleisimpiä ovat lumityöt, joita on tehnyt yli 40 prosenttia vastanneista. Lumitöissä veloitus oli vuonna 2024 keskimäärin 75,4 e/h, (+6,2). Kaivinkonetöitä tekee yli 100 koneurakoitsijaa. Yleisimpiä ovat 10–19 tonnin painoluokan kaivinkoneet, joiden tuntitaksa oli 73 euroa, jossa oli korotusta noin seitsemän prosenttia.

Edellisessä hintakyselyssä taksat olivat nousseet 10–16 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2022, mikä oli seurausta kustannusten voimakkaasta noususta. Kun sen jälkeen kustannusten nousu on hieman hellittänyt, hinnoittelussa saattaa painaa enemmän asiakkaiden maksukyky ja kilpailutilanne. Eräs vastaaja totesi kyselyssä, että kustannuksia ei voi viedä täysimääräisesti hintoihin, jotta asiakkaat eivät mene muille urakoitsijoille.

Vastaajien vaihtuminen kyselyiden välillä sekä uusien vastaajien mukaan tulo voi vaikuttaa tuloksiin. Monissa listatuissa töissä oli varsin vähän vastaajia, joten tilastoa kannattaa tarkastella hyvin suuntaa antavana. Koska yrittäjien hinnoittelussa on hyvin paljon vaihtelua, jonain vuonna keskihintaan voi tulla isompi muutos, joka seuraavalla kerralla tasoittuu. Toisaalta mukana on monia erilaisia traktoritöitä, joiden tuntitaksat vaihtelevat 65–120 euroon tunnilta työn moottorikuormituksen mukaan.

12

TEHO

Hintatasoa on hyvä tarkistaa vuosittain Polttoaineen hinta on laskenut vuodesta 2022, mikä osaltaan on hellittänyt taksojen korotuspainetta. Keväällä 2022 kevyen polttoöljyn hinta oli ennätyksellisen korkealla: korkeimmillaan maaliskuussa 1,66 €/litra (alv 0) ja keskimäärin noin 1,35 €/litra (Tilastokeskus: polttoaineiden kuluttajahinnat). Vuonna 2024 kevyen polttoöljyn hinta oli keskimäärin noin 1,10 €/litra (alv 0 %), eli polttoaineen hinta oli keskimäärin 25 senttiä alempi kuin vuonna 2022. Esimerkiksi 20 litran tuntikulutuksella kustannusvaikutus on 5 €/tunti. Viljelyyn käytettävien koneiden hinnat ovat kuitenkin jatkaneet noususuunnassa. Tilastokeskuksen maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan traktoreiden ja viljelyyn käytettävien koneiden hinnat nousivat vuosina 2022–2024 noin 13–16 prosenttia. Vaikka investointeja tehdään harvoin, yleinen konekustannusten nousu pitäisi pystyä viemään hintoihin, jotta konekantaa pystytään päivittämään.

Koneurakointi on osalle pääelinkeino Suurimmalle osalle vastaajista koneurakointi on lisäelinkeino, jolla hankitaan lisätuloa tai rahoitetaan osaksi omassa viljelyssä käytettäviä koneita. Tyypillisimmin vastaajien ilmoittama koneurakoinnin vuotuinen liikevaihto vaihtelee 10 000 eurosta 50 000 euroon (mediaani 25 000 €). Keskimäärin liikevaihto oli noin 76 000 euroa (61 450 € v. 2022). Keskiarvoa nostaa suurten liikevaihtojen lisääntyminen. Vajaa viidennes vastaajista kertoo koneurakoinnin olevan heille pääelinkeino. Heidän koneurakointitoimintansa liikevaihto

Vastaajien arviot esitettyihin nykyiseen toimintaan tai sen kasvattamiseen liittyviin mahdollisiin haasteisiin.

on keskimäärin 230 000 euroa vuodessa. Suurimmat liikevaihdot nousevat jopa yli miljoonan euron. Päätoimena urakointia tekevistä noin 30 prosenttia arvioi toiminnan kasvavan.

Suurin osa vastaajista arvioi oma urakointitoimintansa jatkuvan nykyisellä laajuudella. Kaikista vastaajista vajaa viidesosa (17 %) arvioi urakointitoiminnan lisääntyvän.

Urakointia eri syistä vähentäviä tai kokonaan lopettavia oli noin 16 prosenttia, monella syynä eläköityminen.

Vastauksissa näkyy jonkin verran tienhoidon ja maarakennusurakoinnin lisääntyminen ja maataloustöiden urakointikysynnän väheneminen. Erityisesti rehunkorjuutöiden väheneminen tilojen lopettaessa nousi selvästi esille.

Keskimääräisiä urakointihintoja vuodelta 2024 (ALV 0%).

Hintojen vaihtelu on laskettu keskihajonnan mukaan, eli keskiarvo +/- keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, vaan kertoo vaihteluvälin, jossa suurin osa taksoista liikkuu.

Kannattavuudessa haasteita Vastaajia pyydettiin arvioimaan mahdollisia haasteita nykyiselle toiminnalle tai sen kasvattamiselle. Useimmille kannattavuus ja siihen liittyvänä mahdollisuudet investoida kalustoon olivat ainakin jossain määrin haasteita (kuva 1). Pääoman hankintaa ja investointeja kalustoon piti merkittävänä haasteena 29 prosenttia vastaajista, eli useampi kuin kannattavuutta (16,6 %). Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden nosti merkittäväksi haasteeksi reilu viidesosa vastaajista, ja jossain määrin sen koki haasteeksi lähes puolet vastaajista. Varsin moni haluaisi myös enemmän yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, vaikkakaan merkittävänä haasteena sitä ei laajemmin nähty. Oman yrittäjäosaamisen vastaajat arvioivat valtaosin riittävänä, mutta lähes joka viides (17 %) tunnisti ainakin jonkin verran kehittämistarvetta myös siinä. Koneurakointia tarjotaankin siten monenlaisista lähtökohdista ja monenlaisilla koneilla.

Veloitus keskimäärin

Yksikkö

Vaihtelu (±keskihajonta)

Kylvölannoitus

€/ha

58

-

79

68,6

68,8

44

Suorakylvö

€/ha

64

-

91

77,4

79,4

34

Lietelannan levitys, sijoitus

€/h

101

-

139

120,0

102,2

10

Lietelannan levitys, sijoitus

€/m3

2,96

-

3,42

3,19

3,1

19

Heinän ja säilörehun niittomurskaus

€/ha

38

-

49

43,58

43,1

33

Kasvinsuojeluruiskutus

€/ha

19

-

26

22,5

21,9

98

Leikkuupuinti

€/ha

104

-

132

117,7

116,2

76

Lautasmuokkaus/-äestys

€/ha

41

-

55

47,9

45,8

8

Lumityöt

€/h

61

-

90

75,4

71,0

240

Tien lanaus

€/h

62

-

86

73,9

73,3

50

Tienvarsien niitto

€/h

62

-

82

71,9

69,4

51

Maan ja soran ajo (traktori ja perävaunu)

€/h

68

-

84

75,8

73,6

25

Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.)

€/h

58

-

81

69,3

69,0

28

Traktorityö yli 140 kW

€/h

64

-

86

75,0

74,6

12

Kaivuri 10-19 tn

€/h

64

-

82

73,0

68,0

55

Työ

2024

2022

Vastauksia kpl 2024

TEHO

13

Pirullinen metsuripula MIKKO VEISTOLA, TTS TYÖTEHOSEURA

Metsäalaa on vaivannut viime vuodet pirullinen ongelma: Metsuripula.

14

TEHO

VASTAVALO, PERTTI HARSTELA

Metsäalalla kokeneita ja osaavia tekijöitä jää pois työvoimasta noin seitsemän prosentin vuosivauhtia, eikä uusia tekijöitä tahdo löytyä tilalle. Syyksi on epäilty muiden muassa työn kausiluonteisuutta ja toisaalta myös työn fyysisyyttä. Ongelmaa on paikattu tuomalla metsiin ulkomaalaista työvoimaa. Toistaiseksi pahimpaan pulaan on saatu näistä ratkaisu. Hiljattain tehdyn arvion mukaan metsätöissä tarvitaan edelleen noin 3600 metsuria, joista ulkomaalaisten työntekijöiden osuus näyttäisi lisääntyvän. Vaikka työvoimatarve ei varsinaisesti lisääntyisi, tarvitaan vuosittain kuitenkin 800–1000 uutta työntekijää eläköitymisen ja alanvaihtojen vuoksi. Tulevaisuuden kannalta ennakoidaan, että jatkossa ulkomaalaisen työvoiman osuus metsuritöissä lisääntyy erityisesti istutus- ja raivaustyön osalta.

Ulkomaista työvoimaa Metsänhoitotöihin on saatu viime vuonna riittävästi ulkomaista kausityövoimaa. Tilannetta on parantanut työntekijöiden rekrytoiminen Euroopan unionin ulkopuolisista maista, mm. Thaimaasta, Vietnamista ja Filippiineiltä. Ulkomaalaisen työvoiman käyttö ei ole kuitenkaan ollut ongelmatonta. Aluehallintovirasto on tehnyt viime vuosina tarkastuksia metsätyömailla ja havainnut vakavia puutteita. Puutteita on havaittu erityisesti pienissä yrityksissä ja alihankintaketjujen alimmissa osissa ulkomaalaisissa yrityksissä. Viranomaistarkastuksissa on paljastunut esimerkiksi tapauksia, joissa ulkomaisille työntekijöille ei ole maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai muita korvauksia.

Työterveyshuoltoa ei ole aina järjestetty asianmukaisesti, ja työturvallisuudessa ja työn ohjeistuksessa on ollut puutteita. Työnantajavelvoitteita on kierretty myös kevytyrittäjyydellä.

