Teho-lehti 4/2024

LUE TEHO DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TEHO

TEE LUMITYÖT OIKEIN 10 METSÄALAN PITOVOIMA 22 PYYKKI SILEÄKSI

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE 4/ 2024

24

Sisältö

4/2024

Kiitos juhlavuodesta

3

Juha Ojala: Vahtivuoron päättyessä

4

Teemu Hassinen: Toimitusjohtajan tervehdys

5

Kohtaamisia hyvässä seurassa, Työtehoseurassa

6

Onnea eläkepäiville

7

Vuoden Työtehoteko-palkinto Väylä ry:lle

8

Kysymyksiä ja vastauksia työntutkimuksesta

9

Tee lumityöt oikein!

10

TTS:ssä Tapahtuu

12

Lisää EU-osaamista metsäalalle

14

Elintarvikehuolto kriisiaikoina

16

Lasin ja lasitteen vauriot

18

Maatilan omistajanvaihdos

20

Tutkimus metsäalan pitovoimasta

22

Pyykki sileäksi nopeasti ja helposti

24

Ennallistamisen ympärille syntyy uutta taloutta

26

Hiekkaa, kuituja ja pehmeitä patjoja – lehmille

28

Lisää kansainvälistä liikkuvuutta

30

Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Sirpa Pussinen, Markku Lätti ja Henna Hurttala Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Vastavalo, Pentti Sormunen Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi

Luonto tarjoaa parhaat palvelut

32

Seuraava lehti ilmestyy 14.3.2025

Mitä on Soft Land Art?

34

Työtehoa Tanelin tapaan

35

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 150€, Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa Liity jäseneksi www.tts.fi/tts/jasenille TILAUKSET Tilaushinnat 2025 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200

2

TEHO

Työtehoseura 100 vuotta

Kiitos juhlavuodesta!

Työtehoseuran 100-vuotisjuhlavuosi lähestyy päätöstään. Juhlavuoden teema on ollut muuttuva työ ja hyvät asiat, joita työelämässä on sadan vuoden aikana tapahtunut. Kuten historia on osoittanut, ovat ammatillinen koulutus, työelämän tutkimus ja kehitys aina ajankohtaisia – ne eivät mene muodista.

Työtehoseura kiittää jäseniä, asiakkaita, opiskelijoita, yhteistyökumppaneita, sidosryhmiä, henkilökuntaa sekä kaikkia tavalla tai toisella juhlavuoteen osallistuneita. Historiaa arvostaen ja kiinnostavaa tulevaisuutta odottaen suuntaamme kohti Työtehoseuran seuraavia vuosikymmeniä.

TEHO

3

Juha Ojala

Vahtivuoron päättyessä Työtehoseura on kehittänyt suomalaista työtä, sen tuottavuutta ja työhyvinvointia jo 100 vuotta.

Tähän sadan vuoden historiaan mahtuu monia suhdanteita, kriisejäkin ja useita toiminnan-/toimitusjohtajia. Itselläni on ollut kunnia toimia Työtehoseura-konsernin toimitusjohtajana peräti yhdeksän vuotta. Se on monipuolisen työurani pisin yksittäinen tehtävä.

Omalle vahtivuorolleni sattui heti aluksi rahoituskriisi. Tuskin oli johtajasopimuksessa muste kuivunut, kun silloinen hallitus leikkasi ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitusta 240 miljoonaa euroa. Samaan aikaan alkoi ammatillisen koulutuksen lakireformi, joka edelleen heikensi kaltaistemme yksityisten toimijoiden edellytyksiä. Konsernin tase oli heikohko ja jouduimmekin voimakkaasti sopeuttamaan toimintaa uuteen tilanteeseen ja parantamaan kilpailukykyämme monin tavoin. Tästä selvittyämme tuli korona. Korona muutti yhdessä yössä toimintatapojamme, ja siitäkin selvittiin. Nyt on toimintaympäristössämme taas uusia haasteita – niistäkin selvitään!

Työtehoseuran toiminnan keskiössä on sen henkilöstö, 200 eri alojen asiantuntijaa. Olen kovin tyytyväinen siitä, että henkilöstömme voi

hyvin ja työilmapiiri on hyvä, jos ei jopa erinomainen. Kehitys on ollut viime vuodet ilahduttavan positiivista. Lähiesimiehiin luotetaan, keskustelemme avoimesti ja koemme tekevämme tärkeätä ja merkityksellistä työtä. Ne ovat merkittäviä vahvuuksia, joiden varaan toimintaa voi rakentaa. Seuraamme myös asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyyttä. He näkevät palvelumme laadukkaina, luotettavina ja asiakaslähtöisinä. Myös yhteistyö asiakkaiden kanssa toimii hyvin.

Imagomme on erinomainen ja Työtehoseuran brändi on hyvä. Tästä on hyvä jatkaa.

Vuosien mittaan koulutuksen laatupalaute on parantunut ja uusia koulutuksia on kehitetty innovatiivisesti. Koulutuksen volyymia on kasvatettu ja olemmekin tällä hetkellä keskisuuri toimija ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimus- ja kehittämistyö on toimintamme ytimessä, sillä erotumme muista toimijoista. Toimintaa on vähitellen laajennettu ja kehitetty. Omaa sydäntä lähellä ovat olleet uudet Akatemia-tyyppiset projektit, joita olemme itse kehittäneet ja lisäksi meille on niitä tarjottu toteutettavaksi. Työtehoseuraan luotetaan ennakkoluulottomana edelläkävijänä. Erityisesti T&K-toiminnan on oltava juuri sitä jatkossakin. Ehkä vieläkin rohkeammin ennakoivaa.

Juha Ojala, metsäneuvos Työtehoseuran toimitusjohtaja vuosina 2015-2024

4

TEHO

Pitkäjänteisen toiminnan perustana on terve talous. Konsernin tasetta on määrätietoisesti vahvistettu ja se on mahdollistanut viime vuosien merkittävät investoinnit ajanmukaiseen koulutuskalustoon ja myös rakennusten remontteihin.

Se myös mahdollistaa uuden Keimolan toimipaikan suunnittelun ja toteuttamisen. Investointi tulee olemaan Työtehoseuran historian merkittävin.

Omasta puolestani haluan kiittää asiakkaitamme, sidosryhmiämme ja koko henkilöstöämme mielenkiintoisista vuosista vahtivuorollani.

Työtehoseura jatkaa menestystarinaansa seuraavalle vuosisadalle!

Teemu Hassinen

Toimitusjohtajan tervehdys Työ voi olla samaan aikaan tuottavaa ja mukavaa, mutta ei vallatonta – saati vallan vastuutonta.

Valta – sana saa aikaan paljon mielikuvia, jopa tunteita. Valta on läsnä arjessamme monin eri tavoin ja monella tasolla. Me kaikki käytämme valtaa jossain muodossa ja myös me kaikki olemme vallan käytön kohteena. Ei siis hätkähdetä, valta on luonnollinen asia, mutta on hyvä riittävästi tiedostaa sen olemassaolo, ilmenemismuodot ja vaikutukset.

Valta on läsnä työelämässä monin tavoin, myös silloin kun kehitämme työn tuottavuutta. Yleisesti johtamisessa tiedostamme asemaan

perustuvan muodollisen vallan.

Uskon, että asemaan perustuvalla vallalla on paikkansa edelleen, vaikka hierarkkisuuden korostamisesta olemmekin siirtyneet joustavampiin toimintamalleihin. Rakentavan johtamisen kannalta on ratkaisevaa, kuinka asemaan perustuvaa valtaa käytetään. Vallan säilymistä ja hyvää johtajuutta tukee useiden tutkimusten mukaan vallan käyttäjien suhtautuminen valtaan vastuuna ja kyky tukea muita sekä halu auttaa ihmisiä onnistumaan.

Myös muut vallan ilmenemismuodot saavat yhä enemmän sijaa työelämässä. Nykyisin organisaatiokulttuureissa korostuu luottamus ja vapauksien mahdollistaminen.

Luottamus ja vapaus motivoivat työntekijää, uskon tämän tukevan myös tuottavuutta. Luottamus ja vapaus hajauttaa valtaa tekijöille.

Mahdollistava organisaatiokulttuuri tarjoaa sijaa epämuodolliselle vallalle. Tämä korostaa myös vastuun merkitystä. Tunnistammeko vallan myötä siirtyvän vastuun ja kuinka vastuunkanto näyttäytyy?

Oma valta-asemansa on tiedostettava, jotta vallan mukana tuoman vastuun saattaa kantaa. Valtaa kun on tiedostettua ja tiedostamatonta, muodollista ja epämuodollista. On tärkeää, että ymmärrämme vallan ilmenemismuodot ja vallan käyttömme esim. työyhteisössä. Työyhteisössä nimittäin valtaa käyttää

moni muukin kuin vain pomo. Käytämmekö asemaamme, asiantuntijuuteemme tai vaikka karismaan perustuvaa valtaa organisaation, kollegoiden ja asiakkaiden eduksi?

Oikeaa kohdennusta edistää, kun pidämme mielessä organisaation tavoitteet ja myös riittävän suunnitelmallisuuden vallan käytössä.

Vanhaa sanontaa mukaillen - valta on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Tuottavuus kehittyy harvoin ilman yhteistyötä. Paraskaan johtaja ei luo yhteistyötä yksin, tähän vaikutamme kaikki. Tuottavuuden kehittäminen vaatii koordinointia ja johtamista, johtajalla on valtaa vaikuttaa esimerkiksi tavoitteisiin, toimintamalleihin ja vaikka palkitsemiseen – tarkka paikka. Kuitenkin lopulta moni tuottavuuteen liittyvä päätös tehdään työntekijän tasolla, tämä vaatii sitoutumista, jopa intohimoa tuottavuuteen. Kaikista tavoitteista ja sovituista toimintamalleista huolimatta työntekijällä on paljon valtaa vaikuttaa työtehoon ja tuottavuuteen.

Kehitetään yhdessä ja innovatiivisesti työn tuottavuutta teknologinen kehitys huomioiden. Näin vahvistuva työn hallinnan tunne sekä onnistumisen kokemukset tukevat työhyvinvointia ja samalla organisaatio menestyy. Tehdään tämä luottamukseen perustuen ja ketterästi. Mutta ei vallattomasti, saati vallan vastuuttomasti.

Teemu Hassinen, TTS Työtehoseura Toimitusjohtaja 1.10.2024 alkaen

TEHO

5

Kohtaamisia hyvässä seurassa, Työtehoseurassa Työn muutos ja Työtehoseuran tarina ovat näkyneet monin eri tavoin juhlavuoden viestinnässä, tapahtumissa ja materiaaleissa.

Juhlavuosi jää mieleen lämminhenkisistä tapaamisista, tulevaisuuteen luotaavista suunnitelmista ja arvokkaasta historiasta.

Starttina Työtehoseuran juhlavuoteen olivat kansikuvat Helsingin Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa.

Kutsuvierasjuhla, henkilökunnan juhla, asiakas- ja yleisötapahtumat sekä opiskelijoiden juhlalounas olivat lämminhenkisiä tapahtumia.

Puhuttelevaan Työn muutos -valokuvanäyttelyyn on voinut tutustua tilaisuuksissa ja Sarka Maatalousmuseossa.

Juhlavuotena on tehty arvokasta yhdistyksen historian taltiointia. Kansallisarkistoon on luovutettu ry:n vanhimpia dokumentteja, kuten pöytäkirjoja ja muistiinpanoja.

