Teho-lehti 3/2024

LUE TEHO DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TEHO

AVOIMET OVET RAJAMÄELLÄ 4 TTS HABITARE-MESSUILLA 14 LOGISTIIKKAA LOUNAIS-SUOMESSA

18

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE 3/ 2024

Sisältö

3/2024

Pääkirjoitus: Ammatillinen koulutus ratkaisu moneen

3

Avoimet ovet Työtehoseurassa

4

Juhlavuotena tapahtuu

8

Teemu Hassinen Työtehoseuran toimitusjohtajaksi

10

Työtehoseuran digitaalinen julkaisuarkisto avattu

11

Varaudu kotivaraan

12

Kultakutri-tuolit, kerroksellisuutta ja uusia materiaaleja

14

Rajamäen kampuksen puut

16

Logistiikkaa Lounais-Suomessa

18

Henkilökuva: Ahti Välske verhoilualan kouluttajana yli 30 vuotta

20

Peltorobotti vastasi vihannestilan odotuksiin

21

Automaattiohjausta hyvällä menestyksellä

22

Maatalouskonekorjaajia tarvitaan lisää 23 Metsäalan ammatillista koulutusta ja työvoimatarvetta pidettävä esillä

24

Kotitalousjätteen keräyksen historiaa ja tulevaisuutta

26

Ammattikalastusmessut Reposaaressa 28 Traktorityö kevenee sitä avustavilla järjestelmillä

2

TEHO

Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Sirpa Pussinen, Markku Lätti ja Henna Hurttala Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Sirpa Pussinen. Kuvassa puutarha-alan opiskelijatyönä tehty kukkaseinä.

Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi

30

Seuraava lehti ilmestyy 13.12.2024

Yrittäjäksi Suomessa – valmiudet kuntoon

32

Puutarhan syystöillä kurkotetaan kevääseen

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 150€, Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa Liity jäseneksi www.tts.fi/tts/jasenille

34

Tiesitkö Työtehoseurasta?

35

TILAUKSET Tilaushinnat 2024 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200

Pääkirjoitus

Ammatillinen koulutus ratkaisu moneen Ammatillinen osaaminen lisää merkittävästi tuottavuutta. Ammatillinen osaaminen tarkoittaa työntekijän kykyä ja taitoa suoriutua työtehtävistään tehokkaasti ja laadukkaasti. Ammatillista osaamista voi kartuttaa opiskelemalla, hankkimalla työkokemusta sekä jatkuvalla oppimisella työuran aikana.

Ammatilliseen koulutuksen rahoitukseen on kohdistunut ja kohdistuu merkittäviä säästötoimenpiteitä.

Enää ei olisi vara leikata koulutuksesta. Nämä leikkaukset ovat suoraan leikkauksia tulevaisuuteen - mistä saamme ammattitaitoisia työntekijöitä, ellei ammatillisen koulutuksen kautta?

Ammatillinen koulutus onkin nähtävä investointina tulevaisuuteen niin henkilön itsensä, yhteiskunnan kuin yritysten osalta. Laadukas ammatillinen koulutus ei synny tyhjästä, tarvitaan osaavia ja ammattitaitoaan kehittäviä kouluttajia ja opettajia, tarvitaan oppilaitoksia, missä opiskelija voi hankkia tietoja ja taitoja ennen työuran alkua. Erityisesti nuorille laadukas ammatillinen koulutus on ensi kosketus työelämään ja yhteiskunnassa toimimiseen itsenäisinä vaikuttajina. Aikuiselle henkilölle ammatillinen koulutus on väylä uusiin tehtäviin tai uuteen ammattiin elämän ja uran murrostilanteissa.

Ammatillisella koulutuksella voidaan pidentää työuria ja vahvistaa työssä jaksamista eläkeikään asti.

Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan pitempiä jaksoja oppilaitoksessa, oppimassa ne perustaidot, mutta tämä vaatii rahaa, laitteita ja tiloja. Työpaikoille mennään sitten oppimaan lisää - luulen, että esim. nuoren haihtuminen työssäoppimispaikasta saattaa johtua siitä, että nuorella ei ole perustaitoja ja toisaalta työpaikoilla ei ole osaamista tai aikaa kouluttaa osaamatonta henkilöä – tässä tilanteessa turhautuvat kaikki. Pahimmassa tapauksessa menetetään tulevaisuuden ammattilainen.

Ammatillisessa koulutuksessa on suuri joukko aikuisia. Nyt tehdyt leikkaukset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten aikuinen voi vaihtaa ammattia tai jatkokouluttautua.

Ammatillinen koulutus on kokenut nousuja ja laskuja – rahoitus on

ollut tempoilevaa ja mutkikasta.

Ammatillinen koulutus on aina ollut myös julkisen arvioinnin ja arvostelun kohteena; myös laatua on usein moitittu.

Tässä unohdetaan se, että ammatillisessa koulutuksessa on aikuisia ja nuoria, joilla on monen moisia elämän haasteita – on oppimisvaikeuksia, on taloudellisia vaikeuksia, on ihmissuhdepulmia, mielenterveyden haasteita ja jopa päihteiden väärinkäyttöä. Koulutus on ollut käännekohta, jonka pohjalta on vaikeudet voittaen saatu uusi suunta elämään. Ammatillinen koulutus on erittäin suuressa roolissa siinä, että ihmiset eivät putoa yhteiskunnan laitamille. Ammatillisen koulutus onkin nähty ratkaisuna syrjäytymiseen - näin onkin, koska vailla ammatillista toisen asteen tutkintoa työttömyysjaksot pitenevät ja pitkäaikaistyöttömyys on yleistä.

Valtaosa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suorittaa opintonsa motivoituneesti ja suunnitellussa ajassa – ja on valmiina astumaan työelämään. Tulevaisuudessa onkin erittäin tärkeää, että yhteiskunnassa ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden arvo nähdään ja tunnustetaan ja sitä kautta myös huolehditaan riittävästä rahoituksesta.

Maarit Tenkula on TTS Työtehoseuran koulutusjohtaja

TEHO

3

Avoimet ovet Työtehoseurassa SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Opetussimulaattorit ovat tapahtumien takuuvarma vetonaula. Hyvin sujui ajo maarakennus-, kuljetus- ja metsäkonesimulaattoreilla.