Ongelma on myös siltä osin vaikea, että alipalkkauksella matalaksi painetut urakkahinnat heikentävät sääntöjen mukaan toimivien yrittäjien mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa urakoista. On tunnistettu, että ulkomaalaiset työntekijät tarvitsevat usein lisäkoulutusta työturvallisuudessa, metsän- ja luonnonhoidon ratkaisuissa sekä suomalaisen työelämän pelisääntöjen ymmärtämisessä.

Suomen kielen osaamisen puute voi myös rajoittaa mahdollisuutta ymmärtää annettuja ohjeita.

Oppaat metsätyöntekijöille ja työnantajille Yhtenä keinona puutteiden korjaamiseen on oikean tiedon jakaminen. Asia ei ole varsinaisesti uusi, jo vuonna 2015 Työtehoseura on tuottanut yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa oppaan ulkomaalaisen työvoiman käytöstä niin työntekijöille kuin myös työnantajille.

Oppaiden tarkoituksena on varmistaa, että ulkomaalaiset työntekijät ja heidän työnantajansa tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa, sekä edistää työturvallisuutta ja työhyvinvointia. Ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuden ja velvollisuudet pääsääntöisesti vastaavat suomalaisten työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia.

Oppaissa kuvataan lainsäädännön, työehtosopimuksen, metsäsertifioinnin oleellisimpia kriteereitä ja muita käytännön asioita.

Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu muun muassa varmistaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on työntekijän oleskelulupa, järjestää työterveyshuolto, ottaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sekä varmistaa, että työnteon keskeiset ehdot ovat voimassa olevien säännösten ja alalle sovellettavan työehtosopimuksen mukaiset. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että ulkomaalaiselle työntekijälle annetaan ymmärrettävällä kielellä tiedoksi työsuhteen keskeiset ehdot sekä opetus ja ohjaus työtehtäviinsä.

Työntekijän tulee noudattaa työnjohdon ohjeita ja määräyksiä sekä huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Työntekijällä on myös oikeus pidättäytyä työstä, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa hänen omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle.

Oppaat saatavilla Oppaat työnantajille ja ulkomaalaisille metsätyöntekijöille valmistuvat kesällä 2025 ja ovat saatavilla maksutta Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla. Oppaat on käännetty englanniksi, viroksi, ukrainaksi ja venäjäksi.

Mistä on kyse? Metsäalalla on ollut metsuripula, ja ulkomaalainen työvoima on auttanut paikkaamaan tilannetta. Aluehallintovirasto on kuitenkin havainnut puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työehdoissa ja työturvallisuudessa. Työtehoseura ja Työturvallisuuskeskus ovat julkaisseet oppaita ulkomaalaisen työvoiman käytöstä. Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.

TEHO

15

Mitä kukkia istuttaisin tänä vuonna?

SAIJA KAARETSALO, TTS TYÖTEHOSEURA

KAUPPAPUUTARHALIITON KUVAPANKKI

Säiden lämmetessä moni alkaa haaveilla tulevan kesän kukkaloistosta pihalla, parvekkeella tai terassilla.

Osa viherpeukaloista on kylvänyt jo hyvissä ajoin kukkien siemeniä ja kasvattanut taimia itse. Jos siemenet ovat jääneet kylvämättä aikapulan tai kiinnostuksen puutteen vuoksi, niin ei hätää. Puutarhamyymälät pursuavat kukkia ja sesonki kestää juhannukseen saakka.

Kylmä kevät on hidastanut myyntiä, mutta kauppa vilkastuu heti säiden lämmettyä.

Kotimainen kukka suosiossa Yksivuotiset kesäkukat ovat pitkälti kotimaista tuotantoa. Suomessa on 400 kasvattajaa, jotka viljelevät yhteensä 400 miljoonaa kesäkukkaa. Kotimainen taimi on vastuullinen valinta. Logistiikkaketju pysyy lyhyenä tuottajalta myymälään ja tämä takaa kukan tuoreuden.

Pientä pakkastakin kestävä orvokki on ensimmäinen kevääntuoja ja suomalaisten suosikki. Kauppapuutarhaliiton tutkimuksista ilmenee, että pelargoni on hyvänä kakkosena. Muutamia muita mainittuja suosikkeja listalla ovat neilikat, verbenat ja marketat. Osa lajeista on hyvin kylmänarkoja, joten niiden kanssa ei kannata

Lisää Kauniisti kotimainen -sivustolla voi tehdä kasvihakuja ja tutustua tuottajiin.

Tutustu www.kauniistikotimainen.fi TTS Työtehoseura kouluttaa puutarha-alan ammattilaisia.

Tutustu www.tts.fi/koulutusalat/puutarha-ala

16

TEHO

kiirehtiä. Lisää tietoa aiheesta saa esimerkiksi Kauniisti kotimainen -sivustolta.

Huomioi kasvupaikka ja kastelutarve Istutusten suunnittelussa lähtökohtana ovat vallitsevat kasvuolosuhteet ja omat mieltymykset kukkien ja värien suhteen. Onko paikka aurinkoinen, varjoinen, vai jotain siltä väliltä? Kuinka usein istutuksia kastellaan ja huolletaan?

Istutusastiat kannattaa valita huolella ja kierrättää mahdollisimman paljon jo kotona olevia astioita.

Mielikuvitus ei tunne rajoja ja hyödyntää voi vaikka vanhat kottikärryt tähän tarkoitukseen. Ruukkujen tuunaamiseen ja pinnoittamiseen löytyy runsaasti vinkkejä. Huomioitavaa on, että liikaveden tulee päästä pois ruukusta. Umpinaista ruukkua ei kannata laittaa taivasalle ja muutenkin se tulee salaojittaa, että kasvien juuret eivät kärsi liikamärkyydestä.

Puutarhurin kesävinkki

Puutarhamyymälän ammattilaiset auttavat kukkavalinnoissa ja hoito-ohjeissa.

Altakasteluruukkuja käytettäessä kasteluväli voi olla pidempi kuin esimerkiksi saviruukkuihin istuttaessa. Kasvualustan tulee olla multava, kuohkea, sekä mielellään kosteutta pidättävä. Siihen voi lisätä pitkävaikutteisia lannoitteita ja kompostimultaa. Säännöllinen lannoittaminen ja istutusten huolto takaavat näyttävän kukinnan. Puutarhamyymälästä kannattaa kysyä lisää vinkkejä ja ohjeita.

Pölyttäjäystävällisessä puutarhassa on eri aikaan kukkivia lajeja.

Tarjoile pörrääjille siitepöly- ja mesiravintoa keväästä syksyyn saakka. Yksivuotisten kesäkukkien ja monivuotisten lajien yhdistelmä on pörrääjän suosikkimenu.

“Tiesitkö, että kukkia tuottavia kasvihuoneviljelmiä on Suomessa yli 400 kappaletta. Koko kukkatuotanto kasvihuoneissa työllistää Suomessa noin 2 000 henkilöä.”

Kesän trendejä Luonnollisuus, pölyttäjien suosiminen, monivuotisten ja syötävien kasvien käyttö istutuksissa ovat trendejä tässä ajassa.

Kaupunkiympäristökin voi olla pölyttäjille turvapaikka ja myymälöistä löytyy lisää tietoa pörriäiskasveista. Istutuksiin kannattaa huolettomasti kokeilla sekaisin syötäviä ja kukkivia kasveja, sillä luonnonläheinen estetiikka on viehättävää. Väreillä, vastakohdilla ja korkeuseroilla saa mielenkiintoa aikaiseksi.

Mikäli ruukku on tarpeeksi iso, voi siihen kokeilla istuttaa myös monivuotisen kasvin ja sen lisäksi yksivuotisia. Juuriston talvisuojaus auttaa kasvia talvehtimaan ruukussa.

Orvokki on suomalaisten kesäkukkasuosikki

TEHO

17

TTS testaa:

Ikkunat kirkkaiksi -Ikkunankuivainten vertailu ANNE KORHONEN JA SARI LISKI-MARKKANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Auringonpaiste paljastaa armottomasti talven aikana kertyneet likatahrat ikkunoissa. On aika tarttua pesuvälineisiin ja saada ikkunat kirkkaiksi.

Markkinoilla on laaja valikoima ikkunankuivaimia.

Oikean ikkunankuivaimen valinta voi tehdä ikkunanpesusta huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa.

Vertailimme neljää ikkunankuivainta ja arvioimme, saako ammattilaisvälineillä paremman kuivaustuloksen.

Vertailussa olivat mukana päivittäistavarakaupoista saatavat Iisi, Kron ja Sini-merkkiset kuivaimet sekä ammattikäyttöön soveltuva Pulex Pro. Vertailu tehtiin pesemällä ikkuna ikkunanpesintä käyttäen. Ikkuna kuivattiin kullakin kuivaimella vaakasuuntaisin vedoin vasemmalta oikealle. Kunkin vedon jälkeen lasta kuivattiin mikrokuituliinaan. Lopuksi ikkunalasin reunat kuivattiin mikrokuituliinalla ja kuivaustulos arvioitiin.

Ei merkittäviä eroja kuivaustuloksessa Testattujen ikkunalastojen kuivaustuloksessa ei ollut merkittäviä eroja. Kaikilla kuivaimilla lopputulos oli kirkas ja raidaton. Iisin kuivaimella lasin reunoihin jäi hieman enemmän kosteutta kuin muilla. Kaikkien kuivainten osalta lasien reunat piti viimeistellä mikrokuituliinalla.

Sinin ja Pulexin lastat liukuivat lasin pinnalla parhaiten.

Kahvojen muotoilussa on eroja. Iisin kahva on käteen sopiva, mutta melko kova. Mattapinta ei tunnu liukkaalta käteen. Kronin kahva on sileä ja tuntuu kovalta käteen. Sinin kahva on kova, kapea ja pitkä, mutta melko miellyttävä. Pulex Pro on kaikkein tukevin ja painavin.