6

TEHO

Onnea eläkepäiville Työtehoseurasta siirtyvät eläkkeelle arvostetut asiantuntijat ja pidetyt työntekijät. Lämmin kiitos yhteisistä vuosista ja kaikkea hyvää eläkepäiville!

Leena Manneri toimi Työtehoseurassa markkinoinnin tehtävissä kunnioitettavan 30-vuotisen työuran.

Juha Ojalan toimitusjohtajakaudella on käynnistetty Työtehoseuran historian mittavin investointi, uusi toimipiste Vantaan Keimolaan. Juha muistetaan monipuolisena vaikuttajana ja arvostettuna kollegana.

Tutkija Tarja Marjomaa tunnetaan asumisen ja kotitalouksien rautaisen lempeänä huippuasiantuntijana 38 vuoden ajalta. .

TEHO

7

Vuoden

Työtehoteko-palkinto Väylä ry:lle SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA MATTI RAJALA

Työtehoseuran ja Suomalaisen työn valtakunnallisessa Työtehoteko-kilpailussa haettiin käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteko-kilpailun voittajana palkittiin Väylä ry, joka tekee vaikuttamistyötä kehitysvammaisten ihmisten työtilanteen parantamiseksi.

Työtehotekona oli ”Työn tehostaminen yksilöllisellä työn räätälöinnillä”-toimintamalli, jossa työtä suunnitellaan henkilökohtaisen osaamisen ja taitojen lähtökohdista.

Kilpailuraati antoi erityisen arvon sovellettavuudesta mille tahansa toimialoille sujuvien työprosessien ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

Työtehoteko-kunniamaininnat saivat ravintola-alan yritys Kukko & Koukku Oy ja rakennetun ympäristön asiantuntijapalveluita tarjoava Welado Oy. Kukko & Koukku Oy:n ideana oli ravintola-alalle kehitetty

8

TEHO

”GNips-pidike”, joka pitää ravintolalinjaston tarjoiluvuoassa ottimet siististi paikoillaan. Welado Oy:n työtehoteko, ”Yhteisperehdytyksellä kohti sujuvaa ja menestyksekästä yhteistyötä”, sai raadilta erikoismaininnan panostuksesta vuoropuheluun ja toisten ymmärtämiseen. Tiedonkululla on työn tuottavuudessa erityinen merkitys.

Kilpailun voittajat julkaistiin Suomalaisen työn järjestämässä Syty! -seminaarissa 3.10.2024 Helsingissä.

Työtehoseuran toimitusjohtaja Teemu Hassinen luovutti Työtehoteko-kilpailun 5000 euron pääpalkinnon Väylä ry:n Heidi Kotirannalle ja Roda Ali Mirelle. Kunniamaininnan vastaanotti Welado Oy:n Sonja Hernesniemi. Onnittelemassa myös kilpailun puuhahenkilöt Anna-Maija Kirkkari Työtehoseurasta ja Suomalaisen työn Katri Viippola. Onnea voittajille!

Kysymyksiä ja vastauksia työntutkimuksesta SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA OILI SINILEHTO VOIGT

Mihin työaika kuluu, miten työprosesseja voi parantaa? Ammattitaitoisen työntutkijan tekemä työntutkimus kertoo faktat työn sujuvuudesta.

Mitä työntutkimus on?

Työtehoseura on avuksi

Lyhyesti sanottuna työntutkimuksella selvitetään mitä työssä tapahtuu, mitä tehtävä työ sisältää, miten sitä tehdään ja miksi. Työtehtäviä tutkimalla ja mittaamalla saadaan tietoa nykytilanteesta, jotta työprosesseja voidaan selkeyttää ja työn tekemisen mahdollisuuksia parantaa.

Työtehoseura tarjoaa yrityksille työntutkimus- ja kehittämispalveluita. Alkukartoituksessa jutellaan tarpeista, toiveista ja mahdollisuuksista. Samoin työntutkijaksi kouluttautuminen onnistuu Työtehoseuran vuosittain toteuttamassa Työntutkijan valmennusohjelmassa.

Ilmoittautuminen on juuri nyt avoinna.

Kenelle työntutkimus sopii?

Perinteisesti työntutkimusta pidetään teollisuusalojen juttuna, mutta näin ei ole: työntutkimus soveltuu kehittämisen työkaluksi toimialasta riippumatta, metallipajoista palvelualoille.

Juttua varten on haasteltu Työtehoseuran erikoistutkija Veli-Matti Tuurea.

Mikä on työntutkimuksen uusi suunta?

Yhä enemmän on siirrytty kokonaisvaltaiseen yrityksen kehittämiseen, jossa ajankäytön selvitys on vain yksi osatekijä. Tarkastelu voi sisältää myös olosuhdetekijöiden, kuten melun, tärinän ja valaistuksen, sekä kuormitustekijöiden mittauksia esimerkiksi työasennoista ja nostotilanteista. Työntutkimusta leimannut mielikuva kellokallettamisesta väistyy vähitellen.

Miten työntutkimuksesta saa eniten irti?

Parhaaseen tulokseen päästään, kun perinteiseen työntutkimukseen yhdistetään henkilöstön näkemykset.

Näin saadaan keskusteluun näkymätön työ, jonka nimenomaan työntekijä tietää. Osallistuminen sitouttaa ja motivoi henkilöstöä. Onnistuneet ratkaisut parantavat tuottavuutta ja lisäävät hyvinvointia. Työntutkimuksen avulla saadaan myös tietoa toteutettujen ratkaisujen vaikuttavuudesta.

Työntutkijan valmennusohjelma 2025 TTS koulutuskalenteri Yritysten kehittämispalvelut Työntutkimus ja työn tuottavuus - www.tts.fi

TEHO

9

Tee lumityöt oikein!

MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA HANNU HUOVILA / VASTAVALO

Oletko sinä juuri se, joka sadattelee pimeällä pihalla lumikolan kanssa ainaista lumentuloa? Valkoisten hankien talvisen kimmellyksen vastaparina on, että lumesta huolimatta on ulkona pystyttävä liikkumaan kävellen, autolla tai muilla kulkuvälineillä.

Säiden muuttuessa entistä huonommin ennustettavaksi ja erilaisten ääri-ilmiöiden lisääntyessä vastassa voi olla yllättäen metri uutta lunta tai tiukka muuri jäätynyttä sohjoa. Millaisilla keinoilla ja välineillä kannattaa lähteä tilannetta ratkomaan?

Fyysiseltä kuormitukseltaan lumityöt ovat vähintään keskiraskasta työtä. Oikeat lumenluontitekniikat ovat tärkeitä, sillä niillä säästää niin selkää kuin kallista aikaa.

Lumitöitä tehdään kylmässä, mikä tuo vaatimuksia pukeutumisen suhteen. Myös hengitys- ja verenkiertoelimistö kuormittuvat, ja omat rajat on tunnistettava.

Lumenluonti on myös välinelaji: tarjolla on muutakin kuin perinteinen yhden koon lumikola.

Muista alku- ja loppuverryttelyt On hyvin yleistä, että lumitöihin lähdetään riuhtomaan kylmiltään. Pitäisi kenties lähteä kiireellä töihin ja auto on lumivallien takana pihatien päässä. Silloinkin on hyvä verrytellä ja venytellä edes hiukan. Alkulämmittelyllä ehkäistään venähdyksiä ja kipeytymisiä, ja saadaan vauhtia verenkiertoon. Myös työn lopuksi on loppuvenyttelystä hyötyä. Lumityöt ovat oikein tehtynä oikein hyvä kuntosalin korvike, mutta riskirajoilla rehkiminen voi kostautua. On muistettava omat fyysiset rajoitukset, tauotukset, kunnolliset työvälineet ja oikeat työtavat.

10

TEHO

Oikea vaatetus Vaikka lämpömittari näyttää nollaa ja lumitöissä pukkaa hikeä, tarvitaan kylmässä tehtävään työhön kunnollinen vaatetus. Paras vaihtoehto on talvikäyttöön sopiva ulkoilu- tai urheilupuku, jossa pystyy hyvin liikkumaan. Ääreisosien - pää, sormet, varpaat – jäähtymiseen kannattaa kiinnittää huomiota, eli ilman päähinettä ja hanskoja ei työhön kannata ryhtyä. Kunnollinen suojaus on aina parempi kuin paleltumavammat. Lumitöihin liittyy usein liukkaus, joten kengiksi valitaan sellaiset, joiden kanssa ei lipsu ja pysyy tukevasti pystyssä.

Kunnolliset työvälineet Lumitöihin on tarjolla monenlaisia välineitä. Perustyökalu on lumikola. Lumikolia on eri levyisiä, valittavissa erilaisiin tarpeisiin ja eri ihmisille. Mitä märempää lumi on, sitä kapeammalla lumikolalla työ kannattaa tehdä, jottei kolaaminen muutu liian raskaaksi. Parhaissa malleissa on myös erilaisia otevaihtoehtoja. Markkinoilla on heijastimilla varustettuja kolamalleja, mikä on hyvä lisä ainakin lähellä tiealueita työskennellessä. Heijastimet on toki hyvä olla myös työvaatteessa. Lumikolaa ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota kärjen vahvuuteen ja materiaaliin: teräksinen kärkivahvike auttaa höyläämään lumen tarkasti pinnoilta.

Kolaamista täydentää lumen lapiointi. Lapioiksi voidaan tarvita sekä tasakärkinen lumilapio lumen siirtämiseen, että tukeva pistolapio tiivistyneen tai jäätyneen lumen hakkaamiseen. Onpa olemassa myös akkukäyttöisiä lumilapioita. Kolan ja lapion välimuoto on lumentyönnin.

Niillä on helppo työnnellä lunta ja siirtää sekä hieman myös nostaa lumimassoja. Lumentyönnin voi korvata lumikolan pienemmillä pihoilla.

Harja on hyvä apuväline kriittisten paikkojen, kuten ulkoportaiden ja luiskien, lakaisemiseen lumesta. Harjaa vastaava apuväline on kaareva lumilasta, jolla voi päästä käsiksi tarkasti hankalampiinkin paikkoihin. Joissain malleissa on pyörivä lastaosa.

Lisäksi on olemassa erilaisia koneellisia lumenpoistovälineitä. Lumilingoista osa on jo akkukäyttöisiä. Koneilla voidaan keventää työtä, mutta haittana voi olla melu.

Koneet vaativat polttoainetta tai sähköä toimiakseen, mikä lisää käyttökustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Koneiden kanssa työskennellessä on muistettava turvallisuusasiat ja turvaetäisyydet. Ne vaativat myös huoltoa pysyäkseen toimintakuntoisina ja turvallisina.

Huomio työasentoihin Työasentoihin pätee sama kuin erilaisessa fyysisessä työssä yleensäkin. Lumi, etenkin märkä lumi, on yllättävän painavaa. Ei ole hyvä ahnehtia liian isoja kuormia kerrallaan. Työtä tehdään pääasiassa alakropalla, kolan ollessa melko lähellä kehoa, joten taakka on lähellä vartaloa.

Lunta nostaessa pidetään selkä suorana, joustetaan polvista ja tehdään nostotyö jalkojen lihaksilla. Tuki- ja liikuntaelimistön kannalta lumen työntäminen kolalla tai työntimellä on lapioimista parempi vaihtoehto.

Selän ja käsien rasitusta sekä vääntöliikkeitä kannattaa välttää. Lapiotyössä on hyvä vaihtaa välillä kätisyyttä, jotta rasitus on symmetristä, lumikolalla taas rasitus on automaattisesti tasaisempaa. Vaihtelu on hyväksi, joten eri menetelmiä voi vaihdella pihan lumitöissä.