Polta puuta puhtaasti. Metsäalan asiantuntijat Mikko Veistola ja Juhani Piekkala opastivat tekemään polttopuista oikeanlaisen, päältä sytytettävän keon.

Elokuun viimeinen viikonloppu oli tapahtumarikas Rajamäen kampuksella.

Avointen ovien päiviin ja Rajamäen perinteisille kyläpäiville osallistui runsaasti kävijöitä.

Tapahtumassa pääsi tutustumaan koulutus- ja tutkimuskampuksen arjen tekemiseen ja nykyaikaiseen opiskeluympäristöön.

4

TEHO

Puutarha-alan opiskelijoiden taidonnäytteet olivat esillä kukkakaupassa. Työtehoseuran erikoisuutena on ekologinen floristiikka.

Raksan esittelypisteellä riitti jutunaiheita. Sampsa Sjöberg ja Timo Pitkänen kertoivat remonttivinkkejä ja rakennusalan opiskelujen vaihtoehtoja. Taustalla on opiskelijan tekemä kylpyhuoneharjoitus.

TEHO

5

Verhoilualan ja sisustusalan koulutuksissa huonekalut saavat uuden elämän opiskelijoiden käsissä. Kierrätys ja ekologisuus ovat tärkeitä arvoja.

Hyppää hyttiin! Työtehoseuran uudistetun ajoneuvokaluston ovet olivat avoinna. Opetuskäytössä oleva sähköbussi kiinnosti kävijöitä.

6

TEHO

Metsäalan ammatteihin oppii käytännön töissä. Yksikön johtaja Pertti Hourunranta mittailee metsäkoneen korkeutta.

Asumisen pisteellä tunnistettiin leikkimielisessä visassa kodin esineitä sadan vuoden ajalta. Osallistujien kesken arvotut palkinnot voittivat Piritta Toivokainen, Tiina Toikka ja Mari Korpinen. Kuvassa tutkija Sari Liski-Markkanen on arvuuttelemassa salaperäisen muovirullan funktiota. Kyseessä oli Työtehoseurassa kehitetty pyykinkuivausrulla.

TEHO

7

Juhlavuotena tapahtuu

Työn muutos -valokuvanäyttely Sarka-museossa 5.9.-31.12.2024

Työn muutos -valokuvanäyttely 5.9.-31.12.2024 Suomen Maatalousmuseo Sarka, ravintolasali www.sarka.fi

8

TEHO

Sarka-maatalousmuseon ravintosalissa Loimaalla avattu Työn muutos –valokuvanäyttely kertoo kuvien kautta työn historiaa ja Työtehoseuran tarinaa. Puhuttelevissa arkistokuvissa katse kohdistuu ihmisiin ja ilmeisiin. - Valokuvanäyttely sopii Sarka-museoon teemallisesti erittäin hyvin, sillä työn tehostuminen näkyy myös uudessa pysyvässä perusnäyttelyssämme. On se kone! -perusnäyttely avaa suomalaisen maatalouden koneellistumisen vaiheita 1900-luvun alusta nykypäivään, kertoo näyttelyamanuenssi Maileena Vaajoensuu Maatalousmuseo Sarasta.

Historioitsija Keskisarja esitelmöi ”suomalaisesta raadannasta” Nurmijärven pääkirjastolla 9.9.2024 järjestetty yleisötapahtuma keräsi salin täyteen historian ystäviä. Historioitsija Teemu Keskisarja piti esitelmän aiheenaan ”Suomalaisen raadannan ja työtehon historiaa”. - 1900-luvun murroksessa työn tehostamiseen kasautui totisesti taloudellista ja sosiaalista painetta. Oltiinpa kaupungissa, maaseudulla tai korvessa, ei tehoja voinut loputtomasti repiä työläisen

selkänahasta. Kun työpäivä lyheni 1900-luvun alussa kahdeksantuntiseksi, ei tämä heikentänyt työn tuottavuutta, vaan päinvastoin, taustoitti Keskisarja.

Esitelmä piti sisällään puhuttelevan muistutuksen: työstä on runsaasti hyvää kerrottavaa. - Työtehon valistus ja rationalisointi, jota Työtehoseura sata vuotta sitten ryhtyi tekemään, toivat paremminvointia ihmisille. Hyvät työihmiset, ennen ja nyt, ansaitsevat arvostuksen, totesi Keskisarja.

TEHO

9

Teemu Hassinen

Työtehoseuran toimitusjohtajaksi Työtehoseuran uutena toimitusjohtajana on aloittanut 1.10.2024 alkaen Teemu Hassinen.

Työtehoseuran syyskausi käynnistyi isolla uutisella, kun toimitusjohtajan viestikapula vaihtui Juha Ojalalta Teemu Hassiselle. Juha Ojalan toimitusjohtajuuden kausi alkoi vuonna 2015. Pitkäjänteisellä otteella organisaatiota on viety eteenpäin niin koulutuksessa kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Huipennuksena on vietetty Työtehoseuran 100-vuotisjuhlavuotta ja Keimolaan rakentuvan uuden kampusalueen valmistelua.

- Työtehoseuran 100 vuotta kestänyt toiminta-ajatus työn tuottavuuden kasvattamisesta on edelleen mitä ajankohtaisin. Roolimme suomalaisen työn kehittäjänä on hyvin merkittävä, oli sitten kyseessä työn kehittäminen tai osaamisen kasvattaminen koulutuksella, kertaa Juha Ojala.

Luotsina aloittava kasvatustieteen maisteri Teemu Hassinen on toiminut aiemmin Sivistystyönantajien toimitusjohtajana, Suomen aluehallintovirastojen hallintojohtajana, Hätäkeskuslaitoksen ohjauksen ja ennakoinnin johtajana sekä Sotilaslääketieteen keskuksen hallintojohtajana. Työuransa alussa Hassinen työskenteli koulutusalalla Varalan Urheiluopistossa.

Vuosien saatossa hänelle on kertynyt hyvin laaja verkosto ja johtamiskokemus erilaisista organisaatioista sekä toimintaympäristöistä.