Grip materiaali kahvassa on liukumaton ja kahva tuntuu miellyttävältä käteen. Kronin ja Pulexin kuivaimissa on käännettävä ja vaihdettava kumiosa. Kaikkiin muihin paitsi Kronin lastaan on saatavilla jatkovarsi. Kaikkia kuivaimia on saatavilla myös eri levyisinä. Sinin lastalla on viiden vuoden takuu.

18

TEHO

Miten valita paras ikkunankuivain?

Kuivain kannattaa valita omien ikkunoiden koon mukaan. Saatavilla on monia eri merkkejä ja useita leveyksiä. Suuremmat ikkunat vaativat leveämmän kuivaimen, kun taas pienemmille ikkunoille riittää kapeampi kuivain. Kuivaimen materiaali vaikuttaa sen kestävyyteen ja tehokkuuteen. Hyvä kahva tekee ikkunanpesusta mukavampaa ja vähentää käsien rasitusta.

Hyvin käteen istuva, ergonomisesti muotoiltu kahva, on tärkeä valintaperuste.

Jatkovarret ja säätökulmalliset teleskooppivarret ovat hyödyllisiä erityisesti korkeiden tai vaikeasti saavutettavien ikkunoiden pesussa. Näiden avulla voi ulottua korkeammalle ilman tikkaita. Kannattaa valita kuivain, joka on helppo puhdistaa ja huoltaa. Käännettävät ja vaihdettavat kumiosat lisäävät kuivaimen käyttöikää.

Ikkunoiden puhdistaminen tehokkaasti vaatii oikean tekniikan Ikkunat kannattaa pestä puolipilvisellä säällä. Ikkunanpesu aloitetaan varaamalla välineet valmiiksi ja suojaamalla lattia valuvalta vedeltä. Ikkunan kehykset ja ikkunalaudat pyyhitään kostealla liinalla. Ikkuna pestään käyttäen ikkunanpesintä tai siivousliinaa. Pesuaineena voi käyttää yleispuhdistus- tai tiskiainetta ja myös tilkan etikkaa voi lisätä parantamaan pesutulosta.

Ikkunat pestään ylhäältä alas, jotta pesuaine ei valu puhdistetuille alueille. Vettä käytetään riittävästi ja vesi vaihdetaan tarvittaessa. Ikkunat kuivataan lastalla yhdensuuntaisin, tasaisin vedoin ja kuivain pyyhitään siivouspyyhkeeseen jokaisen vedon jälkeen, jotta vältetään vesivalumat. Lopuksi pyyhitään ikkunan reunat ja nurkat pehmeällä esimerkiksi mikrokuituliinalla, jotta kaikki vesijäljet ja pesuaineen jäämät saadaan pois. Nyt auringonvalo pääsee esteettä sisään, ja voit nauttia puhtaista ikkunoista ja kirkkaista näkymistä.

Merkki ja malli

Iisi 35 cm

Kron 35 cm

Sini 29 cm

Pulex Pro 35 cm

Hinta

n. 6 €

n. 4 €

n. 8 €

n. 20 €

Valmistusmaa

Belgia

Ruotsi

Suomi

Italia

Paino

86 g

81 g

81 g

198 g

Kahvan pituus

12 cm

11 cm

16 cm

11 cm

Materiaalit

Polypropeeni, alumiini ja luonnon kumi

Polypropeeni, alumiini ja luonnon kumi

Kierrätysmuovi (polypropeeni) ja alumiini. TPE termoplastinen elastomeeri (kierrätettävä muovi)

ei ilmoitettu

Kumin kääntäminen ja vaihto.

Ei mahdollista

Käännettävä/ vaihdettava kumilasta

Ei mahdollista

Käännettävä/vaihdettava kumilasta. Leikattava vaihtokumi 92 cm. 6,90 €.

Muut kuivainleveydet

25 cm

23 cm

15 cm, 40 cm

25 cm, 45 cm, 55 cm

Jatkovarsi

Sopii liitettäväksi Iisikierrevarteen

Ei saatavilla

Sopiin erilaisiin SINI jatkovarsiin. Click in -kiinnitys. Hinnat 15,90–27,90 €.

Saatavissa teleskooppivarsi, 20 €.

TEHO

19

Asuntomessut 2025 Oulussa:

Puurakentamista keskustan kupeessa MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

SUOMEN ASUNTOMESSUT

Heinäkuussa 2025 Oulu toimii valtakunnallisten Asuntomessujen näyttämönä.

18.7.–17.8. järjestettävät messut sijoittuvat Hartaanselänrannan uudelle asuinalueelle hyvään paikkaan Oulujoen suistossa, vain parin kilometrin päähän keskustasta. Tapahtuma esittelee lähes 30 erilaista kotia. Messujen tavoitteena on heijastaa asumisen monimuotoisuutta ja kestävän rakentamisen periaatteita.

Asuntorakentaminen on tällä hetkellä syvimmässä aallonpohjassa sitten 1990-luvun lamavuosien. Tilastokeskuksen mukaan 2024 Suomessa valmistui vain 21 105 asuntoa ja myönnettiin 15 000 rakennuslupaa, ja rakennusyhtiöillä on myymättömiä asuntoja sen verran, että kovin rivakasti ei tulevaisuudessa häämöttävä rakentamisen nousu käynnisty. Mutta vaikka ei rakentaminen olisi ajankohtaista, voi suunnitella tulevaa ja käydä herättelemässä ideoita Asuntomessuilla. Nyt on myös paljon ammattitaitoisia suunnittelijoita ja toteuttajia tarjolla, jos on mahdollista ryhtyä oman kodin rakennuspuuhaan.

20

TEHO

Pienemmät talot suosiossa Suomalaiset haluavat edelleen asua omakotitalossa.

Suomen Asuntomessujen tuoreen Asumisen ihanteet -tutkimuksen vastaajista yli 70 prosenttia asuisi mieluiten pientalossa. Pientalot ovat vuosia pitäneet tutkimusten kärkisijoja. Ihannekodin koko on tosin laskenut ja on nykyisin maltilliset 80–120 m2. Pientaloteollisuuden johtaja Kimmo Rautiainen pitää kehitystä hyvänä: “Maltilliset neliöt sadan neliön molemmin puolin on hyvin järkevä toive. Sen kokoluokan talossa energiankulutus ja lämmityskulut ovat kohtuulliset, eikä siivottavia neliöitäkään ei ole turhan paljon.”

Oulu messukaupunkina Oululla on nyt näyttämisen paikka. Viime vuoden Asuntomessut jouduttiin perumaan, eikä messujen järjestäminen ole muutenkaan kaupungeille aina yksinkertaista. Oulu valmistautuu myös olemaan Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, ja varmasti tämä näkyy ja kuuluu myös Asuntomessuilla.

Asuntomessualueelle rakentuu monipuolinen kattaus koteja minikodeista suurempiin kokonaisuuksiin. Pientalorakentajista 86 prosenttia on yksityisiä rakentajia, eli talotehtaat eivät näilläkään messuilla dominoi.

Huomattava osa, 76 prosenttia, rakennuskohteiden suunnittelijoista ja rakentajista on Oulusta tai lähialueelta.

Luonto osana messualuetta Messualue on suunniteltu yhdistämään moderni kaupunkiasuminen ja luonnonläheinen ympäristö. Keskustan läheisyydessä oleva alue on helposti saavutettava, ja Hartaanselänrannasta toivotaan syntyvän oululaisen kaupunkikulttuurin uusi keidas. Kaupunginosa on rakennettu myös suistoalueen luonto huomioiden.

Alueen lehtomaiset metsät säilytetään. Tonttikadut ovat viherkatuja, joita hyödynnetään myös hulevesien imeyttämiseen.

Sisustuksissa näemme varmasti paljon puuta Messuasuntojen sisustuksista ei jutun kirjoitusvaiheessa ollut vielä paljon tietoja saatavilla. Oletettavaa on, että viime vuosina sisustamista vahvasti hallinnut puu tulee olemaan edelleen näkyvässä roolissa. Tulemme näkemään paljon erilaisia paneeliseiniä, parketteja, hienoa käsityötä puuhuonekaluissa ja keittiöissä puupintoja.

Sisustamisen trendit noudattelevat myös suhdanteita.

Nousuaikoina sisustuksissa on enemmän kovia materiaaleja, metallisia värejä ja kulmikkuutta. Laskusuhdanne tuo mukanaan kotoilua, turvallisia luonnonsävyjä, paljon pehmeitä tekstiilejä ja pyöreitä muotoja. Tämän hetken vahvimpia trendejä ovat pyöreät ja kaarevat sohvat, nojatuolit ja pöydät. Keittiöitä suunnitellaan tällä hetkellä aika toimiviksi ja värikkäiksi. Kannattaa myös seurata viherkasveja: kaikenlainen vihersisustaminen on nyt vahvasti muodissa. Muutaman vuoden takaiset heinät ja muut kuivakukat ovat kadonneet pölynä trendien historiaan.

Rakentamisessa suositaan paljon puuta: pientaloista yli 90 prosenttia on puurakenteisia. Alueelle on myös suunniteltu yhteiskäytössä olevia tiloja ja palveluita, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja kestävää elämäntapaa.

Hiiliviisas Hartaanselänranta Asuntomessualueen rakentajat ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen hiilineutraaliudesta ja kestävien valintojen tekemiseen. Hiiliviisaus näkyy esimerkiksi rakennusmateriaalien valinnoissa. Energiaratkaisuissa hyödynnetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa.