Lumen heitto lapiolla on selälle kriittisin hetki, jossa on vältettävä asennon kiertymistä.

Omalle kropalle on oltava armollinen ja tehtävä työtä sen mukaisesti. Jos voimat loppuvat, voi työtä jatkaa myöhemmin. Jos taas jaksamista riittää, naapurissa saattaa myös asua huonokuntoisempi ihminen, joka voi ilahtua lumityöavusta.

TEHO

11

TTS:ssa tapahtuu FinnBuild-messuilla kokoontuivat rakennusalan ammattilaiset Rakennusalan Suomen suurin tapahtuma, FinnBuild, on järjestetty jo vuodesta 1974. Tapahtuma kokoaa yhteen rakennusalan toimijoita ja yrityksiä. Työtehoseuran osastolla pääsi kokeilemaan muiden muassa nostoalan simulaattoreita ja sukeltamaan virtuaalitodellisuuden avulla koulutuksen tulevaisuuteen. Työtehoseura kouluttaa rakennusalan ammattilaiseksi useissa eri koulutusohjelmissa: talonrakentajia, maarakentajia, kattoasentajia, laatoittajia, torninosturinkuljettajia, työnjohtajia ja monia muita.

Maatalouskonemessuilla palkitsemisia ja innovaatioita Helsingissä Maatalouskonemessuilla oli Työtehoseura näkyvästi mukana: AGRI-Inno -kilpailun voittajaa Spogen.ai:ta olivat palkitsemassa Työtehoseuran Juha Ojala ja muut raatilaiset MTK:sta, ProAgriasta, Maaseudun Tulevaisuudesta ja Suomen Messuista. Spogen.ai:n innovaationa on viljelijöitä auttava puhuva tekoälyavustaja modernin maatalousteknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen.

AGRI-Inno -palkinto annetaan joka vuosi suomalaiselle henkilölle, ryhmälle, yhteisölle tai yritykselle, joka on kehittänyt alaa tukevan innovaation, joka tuo maatalouteen positiivista imagoa ja josta voi kehittyä kansainvälisestikin merkittävä tuote tai palvelu. Maatalouskonemessujen suositulla innovaatiotorilla pääsi tutustumaan Älysikala-pilotointiin ja Työtehoseuran messuosastolla oli tavattavissa maatalouden asiantuntijoita.

12

TEHO

Logistiikkamessut rennosti Tampereella Logistiikka-alan messutapahtuma keräsi Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen hallin täydeltä tyytyväisiä messuvieraita ja näytteilleasettajia. Työtehoseuran osastolla olivat logistiikka-alan rautaiset asiantuntijat kertomassa logistiikka- ja varastoalan koulutustarjonnasta.

Muiden muassa kuormalavahyllyturvallisuus kiinnosti kävijöitä: tiesitkö, että TTS kouluttaa kuormalavahyllytarkastajia?

Päivän kestävässä koulutuksessa osallistujat pätevöityvät kuormalavahyllystöjen määräaikaistarkastusten tekemiseen.

Vuoden oppisopimuskumppani ja -opiskelija Nobinalta TTS Työtehoseura valitsee vuosittain oppisopimuskumppanin ja -opiskelijan.

Tänä vuonna palkinnon saivat Nobina Finland South Oy ja Liisa Koskinen.

Nobina on pitkäjänteisesti kehittänyt henkilöstönsä osaamista ja osoittanut esimerkillistä tukea opiskelijoilleen. Liisa puolestaan on oppisopimuksensa aikana ollut aktiivinen, motivoitunut ja sitoutunut oman sekä yrityksensä kilpailukyvyn kehittämiseen. Palkittujen valinnoissa korostetaan oppisopimuskumppanin koulutusmyönteisyyttä, pitkäjänteistä henkilöstön kehittämistä sekä sitoutumista opiskelijoiden osaamisen kasvattamiseen ja ohjaamiseen työpaikalla. Vuoden oppisopimusopiskelijan valinnassa keskeisinä kriteereinä ovat aktiivisuus, motivaatio ja sitoutuminen oman osaamisensa sekä yrityksensä kilpailukyvyn kehittämiseen.

Onnea voittajille!

TEHO

13

Lisää EU-osaamista metsäalalle HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA TTS TYÖTEHOSEURA

Metsäalan EU-osaamisen lisäämiseksi on käynnistymässä pilottikoulutus, Metsäalan EU-akatemia. Taustalla on tarve vahvistaa metsäalan ammattilaisten osaamista Euroopan unionin päätöksenteon mekanismeista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. EU-osaajien määrää ryhdytään kasvattamaan strategisena investointina, tarkoituksena myös osaltaan vahvistaa metsäalan menestystä tulevaisuudessa.

Metsäalan toimintaympäristö on muuttunut ja EU-osaajia tarvitaan lisää. Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, unionin energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan säädökset ja aloitteet kohdistuvat myös metsiin enenevissä määrin. Esimerkiksi ennallistamisasetuksen myötä yhä useampi metsäalan toimija kohtaa EU:n päätöksentekoa työssään.

Metsäsektori lähtee kasvattamaan EU-osaamistaan laajalla rintamalla järjestämällä Metsäalan EU-akatemia -pilottikoulutuksen vuoden 2025 aikana. Alalla on tunnistettu selkeä tarve lisätä ymmärrystä ja osaamista EU:sta ja sen sääntelyn vaikutuksista metsien käyttöön Suomessa. Tarve käy ilmi esiselvityksestä, jonka TTS Työtehoseura toteutti vuonna 2023 Metsämiesten Säätiön rahoituksella.

Esiselvitysraportin yksi päähavainto oli, että osaamista tulee kasvattaa EU:n päätöksentekoprosessien ymmärtämisessä. Avainhenkilöiden tulisi ymmärtää vähintään yleisellä tasolla komission ja sen valmistelevien osastojen sekä parlamentin ja neuvoston roolit ja toimintaperiaatteet, ja aikataulutus päätöksentekoprosesseissa.

Näin luodaan pohja tehokkaalle, oikea-aikaiselle ja onnistuneelle vaikuttamiselle. Kiinnostavana huomiona raportissa nostettiin esille nuoret: haastattelujen mukaan nuorille alalle tulijoille pidettiin täsmäkoulutuksen lisäksi tärkeinä työkierron, harjoittelujen ja erilaisten poolien tuomia mahdollisuuksia EU-osaamisen kasvattamiseksi.

Koulutuksella ja viestinnällä arvioitiin olevan vaikutusta myös EU:n edunvalvontatehtäviin hakeutumiseen.

14

TEHO

Pilottikoulutus liikkeelle 2025 Metsäalan EU-akatemian muutaman päivän mittaisessa, kahteen osaan jaetussa koulutuksessa perehdytään muun muassa EU-päätöksenteon perusteisiin, kotimaan kannanmuodostukseen, vaikuttamiseen, viestintään ja verkostoissa toimimiseen. Metsätalouden eri intressiryhmät tulevat ehdottamaan osallistujia kahdelle samansisältöiselle kurssille, jotka järjestetään vuoden 2025 aikana. Kiinnostuksensa kurssia kohtaan voi jo myös ilmaista suoraan Työtehoseuralle; varsinainen ilmoittautuminen alkaa joulukuussa 2024 ja ensimmäinen koulutus toteutetaan huhti-toukokuussa 2025. Kahteen noin 20 hengen ryhmään haetaan osallistujia kattaen laajasti metsätalouden arvoketjuja ja eri toimijoita niin kentältä kuin työpöytien äärestä. Osallistujat työskentelevät jo nyt tai tulevat työskentelemään EU-asioiden parissa tulevaisuudessa.

Osallistujille on luvassa sparrausta, luentoja ja vierailuja valtakunnan johtavien asiantuntijoiden valmennuksessa.

Kurssin käytännön järjestelyistä vastaa TTS Työtehoseura.

- Nyt on yhdestoista hetki saada EU-asioissa osaamista metsäalallakin entistä laajemmalle joukolle. Eiköhän oteta kohtaloa omiin käsiin ja hyödynnetään tämä Metsäsäätiön mahdollistama tilaisuus oppia vaikuttamisen tavoista ja kanavista, kannustaa Työtehoseurassa Metsäalan EU-akatemiasta vastaava Henna Hurttala.

Valtaosan Metsäalan EU-akatemia -pilottikoulutuksen rahoituksesta myöntää Suomen Metsäsäätiö. Lisäksi Metsämiesten Säätiö on myöntänyt siemenrahoituksen koulutuksen suunnitteluun, ja koulutuksen osallistuvat tahot maksavat omavastuuosuuden.

Lisätietoja: Henna Hurttala, henna.hurttala@tts.fi, 050 329 7498

Esiselvitys metsäalan EU-akatemiasta Ojala, J. & Antturi, J. 2023. https://www.mmsaatio.fi/media/apurahahankkeiden-tiedostoja/ esiselvitys-metsaalan-eu-akatemiasta-2023.pdf

TEHO

15

Elintarvikehuolto kriisiaikoina SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Elintarvikkeiden huoltovarmuus puhuttaa globaaleissa kriiseissä ja epävarmoina aikoina. Ruoka Akatemian syksyn seminaarissa ja kenttäjaksolla pohdittiin: pitääkö olla huolissaan?

Huoltovarmuus on yhteiskunnan varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Se on jatkuvuudenhallintaa, jolla turvataan elintärkeät toiminnot elintarvikehuollossa, energiahuollossa, logistiikassa, terveydenhuollossa, finanssialalla, teollisuudessa ja digitaalisissa toiminnoissa. Elintarvikehuoltoon voi häiriöitä syntyä useista eri syistä. Tuoreessa muistissa ovat koronapandemian aiheuttamat jakeluhäiriöt, puhumattakaan sotatilanteiden tuomista uhkakuvista. Riskejä, joita pitää jatkuvasti ennakoida ja niihin varautua, ovat energiapula, verkkohyökkäykset ja tietojärjestelmäuhkat.

- Materiaalinen varautuminen on tärkeää elintarvikehuollossa. Ukrainan sodan alettua viljavarastoa on nostettu.

Tällä hetkellä Suomessa on elintarvikeviljan varastoa

noin yhdeksän kuukauden kulutusta vastaava määrä ja varastoissa on alkutuotannon tuotantopanoksia, kuten kylvösiementä. Polttoainetta maassamme on noin viiden kuukauden käyttöä vastaava määrä, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Miika Ilomäki.

Huoltovarmuus ei ole yksin valtion asia, vaan verkostossa toimimista ja aktiivista yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Huoltovarmuuskeskuksella on oma ruokapalvelupooli, jossa edustettuina ovat alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan ja jakelun näkökulmat. Myös kotitalouksilla on vastuuta kotivaran ylläpitämisestä. Suosituksena on 72 tunnin konsepti, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kotoa löytyy riittävästi vettä, elintarvikkeita ja lääkkeitä.

Ruoka Akatemia -seminaariin Helsingin Musiikkitalolle osallistui yli 80 osallistujaa.

Projektipäällikkö Anna-Maija Kirkkari herätti kysymyksen, puhutaanko ruuasta edelleen liian vähän? Tilaisuuden juonsi toimittaja Peter Nyman.