Millä mielillä uuteen pestiin? - Työelämän tuottavuuden ja hyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen on hyvin ajankohtainen haaste nykyisessä työelämän murrosvaiheessa. Työtehoseuran vastuullinen, rehti ja asiakaslähtöinen ote sekä toiminta lähellä elinkeinoelämää on kiehtonut minua kauan. Olen suunnattoman innostunut saadessani tulla kehittämään suomalaista työelämää yhdessä henkilöstön, jäsenistön, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, toteaa toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

10

TEHO

Työtehoseuran digitaalinen julkaisuarkisto avattu SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA TTS ARKISTO

Työtehoseuran tutkimusjulkaisut ja -raportit ovat nyt aiempaa paremmin saatavilla. Työtehoseuralle on perustettu oma kokoelma Suomen kansalliskirjaston ylläpitämään digitaalisen aineiston julkaisuarkistoon Doriaan.

Työtehoseurassa on arkistotietojen mukaan tehty sadan vuoden aikana arviolta 2700 erilaista julkaisua. Julkaisuihin kuuluu tutkimusraportteja, oppaita, Teho-lehtiä, vuosikirjoja ja TTS-tiedotteita. Jotta aineistot säilyvät myös jälkipolvien hyödynnettäviksi, on Työtehoseuralle perustettu oma kokoelma Kansalliskirjaston sähköiseen palveluun Doriaan. Menneiden vuosien julkaisut ovat näin maksutta kaikkien tiedonhakijoiden saatavilla.

Vastaavia julkaisualustoja on käytössä eri alojen tutkimuslaitoksilla, oppilaitoksilla ja korkeakouluilla.

Työtehoseuran aineistojen digitointi ja taltiointi on edennyt vaihe kerrallaan. Vaikkei ihan kaikkia materiaaleja pystytä sähköiseen muotoon viemään, ovat määrät kuitenkin kiitettäviä. Ensivaiheen viennin jälkeen palvelusta löytyy noin 400 julkaisua 2000-luvulta. Tätä vanhempia materiaaleja, jopa vuodesta 1924 alkaen, on kuluneen vuoden aikana digitoitu: kaikkiaan 360 julkaisua ja 650 valokuvaa. Nämä tullaan julkaisemaan Doriassa syksyn aikana Työtehoseuran 100-vuotisjuhlavuoden yhtenä huipentumana. Tutkimusjulkaisut ja valokuvat eri vuosikymmeniltä ovat arvokkaita kuvauksia ajankulusta ja historiasta.

Doriassa kokoelmien selaaminen on helppoa. Selaustoiminnoilla pääsee kätevästi hakemaan tietoa mm. vuosiluvun, tekijän ja asiasanojen mukaan. Yksi tärkeimmistä plussista on, että Doria-palvelussa julkaisut saavat pysyvät linkit. Linkkiä on kätevä jakaa, eikä tarvitse pelätä linkin vanhentumista vaikkapa nettisivupäivitysten yhteydessä.

Tutustu Työtehoseuran julkaisuihin https://doria.fi/handle/10024/188210

TEHO

11

Varaudu kotivaraan

Mielenrauhaa ja turvaa kriisitilanteisiin TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA VASTAVALO/RIITTA WEIJOLA, TTS:N ARKISTO

Suomessa palvelut ja infrastruktuuri toimivat hyvin, mutta yllätyksiä voi tulla.

Miten selviytyä, jos sähkön-, veden- tai ruokatarvikkeiden jakelu takkuaa tai äkillinen tilanne aiheuttaa sen, ettei kotoa voi poistua? Kotivarasta on hyötyä tavallisessa arjessa ja myös tilanteissa, joissa on pärjättävä muutamia päiviä ilman ulkopuolista apua.

Sähkökatkos, luonnonmullistus, epidemiat, sairastuminen, tapaturma tai muu kriisitilanne voivat estää kaupassa käynnin ja palveluiden käytön. Kotivara on omatoimista varautumista, joka on tärkeää sekä henkilökohtaisissa että yhteiskunnallisissa erityistilanteissa. Kotitalouksia suositellaan ennakoimaan kriisejä säilyttämällä kotona vettä, ruokaa ja muita välttämättömyystarvikkeita vähintään kolmen vuorokauden tarpeisiin.

Kotivara on osa talouden ruokahuoltoa Monissa kotitalouksissa kotivaraa on luonnostaan.

Ruokahuoltoa helpottaa, kun pakastimessa on pakasteita ja kellarissa juureksia, mehuja ja erilaisia säilykkeitä.

Säilöntä lisää omavaraisuutta myös erityistilanteissa.

Kotivaraa ovat myös kuiva-ainekaapin sisältö, kuivatut elintarvikkeet, huoneenlämpötilassa säilyvät täyssäilykkeet ja hygieniatuotteet.

Suunnittele ja varmista varastonkierto Kotivaran sisältöön vaikuttavat perheenjäsenten määrä ja henkilökohtaiset tarpeet, kuten erityisruokavaliot ja lääkitykset. Kotivaraa ei tarvitse varastoida samaan paikkaan, joskin silloin kokonaisuuden hallinta helpottuu. Tuotteiden lajittelu omiin kategorioihinsa ja säilyttäminen läpinäkyvissä, merkityissä säilytysrasioissa auttavat varastonhallintaa, jos kotivaran ylläpito tuntuu muuten hankalalta. Kotivaraa käytetään ja täydennetään säännöllisesti, jotta varastoidut tuotteet eivät vanhene.

Tuotteiden säilytysaikamerkintöjen seuraaminen ja kierrätys varmistavat tuotteiden ajantasaisuuden.

12

TEHO

Juomavesi listan kärjessä Vedestä voi tulla nopeasti puutetta, joten sitä on hyvä olla varastossa. Juomaveden lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon, hygieniaan ja wc:n huuhteluun. Vedenjakelun keskeytyminen voi johtua muun muassa veden saastumisesta tai sähkökatkosta. Vesilaitos ja viranomaiset tiedottavat häiriöistä ja ohjeistavat tarvittaessa veden keittoon. Yli vuorokauden kestävien katkosten ajaksi avataan yleensä kunnallisia varavedenjakelupisteitä.