Asuntomessut voivat olla myös uusien mahdollisuuksien esittely- ja kehittämistilaisuus. Kun ensimmäiset Asuntomessut järjestettiin 1970, oli kerrostalobuumi rankimmillaan. Tuolloin messuilla esiteltiin uusia pientalorakentamisen malleja. Aalto-yliopiston rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenaho korostaakin: “Katsoisin, että olemme samankaltaisessa hetkessä. Nyt pitäisi jälleen tuoda esiin aivan uusia mahdollisuuksia, ekologia ja kierrätettävyys edellä.”

Messualuetta rakennetaan keväällä 2025. Alueelle on tulossa paljon trendikästä ja värikästäkin puurakentamista.

Tietoa Oulun Asuntomessut 2025 ovat järjestyksessään 52. valtakunnalliset Asuntomessut Suomessa. Ensimmäiset Asuntomessut pidettiin vuonna 1970 Tuusulassa. Oulu isännöi messuja nyt kolmatta kertaa: aiemmat messut järjestettiin 1976 ja 2005. Lisätietoa löytyy osoitteesta www. asuntomessut.fi. Seuraavassa TEHO-lehdessä päästään kurkistamaan, miltä messuilla näytti.

TEHO

21

Uusi teknologia kiinnostaa, mutta ei kaikkia JANNE KARTTUNEN, TTS TYÖTEHOSEURA

MARKKU LÄTTI JA VELI-MATTI TUURE, TTS TYÖTEHOSEURA

Konekanta on uudempaa ja uusia investointeja harkitaan yleisemmin peltoalaltaan suurilla kuin pienillä maatiloilla. Suurilla tiloilla suhtautuminen uuteen teknologiaan on myös positiivisempaa, sen käyttö on yleisempää ja sen lisäystä myös harkitaan. Paikannushäiriöt aiheuttavat kuitenkin monilla tiloilla harmia esimerkiksi ajoautomatiikan käytössä.

Teknis-taloudellisesti järkevän uuden teknologian avulla kyetään edistämään maataloustuotannon taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Eritasoisen ajoautomatiikan käyttö ja ISOBUS-yhteensopivuus traktorissa ja/tai työkoneissa ovat yleisintä uutta teknologiaa maamme maatiloilla. Paikkakohtainen peltoviljely on pitkälle vietynä edelleen varsin harvinaista, mutta monet ovat siitä kiinnostuneita. Tämä ilmenee TTS Työtehoseuran tuoreesta yrittäjäkyselystä.

Suuret ja jatkavat tilat investoivat Peltoalaltaan suuret tilat aikovat jatkaa tuotantoaan pitkään yleisemmin kuin pienet tilat, mutta jatkajia, luopujia ja epävarmoja löytyy sekä suurista että pienistä tiloista lähes kaikista maamme maakunnista.

Uusi teknologia on erityisesti suurien tilojen suosiossa.

Suhteellisesti suurempi osa maamme pelloista kuin tiloista on tavalla tai toisella uuden teknologian piirissä. Esimerkiksi eritasoista ajoautomatiikkaa käyttää noin kolmannes (34 %) kaikista tiloista, mutta tämä kolmannes viljelee yli puolta (57 %) peltoalasta.

Uusi teknologia jakaa mielipiteitä ja tiloja. Eräs vastaaja totesi: ”On todella hyvä asia, että tällainen kysely tehdään.

Suomen maatalouden jatkuvuuden voi turvata vain uuden teknologian tehokas hyödyntäminen.” Myös

22

TEHO

vastakkaisia ajatuksia esitettiin: ”Voi voi, olemme jääneet asemalle, ja hyvä niin.” Erityisesti pienillä tiloilla, joista monilla oltiin luopumassa tuotannosta lähivuosina, ei uusi teknologia kiinnosta, eikä siihen koeta olevan varaa tuotannon heikon kannattavuuden vuoksi.

Uuteen teknologiaan voi päästä käsiksi myös tilojen välisen koneyhteistyön tai urakointipalveluiden ostamisen tai myymisen kautta. Merkille pantavaa on, että tiloista viidennes sekä ostaa että myy urakointia.

Edellä mainitut tavat ovat yleisempiä suurilla tiloilla.

Uutta teknologiaa voi hankkia myös edullisempien jälkiasenteisten laitteiden muodossa, mutta tätä ei kyselyssä erikseen kysytty.

Paikannushäiriöitä esiintyy koko maassa Suurista suurimmat – useita satoja peltohehtaareita viljelevät – tilat käyttävät lähes poikkeuksetta eritasoista ajoautomatiikkaa tai muuta tarkkaan ja häiriöttömään paikannukseen nojaavaa teknologiaa, kuten droonia ilmakuvauksissa tai älypuhelimen viljelysovelluksia.

Vastaavasti aivan pienimmät tilat lähes poikkeuksetta eivät käytä tai harkitse edellä mainitun teknologian hankintaa.

Kuskittomat robottitraktorit ja eritasoista ajoautomatiikkaa hyödyntävät tavanomaiset maataloustraktorit tarvitsevat häiriötöntä ja tarkkaa paikannustietoa.

Lähes puolet (49 %) paikannusteknologiaa käyttäneistä ilmoitti, että vuonna 2024 ilmeni paikannushäiriöitä. Niitä ilmeni erityisesti traktorilla tehtävissä kasvintuotannon töissä, kuten kylvössä, ruiskutuksessa ja lannoituksessa. Häiriöt eivät painottuneet maantieteellisesti. Niitä esiintyi kaikissa maakunnissa lukuun ottamatta Kainuuta ja Lappia, joissa tilat, kyselyyn vastaajat ja paikannusteknologiaa käyttävät olivat harvassa.

Häiriöitä oli esiintynyt tyypillisesti muutamia kertoja vuoden mittaan, mutta niiden määrä vaihteli kerrasta tai parista useisiin kymmeniin tapauksiin tilaa kohti. Häiriöt kestivät tyypillisesti minuutteja, mutta niiden kesto vaihteli sekuntien räpsyistä useiden vuorokausien jumituksiin. Näin ollen häiriöistä koitui tyypillisesti vain hieman haittaa peltotöille, mutta osa kuvasi haittaa olleen erittäin paljon. Häiriöiden arvoitiin johtuneen yleisimmin aktiivisen auringon hiukkaspurkauksista eli aurinkomyrskystä, tahallisesta ”valtiollisesta” häirinnästä tai katvealueista. Häiriöiden torjuntakeinojen tarkastelu on parhaillaan työn alla.

Tutkimukset pähkinänkuoressa Kirjoitus perustuu kahteen TTS Työtehoseurassa toteutettavaan hankkeeseen. Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille (Vertaistekno) -hankkeessa tuotetaan tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista, hyvistä käytännöistä, haasteista ja niiden ratkaisuista. Hanke toteutetaan vuosina 2024–2025 yhteistyössä kahdeksan oppilaitoksen kanssa ja EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen tuella.

Uusien teknologioiden käyttö ja satelliittipaikannuksen häiriöt peltoviljelyssä -hankkeessa tuotetaan puolestaan tietoa paikannushäiriöiden yleisyydestä, koetusta vakavuudesta ja torjuntakeinoista maatiloilla. Hanke toteutetaan vuonna 2025 Maatalouskoneiden tutkimussäätiön varoin.

Hankkeissa tehtiin alkuvuodesta 2025 valtakunnallinen yrittäjäkysely, johon saatiin 1909 vastausta. Vaikka vastaajat olivat – ymmärrettävästi – hieman painottuneet peltoalan suhteen suurempiin tiloihin, kyselyn avulla kyettiin muodostamaan läpileikkauskuva uuden teknologian käytön nykytilasta ja lähivuosien kehitysnäkymistä maamme maataloustuotannossa.

Tiesitkö? Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen mukaan Suomessa kahvia juodaan enemmän kuin missään muussa maassa, kun kahvin kulutus suhteutetaan väestön määrään.

Suomalaiset kuluttavat paahdettua kahvia vuosittain noin 10 kg henkeä kohden. Suurin osa suomalaisista juo kahvia 3–5 kupillista päivässä.

TEHO

23

Maatilat matkalla datatalouteen VELI-MATTI TUURE, REETTA PALVA & JANNE KARTTUNEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Nykyaikaisella maatilalla monet käytettävät koneet, laitteet ja järjestelmät tuottavat ja keräävät dataa. Siirtyminen datatalouteen on muutosvaiheessa, jossa järjestelmät datan hyödyntämiseksi ja jakamiseksi vaativat vielä kehittämistä.

Datan omistajuuteen, välitykseen ja käyttöön liittyy useita uusia säädöksiä ja käytäntöjä, jotka ovat vielä kehittymässä. Maatilalla tuotettua dataa voidaan käyttää tilan oman toiminnan dokumentoimiseen, seuraamiseen ja kehittämiseen, mutta myös maatilaryhmän ja koko maataloussektorin hyväksi. Dataa voidaan myös myydä ja ostaa kehittyvillä datamarkkinoilla.

Työtehoseurassa toteutettiin alkuvuonna 2025 valtakunnallinen Manner-Suomen maatiloille suunnattu teknologiakysely, jossa tiedusteltiin muun muassa maatilalla tuotetun datan käytöstä ja kiinnostuksesta jakaa tätä dataa. Tähän aihealueeseen saatiin yhteensä 1768 käyttökelpoista vastausta. Vastaajat edustavat hyvin kaikkia maamme maakuntia. Vastaajat kuitenkin painottuvat jossain määrin keskikokoista suurempien tilojen omistajiin.

Valtaosa tilalla tuotetun datan jakamisesta kiinnostuneista olisi valmis jakamaan dataa korvausta vastaan ja vähemmistö ilmaiseksi. ”Tehokkaista hyödyntäjistä” korvausta vastaan dataa olisi kiinnostunut jakamaan 60–80 prosenttia vastaajista datan käyttötarkoituksesta riippuen. Vain oman toiminnan kehittäjissä vastaavia datan jakajia on 44–67 prosenttia ja ”ei-hyödyntäjissä” 23–30 prosenttia.