16

TEHO

Ruoka Akatemian kenttäjaksolle Seinäjoen seudulle osallistui nelisenkymmentä ruoka-alan vaikuttajaa. Kenttäjakson tutustumiskohteina olivat ruiswiskystä tunnettu Kyrö Distillery, logistiikkapalveluyritys Huhtala Logistics, maatalouskoneiden ohjaamoihin erikoistunut MSK Cabins, Atria ja Honkalan sikatila sekä elintarvikkeiden tutkimuksen ja kehityksen asiantuntijaorganisaatio Foodwest Oy.

Huoltovarmuus ja ilmastonmuutos Ruuantuotannossa ilmastonmuutokseen ja säiden ääri-ilmiöihin varautuminen ovat osa huoltovarmuutta.

Maailmanlaajuisten tilastojen mukaan vuosi 2023 oli ennätyslämmin ja arviona on, että ennätys rikkoutuu kuluvana vuonna. Ilmaston lämpenemisessä lähestymme jo 1,5 asteen rajaa.

Käytännön esimerkkinä kotimaasta Taalas nosti esille hiilensidontaan keskittyneet Carbon Action maatilat, joita on kaikkiaan 108 eri puolilla Suomea. Uudistavan viljelyn lähettiläs Baltic Sea Action Group (BSAG) tekee kansainvälisestikin tunnustettua tutkimusta, seurantaa ja tiedonvälitystä.

- Lämpötilan vaihtelevuus vuodesta toiseen liittyy valtamerien käyttäytymiseen ja pintalämpötiloihin.

Suuntina näkyvät helleaaltojen lisääntyminen, tulvaongelmat, kuivuus ja myrskyt, näkee ilmastotieteilijä, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Erityisenä huolenaiheena on merien lämpenemisestä johtuva arktisen jääpeitteen hupeneminen. Arvioidaan, että 2040-luvulla arktinen alue tulee olemaan osittain jäätön.

Huolista huolimatta on ratkaisujakin olemassa. - Niin sanotut G20-maat tuottavat 80 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Päästöjen vähentäminen näissä maissa on keskeistä. Globaalisti suurin haaste on lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö, toiseksi suurin haaste on metaanin vähentäminen, jota syntyy trooppisilta soilta, riisinviljelystä ja nautakarjasta, ja kolmanneksi suurin haaste on trooppisten, ei-uusiutuvien metsien hävittämisen lopettaminen, arvioi Taalas.

Työtehoseuran Ruoka Akatemiassa syksyn 2024 teemana oli huoltovarmuus ruokajärjestelmässä. Päättäjien ja vaikuttajien keskustelufoorumin tavoitteena on lisätä ymmärrystä koko suomalaisesta ruokajärjestelmästä.

Tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta käytiin seminaarissa ja kaksipäiväisellä Seinäjoen seudun kenttäjaksolla.

Tutustu lisää: syksyn seminaarin videotallenteet Ruoka Akatemia YouTube-kanavalla

TEHO

17

Lasin ja lasitteen vauriot - Astioiden lasikorroosiota voi ehkäistä TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

Jouluherkut ja yhdessä ruokailu ovat tärkeä osa joulunviettoa. Kauneimmat lautaset, lasit ja tarjoiluastiat kaivetaan esiin kruunaamaan juhlakattaus.

Pettymys voi olla suuri, jos säilytyksessä olleisiin astioihin on tullut samentumia ja rumia viiruja. Mistä ilmiö johtuu ja voiko siltä suojautua?

18

TEHO

PIXABAY

Lasikorroosio, kansanomaisesti lasirutto tai lasihome, ei tartu, mutta vaurioittaa vaivihkaa lasitavaraa ja astioiden lasitetta. Korroosion syntymiseen vaikuttaa ensisijaisesti lasin laatu. Myös käyttäjän toiminnalla on merkitystä.

TARJA MARJOMAA

Lasikorroosiota syntyy, kun lasin pinnalla tapahtuu kemiallista hajoamista kosteuden, kemikaalien ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Käytännössä lasipinnalta poistuu muun muassa kalsiumioneja. Lasin pinta alkaa hiljalleen säröillä, samentua ja värjääntyä.

Voimakkaat pesumenetelmät ja -aineet sekä mekaaninen käsittely lisäävät lasikorroosion riskiä. Vauriot ovat pysyviä eikä niitä voi korjata. Haurastunut lasi myös särkyy helposti. Lasikorroosio iskee herkimmin huonolaatuiseen tai vanhaan lasitavaraan sekä vanhojen posliiniastioiden lasituksiin. Myös aidot kristallilasit ovat vaarassa, sillä kristalli sisältää lyijyä tai muita metallioksideja, jotka reagoivat herkästi veden ja ilman kanssa.

Voiko lasikorroosiota estää?

Lasipinnan vaurioituminen kiihdyttää lasikorroosiota.

Vanhoja kristalli- ja muita lasiastioita ei ole suunniteltu konepestäviksi. Vahvasti emäksinen konepesuaine, korkea pesulämpötila ja mahdollinen hankautuminen pesussa voivat aiheuttaa laseihin pintavaurioita tai pahentaa niitä. Nykyaikaiset kristalliastiat voidaan yleensä pestä lyhyellä pesuohjelmalla alle 55 asteen pesulämpötilassa.

Hienoimmissa pesukoneissa on lasien kolhiintumista estäviä pidikkeitä ja matalan lämpötilan lasinpesuohjelmia.

Arvokkaat ja vanhat lasi- ja posliiniastiat kannattaa pestä käsin, kädenlämpöisellä vedellä, pehmeällä pesimellä ja neutraalilla käsiastianpesuaineella. Huolellinen huuhtelu ja kuivaus ennen säilytykseen laittamista on tärkeää.

Kristallilasit suositellaan pestäviksi kerran vuodessa, vaikkei niitä olisi käytetty. Kristalli pysyy hyväkuntoisena, kun pintaan kerääntyneet epäpuhtaudet ja kosteuden muodostama emäksinen kalvo pestään pois.

Säilytä kuivassa Kuiva, viileä ja tasalämpöinen tila on laseille ja lasitetuille astioille paras säilytyspaikka. Kosteassa tilassa lasin pinnalle kondensoituva kosteus synnyttää kemiallisen reaktion, joka muuttaa pinnassa olevia hiukkasia vesimolekyyleiksi. Ilmiö voi kiihdyttää lasikorroosiota.

Kostea kellari tai ulkotila eivät ole paras paikka aran tai vanhan lasitavaran säilytykseen. Kostea ympäristö edistää myös homeen ja sienien kasvua, mikä voi vahingoittaa lasitavaraa. Lasit säilytetään pystyasennossa, ettei niihin jää kosteutta. Käyttölasi ja lasitetut posliiniastiat eivät vaurioidu kovin helposti, mutta jos niitä joudutaan tilanpuutteessa pinoamaan, tehdään se varoen. Harvemmin käytettävät juhla-astiat voi kietaista kosteutta keräävään kankaaseen tai silkkipaperiin, joka suojaa pintaa naarmuuntumiselta.

Valkoisen, 1980-luvun alussa hankitun tarjoiluvadin lasitteessa olevat viirut ja värjäytymät ovat lasikorroosiota ja ilmestyneet salakavalasti kuluneen vuoden aikana.

Samentuma usein pinnallista Lasikorroosiota paljon yleisempi kiusa ovat kalkkisaostumat, joita astioihin syntyy etenkin kovan käyttöveden alueella. Saostumat puhdistuvat helposti happamilla aineilla, kuten etikalla tai sitruunahapolla. Astianpesukoneen vedenpehmentimessä käytettävä erikoissuola ja huuhtelukirkaste pehmentävät myös vettä, jolloin astiat kuivuvat nopeasti eikä niihin jää valumajälkiä.

Joissakin astianpesuainetableteissa on vettä pehmentävää suolaa ja huuhtelukirkastetta.

Juhlaserviisit käyttöön Lasikorroosio on harvinaista arkikäyttöön suunnitelluissa astioissa, mutta harvemmin käytetyn juhlaserviisin kanssa on syytä olla tarkkana. Lasikorroosio vaurioittaa lasia pysyvästi, mutta kalkkisaostumat, joita voi kertyä kaikenlaisiin astioihin, on helppoa puhdistaa. Kauniit juhla-astiat ovat käyttöesineitä ja tuovat iloa, joten niitä kannattaa käyttää sopivissa tilanteissa ympäri vuoden. Pesussa astioista saadaan pois niihin kertynyt pintapöly sekä epäpuhtaudet ja samalla nähdään, missä kunnossa ne ovat. Juhlapöytään kuuluvat, kauneimmat astiat ja lasit pysyvät pitkään hyväkuntoisina, kun niitä käytetään ja hoidetaan huolella ja säilytetään asiallisissa olosuhteissa.

TEHO

19

Maatilan omistajanvaihdos - mahdollisuus uudistaa ruoantuotantoa ja maaseutuyrittäjyyttä MINNA MATTILA-AALTO, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

HENNA HURTTALA

Maatilojen omistajanvaihdokset tarjoavat mahdollisuuden uudistaa ruoantuotantoa, maatilayrittäjyyttä ja turvata maaseudun tulevaisuus.

Koska omistajanvaihdokseen ei ole yhtä patenttiratkaisua, kulloinkin sopivien ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseen kannattaa panostaa.

Maatalous on murroksessa ja maatalousyritysten kannattavuus koetuksella. Kuluttajien ostokäyttäytyminen, hinnanmuodostus ja ympäristökriisit vaikuttavat voimakkaasti siihen, millainen ruoantuotanto on kannattavaa tulevaisuudessa. Maatalousyritysten omistajanvaihdosten tavoitteena on ennen kaikkea varmistaa ruoantuotannosta vastaavien tilojen jatkuvuus. Lisäksi omistajanvaihdoksilla voidaan edistää maaseudun elinvoimaa vahvistavaa monialaista maatalousyrittäjyyttä. Pelkkä maatilan omistajuuden siirtäminen vanhemmilta lapsille ei enää riitä vastaamaan muuttuvan ruoantuotannon ja yrittäjyyden vaatimuksiin. Tuotanto-olosuhteiden ja toimintaympäristön muuttuminen haastaa miettimään omistajanvaihdosta entistä vakavammin, laajemmin ja kauemmas tulevaisuuteen.

20

TEHO

Erilaisia omistajanvaihdoksia Maatilayritykset voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan niiden jatkumisen todennäköisyyden perusteella.

Asiantuntija- ja yrittäjäarvioiden mukaan noin 20–30 prosentilla maatiloista on hyvät edellytykset jatkaa ruoantuotantoa tulevaisuudessa. Noin 20 prosentin maatiloista arvioidaan lopettavan toimintansa lähivuosina joko liiketoiminnan heikon kannattavuuden tai sen takia, ettei yritystoiminnalle löydy jatkajaa. Noin 30–40 prosentilla yrityksistä liiketoiminnan jatkamisen edellytykset ovat epävarmat.

Tulevaisuudessa ruoantuotantoon keskittyvän, kannattavan maatilan omistajanvaihdoksen ytimessä on ruoantuotannollisen liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja jatkuvuutta varmistavien toimintavaihtoehtojen löytäminen. Kannattava ruoantuotanto tulevaisuudessa edellyttää kasvavien tuotantomäärien lisäksi yhä enemmän työvoimaa. Yrittäjä tarvitsee johtamisosaamista, jolla varmistetaan kestävän tuotannon lisäksi henkilöstön hyvinvointi ja työurien jatkuminen. Mikäli maatilan tulevaisuus ruoantuotantoon keskittyen ei näytä kannattavalta vaihtoehdolta, liiketoimintaa voidaan vahvistaa laajentamalla yritystoimintaa muille toimialoille. Monialayrittäjyyteen tähtäävällä maatilalla ei riitä ruoantuotantoon liittyvien ratkaisuvaihtojen punninta. Osaamisvaatimukset laajenevat muille toimialoille ja eri toimialojen liiketoimintaa integroiviin ratkaisuihin.