Kotona on hyvä olla kannellisia ämpäreitä tai kanistereita veden hakua ja säilyttämistä varten.

Lue lisää: https://pelastustoimi.fi/koti-jaarki/ennaltaehkaisy/kotivara

Seuraa tiedotusta On tärkeää tuntea varautumisen perusteet ja tiedotuskanavat. Viranomaiset tiedottavat häiriötilanteista muun muassa 112 Suomi -sovelluksen kautta suoraan matkapuhelimeen, joten sovellus kannattaa asentaa.

Kiireellisissä, vakavissa tilanteissa viranomaiset lähettävät tekstiviestejä. Radio, televisio, sosiaalisen median kanavat ja viranomaisten verkkosivut tiedottavat myös häiriöistä.

Puhelin ja paristokäyttöinen radio ovat tärkeitä laitteita, joiden avulla varmistetaan tilanteen tasalla pysyminen.

Puhelimen akunkesto on tärkeää, jos sähköt ovat poikki.

Puhelinta kannattaa käyttää säästeliäästi ja varmistaa varavirtalähteen toiminta.

Fiksua varautumista, ei pelon lietsontaa Varautuminen erityistilanteisiin rauhoittaa mieltä ja on fiksua kansalaistoimintaa. Stressitilanteita helpottaa, kun ei tarvitse ensimmäisenä huolehtia ruoan ja välttämättömyystarvikkeiden riittävyydestä. Kotivaralla voidaan saavuttaa myös taloudellista säästöä, kun tarvikkeita voi ostaa hiljalleen ja tarjouksia hyödyntäen. Kotivara ei ole vain hätätilanteita varten. Se auttaa monissa arjen tilanteissa ja on hyödyllinen varasto vaikkapa yllätysvieraiden varalle.

Kotivarasta puhutaan edelleen vähän, vaikka Suomen Väestönsuojelujärjestö julkaisi ensimmäisen Kotivara-oppaan jo vuonna 1972. Kaksi vuotta myöhemmin järjestö esitti kotitalouden neuvontajärjestöille kotivaraa koskevan neuvonnan aloittamista. Neuvojat kaipasivat lisäselvitystä oppaan ohjeiden käytännön soveltamiseen. Työtehoseurassa aihetta tutkittiin ja vuonna 1980 ilmestyi Esitutkimus kotivarasta -julkaisu (Työtehoseuran julkaisuja 220).

Sisällytä nämä kotivaraan: •

Vesi: Juomavettä vähintään 2 l/hlö. Lisäksi ruoanlaittoon ja hygieniaan tarvittava vesi.

•

Ruoka: Hyvin säilyvät elintarvikkeet kuten liha-, kala-, hedelmä- ja vihannessäilykkeet.

Kuivatuotteet kuten pasta, riisi, linssit, näkkileipä, keksit, pähkinät, kuivatut hedelmät.

Energiapitoiset tuotteet kuten suklaa, energiapatukat, urheilujuomatiivisteet ja -jauheet.

•

Lääkkeet ja hygieniatarvikkeet: Henkilökohtaiset lääkkeet, hygieniatarvikkeet, ensiaputarvikkeet, saippua, wc-paperi jne.

•

Valaisimet ja paristot: Taskulamppu, otsalamppu, varaparistoja

•

Muut tarvikkeet: Paristokäyttöinen radio, varavirtalähde, kynttilät ja tulitikut, retkikeitin tai kaasugrilli, ämpäreitä, käteistä rahaa.

•

Lemmikkieläinten tarvitsemat tuotteet

Kotivara-tutkimuksen tuloksista ja kotivaran tarpeesta on kirjoitettu myös Teho-lehdessä 6/1980. Tuolloin yleinen, yhteiskunnallisesta tilanteesta todennäköisesti kumpuava asenne kotivaraan oli jopa hieman anteeksipyytävä.

Korostettiin myös sitä, että tällaista ei ole pakko kerätä.

TEHO

13

Kultakutri-tuolit, kerroksellisuutta ja uusia materiaaleja Habitare-messut Helsingin Messukeskuksessa MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA MINNA KUUSELA JA EIJA LILJA-VUORI, TTS TYÖTEHOSEURA JA HABITARE/EEVA SUUTARI

Pohjoismaiden johtava huonekalu-, muotoilu- ja sisustustapahtuma Habitare toi yhteen 45 300 designin ja kodin sisustuksen ystävää ja ammattilaista sekä yli 400 alan yritystä ja toimijaa. Työtehoseura oli mukana omalla osastollaan, jolla esiteltiin verhoilun, sisustuksen, puusepäntyön ja pintakäsittelyn koulutuksia.

Osasto oli artesaaniopiskelijoiden toteuttama. Esittelyssä olivat mm. Kultakutriprototyyppituolit, puinen ruokapöytä, missä oli puuta ja epoksia yhdistetty innovatiivisesti, seinillä ja kankaissa uusimmat trendivärit ja ekologinen savisisäseinämaali. mikä näkyi täälläkin yritysten ja suunnittelijoiden monenlaisina tulevaisuuteen suuntaavina innovaatioina.

Kultakutri-tuoli kaikenkokoisille

Habitare Materials -osastolla sai tutkia ja pyöritellä mitä erilaisimpia materiaaleja. Uusia, esimerkiksi biopohjaisia komposiitti- ja nanomateriaaleja kehitetään koko ajan.

Habitaren tämän vuoden teemana oli kerroksellisuus.

Taustalla on ajatus siitä, miten kodit ja tilat syntyvät.

Paras tunnelma syntyy kerroksista: erilaisista ihmisistä, mauista, vuosikymmenistä, tyyleistä. Messuilla korostettiin monella tavalla uuden ja vanhan yhdistämistä.