Data ensisijaisesti oman tilan käyttöön

Pullonkauloja kerättävän datan hyödyntämisessä

Kyselyn mukaan tilalla tuotettua dataa hyödyntävät eniten tilat, joilla peltopinta-ala on suuri, joilla tuotannon arvioidaan jatkuvan yli 10 vuotta, joilla päätuotantosuuntana on siipikarjatalous tai maidontuotanto (taulukko 1) tai tila on omistusmuodoltaan osakeyhtiö.

Huomattakoon, että osakeyhtiömuotoiset maatilat ovat useimmiten maito-, sika- ja siipikarjatiloja.

Vaikka nykyiset koneet, laitteet ja järjestelmät keräävät monenlaista dataa, sitä kuitenkin hyödynnetään vain osittain. Järjestelmät datan hyödyntämiseksi ja jakamiseksi ovatkin vasta kehittymässä. Kyselyssä tiedusteltiin, mitkä ovat vastaajien näkemysten mukaan keskisimpiä pullonkauloja datan hyödyntämisessä. Keskeisimmiksi pullonkauloiksi nimettiin datan tulkinta ja yhdistäminen muuhun tietoon, datan saaminen käyttöön sekä datan käsittelyyn sopivan työkalun puuttuminen.

Dataa jollain tavalla hyödyntävät kokevat yleisimmin pullonkaulaksi datan tulkinnan ja yhdistämiseen muuhun tietoon (kuva 2).

Datasta johdettuja tietoja hyödynnetään eniten oman tilan/tuotannon kehittämisessä ja toiseksi eniten lisäarvon tuottamisessa tilalla tuotetulle tuotteelle.

Yhteistyöverkoston, kuten tilaverkoston, toiminnan kehittäminen oli edellisiin nähden selvästi harvinaisempaa.

Data rahanarvoista omaisuutta Eniten tilalla tuotettua dataa ovat valmiit jakamaan joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan ne tilat, jotka sitä jo itse hyödyntävät. Käytännössä näitä olivat maitotilat

24

ja siipikarjatilat. ”Tehokkaista hyödyntäjistä” – jotka hyödyntävät dataa sekä oman tilan ja tilaverkoston toiminnan kehittämisessä että myös tuotteen lisäarvon tuottamisessa – lähes kaikki (yli 90 %) ovat kiinnostuneita jakamaan dataa. Vain oman tilan toiminnassa dataa hyödyntävistä vastaavasti 70–80 prosenttia on kiinnostunut datan jakamisesta ja ei-hyödyntäjistä vain 30–40 prosenttia.

TEHO

Dataa hyödyntämättömät puolestaan nimesivät yleisimmin pullonkaulaksi datan käsittelyyn sopivan työkalun puuttumisen. Dataa hyödyntämättömät nimesivät dataa hyödyntäviä useammin pullonkaulaksi ”muun syyn”, kuten kannattavuuden/kustannukset sekä motivaation ja ajan puutteen.

Kyselyyn vastanneiden kiinnostus tilalla tuotetun datan jakamiseen ”tehokkaiden hyödyntäjien” (n=43), vain oman toiminnan kehittämisessä hyödyntävien (n=166) ja ”ei-hyödyntävien” (n=1407) mukaan.

Keskeiset pullonkaulat kerätyn datan hyödyntämisessä ”tehokkaiden hyödyntäjien” (hyödyntävät oman tilan toiminnan ja tilaryhmän toiminnan kehittämisessä sekä tuotteen lisäarvon tuottamisessa, n=43), vain oman toiminnan kehittämisessä hyödyntävien (n=166) ja ”ei-hyödyntävien” (n=1407) mukaan.

Oman tilan/tuotannon kehittämisessä

Yhteistyöverkoston (esim. tilaverkosto) toiminnan kehittämisessä

Tuotteen tai tuotoksen lisäarvon (esim. hiilijalanjälki, jäljitettävyys) tuottamiseen

Siipikarjatalous

63,6

15,0

35,0

Maidontuotanto

44,3

14,0

32,3

Sikatalous

36,0

8,3

8,3

Naudanliha

20,0

9,0

8,0

Kasvinviljely

13,4

3,7

5,7

Lammas-/vuohitalous

12,5

0,0

3,8

Muu eläin

10,0

5,0

0,0

Hyödynnettiinkö tilallasi vuonna 2024 tilan koneiden ja järjestelmien tuottamaa dataa? Suhteelliset osuudet [%] vastanneista.

TEHO

25

TTS-Manageriin uutta sisältöä EERIKKI KAILA, TTS TYÖTEHOSEURA

TYÖTEHOSEURA

TTS-Manager on Työtehoseurassa kehitetty monipuolinen laskentaohjelma maatilan töiden suunnitteluun sekä työmäärän ja -kustannusten laskentaan. Kevään aikana ohjelmaan on lisätty uusia toimintoja ja sisältöä maatilan työvoiman resurssointiin ja työmäärän hallintaan. Myös TTS-Kone -laskentaohjelmasta on julkaistu päivitys.

TTS-Manager tarjoaa kasvintuotannossa monipuoliset vertailumahdollisuudet viljelykasvi-, kone- ja menetelmävalintojen sekä viljelyalojen ja peltolohkojen sijainnin vaikutuksista työmäärään, töiden ajoittumiseen, työn tuottavuuteen ja kustannuksiin. Ohjelmalla voi myös tarkastella töiden ulkoistamisen tai palkatun työvoiman käytön vaikutuksia kasvikohtaisiin työkustannuksiin.

Lisäksi sillä voi selvittää kasvinviljelyn konetöiden polttoaineen kulutusta ja siitä aiheutuvia hehtaarikohtaisia CO2-päästöjä. Kotieläintuotannon osalta ohjelma sisältää työajan laskentapohjat nauta- ja sikatiloille. Ohjelmalla voi vertailla mm. eläinten hoitotöissä käytettävien menetelmien ja koneiden sekä eläinten lukumäärien vaikutusta hoitotöiden työmäärään, työn tuottavuuteen ja kustannuksiin.

Ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti maatalousyrittäjien ja neuvojien käyttöön, mutta sitä voidaan hyödyntää monin tavoin myös alan koulutuksessa ja tutkimuksessa. Oppilaitoksia varten TTS-Manageriin on kehitetty omia toimintoja, joiden avulla opettajat voivat jakaa perustamansa maatilan lähtötiedot halutuille opiskelijatunnuksille. Tämä on kätevää esimerkiksi harjoitustöissä, joissa opiskelijat tekevät laskelmia saman maatilan lähtötiedoilla.

Lue lisää TTS-Manager https://ttsmanager.tts.fi TTS-Kone https://ttskone.tts.fi

26

TEHO

Kasvinviljelyn sesonkitöiden suunnittelu Maatilan töiden suunnittelussa erityistä huomiota vaativat kasvinviljelyn sesongit. Etenkin kylvöön ja sadonkorjuuseen on varattava riittävästi työvoimaa ja konekapasiteettia, jotta työt saadaan tehtyä suunnitellussa ajassa sadon laadun ja määrän varmistamiseksi.

TTS-Managerin avulla voidaan mitoittaa konekapasiteetti järkeväksi tilan tuotantomäärään ja töihin käytettävissä olevaan aikaan verrattuna. Ohjelmalla on helppo havaita suunniteltujen koneketjujen pullonkaulat ja vertailla töiden eri organisointitapojen (oma työ, tilayhteistyö, urakointi) taloudellisuutta.

Ohjelman lähtötietoihin syötetään maatilan töihin päivittäin käytettävissä oleva oma ja palkattu työvoima työntekijöittäin. Näistä tiedoista luodaan päiväkohtainen työvoimaresurssi. Kasvilaskelmiin on lisätty kentät töiden keskimääräisten aloitusajankohtien syöttöön.

Ohjelma antaa maatilan sijainnin mukaan oletukset kasvikohtaisista kylvö- ja sadonkorjuutöiden aloitusajankohdista. Tietokantaan on tätä varten lisätty Ilmatieteen laitoksen dataa tehoisan lämpösumman keskimääräisestä kertymästä yli viideltätoista sääasemalta ympäri Suomen.

TTS-Managerin aikajana on havainnollinen esitys maatilan päivittäisestä työvoimasta, töiden ajoittumisesta ja työmäärästä yhden kalenterivuoden aikana.

Ohjelma näyttää tulossivuilla havainnollisen aikajanan maatilan päivittäisestä työvoimasta, töiden ajoittumisesta ja työmäärästä yhden kalenterivuoden aikana.

Aikajanasta näkee nopeasti, jos suunnitelmaa pitää tarkistaa ja ratkaisuja muuttaa työmäärän hallitsemiseksi. Lisäksi tulossivuille on lisätty taulukot maatilan työvoiman käytöstä. Tauluista nähdään maatilan töihin resursoitu oma ja palkattu työvoima kuukausittain ja laskelmavuotena sekä työvoiman käyttö kasveittain ja kotieläimittäin töiden organisoinnissa tehtyjen valintojen mukaan. Lisäksi sivulla on vuositason vertailutaulu oman ja palkatun työvoimaresurssin riittävyydestä työmäärän nähden.

TTS-Koneen päivitetyt esimerkkilaskelmat TTS-Kone on selainpohjainen laskentaohjelma, jolla voi laskea työkoneiden ja koneketjujen kustannuksia.

Ohjelma sisältää yli 280 esimerkkilaskelmaa koneista ja laitteista, joiden pohjalta omien kustannuslaskelmien laadinta on helppoa. Esimerkkilaskelmien lähtötiedot, kuten koneiden hankintahinnat, ajajan palkat ja polttoaineen hinnat, on toukokuussa päivitetty

ohjelman tietokantaan. Samalla ohjelmaan on lisätty TTS:n urakointihintakyselyn tulokset viime vuoden toteutuneista urakointihinnoista.