Jos maatilan liiketoiminnalle ei arvioida löytyvän edellytyksiä jatkaa, vaikka sitä laajennettaisiin monialayrittäjyyden suuntaan, liiketoiminnan alasajo voi olla ainoa järkevä vaihtoehto. Maatilayrityksen alasajo herättää kysymykset liiketoiminnan lopettavan yrittäjän toimeentulon vaihtoehdoista ja tuotantotilojen käytöstä tulevaisuudessa: mitkä ovat entisen yrittäjän tulonlähteet ja mihin ”siirretään” hänen omistamansa tilukset, kiinteistöt ja tuotantovälineet, jotta niiden arvo säilyy?

“Koska tilat ja niiden haasteet ovat erilaisia, omistajanvaihdosten tulee olla erilaisia.

Yhtä kaikenkattavaa patenttiratkaisua ei ole olemassa.”

Omistajanvaihdoksen keskeiset keskusteltavat ja päätettävät asiat.

Panostusta omistajanvaihdoksiin Maatilan omistajanvaihdokset ovat merkittävä keino ratkaista tulevaisuuden kimurantteja ongelmia, kuten ruoantuotannon kestävyyttä, maaseudun elinkelpoisuutta, työllisyyttä ja kansalaisten hyvinvointia niin maalla kuin kaupungissa. Omistajanvaihdoksia tunnistetaan kuitenkin piinaavaan negatiivinen asennoituminen ja vaihtoehtojen puute. Maatilan omistajanvaihdos on tuotannollisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti merkittävä, mutta alihyödynnetty mahdollisuus. Uusien vaihtoehtojen löytäminen vaatii katseen siirtämistä tulevaisuuteen, kykyä havaita muutostrendejä ja sopeuttaa liiketoimintaa muuttuvaan toimintaympäristöön.

Yrittäjä ei saa jäädä tehtävässä yksin. Toimivien vaihtoehtojen löytämistä auttaa parviäly, jossa liiketoimintaa eri suunnista ja liiketoimintaekosysteemin eri tasoilta ja paikoista tarkastelevat ihmiset tuovat näkemyksensä ja osaamisensa yhteen.

Niin päättäjien, yrittäjien kuin yrityksille palveluja tarjoavien organisaatioiden, kuten oppilaitosten tulee nostaa omistajanvaihdokset erityistä huomioita vaativien asioiden listalle. Omistajanvaihdoksiin yhdessä panostamalla voimme uudistaa maataloutta ja yrittäjyyttä ratkaisten tulevaisuuden haasteita kestävästi.

Tutustu lisää: Maatalousyritysten omistajanvaihdoksen apuvälineeksi on rakennettu omistajanvaihdospuu. Puu ja muuta tietoa omistajanvaihdosten tueksi löytyy Maaseutuverkoston sivuilta https://maaseutuverkosto.fi/omistajanvaihdos/

TEHO

21

Tutkimus metsäalan pitovoimasta RIITTA KILPELÄINEN, TTS TYÖTEHOSEURA PIXABAY

Metsäalan pitovoimassa keskeisiä tekijöitä ovat työn itsenäisyys, mahdollisuus kehittää osaamista ja vahva ammatti-identiteetti.

viidesosa kyselyn vastaajista ei ollut työskennellyt valmistumisen jälkeen metsäalalla. Tämä tilanne oli yleisintä metsuri-metsäpalvelujen tuottajilla. Heikoimmaksi metsäalan pitovoiman arvioivat metsäenergian tuottajat sekä puutavara-autonkuljettajat. Näissä ammateissa alalta pois siirtymistä suunnittelevien tai siirtymän jo tehneiden osuudet olivatkin suurimpia.

TTS Työtehoseura toteutti yhteistyössä Metsäkoulutus ry:n kanssa syksyllä 2023 kyselytutkimuksen, jonka kohderyhmänä olivat vuosina 2011–2018 metsäalan perustutkinnosta valmistuneet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsuri-metsäpalvelujen tuottajien, metsäkoneenkuljettajien, metsäkoneasentajien, puutavara-autonkuljettajien ja metsäenergian tuottajien työuran etenemistä perustutkinnosta valmistumisesta kyselyhetkeen. Lisäksi selvitettiin mitkä tekijät edistävät metsäalan pitovoimaa ja mitkä vaikuttavat metsäalan ulkopuolella työskentelemiseen.

Työhyvinvointi keskiöön Vaikutusmahdollisuus omiin työaikoihin, työn itsenäisyys ja hyvä työilmapiiri, vahva metsäalan ammatti-identiteetti sekä työn merkityksellisyys ja arvostus olivat merkittäviä metsäalan pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä kyselyn vastaajien mielestä. Metsäalan pitovoimaan vaikuttivat paljon myös hallinnan tunne työajoista, työn ja vapaa-ajan tasapaino, päivittäisten työmatkojen kohtuullisuus sekä työturvallisuudesta huolehtiminen.

Lähes puolet työssä metsäalalla Lähes puolet metsäalan perustutkinnon suorittaneista työskenteli metsäalan palkkatyössä tai yrittäjänä. Kaikista vastaajista oli 88 prosenttia työssä kyselyhetkellä syksyllä 2023. Metsäalan palkkatyössä tai yrittäjänä oli 47 prosenttia ja muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä 41 prosenttia. Työttömänä oli 4 prosenttia, opiskelua jatkoi 5 prosenttia ja muussa tilanteessa (eläkkeellä, vanhempainvapaalla) oli 3 prosenttia kyselyyn vastanneista. Metsäalan palkkatyössä olleiden osuus oli suurin metsäkoneasentajilla (56 %) ja metsäalan yrittäjien osuus suurin metsuri-metsäpalvelujen tuottajilla (21 %). Muun alan palkkatyössä olleiden osuus oli suurin puutavara-autonkuljettajilla (61 %) ja muun alan yrittäjien metsuri-metsäpalvelujen tuottajilla (8 %). Lähes

Metsäalan perustutkinnoista 2011-2018 valmistuneiden työllisyys ja alan pitovoima Työtehoseuran julkaisu 477, Kilpeläinen R. & Lautanen, E. https://doria.fi/handle/10024/188210

22

TEHO

Kuvio 1. Työllisyys syksyllä 2023 ammateittain (n=683, %)

Kokemus palkkauksen ja työn vaatimusten kohtaamisesta arvioitiin erittäin merkittäväksi tekijäksi metsäalan pitovoimassa. Avoimessa palautteessa metsäkoneenkuljettajana työskentelevä henkilö nosti esiin palkkaukseen liittyvät ongelmat: ”Metsäkoneenkuljettajan ammatti on aliarvostettu. Työssä pitää tietää valtavasti asioita, pitää olla tutkintoja, kuorma-autokortti yms. Valtavasti täytyy olla tietotaitoa ja kokemusta, siihen nähden palkka on todella pieni verrattuna moneen muuhun työhön. Tilanne alalla on se, että kokeneet kuljettajat poistuvat alalta sen alipalkkauksen takia.”

Metsäalalla työssä olleista vastaajista yli puolet koki halun huolehtia metsäluonnon hyvinvoinnista erittäin merkittäväksi metsäalan pitovoimaan vaikuttavaksi tekijäksi.

Metsäalan ulkopuoliset tahot eivät taas välttämättä ymmärrä metsäalan ammattilaisten tekemään työtä metsäluonnon hyvinvointia edistäväksi, ja tämä aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia oman työn hyväksyttävyydestä

ja arvostuksesta. Julkinen keskustelu metsistä koetaan repiväksi, ja siihen sisältyy paljon vastakkainasettelua erilaisista metsien käyttöön liittyvistä tavoitteista.

Tämä tuli esiin kyselyvastauksissa työhyvinvointia ja metsäalan pitovoimaa heikentävänä tekijänä.

Vastaajista 57 prosenttia arvioi erittäin merkittäväksi metsäalan pitovoimaan vaikuttavaksi tekijäksi mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja edetä työuralla vaativampiin työtehtäviin. Metsäalan pitovoiman ja työvoiman riittävyyden näkökulmasta osaamisen päivittäminen on erittäin merkittävässä roolissa, ja mahdollisuudesta työuran aikaiseen opiskeluun on huolehdittava jatkossakin.

Kuvio 2. Metsäalalla työskentelyyn liittyvät tulevaisuudensuunnitelmat ammateittain (n=683, %)

TEHO

23

Pyykki sileäksi nopeasti ja helposti ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN JA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA TYÖTEHOSEURA

Pyykin jälkikäsittelymenetelmät ovat kehittyneet vuosien saatossa.

Mankelointi on vähentynyt ja Työtehoseurassa 1970-luvun alussa kehitetty pyykinrullausmenetelmä on unohdettu. Vaatehöyrystin ja sileytysvedet ovat moderni vaihtoehto pyykin jälkikäsittelyyn. Suoristussuihke osoittautui testissämme käyttökelpoiseksi pikasileyttäjäksi, mutta täydelliseen tulokseen sillä ei päästä.

Sileytetty vaate on siisti ja tuntuu päällä mukavalta.

Kuumakäsittely tekee tekstiilistä hygieenisen. Silitys ja mankelointi painavat kuidut tiiviisti kankaan pintaan, jolloin tekstiilipölyn irtoaminen, pinnan likaantuminen ja kuluminen hidastuvat. Menetelmän valinnassa ratkaisee oma käsitys siitä, miltä vaatteen pitää näyttää ja tuntua.

Silitys vai mankelointi?

Silitysraudoissa on höyrytoiminto, joten vaatteita ei tarvitse erikseen kostuttaa. Silitys on paras menetelmä, kun tavoitellaan täydellistä sileystulosta. Oikealla silitystekniikalla päästään hyvään tulokseen erityisesti vaatteiden yksityiskohdissa, kuten kauluksissa, laskoksissa ja hihansuissa. Mankelin toiminta perustuu puristusvoimaan. Kostutettu tekstiili syötetään mankeliliinan avulla telalle, johon se kiertyy ja puristuu sileäksi toisiaan vasten pyörivien telojen välissä. Mankelointi sopii isokokoisille liinavaatteille ja pöytäliinoille, erityisesti pellavalle. Mankeloitu tekstiili menee pieneen tilaan, eikä pölyä tai sähköisty.

Rullattu pyykki sileytyy kuivuessaan Pyykinrullausmenetelmä kehitettiin Työtehoseurassa 1970-luvun alussa. Rullatessa lingottu pyykki kierretään tiukasti sileäpintaisen, rei’itetyn muoviputken ympärille.

Putket pujotetaan kuivausvarsiin tai pinotaan ristikkäin niin, että ilma kiertää niiden ympärillä. Pyykki sileytyy rullalla, mutta kuivumiseen kuluu useita tunteja. Loppuvaiheessa pyykki rullataan auki kuivumisen varmistamiseksi. Menetelmä on hellävarainen, vie vähän tilaa ja pyykki sileytyy hyvin. Rullaus sopii lähinnä liinavaatteille, kuten lakanoille, pyyhkeille ja pöytäliinoille. Pyykinrullaus on edelleen kokeilemisen arvoista, kunhan hommaan sopivat rullausputket löytyvät.