Esillä oli paljon kaunista puusepäntyötä, pyöreitä muotoja ja pörröisiäkin kankaita. Yleensä onkin niin, että taloudellisesti alavireiset ajat arvostavat kodikkuutta, käsityötä, kierrätystä ja kekseliäisyyttä. Kiertotalous ja kestävyysajattelu ovat kuitenkin tullut jäädäkseen,

14

TEHO

Saija-Sisko Atrava, puuseppäyrittäjä ja Työtehoseuran verhoilun opiskelija, oli tuonut Työtehoseuran osastolle uudenlaisen tuolikonseptin, joka vastaa eri kokoisten ihmisten tarpeisiin. Ajatus syntyi omasta kokemuksesta, että tavalliset tuolit ovat useimmiten liian suuria hänen kaltaisilleen keskimääräistä lyhyemmille. Eräs tuoli oli kuitenkin sopiva: 1950-luvun nojatuoli. Havainto sai miettimään: miksi tuolit eivät voisi olla saatavilla eri kokoisina, kuten vaatteet ja kengät? Keskiarvoa selvästi pitemmille tai lyhyemmille ihmisille ei ole helposti saatavilla ratkaisuja. Innoitus johti Kultakutri-nimiseen tuolisarjaan, jossa on S-, M- ja L-koot vastaamaan erikokoisten ihmisten tarpeita.

Messukävijöitä tuolit kiinnostivat kovasti, ja näkyi ilahtuneita ilmeitä, kun kerrankin lyhyemmänkin ihmisen jalat ylettyivät maahan tuolin reunalta. Etenkin ikääntyneemmät tuolien kokeilijat kiittelivät myös tukevia käsinojia ja ergonomisesti mukavaa istuinta.

Saija-Sisko Atrava uskookin, että räätälöidyt huonekalut yleistyvät tulevaisuudessa, kun ihmiset arvostavat yhä enemmän yksilöllisyyttä ja kestävyyttä. Hän toivoo, että huonekaluteollisuus siirtyisi kohti muokattavuutta ja pitkää käyttöikää, mikä vähentäisi kertakäyttöhuonekalujen määrää.

Kultakutri-tuolit on suunniteltu eri kokoisille ihmisille. Ne ovat saaneet nimensä Kultakutri ja kolme karhua –sadusta.

Messuosasto valmiina ensimmäiseen messupäivään

- Kultakutri-tuolit ovat hyvä esimerkki tästä ajattelutavasta. Ne on suunniteltu myös siten, että ne voi helposti päivittää tai verhoilla uudelleen ilman, että koko tuoli tarvitsee vaihtaa. Tuoleissa voi hyvin käyttää myös monenlaisia kierrätysmateriaaleja, kuvailee verhoilun vastuukouluttaja Leena Sarsila. Saija-Sisko Atrava suunnitteleekin kierrätyskuidun käyttöä vaahtomuovin sijasta jatkossa tuolin pehmusteissa ja etsii kierrätysmateriaalia puuosia varten.

Materiaaleja mäskistä sienirihmastoon Muitakin oppilaitoksia oli esillä. LAB Muotoiluinstituutin opiskelijat ovat toteuttaneet messuille Fluxion –redesigning side streams -näyttelyn, jonka kaikki esineet oli toteutettu yllättävistä materiaaleista: jätteistä ja ylijäämästä. Esillä oli muun muassa kahvinahalla päällystetty tuoli, sienikomposiitista tehty valaisin ja appelsiininkuorista tehtyä biomuovia. Mäskimassa taipuu hyvin jakkaran materiaaliksi ja koirankarvoista sekä ihmisen hiuksista voi tehdä tyynyn. Näyttely kannusti kävijöitä pohtimaan uudelleen materiaalien kuluttamista, jätteen käsitettä ja olemassa olevien raaka-aineiden hyödyntämistä uuden rakentamisessa. Materiaalia riittäisi: esimerkiksi Suomessa kahvi kattaa jopa 13 prosenttia kaikesta ruokahävikistä, ja oluen panemisessa syntyvää mäskiä jää yli noin 40 miljoonaa tonnia.

Annika Appelrothin Moccapiece Stool -jakkara oli päällystetty nahan kaltaisella punoksella, ”kahvinahalla”, joka oli tehty kahvinporoista.

Työtehoseuran osastolla oli myös upea, opiskelijatyönä tehty ruokapöytä, missä oli puuhun yhdistetty epoksiin upotettuja käpyjä. Suunnittelu ja toteutus: Mila Soukka

Oona Rantamäen ja Linda Paanasen Aplari-valaisin appelsiininkuorista valmistetusta biomuovista.

Sisustus ja verhoilu: https://www.tts.fi/koulutusalat/sisustus-verhoilu/ Puuseppä: https://www.tts.fi/koulutusalat/puuseppa/

TEHO

15

Rajamäen kampuksen puut JUHANI PIEKKALA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseuran Rajamäen kampus sijaitsee kauniilla ja vehreällä Nurmijärven alueella. Kampuksen reunalta löytyy metsäisiä kävelyreittejä, joissa voi nauttia monimuotoisesta luonnosta erilaisten puu- ja pensaslajien sekä pienien kukkaistutusten ympäröimänä.

16

TEHO

Puulajien ja kasvien tunnistaminen kuuluu osaksi metsäja puutarha-alan koulutusta. Erikoiset puulajit houkuttelevat myös ulkopuolisia vierailijoita tutkiskelemaan pihapiiriä. Tällä hetkellä kampuksen alueelta löytyy noin 300 erilaista puuvartista lajia. Monet näistä on nimetty kylteillä ja alueelta löytyy myös oletettavasti Suomen suurin palsamipoppeli.

Kampuksen vanhimmat puut ovat eläneet läpi Työtehoseuran 100-vuotisen historian. Rajamäellä on ollut

Työtehoseuran koulutus- ja tutkimustoimintaa jo vuodesta 1947 alkaen. Eri puulajeja on sittemmin istutettu metsäosaston toimesta ja viimeisillä vuosikymmenillä puista on vastannut puutarhaopetus.

Kun metsäosasto vuonna 1992 täytti 50 vuotta, perustettiin kampukselle tammitaimikko, johon istuttajat saivat nimikylttinsä taimien viereen. Aika on mennyt eteenpäin ja puut ovat kasvaneet metsiköksi.

“Rajamäen kampuksen puut jatkavat kasvuaan.

Myös Työtehoseura seisoo vahvoilla juurilla ja hyvällä kasvumaalla.”