TTS-Kone on suunniteltu erityisesti koneurakoitsijan kustannuslaskennan ja hinnoittelun työkaluksi.

Ohjelmalla voidaan esimerkiksi laskea, mikä on kustannukset kattava urakointitaksa tai kuinka paljon urakointitöitä pitää koneelle vuodessa kertyä, jotta koneinvestointi olisi kannattava. Laskelmia voidaan käyttää myös vertailtaessa oman koneen kustannuksia urakointipalveluiden käyttöön. Ohjelma sisältää myös konekohtaisen sähköisen huoltokirjan, johon voi kirjata huollot ja korjaukset sekä seurata koneen toteutuneita kunnossapitokustannuksia.

Tutustu ohjelmiin ilmaiseksi TTS-ohjelmiin voi tutustua ilmaiseksi kahden viikon ajan rekisteröitymällä niiden koekäyttäjäksi. Koekäytössä ohjelmien toimintoja on rajoitettu. Kaikki toiminnot saa käyttöönsä tilaamalla vuosilisenssin ohjelmien verkkosivulta. TTS-Managerin vuosilisenssin hinta maatalousyrittäjälle on 130 € ja TTS-Koneen 90 € (alv. 0 %). Oppilaitoksiin ja muihin organisaatioihin räätälöidään sopiva ratkaisu tapauskohtaisesti.

TEHO

27

Kukkahumua ja juridiikkaa

– kahden yrittäjän tarina MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

VEERA AROLA JA SANNA RANTA

Työtehoseura toteuttaa parhaillaan useita yrittäjyyden kehittämishankkeita eri puolilla Suomea. Kurkistetaan Kymenlaakson ELO-hankkeessa mukana olevan Veera Arolan ja Kainuun KAINU-hankkeen osallistujan Sanna Rannan yrittäjyyspolkuihin.

Veera Arolalla on Kotkassa kaksikin yritystä. Somistevuokraamo Humu tarjoaa vuokrattavia somisteita erilaisiin juhliin ja tapahtumiin, ja KukkaHumu on erikoistunut yksilöllisiin tekokukkasomistuksiin.

Miten oma yrityksesi sai alkunsa?

Somistevuokraamo Humu syntyi hyvin konkreettisesta tarpeesta. Olin järjestämässä omia juhlia, ja huomasin, kuinka hankalaa ja kallista oli löytää kauniita somisteita vain yhden päivän käyttöön. Samalla tiesin, että monilla juhlanjärjestäjillä on into tehdä itse, mutta harvalla on säilytystilaa tai budjettia hankkia kaikkea omaksi.

Ajattelin, että miksei voisi olla palvelua, josta saisi helposti vuokrattua näyttäviä ja viimeistellyn näköisiä somisteita. Siitä idea lähti: halusin tarjota juhliin kauniita yksityiskohtia ilman turhaa kertakäyttöisyyttä. Somistevuokraamon kautta tuli myös kiinnostus kestokukkiin ja KukkaHumu perustettiin asiakkaiden tarpeisiin.

Joskus sanotaan, että yrittäjäksi synnytään, siihen ei voi oppia. Mitä mieltä olet?

Uskon, että yrittäjyys voi syntyä monella tavalla. Joillakin se on sisäänrakennettuna. Mutta yrittäjyyttä voi varmasti myös oppia ja kehittää ja ainakin itse kehitän sitä joka päivä. Itse olen kasvanut yrittäjäperheessä ja olen lapsesta asti kasvanut yrittäjyyteen. Olen kuitenkin aina myös ollut idearikas luonne ja halunnut keksiä ratkaisuja pulmiin. On ollut hienoa huomata, kuinka opin tällä yrittäjyyden polulla päivä päivältä enemmän tekemällä ja havainnoimalla konkareita.

28

TEHO

Olit mukana Leijonan Luolassa. Onko julkisuus muuten yrittäjälle tärkeää?

Leijonan Luola oli huikea ja voimaannuttava kokemus!

Olen niin onnellinen, että menin mukaan pitkän pohdinnan jälkeen. Se pakotti kiteyttämään oman liiketoiminnan ytimen ja pohtimaan, mihin suuntaan haluaa yritystä viedä ja mikä on kannattavaa. Olen monelle sanonut, että ehdottomasti kannattaa mennä, jos yhtään miettii asiaa. Julkisuus voi olla yrittäjälle tärkeä väylä kertoa tarinaansa ja tavoittaa uusia asiakkaita – etenkin visuaalisessa ja elämyksellisessä bisneksessä.

Näytät aina hymyilevältä ja iloiselta. Mikä saa sinut jaksamaan?

Rakkaus omaan työhön, siihen mitä tekee. Myös se, kun asiakas liikuttuu kukkainstallaatiosta tai kertoo, että juhlat ylittivät odotukset – ne hetket tuovat pienelle yrittäjälle suurta iloa. Olen myös luonteeltani superpositiivinen ja pyrin löytämään kaikesta hyvää.

Olet mukana ELO-hankkeessa. Mikä on mukana olossa tärkeintä?

ELO-hankkeessa tärkeintä on verkostoituminen ja vertaistuki. Yrittäjyys voi olla yksinäistä, joten on tärkeää päästä jakamaan kokemuksia muiden kanssa ja saada sparrausta. Lisäksi arvostan sitä, että tällaiset hankkeet avaavat uusia näkökulmia – joskus yksi keskustelu voi muuttaa koko suunnan. Ilo olla mukana hankkeessa, olen saanut siitä jo nyt paljon itselleni!

Spesium Oy:n yrittäjä Sanna Ranta tarjoaa lakipalveluja ja johtamisen tukea kotipaikkanaan Suomussalmi.

Mikä sai sinut lähtemään tälle alalle?

Päätin jo lukiossa, että hankin ammatin, jolla voi tehdä paljon erilaista työtä ja joka antaa mahdollisuuden tutkia vaihtoehtoja myöhemminkin. Juristin koulutus oli hyvä vaihtoehto. Olen päässyt tekemään todella paljon erilaista työtä kehittämisestä ja esihenkilötyöstä yrittäjyyteen saakka. Ja myönnetään, että koska olen 1980-luvun lapsi, Matlockilla oli oma osuutensa asiaan!

Joskus sanotaan, että yrittäjäksi synnytään, siihen ei voi oppia. Mitä mieltä olet tästä?

En kyllä allekirjoita tätä, sillä mitä tahansa, myös yrittäjän ajattelu- ja toimintatapoja voi todellakin oppia!

Itse valitsin valmistumisen jälkeen uran työntekijänä ja myöhemmin virkamiehenä erityisesti siksi, että varmistin elantoni ja pääsin rakentamaan osaamista kokemuksen kautta. Kasvoin ajan ja kokemuksen myötä siihen, että rohkaistuin hyppäämään uuteen tuntemattomaan, yrittäjyyteen.

Miten oma yrityksesi sai alkunsa ja mitä se tarjoaa?

Virkamiesuralla koin sekä paljon hienoja puolia valtion palveluksesta, mutta myös niitä asioita, joita en allekirjoittanut tai asioita, jotka eivät olleet minun arvojeni mukaisia. Arvostan yhteistyötä, luottamusta, vapautta ja verkostomaista työntekotapaa. Päätin kokeilla omia siipiäni yrittäjänä, jonka palvelu rakentuu näiden arvojen päälle.

Myyn stressin hallintaa, jos sellaiseksi juridisten ongelmien ratkaisemista voidaan kutsua. Teen konsultointia erityisesti johtamisen ja yritysten prosessien kehittämisessä sekä yksityis- ja pienten yritysten juridiikkaa.

Olet mukana KAINU-hankkeessa. Mikä on siinä sinusta tärkeintä?

Hankkeessa on kaksi todella tärkeää pointtia juuri minulle: ensinnäkin verkostoituminen ja toiseksi uuden yrityksen kehittäminen. On todella arvokasta päästä

sparrailemaan muiden yrittäjien kanssa tärkeistä asioista.

Esimerkiksi markkinoinnin kammaripäivä oli upea, ja tarvittavat toimenpiteet käytiin ideoita herättävällä tavalla läpi.

Juristina olet varmasti usein tekemisissä vaikeiden ja henkilökohtaistenkin asioiden kanssa. Mikä saa sinut jaksamaan?

Tämä on ihan totta, ja sellainen teflonpinta on pitänyt vuosien mittaan kehittää. Mikäli kaikki huolet ja murheet ottaisi itselle kannettavaksi, ei sitä millään kestäisi.

Tärkeää on olla sellaisia asioita elämässä, jotka vievät ajatukset pois työasioista kokonaan. Myös omien mielen työkalujen selkeyttäminen on arvokasta, sillä meillä on tosi pitkät työurat Suomessa tehtävänä.

Olitko koskaan aikaisemmin kuullut Työtehoseurasta?

Itä-Suomen yliopistossa Työ- ja organisaatiopsykologian kokonaisuutta suorittaessani löysin Työtehoseuran materiaaleineen. Sain kuvan, että sen tekeminen on erittäin laadukasta ja ammattimaisella otteella parannetaan suomalaista työkulttuuria. Kun huomasin KAINU -hankkeen, päätin heti lähteä matkaan.

ELO – Elinvoimaista työtä ja yrittäjyyttä Kymenlaaksossa ja KAINU - Kainuun yrittäjänaiset ja nuoret tiiviimpään verkostoon ovat Työtehoseuran 2024-2026 toteuttamia Euroopan Unionin osarahoittamia hankkeita.

TEHO

29

Mitä uutta TTS metsäalalla?

PERTTI HOURUNRANTA JA NIKO KARHU, TOIM. SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Uusia opintomoduuleita metsänomistajille ja ajankohtaisia aineistoja metsäkoneenkuljettajille - TTS Työtehoseuran metsäalan koulutus ja tutkimus vastaavat sinne, missä on tarve.