24

TEHO

Hygieeniseksi höyryllä Höyryllä sileyttäminen sopii useimmille materiaaleille.

Vaatehöyrystin on näppärä jälkikäsittelylaite. Kädessä pidettävää höyrystintä liu’utetaan tekstiilin pinnalla ja muodostuva höyry sileyttää vaatteen. Verhot voi sileyttää paikoillaan ja vaatteet ripustimellaan, joten silitysvekkejä ei synny eikä silitysalustaa tarvita. Joissakin pyykinkuivauskaapeissa on höyryominaisuus.

Laite kuivaa, sileyttää ja raikastaa kaikenlaisen pyykin.

Suoristussuihkeet ja silitysvedet testissä Testasimme Murena Deco -suoristussuihketta ja Le Pere Pelletier -silitysvettä. Aineet on valmistettu Ranskassa, pakkauskoko on 500 millilitraa ja hinta on noin 12 euroa. Suoristussuihketta suihkautetaan vaatteelle, ravistellaan vaate hyvin ja annetaan kuivahtaa. Testimme osoitti, että suoristussuihke on nopea, helppo keino vaatteiden sileytykseen, kunhan tekstiilin ravistamiTekstiilien suoristussuihkeita suihkautetaan vaatteelle, ravistellaan vaate hyvin ja annetaan kuivahtaa.

Helpota sileytymistä nen tehdään kunnolla. Lopputulos ei ole silittämisen veroinen, mutta suihke sileyttää etenkin ohuehkot pellava-, pellava-puuvillasekoite- ja viskoosimateriaalit.

Suihkeet ovat varteenotettava vaihtoehto satunnaisesti käytettyinä ja matkoilla, mutta reilusti ryppyiset hihat tai kaulukset eivät niillä suoristu.

• • • •

Silitysveden ensisijainen tehtävä on tehostaa pyykin sileytymistä silitettäessä tai mankeloitaessa, mutta sitä voi käyttää myös suoristussuihkeena ja pyykin raikastamiseen. Silitysvesi ei tuonut testaajien mielestä lisäarvoa silittämiseen, mutta suoristussuihkeena se toimii.

•

Aineet eivät ole kovin riittoisia. Käyttöohjeessa neuvottu 5–6 suihkausta on usein liian vähän. Ainetta tarvitaan ilmoitettua enemmän, joka pidentää myös vaatteen kuivumisaikaa. Sileytysvesien tuoksut jakavat mielipiteitä, mutta niillä peitetään myös tunkkaisuutta.

Tuoksuvan aineen käyttö on tuulettamalla raikastamisen vaihtoehto, jos vaatetta käytetään useampana päivänä.

•

Hanki helppohoitoisia tekstiilejä Ota vaatteet pois pesukoneesta heti pesun päätyttyä Oio vaatteet hyvin ennen kuivumaan ripustamista Ripusta paidat henkareille. Suorista kaulukset, oio vaate malliinsa.

Lakanat kuivuvat sileiksi, jos ne saa kuivumaan koko pituudeltaan.

Tuuleta vaatteita ulkona. Kosteassa ulkoilmassa tai -tilassa vaate raikastuu ja suoristuu.

Pyykin jälkikäsittely helpottui, kun sähkömankelit ja -silitysraudat yleistyivät 1940-luvulla.

Sileytysvesiä voi tehdä itse Sileytysvedet sisältävät lähinnä vettä ja hajusteita, mutta pullon kyljessä oleva varoitusmerkki kertoo muun muassa allergia- ja silmäoireiden riskistä. Pulloissa olevat tuotetiedot on merkitty todella pienellä kirjasimella ja jäävät oletettavasti monelta lukematta. Sileytysvesien valmistus, pakkaus ja kuljetus kuluttavat resursseja ja tuottavat jätettä. Ainetta voi valmistaa myös itse.

Sumutepulloon mitataan kaksi osaa vettä, yksi osa etikkaa ja mahdollisesti muutama tippa eteeristä öljyä.

Tilanne ratkaisee valinnan Kaikilla jälkikäsittelytavoilla on hyvät ja huonot puolensa. Silittäen ja mankeloiden päästään parhaaseen sileystulokseen, höyrytys on nopeaa ja rullaus voi olla jollekin taloudelle mainio menetelmä. Suoristussuihkeet pelastavat tilanteen, jos aika tai mahdollisuudet eivät muuta salli. Silitysvesi ei testiryhmää vakuuttanut.

Pyykin jälkikäsittelymenetelmien historiaa Vielä 1900-luvun alkupuolella lakanat ja muut suurikokoiset tekstiilit sileytettiin käsikäyttöisellä mankelilla tai kaulauslaudan ja tukin avulla pöytälevyn päällä. Pienemmät vaatekappaleet silitettiin hellalla lämmitetyllä silitysraudalla.

Sileytys helpottui, kun sähkömankelit ja -silitysraudat yleistyivät 1940-luvulla.

Säätösilitysraudat yleistyivät 1950-luvun lopussa ja pari vuosikymmentä myöhemmin höyrysilitysraudat valtasivat markkinat.

TEHO

25

Kaivinkonetyössä on tärkeää, että täyttömaata otetaan eri kohdista, jottei tukittavan ojan viereen muodostu uutta ojaa.

Ennallistamisen ympärille syntyy uutta taloutta MIKKO VEISTOLA, TTS TYÖTEHOSEURA

EU:n ennallistamisasetus sai taakseen kesällä 2024 jäsenmaiden määräenemmistön. Epävarmuus asian ympärillä ennen päätöstä kesti pitkään.

Moni kysyykin: mitäs nyt?

Ennallistamisasetus on hyväksytty ja jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa valmistella kansalliset suunnitelmat, joiden perusteella edetään. Suunnitteluvaihe ei tule olemaan yksinkertainen ja tulee vaatimaan kompromisseja sen suhteen, mitä tavoitetta maankäytön osalta painotetaan.

Tämä ei koske pelkästään taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden välillä käytävää keskustelua. Ekologisten tavoitteiden osalta esimerkiksi monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet voivat olla tapauksessa riippuen toisiaan tukevia tai keskenään ristiriidassa. Myös pelkästään taloudellisesti ennallistamisen tuottamien kustannusten ja hyötyjen eksakti rahallinen arvottaminen on haastavaa. Sosiaalisesti toimien olisi ajettava yhteiskunnan kokonaisetua, mutta oltava maanomistajille motivoivaa ja oikeudenmukaista, sillä nykyisellä tavoitetasolla osa toimista kohdistuu yksityismaille.

26

TEHO

Kun ylätasolla käydään vielä keskustelua siitä, miten asiat kannattaisi tehdä, niin käytännön tasolla kuitenkin jo näyttää selvältä, että merkittävä osa toimista tulee kohdistumaan puuntuotannoltaan heikkotuottoisiin ojitettuihin soihin.

Miten soiden ennallistamista tehdään?

Siinä missä ojituksella saavutettu merkittävä lisäys puuston kasvuun suometsissä on tuonut yhteiskunnalle taloudellista hyötyä, on kuitenkin myös merkittävä määrä ojitettuja soita, joilla metsänkasvatus ei ole taloudellisesti tuottavaa. Heikkotuottoisilta ojitetuilta soilta valuu veden mukana maaperän ravinteita aiheuttaen haittaa vesistöille. Näin ollen nämä alueet eivät tuota yhteiskunnalle taloudellista hyvää, vaan ylimääräistä

TTS Työtehoseuran rooli on kehittäjänä tukea luonnonhoitohankkeisiin osallistuvien urakoitsijoiden ja muiden toimijoiden valmiuksia luonnonhoitoa koskevan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen.

vesistökuormitusta. Saman valuma-alueen muodostavat suot, kosteikot, purot ja järvet ovat veden välityksellä yhteydessä toisiinsa ja huonokuntoisten alueiden vaikutukset ovat siksi kokoaan laajemmat. Tämän lisäksi suon kuivatus on myös haitaksi luonnontilaisesta suoekosysteemistä riippuvaiselle lajistolle. Asiaa korostaa, että soilta lähtee moni ravintoketju liikkeelle.

Yksinkertaistettuna ennallistamistyö tehdään ojitetuilla soilla siten, että vanhat ojat tukitaan tai padotaan kaivinkoneella, joka pidättää ravinteiden valumista suolta vesistöihin. Myös alueella olevaa puustoa poistetaan joskus, sillä puusto haihduttaa vettä. Toinen vaihtoehto voi sopivissa tapauksissa olla, että kuivuneelle suolle johdetaan omalla erillisellä johdeojallaan naapuripalstalta valumavedet, joka vettää kuivuneen suon.

Ennallistamistoimien ajatuksena onkin suurimmassa osassa tapauksia pyrkiä vaikuttamaan veden kulkuun ja vähentää merkittävästi ravinteiden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja samalla myös kohentaa varsinaisia luontoarvoja.

Maankäyttösektorin kentän toimijoille on alustavien Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan tulossa toteutettavaksi vuositasolla satojen miljoonien eurojen edestä hankkeita urakoitavaksi seuraavan muutaman vuosikymmenen aikana. Tämä tarkoittaa työn tarjonnan merkittävää lisääntymistä ennallistamishankkeita toteuttaville kaivinkoneyrittäjille sekä luonnonhoitohankkeiden suunnittelijoille. Ennallistamisen ympärille voikin syntyä uutta taloutta.

Vaikka Suomessa on toteutettu luonnonhoitohankkeita jo muutamien vuosikymmenien ajan, on toiminta ollut pienimuotoisista, jonka vuoksi osaajien määrä on vähäinen tulevaan tarpeeseen nähden. Luonnonhoitohankkeiden toteuttamisen kannalta onkin parannettava toimijoiden valmiuksia hankkeiden toteuttamiseen.

Käytännössä se tarkoittaa varsinaisen ennallistamistyön osaamista, mutta myös liiketoimintaosaaminen ja toimijoiden väliset verkostot vaativat kehittämistä.

Ennallistaminen tuo uutta työtä Markkinat ja demokratia ovat osaltaan puhuneet ja on odotettavissa, että jatkossa sekä julkinen että yksityinen rahoitus tulevat kasvamaan nykyisestä moninkertaiseksi.

Ojien patoamisen ja tukkimisen myötä kuivunut suo vettyy ja pidättää ravinteiden valumista vesistöihin.

TEHO

27

Hiekkaa, kuituja ja pehmeitä patjoja – lehmille REETTA PALVA JA TEA ELSTOB, TTS TYÖTEHOSEURA

Kävimme Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaisut –hankkeen järjestämällä ammattimatkalla Tanskassa ja Hollannissa tutustumassa sikäläisiin kuivitusratkaisuihin ja kuulostelemassa, mitkä asiat ovat nyt pinnalla ja ohjaavat valintoja.

Turve on Suomessa kutterinlastun ohella lehmien yleisin kuivikemateriaali. Kuiviketurpeen saatavuus on kuitenkin tulevaisuudessa epävarmaa. Energiaturpeen käytön vähentyessä vähenee myös kuiviketurpeen tuotanto, kun turpeen nostaminen pelkästään kuivikekäyttöön ei ole kannattavaa. Samaan aikaan puupohjaisia kuivikemateriaaleja ohjautuu energiakäyttöön. Nykyisten kuivikemateriaalien saatavuus vaikeutuu, hinnat nousevat, ja vaihtoehtoja tarvitaan.