TEHO

17

Logistiikkaa Lounais-Suomessa MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA ISMO PARVIAINEN JA SAMI MOILANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Työtehoseura on tärkeä logistiikan kouluttaja pääkaupunkiseudulla ja Turussa.

Turun lisäksi Lounais-Suomen tiimi kouluttaa myös Raumalla ja Salossa. Työtä tehdään tehokkaan ja osaavan kymmenen henkilön tiimin voimin. Ensi vuonna juhlitaan Turun toimipisteen kymmenvuotista matkaa.

Turussa koulutetaan samoja koulutusaloja kuin Vantaan logistiikkatiimeissä. Turku onkin ”Nuolikuja pienoiskoossa”, kuvailee liikennepalvelujen koulutuspäällikkö Toni Jokinen. Opiskelijoita on vuosittain yhteensä noin 500, ja tutkinnon tai osatutkinnon suorittaa vuosittain noin 150 opiskelijaa valmistuen siis logistiikka-alan ammattilaisiksi, tavara- ja henkilöliikenteeseen sekä varastotyöhön.

Tiimityö ja osaaminen Turussa vahvuutena Työtehoseura aloitti koulutukset vuonna 2015 Turussa, kun alueen oppilaitos lopetti toimintansa ja tilaa vapautui Työtehoseuran laajentumiselle alueelle. Yhdistelmäajoneuvon-, kuorma-auton- ja linja-autonkuljettajien koulutukset aloitettiin neljän työntekijän voimin. Välillä Turussa kokeiltiin myös autonasentaja- ja maarakennusalan koulutuksia, mutta sittemmin on keskitytty logistiikkaan. Tunnettavuus ei synny salamannopeasti, mutta vuosien aikana Työtehoseura on tullut tutuksi paikallisille yrityksille, vakiinnuttanut asemansa ja on tällä hetkellä arvostettu kouluttaja alueella. Turku on vahvaa logistiikka-aluetta, eikä toimintaympäristössä ole erityisiä eroja pääkaupunkiseutuun verrattuna.

18

TEHO

-Meidän vahvuutemme on monipuolinen osaaminen ja toisiamme tukeva tiimityö. Jokainen tekee melkein kaikkea. Linja-autonkuljettajien kouluttaja pystyy tarvittaessa hetken tuuraamaan myös sisälogistiikan trukkikouluttajaa, kertoo alusta asti mukana ollut pääkouluttaja Ismo Parviainen.

- Tämä vuosi on ollut Turussa työntäyteinen. Asiakastilanne on ollut hyvä ja on toteutettu monentyyppisiä koulutuksia. Isoin kiire on ollut linja-autonkuljettajakoulutuksilla. Koulutusten hakijamäärät ovat muutenkin taas nousussa. Tulevaisuus näyttää täällä valoisalta ja toiminta kehittyy koko ajan. Volyymi antaa myös uskottavuutta, kertoo Toni Jokinen. -Tilat alkavat vain käydä pieneksi, sillä tämäntyyppinen koulutus ei mahdu kovin pienelle tontille, täydentää Ismo Parviainen tulevaisuuden tarpeita.

Turussa on kehitetty ja toteutetaan uudenlaisia koulutuksia eri logistiikan aloille, joista ohessa on kolme esimerkkiä. Näitä koulutuksia toteutetaan toistaiseksi vain Lounais-Suomessa. Kehittämisessä pidetään aina kirkkaana mielessä työelämän tarpeet ja työn kuvan muutokset.

Varastoalan tulevat moniosaajat pääsevät heti tositoimiin.

Linja-autonkuljettajaksi iltakoulutuksella Uutena koulutusmallina alkaa marraskuussa linja-autonkuljettajakoulutus iltakoulutuksena, jolloin kouluttautuminen ammattiin työn ohella helpottuu. Tälle on ollut selvästi tarvetta ja kysyntää. Opiskelijoilla on ollut esimerkiksi haasteita opintojen rahoittamisessa, jos ei pysty samalla käymään töissä ja opintoja on jouduttu tästä syystä keskeyttämään. Malli sopii myös hyvin alanvaihtajille.

Koulutus on normaali logistiikan perustutkinto, ja koulutuksen jälkeen täydennetään opintoja alan yrityksessä oppisopimuksella.

Varastotyön moniosaaja Sisälogistiikan puolella on pilotoitu Varastotyön moniosaaja -koulutus, jota nyt toteutetaan TE-toimiston kautta. Koulutus on suunniteltu erityisesti kaupan alan asiakkaiden näkökulmasta. Koulutuksesta valmistuu osaavia varastoja logistiikkatyöntekijöitä, joilla on valmius työskennellä monipuolisissa sisälogistiikan tehtävissä. Koulutuksessa painotetaan varastossa tarvittavien tavarankäsittelylaitteiden ja trukkien käyttöä, keräilyvarastossa toimimista sekä tavaran vastaanottamista ja hyllyttämistä. Koulutuksessa suoritetaan tietysti myös alalla tarvittavat lupakortit.

Koulutuksen kesto on noin viisi kuukautta.

Kuljetusalan koulutukset: https://www.tts.fi/koulutusalat/kuljetusala/ Varastoalan koulutukset: https://www.tts.fi/koulutusalat/varastoala/

Kuljetusalan täydennyskoulutus Kuljetusalan täydennyskoulutus on suunnattu jo alalla toimineille, työttömille tai työttömyysuhan alaisille työntekijöille, joilla on esimerkiksi toisen alan töiden, työttömyyden tai lapsiperhevaiheen vuoksi tullut kuljetusalan töihin taukoa ja luvat ovat kenties vanhentuneet. Tavoitteena on antaa uudelleen virtaa työhön ja pitää kuljettajana toimineiden ammattipätevyydet voimassa. Kyseessä on muutaman päivän koulutus, ja työllistymisvaikutus on ollut hyvä: yli 50 % on työllistynyt kurssin jälkeen.

Turun toimipiste on osoitteessa Rautatehtaankatu 3, Turku. Tervetuloa käymään, toivottaa Turun tiimi

TEHO

19

Ahti Välske

verhoilualan kouluttajana yli 30 vuotta ANNA-MAIJA KIRKKARI & SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TYÖTEHOSEURAN ARKISTO

Verhoilukoulutuksen pitkän linjan ammattilainen, Ahti Välske, toimi Työtehoseurassa kouluttajana vuodesta 1992 aina viime vuoteen saakka. Rajamäen kampus on Välskeelle tuttu jo 1960-luvulta.