TTS Työtehoseura on tarjonnut metsänomistajille Metsäalan ammattitutkintona metsätalousyrittäjä -koulutusta syksystä 2020 lähtien. Koulutus on suunniteltu erityisesti metsänomistajille, jotka haluavat syventää osaamistaan ja kehittää metsätalouden liiketoimintaansa. Koulutuksen keskiössä on ollut vahva talousosaaminen, joka on auttanut opiskelijoita ymmärtämään metsätalouden taloudellisia ulottuvuuksia ja tekemään kannattavia päätöksiä. Opiskelijat ovat saaneet käytännönläheisesti ja monipuolisesti oppia metsänhoidon ja talouden hallinnan taitoja.

- Opiskelijat ovat saaneet käytännön kokemusta metsän mittauksesta ja kuviotietojen päivittämisestä, mikä on olennaista metsän arvon määrittämisessä ja hoitotoimenpiteiden suunnittelussa. Talouslaskelmat, tarkkojenkin laskelmien laatimiset metsänhoidon kustannuksista ja tuotoista ovat olleet tärkeä osa koulutusta, avaa yksikön johtaja Pertti Hourunranta koulutuksen sisältöjä. Muita aiheita ovat olleet puukaupan asiat, kuten tarjouspyynnön tekeminen ja tarjousten vertailut sekä tila-arvioiden teko, joka auttaa metsänomistajia arvioimaan metsätilojen arvoa ja potentiaalia.

Uusia opintomoduuleita Metsätalousyrittäjäkoulutus jatkuu edelleen, ja uutena kuviona tarjonta laajenee ajankohtaisilla opintomoduuleilla. Uusien opintomoduulien myötä opiskelijat voivat räätälöidä opintonsa entistä vapaammin. Tämä antaa opiskelijoille mahdollisuuden keskittyä juuri niihin osa-alueisiin, jotka ovat heille ja heidän metsätaloudelleen tärkeimpiä.

- Uudet opintomoduulit tarjoavat laajan valikoiman aiheita, kuten metsänhoidon erityiskysymyksiä, metsän monimuotoisuuden säilyttämistä ja lisäämistä, sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä metsätaloudessa, jatkaa Hourunranta. Monipuolisuus tekee koulutuksesta entistä joustavamman ja henkilökohtaisemman. ”Koulutus on antanut arvokkaita työkaluja ja tietoja, joita voi hyödyntää suoraan omassa metsätaloudessa.

Koulutus on antanut tietoa, joka auttaa parantamaan metsän tuottavuutta ja kestävyyttä. Tästä hyötyvät niin metsänomistajat kuin ympäristö.” – Ote metsätalousyrittäjä-koulutuksen palautteesta.

30

TEHO

Tehohakkuu-hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta.

Lisätietoa www.mmsaatio.fi

Käynnissä Tehohakkuu-hanke Kevään korvilla käynnistynyt Tehohakkuu-hanke kehittää metsäkonealalle uusia työmenetelmiä ja oppimateriaaleja, joiden avulla voidaan pienentää kuljettajakohtaisia tuottavuuseroja, parantaa työn laatua ja edistää työhyvinvointia.

- Hakkuutyö on paljon muutakin kuin koneen hallintaa.

Kuljettajan on jatkuvasti havainnoitava ympäristöään, ennakoitava tilanteita ja hallittava koneen liikkeet tarkasti. Kyse on hienomotoriikasta, havaintomotoriikasta ja työpisteen suunnittelutaidosta – näitä kaikkia voidaan harjoitella ja kehittää, taustoittaa ammatin erityispiirteitä koulutuspäällikkö Niko Karhu.

Metsäkoneen ohjaamossa istuu ammattilainen, jonka työ vaikuttaa suoraan metsänhoidollisiin tavoitteisiin, korjuujäljen laatuun, polttoaineenkulutukseen – ja jopa koko puunkorjuuketjun tehokkuuteen. Hakkuukoneenkuljettaja tekee jatkuvasti tärkeitä päätöksiä ja arvioita puiden valinnasta, rungon katkonnasta ja koneen liikkeistä. Samalla hän pyrkii työskentelemään sujuvasti, säästämään polttoainetta ja minimoimaan vauriot.

- Vaikka moderni hakkuukone on teknisesti kehittynyt, ei tehokkuus synny itsestään. Kuljettajasta johtuvat erot tuotoksessa voivat olla useita kymmeniä prosentteja, ja usein ratkaiseva tekijä on kuljettajan työtapa. Työtehoseuran Tehohakkuu-hanke tarttuu tähän ilmiöön ja kehittää tutkittuun tietoon perustuvia työmenetelmiä ja oppimisratkaisuja koko alan käyttöön, kuvailee Karhu.

Kuormitus keveämmäksi Tehohakkuu-hankkeen ytimessä ei ole pelkästään tuottavuuden parantaminen, vaan kyse on myös työhyvinvoinnista. Kun kuljettajan kognitiivista kuormitusta vähennetään, työ muuttuu sujuvammaksi ja mielekkäämmäksi. Lisäksi oikein suunniteltu ja toteutettu työ tukee fyysistä jaksamista ja ehkäisee virheitä, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa metsälle tai koneelle.

Tehohakkuu-hankkeen merkitys ulottuu näin yksittäistä kuljettajaa pidemmälle. Kun alalle saadaan selkeitä ja tutkittuja työmenetelmiä, koko toimiala hyötyy.

Metsäkoneyrittäjät saavat tehokkaampia työntekijöitä, oppilaitokset ajantasaista opetussisältöä, ja metsäalan ammattilaiset paremman mahdollisuuden jatkuvaan kehittymiseen. Työtehoseurassa aiemmin toteutettu Tehoajo-oppimisympäristö sai paljon kiitosta visuaali-

Kuljettaja tekee työtään usein yksin, vaihtelevissa olosuhteissa ja pitkissä työvuoroissa. Jos työ on suunniteltu ja toteutettu hyvin, kuljettajan on helpompi keskittyä olennaiseen ja jaksaa paremmin.

suudestaan ja helppokäyttöisyydestään. Nyt hankkeessa rakennetaan sen pohjalle uusi moduuli, joka keskittyy nimenomaan hakkuutyöhön.

Kuljettajille ja oppilaitoksille Tehohakkuu-hankkeessa tavoitteena on tarjota kuljettajille ja kouluttajille käytännönläheistä tukea arjen työhön. Oppimissisällöt pohjautuvat työntutkimukseen, käytännön konetyöhön, konedataan, videoanalyysiin ja simulaattoriharjoituksiin. Tavoitteena on havainnollistaa mm. miten ylimääräiset nosturiliikkeet vaikuttavat työn tuottavuuteen ja polttoaineen kulutukseen, miten työpisteen suunnittelulla voidaan ehkäistä turhaa siirtelyä ja parantaa ergonomiaa, ja miten metsänhoidolliset valinnat voidaan tehdä tehokkaasti ja hallitusti.

Kehitetyt mallit julkaistaan Työtehoseuran eCampus-oppimisympäristössä, jossa käyttäjille tarjotaan videoita, analysoitua konedata-aineistoa ja esimerkkejä työn kehittämisestä. Oppimisympäristö on avoin ja maksuton, ja se on suunniteltu niin, että sitä voi käyttää sekä perusopetuksessa että täydennyskoulutuksessa.

Lisää Työtehoseuran koulutukset metsänomistajille, jotka panostavat metsänsä tulevaisuuteen. www.tts.fi/koulutusalat/metsaala/

TEHO

31

Metsätieteiden maisterikyselyt – tietoa koulutuksen kehittämiseen RIITTA KILPELÄINEN, TTS TYÖTEHOSEURA KUVAPANKKI PIXABAY

Metsätieteiden maistereiden koulutuksen tuottamia oppimistuloksia, arvioita koulutuksen toteutuksen työelämävastaavuudesta ja koulutuksen jälkeistä laadullista työllisyyttä on seurattu TTS Työtehoseuran tutkimuksissa vuodesta 2017 lähtien.

Työtehoseurassa toteutettiin vuonna 2024 neljättä kertaa kyselytutkimus, jonka kohderyhmänä olivat tällä kertaa vuosina 2021–2023 metsätieteiden maistereiksi valmistuneet henkilöt. Toistuvien kyselyjen tavoitteena on tuottaa tietoa koulutuksen systemaattisen kehittämistyön tueksi. Tutkimuksen rahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriö.

Positiivinen suunta Metsätieteiden yliopistokoulutuksen kyselytutkimuksissa kysytään valmistuneilta arvioita koulutuksen sisällöistä ja toteutuksesta. Niin opintojen työelämävastaavuus kuin koulutuksen aikana syntyneet työelämäyhteydetkin koettiin melko hyviksi, ja arviot näistä olivat vuoden

2024 kyselyssä kehittyneet positiiviseen suuntaan (kuvio 1). Lisäksi kokonaisarvio koulutuksesta on parantunut jokaisella kyselykerralla.

Vuoden 2024 vastaajat kokivat metsätieteiden yliopistokoulutuksen kehittäneen eniten tiedonhankintataitoja, analyyttista ja systemaattista ajattelua, kriittistä tiedonkäsittelyä, metsän uudistamisosaamista sekä metsäekologian ja metsäluonnonhoidon osaamista.

Heistä työskenteli kyselyhetkellä 22 prosenttia tutkimustehtävissä, 18 prosenttia metsätalouden sekä 13 prosenttia ympäristönsuojelun ja yritysvastuun tehtävissä, joten parhaiten kehittyneille taitoalueille on myös kysyntää työmarkkinoilla.