Tanskassa hiekkaa piisaa Asiantuntijat pitävät hiekkaa ylivoimaisesti parhaana makuualustana lypsylehmille niin Tanskassa kuin Hollannissakin. Hiekkaparressa 20–40 cm paksuinen kerros hiekkaa on pehmeä alusta asettua makuulle ja levätä mukavasti. Tanskassa hiekkaa myös löytyy, erityisesti Jyllannin länsiosissa maaperä on valtaosin hiekkapohjaista. Siitä huolimatta hiekkaa ei Tanskassakaan ajatella voitavan hyödyntää rajattomasti. Tavoitteena on hiekan kierrättäminen, eli hiekka tulisi erotella lannasta ja puhdistaa uudelleenkäyttöön.

Lisähaastetta hiekan käyttöön tuo viime kesänä Tanskassa ensimmäisenä maailmassa päätetty maataloutta koskeva hiilivero. Alkuvaiheessa noin 100 euron lehmäkohtaista veroa voi pienentää esimerkiksi toimittamalla lanta biokaasulaitokseen. Hiekkaista lietelantaa ei biokaasulaitoksiin kuitenkaan toivota, mikä voi vaikuttaa hiekan suosioon. Tarve hiekan erottelemiseen lannasta tulee tätäkin kautta.

Kompakti hiekanpesujärjestelmä Hiekkaa kierrätetään pesemällä muiden muassa USA:ssa jonkin verran. Tanskassa on kehitetty omanlainen

28

TEHO

hiekanpesujärjestelmä, joka oli yksi kiinnostuksen kohteistamme. Laatuaan ensimmäinen pesulaitteisto oli asennettu noin 540 lehmän tilalle. Kokonaisuus näytti hyvältä: laitteet olivat kompaktisti katon alla ja järjestelmä toimii automaattisesti. Hiekkaan kerrottiin jäävän pesun jäljiltä pari prosenttia orgaanista ainetta, ja läheltä katsoen hiekan joukossa näkyi vain pieniä ruskeita hippuja. Pesun jälkeen hiekkaa varastoidaan kolme viikkoa kasassa, jonka aikana mikrobitoiminta ensin kiihtyy ja sitten loppuu, ja hiekka on valmista käytettäväksi.

Vaikka meillä hiekka lypsävien kuivikkeena on vielä harvinaista, kierrätys on jo noussut puheenaiheeksi.

Hiekkaa kuluu melko paljon, noin 15–20 kiloa lehmää kohti päivässä. Pesujärjestelmät kiinnostavat jo alan toimijoita, sillä Suomessakin yhä useampi tullee valitsemaan hiekan lypsylehmien kuivikkeeksi tulevaisuudessa. Tanskalainen järjestelmä vaikutti toimivalta, mutta hintalappu on suuri. Tilalla arvioitiin investoinnin kustannukseksi noin 650 000 euroa. Toisaalta meilläkin karjakoko tulee yhä kasvamaan, ja suurimmissa karjoissa hiekan kierrättäminen voi olla realistista.

Mikä on lantakuivikkeen tulevaisuus?

Hollannissa lypsykarjan kuivikkeita, lattiaratkaisuja ja lannankäsittelyjärjestelmiä tutkitaan runsaasti. Lannasta aiheutuvien ammoniakki- ja metaanipäästöjen vähentäminen varastossa, pellolla mutta myös navetassa on ollut keskeinen tutkimusaihe jo pitkään.

Lietelannasta separoitua kuitua eli niin kutsuttua kuivajaetta käytetään lehmien kuivikkeena Hollannissa

yleisesti. Kuivajakeessa ovat yleensä eniten mietityttäneet mahdolliset riskit utareterveydelle. Vierailluilla tiloilla lisättiin usein kalkkia tai desinfiointijauheita hygienian parantamiseksi. Meillä näitä ei tosin suositella niiden utaretta kuivattavan vaikutuksen vuoksi.

Tutkimusten mukaan riskejä pystytään taklaamaan hyvillä käytännöillä.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuivajae näyttäisi lisäävän ammoniakkipäästöjä navetassa. Kotieläintilat saavat Hollannissa tukea erilaisten päästöjä vähentävien ratkaisujen käyttöönottoon, ja osaltaan tuet vaikuttanevat kuivajakeenkin taloudellisuuteen. Uusia pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja etsitään tilallisten ja tutkimuksen yhteistyössä.

Pehkua ja patjoja Yksi vierailukohtaista oli keväällä käyttöönotettu uusi lypsykarjapihatto, jossa oli päädytty syväparsiin ja olkikuivitukseen. Tilalla panostetaan eläinten hyvinvointiin ja pellon hyvään kasvukuntoon. Olkea lisätään parsiin päivittäin automaattisella kiskokuljettimella noin 500 kg vuorokaudessa. Lantakäytävät raapataan tiuhaan ja käytäviä kastellaan runsaasti ammoniakin haihdunnan vähentämiseksi. Runsas vesi lantakuilussa mahdollistaa myös lannan separoinnin olkikuivituksesta huolimatta.

Olkilietteelle sopivan separaattorin löytyminen vei aikaa, vaikka liete kulkee möyhentävän ruuvikuljettimen läpi ennen separointia.

patja. Patja on 14 cm paksu etuosasta ja 10 cm paksu takaosasta, ja sen pinta on pitävä ja kestävä. Pehmeyden ansiosta patja muotoutuu hyvin lehmän liikkeisiin aiheuttamatta hiertymiä.

Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaisut-hankkeessa selvitetään kuivikkeiden ominaisuuksia monialaisesti eläinten, ihmisten ja ympäristön näkökulmasta. Turvetta korvaavina materiaaleina tarkastellaan pääasiassa separoitua kuivajaetta ja hiekkaa. Neljän eri maakunnan alueella toteutuvan ryhmähankkeen päätoteuttajana on Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Luonnonvarakeskus, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopiston mittaustekniikanlaitos, Työtehoseura ja Työterveyslaitos.

Työtehoseuran osuudessa tarkastellaan eri kuivitusratkaisujen käytettävyyttä ja vaikutuksia työnkäyttöön ja työn sujuvuuteen.

Lypsylehmän toivotaan makoilevan 14–16 tuntia vuorokaudessa. Sen toteutuminen vaatii parrelta oikeaa mitoitusta ja pehmeää alustaa. Uusin tulokas parsipedeille on erittäin pehmyt memory foam -tyyppinen

TEHO

29

Lisää kansainvälistä liikkuvuutta TEEMU LÄHDE, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA REBEKKA KOSKINEN JA ERIKA MALMSTRÖM

Työtehoseurassa on kautta aikain osattu hyödyntää kansainvälisyyttä osana kilpailukykyämme. Erityisesti strategiset kumppanuushankkeet ovat olleet tärkeässä roolissa koulutuksen kehittämisessä ja erilaisissa innovaatioissa.

Kumppanuushankkeet ovat tuoneet henkilöstölle mahdollisuuden liikkua ulkomaille hankepartnerien aktiviteetteihin ja kokouksiin.

Tällä vuosikymmenellä Työtehoseurassa otettiin konkreettinen askel eteenpäin kansainvälisen liikkuvuuden saralla, kun uudistimme kansainvälisyysstrategiamme vuonna 2020 ja haimme samalla Opetushallituksesta Erasmus+ -akkreditointia takaamaan säännöllisen rahoituksen pitkäjänteiseen liikkuvuustoimintaan.

Erasmus+ -akkreditointi on eräänlainen laatuvarmistettu Erasmus+ -jäsenyys, jossa olemme laatineet suunnitelman liikkuvuustoiminnasta ja tavoitteista, joita haluamme liikkuvuuksilla saavuttaa. Samalla olemme myös sitoutuneet suunnitelman mukaisesti toteuttamaan liikkuvuuksia.

Ensisijainen tavoitteemme liikkuvuustoiminnalle on henkilöstön kehittyminen ja osallistuminen kansainvälistymistoimintaan. Lisäksi tavoitteenamme on osallistaa opiskelijoitamme liikkuvuustoimintaan ja tarjota heille mahdollisuuksia suorittaa ulkomaanjaksoja.

Opiskelijat ja opettajat ulkomaille Henkilöstön osalta suosituimpia liikkuvuusmuotoja ovat erilaiset opetusalan seurantajaksot, joissa vietetään jakso seuraamassa oman alan opettajan työtä ulkomailla ja voidaan samalla vaihtaa tietoja hyvistä käytänteistä ja saada myös omaan työhön uutta näkökulmaa. Mahdollista on myös suorittaa opetusjakso ulkomailla, eli opettaa omaa aihetta ulkomaiselle opiskelijaryhmälle.

Liikkuvuusrahoituksella voi myös osallistua ulkomaiselle koulutusjaksolle sillä edellytyksellä, että koulutus on aktiivista osallistumista monikansallisen ryhmän mukana; pelkkä luento ei siis vielä takaa rahoitusta.

Opiskelijoiden osalta suosittuja liikkuvuusmuotoja ovat olleet kansainväliset työssäoppimisjaksot sekä

30

TEHO

Ensimmäisen vuoden sisustusalan artesaaniopiskelijat Rebekka Koskinen ja Erika Malmström osallistuivat keväällä Erasmus+ -vaihto-ohjelmaan Barcelonassa.

He kokevat, että vaihto-ohjelma toi itsevarmuutta ja rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin: “Vaihtoon lähteminen on uniikki tilaisuus, joka tarjoaa paljon hyötyjä sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Vaikka työharjoittelupaikasta ja tehtävistä ei tiedetty etukäteen paljon, tämä toi mukanaan positiivista jännitystä ja mahdollisuuden kasvaa henkisesti.”

osallistuminen ammattitaitokilpailuihin ulkomailla.

Osa liikkuvuuksille lähtijöistä on lähtenyt ulkomaille ensimmäistä kertaa elämässään ja kokemus on ollut varmasti ikimuistoinen.

Tukea saatavilla Liikkuvuusrahoitus antaa tukea matkaan liittyviin kuluihin kuten matkalippuun, majoittumiseen, liikkumiseen ja matkaan vaadittaviin asiakirjoihin sekä tarvittaviin vakuutuksiin. Rahoitus muodostuu matkan pituuden, keston ja kohdemaan perusteella. Henkilöstön liikkuvuuksien yksilötuen tukisumma on hiukan suurempi kuin opiskelijoiden. Liikkuvuustuki on tarkoitettu pääasiassa EU-maiden väliseen liikkuvuustoimintaan sekä ns. ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin (mm.

Turkki, Norja ja Sveitsi), mutta osan (20 prosenttia tällä hetkellä) tuesta voivat akkreditoidut oppilaitokset käyttää myös ns. globaaleihin liikkuvuuksiin eli EU:n ulkopuolelle suuntautuviin matkoihin.

Globaaleissa liikkuvuuksissa tuen käyttö on muutenkin rajoitetumpaa eli kaikki liikkuvuustoiminnot, kuten kouluttautuminen, eivät ole käytettävissä. Globaalien liikkuvuuksien tärkeys on huomattu myös rahoittajan taholla ja näkyvissä on, että globaaliliikkuvuuksiin käytettävän osan prosentuaalinen koko voisi kasvaa tulevaisuudessa 40 prosenttiin. Liikkuvuustoimintojen

tärkeä osa on myös jälkimarkkinointi sekä tulosten hyödyntäminen. Jokaisesta liikkuvuusjaksosta annetaan todistus (sertifikaatti) ja osallistuja tekee raportin, mutta kokemuksista on hyvä puhua omassa tiimissä ja tuoda näin hyvät käytännöt myös muiden saataville.