Yli 30-vuotisen kouluttajanuransa aikana Ahti Välske on nähnyt verhoilu- ja sisustusalan muutokset.

- Yksi näkyvä muutos on ollut, että aikaisemmin opiskelijoina oli enemmin miehiä, nykyään pääosin naisia.

Miehet ovat melkeinpä hävinneet, Välske arvioi. Aikoinaan verhoilukoulutus nautti suurta suosiota ja ryhmäkoot olivat lähemmäs parikymmentä.

Nurmijärveläinen Ahti Välske valmistui puusepäksi vuonna 1963 Perttulan kotiteollisuuskoulusta. Työtehoseuran Rajamäen kampukselle hän asteli rakennusmieskurssille 60 vuotta sitten. Ammattiin kouluttautumisen jälkeen rohkea nuori mies ryhtyi yrittäjän uralle. Verhoomo A. Välske palveli Rajamäellä peräti 28 vuoden ajan. Työ on tekijäänsä opettanut ja tutuksi on tullut huonekalujen lisäksi myös autojen verhoilu.

Opiskelijat tekevät harjoitustöinään verhoiluja. Kouluttaja Ahti Välske on työurallaan arvioinut lukuisia opiskelijatöitä.

20

TEHO

Kouluttajaksi Välske alkoi ensin lyhytkurssien vetäjänä ja sittemmin pätevöityneenä ammatillisena opettajana Työtehoseurassa. Verhoilualan koulutus perinteisen verhoilun osalta ei ole vuosien varrella juuri muuttunut. Uusia materiaaleja, apuvälineitä ja uudenaikaisia ompelukoneita on tullut. Verhoilualan tulevaisuuden näkymät ovat kaksijakoisia. Huonekalujen halpakaupan vastatrendinä näkyy kierrätys ja nostalgian arvostus.

Käypä huonekalu halutaan korjata ja verhoilla uudenveroiseksi. Puhumattakaan muistoista ja tunnearvoista, jotka perinteikkääseen huonekaluun monesti liittyy.

- Verhoilu ei ole voimalaji, arvioi Ahti Välske. Vuosien kokemus on osoittanut, että ammattitaito pohjautuu arvokkaisiin kädentaitoihin ja jatkuvaan oppimisen haluun.

Arkistokuva ajoneuvoverhoilun koulutustilanteesta.

Peltorobotti vastasi vihannestilan odotuksiin REETTA PALVA JA EERIKKI KAILA, TTS TYÖTEHOSEURA

Peltorobotin hankinta laitettiin vihannestilalla harkintaan, kun tanskalaista FarmDroid-robottia testattiin Siskosten vihannestilalla lantun ja tillin viljelyssä.

Peltorobotin testaus täytti odotukset: kylvöt sujuivat hyvin ja paikkatietoon perustuva haraus tuotti varsin hyvää jälkeä.

Kesällä 2023 peltorobottia testattiin pääasiassa sokerijuurikkaalla, johon se alun perin on kehitettykin.

Tänä kesänä haluttiin kokeilla robotin toimivuutta muilla kasveilla. Testauksen kohteena oli Säkylässä sijaitseva Siskosten Vihannestila, jolla viljellään monia eri avomaan vihanneksia. Tilalla on useita vuosia oltu kiinnostuneita peltoroboteista, joista odotetaan apuja rikkakasvien hallintaan. Uusia ratkaisuja kaivataan, sillä nykyisellään joudutaan käsin kitkemään isojakin aloja, jos tehokkaita torjunta-aineita ei ole käytettävissä.

FarmDroid-peltorobotin toiminta perustuu tarkkaan satelliittipaikannukseen, minkä toimivuus on kaiken edellytys. Erikoisen haasteen kylvöviikolle toi poikkeuksellisen voimakas aurinkomyrsky, joka todennäköisesti häiritsi tarkan paikkatiedon saantia. Aurinkomyrskyn laannuttua ja uuden yrityksen myötä kylvöt sujuivat hyvin. Lantulla taimivälinä käytettiin 10 senttimetriä, mikä on robotilla minimietäisyys rikkakasvien haraamiseksi riviltä taimien välistä. Tillillä sen sijaan tuli hieman säätöä. Tavoitteena oli kylvää siemeniä riviin

vieri viereen, käytännössä mahdollisimman paljon.

Ajonopeutta jouduttiin merkittävästi hidastamaan, jotta siementen syöttölaite pystyi syöttämään riittävästi siemeniä.

Robottiharaukset aloitettiin parin viikon päästä kylvöistä, ja haraukset jatkuivat heinäkuun loppupuolelle.

Robottiharattu lanttukasvusto pysyi puhtaampana rikkakasveista kuin traktoriharalla hoidettu alue. Tillirivit pyrittiin haraamaan mahdollisimman läheltä taimia, mutta väistämättä rikkakasveja jäi jonkin verran riveille.

Peltorobotiikalla kestäviä viljelykäytäntöjä eli PeltoRobo-hankkeessa tavoitteena on kokeilla ja tutkia peltorobotiikkaa käytännön olosuhteissa vihannesviljelyssä. Rahoituslähteenä on Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera).

FarmDroid-peltorobotin toimintaperiaate on selkeä ja robotti on sinällään helppokäyttöinen. Uudenlaista osaamista ja asennoitumista laitteen käyttöön kuitenkin tarvitaan. Tekniikka on verkottunutta, yhteydet pitää saada toimimaan, eivätkä kaikki bitit aina heti ole kohdallaan.

TEHO

21

Automaattiohjausta hyvällä menestyksellä IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Viljelijät kiinnostuivat traktorin automaattiohjauksesta Mustialassa järjestetyssä pienryhmätapaamisessa.

TTS Työtehoseuran vetämä Vertaistekno-hanke järjesti 2.7.2024 HAMK Mustialassa Tammelassa pienryhmätapaamisen, jossa viljelijät saivat tutusta traktorin automaattiohjaukseen. Tapaaminen kokosi yhteen automaattiohjauksesta kiinnostuneita viljelijöitä, jotka pääsivät kokeilemaan sen toimintaa käytännössä.