Metsätieteiden maistereiden arvioita koulutuksesta (keskiarvoina: 1=ei lainkaan -- 6=erittäin paljon / 1=heikko – 6=erittäin hyvä)

32

TEHO

Vastaajien arviot ovat olleet useammalla kyselykerralla heikolla tasolla esihenkilö- ja asiakaspalvelutaitojen sekä puukaupan, myynnin ja markkinoinnin osaamisen kehittymisestä. Vuoden 2024 kyselyn vastaajilla yleisimpiä valmistumisen jälkeisiä työtehtäviä olivat puunhankintaan sekä asiakaspalveluun ja neuvontaan liittyvät tehtävät. Työmarkkinoilla on siis kysyntää myös sellaisesta osaamisesta, johon valmistuneet kokevat jäävän puutteita metsätieteiden yliopistokoulutuksen aikana. Sivuaineopintoina suoritetut kauppatieteiden tai johtamisen opinnot eivät nykyisellään nivoudu riittävän hyvin osaksi metsätieteiden substanssiosaamista, ja osaamisen koetaan jäävän työtehtävissä tarvittavaa osaamistasoa heikommaksi.

lisäksi vahvistavan koulutuksen aikana opittuja taitoja sekä luovan yhteyksiä työelämään. Opinnäytetöiden merkitys työllistymisen edistäjänä oli metsätieteiden maistereiden mielestä vähäisempi kuin harjoittelujen.

Koulutuksen antamat valmiudet työelämässä toimimiseen koettiin melko hyviksi.

Mahdollisuuksia tutustua monenlaisiin metsäalan työtehtäviin toivottiin koulutukseen lisää. Vastaajat ideoivat, että tällainen voisi toteutua lyhyempikestoisina, muutaman päivän tutustumisjaksoina erilaisiin metsäalan työnantajiin ja tehtäviin. Tämä helpottaisi oman osaamisen rakentamisessa työelämän tarpeita vastaavaksi.

Harjoittelut edistävät työllistymistä Opintoihin sisältyvät harjoittelut koettiin tärkeimmiksi työllistymistä edistäneiksi tekijöiksi metsätieteiden yliopistokoulutuksen toteutuksessa. Niiden koettiin

TTS Julkaisut Metsätieteiden yliopistokoulutuksen tuottama osaaminen, Kilpeläinen & Lautanen (2025) Metsätieteiden maistereiden laadullinen työllisyys, Kilpeläinen & Lautanen (2025) Tutustu lisää www.doria.fi > Työtehoseura, Metsätalous

TEHO

33

Vaikuttaminen on ratkaisujen tarjoamista SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseuran Metsäalan EU-akatemia valmentaa metsäalan ammattilaisia vahvaan vaikuttamiseen. Faktat, sopivan nöyrä asenne, toisten kunnioittaminen ja selkeät viestit toistuvat vinkkeinä EU-tason viestinvälitykseen.

Metsäalan EU-akatemia on uusi avaus metsäalan ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi. Valmennuksen avauspäivät pidettiin Helsingissä 10.-11.4.2025.

- On aivan erityistä, että koolla oli näin erilaisilla taustoilla metsä- ja puuteollisuuden yrityksiä, edunvalvojia, yhdistyksiä, hallintoa ja tutkimusorganisaatioita. Lopulta kyse on siitä, että yhteisesti reagoidaan muutoksiin, arvioivat Metsäalan EU-akatemian projektipäällikkö, TTS Työtehoseuran yksikön johtaja Henna Hurttala ja akatemian rakentamisessa keskeisessä roolissa toiminut Mikko Ohela Ohela Consultingista. Yksilötasolla osallistuja oppii EU-päätöksenteon logiikkaa ja vaikuttamisen keinoja. Laajemmin katsottuna otetaan haltuun EU-osaamista ja viedään porukalla viestiä eteenpäin.

EU-vaikuttamiseen viisaasti ja oikea-aikaisesti

suhtautua ihmisiin kunnioituksella. Vaikuttaminen on aina myyntitilanne, jossa tarjotaan ratkaisuja, sellaisiakin, josta vastaanottaja ei ole edes ollut tietoinen.

Metsäalan merkityksellisyys on osattava perustella, sillä kestävyys ja monimuotoisuus ei välttämättä ole kaikille tuttua, totesi Pesonen.

Ymmärrettävä EU:n muutoksia Historian ja poliittisen kehityksen ymmärrys on vaikuttajille tärkeää, jotta osaa suhteuttaa oman agendansa osaksi laajempaa kokonaisuutta. Helsingin Yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa vaikuttava akatemiatutkija Timo Miettinen näkee EU:a järjestelmänä, joka muuttuu jatkuvasti ja jonka on reagoitava jatkuvasti uusiin haasteisiin. - Haasteet, jotka ovat nyt esillä, liittyvät historiaan ja kysymys onkin, miten jatkuvasti

Läpi Metsäalan EU-akatemian näkökulmina ovat, mitä nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa ja miten asioihin vaikutetaan. Perusasioista liikkeelle, oli asianajaja, OTT Sonya Walkilan agenda kurssin avaukseen. - On hyvä tietää, mistä lähtökohdista toimivat EU:n toimielimet, näistä tärkeimpinä Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto, ja miten direktiivit ja asetukset syntyvät. Prosessit ovat hitaita.

Lakiehdotuksen valmisteluun kuluu helposti kuukausia, yli vuosi tai parikin.

Viisaaseen ja oikea-aikaiseen EU-vaikuttamiseen kannusti maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Tiina Rytilä. - Hyvän EU-vaikuttamisen elementtejä ovat läsnäolo, heikot signaalit, verkostot, ajoitus, kannanmuodostus, yhteistyö ja ennakkovaikuttaminen.

Läsnäolo Brysselissä on tärkeää, sillä vaikuttaminen tapahtuu erilaisissa kohtaamisissa.

Ratkaisujen tarjoamista painotti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen, jonka aiempi tausta on mm. Euroopan viljelijä- ja osuuskuntajärjestö Copa-Cogecan pääsihteerin tehtävistä. - Edunvalvonnassa on tärkeää tehdä kotitehtävät kunnolla ja

34

TEHO

Mikko Ohela Ohela Consulting Oy:stä, Metsäalan EUakatemian projektipäällikkö Henna Hurttala, Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson ja Työtehoseuran toimitusjohtaja Teemu Hassinen avasivat valmennuspäivät.

sopeudutaan uuteen aikakauteen. Tämän hetken kohtalonkysymyksiä on, miten EU sopeutuu Trumpin turvallisuuspoliittiseen ajatteluun ja kauppapoliittiseen linjanmuutokseen, ja toisaalta miten EU reagoi Kiinan kasvavaan vaikutusvaltaan, arvioi Miettinen.

Metsäalan vaikuttajille vinkkinä on viedä eteenpäin sellaisia ratkaisuja, jotka toimivat koko EU-tasolla. Uusia kumppaneita voi löytyä myös muilta sektoreilta kuin omalta toimialalta.

Mepit hyvä väylä vaikuttamiseen Euroopan parlamentin 720 jäsentä edustavat unionin kansalaisia. Yksi näistä edustajista on europarlamentaarikko Elsi Katainen, joka kannusti metsäalan toimijoita matalan kynnyksen yhteydenpitoon. - Juuri nyt erityisen hyvä sauma on kiertotalousnäkökulmille, jotka ulottuvat maatalous- ja metsätalouden sivuvirtoihin saakka.

Tarvetta on löytää käytännön ratkaisuja näihin, totesi Katainen. Oman viestin viemisen lisäksi on tärkeää tuntea vastapuolen argumentit. - Suomalaiset mepit ovat mielellään mukana yhteyden rakentamisessa myös muiden maiden meppeihin. Yhteyttä voi ottaa ihan sähköpostitse, ja mielellään tavataan.

Metsäalan EU-akatemian avauspäivillä asiantuntijapuheenvuoroista vastasivat artikkelissa nimettyjen lisäksi Paul Brannen CEI-Bois-verkostosta, Marko Mäki-Hakola MTK:sta, Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä, Esa Hyvärinen Fortumilta ja Teemu Seppä Metsähallituksesta. Toukokuussa vierailukohteena oli maa- ja metsätalousministeriö, jossa kuultiin useita puheenvuoroja hallinnon näkökulmista ja EU-säädöksistä.

Valmennuskokonaisuus huipentuu Brysselin ammattimatkaan syksyllä 2025.

Metsäalan EU-akatemia ykkösen osallistujat ryhmäkuvassa. Vaikuttamistyö on joukkuepeliä.

Metsäalan EU-akatemia on Suomen Metsäsäätiön rahoittama ja TTS Työtehoseuran toteuttama hanke, jossa pilottikoulutuksella lisätään EU-asioiden parissa nyt ja tulevaisuudessa työskentelevien osaamistasoa EU:n päätöksenteosta, politiikasta vaikuttamisesta. EU-osaamisen lisääminen turvaa osaltaan suomalaisen metsäsektorin menestystä myös tulevaisuudessa. Taustalla on Juha Ojalan ja Jim Antturin tekemä Esiselvitys metsäalan EU-akatemiasta (2023).

TEHO

35

Kehitä johtajuuttasi tavoitteellisesti – osaamista suoraan työelämään Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto sopii sinulle, kun haluat kehittyä johtajana ja saada työhösi lisää varmuutta, vaikuttavuutta ja suunnan. Koulutusta on suunnattu erityisesti: • Ajoneuvoalalle • Kuljetusalalle • Pien- ja yksinyrittäjille • Varastoalalle

”Koulutuksessa sain tutustua yritysten kirjoon ja tuoreita näkökulmia.” ”Tärkeää on saada tietoa, jota voi viedä käytäntöön.” ”Parasta oli yhteinen ryhmä.”

Tutustu koulutuksiin: www.tts.fi → Koulutusalat → Esimiestyö ja työnjohto

www.tts.fi | Nurmijärvi | Vantaa | Turku