Opiskelijat ovat hyödyntäneet liikkuvuusjaksoissa opittuja asioita omissa lopputöissään sekä pitäneet aiheesta esitelmän omalle luokalleen. Opiskelijat ovat myös esimerkillään voineet rohkaista liikkuvuusjaksolle sellaisiakin opiskelukavereita, ketkä muuten eivät olisi uskaltaneet mahdollisuuteen tarttua. Henkilöstön kesken kollegoiden hyvät kokemukset toimivat samalla tavalla madaltaen kynnystä liikkuvuusjaksolle lähtemiseen.

Kansainvälisissä verkostoissa Työtehoseura on jäsenenä monessa kansainvälisessä verkostossa, joiden toimintaan osallistuminen edellyttää liikkumista. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi EfVET (European forum of technical and Vocational Education and Training) jonka kautta opiskelijat ja henkilöstö ovat löytäneet uusia liikkuvuuskohteita.

Liikkuvuustoiminnassa on kesästä 2025 alkaen käytössä uusi ryhmäliikkuvuustoiminto, joka mahdollistaa henkilöstön ja opiskelijoiden yhteiset lyhyemmät (2-30 pv) liikkuvuudet. Näiden toivotaan konkreettisemmin mahdollistavan jonkin opintoihin liittyvän kokonaisuuden tai kouluttautumisen suorittamisen ulkomailla.

Erasmus+ -sertifikaatti on kansainvälisten liikkuvuuksien laadun tae

TEHO

31

Luonto tarjoaa parhaat palvelut ANNE KORHONEN JA SARI LISKI-MARKKANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Valtakunnalliset Green Care -päivät järjestettiin tänä vuonna Seinäjoella 8.-9.10.2024. Ne tarjosivat monipuolisen ohjelman, joka yhdisti luonnon hyvinvointivaikutukset ja liiketoiminnan kehittämisen. Tapahtuma kokosi yhteen alan asiantuntijoita, yrittäjiä ja hyvinvointipalveluiden tarjoajia. Green Care –yritykset ovat vuosien ajan olleet yksi tärkeä Työtehoseuran tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohderyhmä.

Green Care -seminaaripäivä alkoi teemalla “Eläimet kumppaneina hyvinvointityössä”. Esityksissä korostettiin eläinten hyvinvoinnin huomioimista ja lajiomaista käyttäytymistä sekä kouluttamista palvelutoimintaan.

Toisena teemana oli “Green Care -liiketoimintaa: Eväitä hinnoitteluun ja kannattavuuteen”. Asiantuntijat käsittelivät hyvinvointiyritysten taloutta ja palveluiden hinnoittelua sekä tarjosivat käytännön vinkkejä ja strategioita kannattavan liiketoiminnan rakentamiseen.

ProAgria Etelä-Suomen yritysasiantuntija Auli Teppinen toi esille yritystoiminnan perusasiat. Yritystoiminnan lähtökohtana on liikeidea. Mitä palvelua tai tuotetta myydään ja kenelle? Miten erottaudutaan ja mitkä

ovat yrityksen toimintatavat? Laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palveluiden ja tuotteiden pohjana on systemaattinen ja jatkuva tuotekehittely sekä tuotteistaminen. Yritystoimintaa aloitettaessa tehdään liiketoimintasuunnitelma ja mietitään strategiaa. Ajan myötä liiketoiminnan kehittyessä ja toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan sen päivittämistä.

Talouden hallinta on keskeinen asia kannattavassa liiketoiminnassa. Kannattavuus korostuu muutostilanteissa, esimerkiksi isoissa investoinneissa ja liiketoimintastrategiaa muutettaessa. Tällöin kannattaa käydä läpi talousluvut sekä tunnistaa ongelmat ja kehittämiskohteet. Yrittäjien on hyvä miettiä mittareita, joiden avulla seurata yritystoiminnan kehitystä. Yrittäjän on tuotteita ja palveluita hinnoiteltaessa tiedettävä kulurakenteen lisäksi, miten suuri osuus kokonaistyöajasta on laskutettavaa asiakastyötä.

Yrittäjän näkökulmaa palvelun hintaan toi Teea Ekola Ilon Kopseesta. Hän avasi esityksessään, mitä erilaisia asioita palvelun tuottamiseen liittyy ennen ja jälkeen varsinaisen palvelun tuottamisen. Tällaisia ovat esimerkiksi suunnittelu, markkinointi ja viestintä, neuvottelut, raportointi ja dokumentointi. Palvelun toteuttamisen kustannuksia ovat muun muassa varusteet, työvaatteet, tietoliikenne ja kiinteistökulut.

Vierailun aikana testattiin dome-teknologiaa, joka luo virtuaalitodellisuuskokemuksia.

32

TEHO

Paneelikeskustelussa pohdittiin eläin- ja luontoavusteisten menetelmien käyttöä hyvinvointi-, terveys- ja sosiaalipalveluissa. Keskustelussa nousivat esiin menetelmien integroinnin haasteet ja mahdollisuudet sekä niiden vaikutukset palveluiden laatuun ja asiakaskokemukseen.

Törnävän piirimielisairaalan toiminnan päätyttyä historiallisessa ympäristössä toimii nykyään muun muassa 300 eri alan yritystä ja järjestöä. Kesällä pihapiirissä voi myös nähdä lampaita.

Kiinnostaisiko virtuaaliluonto?

Seminaaria seuranneena retkipäivänä osallistujat tutustuivat erilaisten hyvinvointipalveluiden käytännön esimerkkeihin ja kokemuksiin lähialueen yrityksissä.

Ilmajoella tutustuttiin varhaiskasvatukseen, lastensuojeluun ja eläinavusteiseen toimintaan, mm. Toiskan Terapeuttiseen Talliin. Seinäjoella keskityttiin hyvinvointiteknologioihin ja virtuaaliluontoon. Martta Ylilauri Vaasan yliopistosta esitteli Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksessa virtuaaliluonnon monipuolisia sovelluksia ja hyötyjä. Virtuaaliluonto voi parantaa fyysistä toiminnallisuutta, sosiaalista osallisuutta, tilojen viihtyisyyttä sekä rauhoittaa ja lievittää ahdistusta.

Green Care -päivät tarjosivat erinomaisen tilaisuuden verkostoitua, jakaa tietoa ja oppia uutta luonnon hyvinvointivaikutuksista ja niiden hyödyntämisestä liiketoiminnassa. KASVUUN Kestävää kasvua maaseudulle ja KaMu Päijät-Häme sekä Kanta-Häme Kasvua ja menestystä uusiutumalla -hankkeet olivat esillä seminaaripäivänä ständitorilla. Luonnon ja eläinten hyvinvointivaikutukset sekä virtuaaliluonto voivat tarjota merkittäviä mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämisessä ja kannattavan liiketoiminnan rakentamisessa.

KASVUUN Kestävää kasvua maaseudulle: tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa yrittäjyyttä vahvistamalla sekä tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Päätoteuttaja TTS Työtehoseura, osatoteuttajina ProAgriat/ maa- ja kotitalousnaiset Etelä- ja Keski-Suomi. www.tts.fi/kasvuun KaMu Päijät-Häme – Kasvua ja menestystä uusiutumalla: tavoitteena on edistää Päijät-Hämeen maaseutualueiden elinkeinotoiminnan kasvua ja elinvoimaisuutta sekä yhteistyötä. Päätoteuttaja ProAgria Etelä-Suomi, osatoteuttajina Päijänne-Leader ja Työtehoseura. www.tts.fi/kamu-paijat-hame KaMu Kanta-Häme – Kasvua ja menestystä uusiutumalla: tavoitteena on edistää Kanta-Hämeen seutukuntien maaseutualueiden elinkeinotoiminnan kasvua ja elinvoimaisuutta sekä yhteistyötä. Päätoteuttaja ProAgria Etelä-Suomi, osatoteuttajina Hämeen Yrittäjät, Hämeen Uusyrityskeskus ja Työtehoseura. www.tts.fi/kamu-kanta-hame

TEHO

33

Mitä on Soft Land Art? SAIJA KAARETSALO, TTS TYÖTEHOSEURA

Kiireisessä arjessa moni meistä hakeutuu luontoon. Lukuisten hyvinvointivaikutusten lisäksi luonto toimii taiteen ja inspiraation lähteenä.

Luonnon myönteiset hyvinvointivaikutukset liittyvät pääasiassa stressistä tai tarkkaavaisuudesta elpymiseen. Kulkiessamme luonnossa, käytämme sellaisia hermoston alueita, joita emme rakennetussa ympäristössä käytä. Lyhytkestoisetkin luontokokemukset voivat helpottaa stressiä ja antaa voimavaroja arkeen. Luonnossa oleskelu tunnetusti tekee ihmiselle hyvää ja hyvinvointivaikutukset ovat havaittavissa jo kymmenen minuutin luontokokemuksen jälkeen. Ihminen reagoi alitajuisesti erilaisiin luonnon elementteihin, tilaan ja ääniin.

Vihreä väri laskee verenpainetta ja syke laskee. Iso tila rauhoittaa, katse voi vaellella ympäriinsä. Halutessaan voi sulkea silmät, jolloin kuuloaisti terävöityy entisestään. Luonto tarjoaa erilaisia ääniä vastapainoksi työ -tai kotiympäristölle. Pelkkä luonnon äänien kuuntelu rauhoittaa, ympärille voi laittaa viltin, niin pysyy lämpimänä viileälläkin ilmalla. Ajatukset ja hengitys voivat kulkea vapaasti hengitystiheyden rauhoittuessa. Kiire unohtuu ja stressihormonien määrä, sekä lihasjännitys laskee. Elvyttävä luontoyhteys on muodostunut ja ihminen kokee olevansa osa luontoa. Tämä kaikki auttaa pääsemään rauhoittuneeseen tilaan, myönteisten tunteiden samalla lisääntyessä.

Taiteen tekemistä luonnossa Luonto voi toimia inspiraation ja mielikuvituksen lähteenä.

Luonnossa toimiminen voi olla vähäeleistä, tai aktiivisempaa toimintaa. Yksi tekemiseen liittyvä toiminta on Soft Land Art. Soft Land Art on voimaannuttavaa taiteen tekemistä luonnossa, luonnon materiaaleja hyödyntäen. Samalla tekijä voi prosessoida ajatuksiaan ja tunteitaan. Tekeminen rauhoittaa ja virkistää, kunhan ei ole kiirettä mihinkään. Luonnossa parhaimmillaan päätyy flow tilaan, jolloin ajankulku karkaa mitä mukavimmalla tavalla. Soft Land Artia voi tehdä omatoimisesti tai osallistua ohjattuun ryhmäopetukseen.

Luontoyhteyttä voidaan ajatella myös välittävänä tekijänä. Ympäristövastuullisuus lisääntyy ihmisen ymmärtäessä luonnon ja hyvinvoinnin yhteyden. Luonnosta ja sen monimuotoisuudesta huolehtiminen kuuluvat meille kaikille.

Työtehoseurassa Soft Land Artiin on perehtynyt asiantuntija Minna Uusi-Simola. Kirjoittaja Saija Kaaretsalo on Green Care-perusopinnot suorittanut puutarha-alan kouluttaja.

34

TEHO

Työtehoa Tanelin tapaan Aarno Liuksialan piirtämä Teho-Taneli seikkaili alkuaikojen Työtehotietoalehdissä.

Jouluaiheiset otteet ovat vuosilta 1947 ja 1948.

TEHO

35

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025!