Vertaistekno-hankkeen tavoitteena on tarjota viljelijöille mahdollisuus kokeilla ja testata uusia teknologioita, jotka helpottavat ja tehostavat työtä. Kesän tapaamisessa keskityttiin automaattiohjauksen hyötyihin ja käytännön testailuun. Tavoitteena on madaltaa kynnystä uusien teknologioiden käyttöönotolle jakamalla käyttökokemuksia.

Loppuvuoden aikana uusien teknologioiden ympärillä tapahtuu. Työtehoseuran kanssa yhteistyössä ovat mukana Savonia-AMK, HAMK, YSAO, SeAMK, Kpedu, Centria, Oamk ja Lapin AMK. Seuraamalla somekanavia ja nettisivuja, pysyt parhaiten ajan tasalla tulevista tapahtumista ja toimenpiteistä. Vertaistekno-hanke toimii vuosina 2024–2025 ja sitä rahoittaa EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus.

Kotisivut: www.tts.fi/vertaistekno Facebook: www.facebook.com/ uudetteknologiatmaatalous

22

TEHO

Traktorin automaattiohjausjärjestelmä mahdollistaa traktorin itsenäisen ajamisen ennalta määritetyn reitin mukaisesti. Vaikka teknologia ei vielä salli kuljettajan poistumista traktorin hytistä, se vapauttaa kuljettajan käsistä ratin pyörittämisen, antaen enemmän aikaa tarkkailla työkoneiden toimintaa ja tehdä tarvittavia säätöjä työn laadun parantamiseksi.

Viljelijöiden mielestä automaattiohjauksesta on hyötyä erityisesti päällekkäisajon välttämisessä ja optimaalisempien ajolinjojen hallinnassa, mikä nostaa työn tehokkuutta. Työ kevenee ja ajatusenergiaa säästyy, kun ei tarvitse jatkuvasti keskittyä ajolinjojen seuraamiseen.

Pienryhmän päivään osallistuneet viljelijät käyttäisivät automaattiohjausta erityisesti kylvöön, muokkaukseen ja kesantomurskaukseen.

Maatalouskonekorjaajia tarvitaan lisää OILI SINILEHTO VOIGT, TTS TYÖTEHOSEURA

Maatalouskonekorjaajien ikääntyminen kurittaa ammattikuntaa.

Työvoimapulaan haetaan ratkaisuja yhteisvoimin.

Työtehoseuran koulutuspäällikkö Petri Oikarinen on jo pitkään jakanut huolen maatalouskonekorjaajien työvoimapulasta työelämän edustajien kanssa. – Maatalouskoneiden mekaanikkokoulutukseen on ollut todella vaikea löytää opiskelijoita ja ala on kärsinyt työvoimapulasta. Näyttää siltä, että nyt on tarve ihan uudelle koulutukselle. Siksi olemme koonneet neuvottelukunnan, jossa on mukana useita maatalousteknologia-alan työnantajia, kertoo Petri Oikarinen.

Kesän korvilla kokoontui ensimmäistä kertaa Työtehoseuran koollekutsuma neuvottelukunta, jossa on mukana maatalousteknologia-alan työnantajia.

Mukana neuvottelukunnan käynnistämisessä ovat olleet Teknisen kaupan liitto, Valtra, Wihuri, Turun Konekeskus, Hankkija ja Agritek. Yhteistyön tähtäimenä on kehittää uusi, puhtaasti maatalousteknologian ja mekaanikon työhön keskittyvä tutkinto maatalousalan perustutkinnon alle.

Maatalouskonealan osaamisella on merkittävä rooli paljon puhuttavassa huoltovarmuudessa. Ammattitaitoiset mekaanikot pitävät huolen siitä, että koneet toimivat ja pyörät pyörivät. -Maatalouskoneet ovat keskeisessä roolissa alkutuotannon turvaamisessa. Ilman hyvin toimivia koneita ruoantuotanto ja muut maatalouden toiminnot hidastuvat tai pysähtyvät kokonaan.

Koulutetut mekaanikot varmistavat, että koneet ovat toimintakunnossa. Näin kriittinen osaaminen säilyy kotimaassa ja on käytettävissä tarvittaessa, arvioi TTS Liikennepalvelujen yksikönjohtaja Reijo Sippola.

TTS Työtehoseura kouluttaa maatalouskoneasentajia laajasti yhteistyössä maahantuojien ja valmistajien kanssa, tarjoten monipuolista ja käytännönläheistä koulutusta. – Työtehoseura aloitti toimintansa maatalouden parissa 100 vuotta sitten ja jatkaa yhä vahvasti alan kehittämistä. Uuden neuvottelukunnan perustaminen on osa tätä jatkumoa, Petri Oikarinen toteaa.

Työtehoseurassa Rajamäellä opetushallit tarjoavat oivat olosuhteet käytännön harjoituksille.

TEHO

23

Metsäalan ammatillista koulutusta ja työvoimatarvetta pidettävä esillä EILA LAUTANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Metsäalalla riittää töitä tulevaisuudessa ja työvoimaa tarvitaan, mutta korjausliikkeitä on tehtävä niin koulutukseen, opiskelijavalintaprosesseihin, koulutuksen sisältöihin kuin alan työnantajien toimintoihin. Osaavan työvoiman tarvetta - jopa pulaa- on metsäkoneenkuljettajista, puutavaraautonkuljettajista ja metsureista.

Metsäalan ammatillisen koulutuksen tilannetta on erityisen tärkeää pitää esillä.

Sekä osaamistavoitteet että ammattitaitovaatimusten määrät ovat tutkinnonuudistuksen 2024 yhteydessä kasvaneet niin, että on syytä olla huolissaan, painottuuko opinnoissa riittävästi ammattityön tekemisessä tarvittava osaaminen ja kehittyvätkö opiskelijat näissä taidoissa työelämän vaatimalle tasolle.

Metsäalan perustutkinnon työelämävastaavuutta ja kehittämistarpeita TTS Työtehoseuran johdolla selvittänyt työryhmä ilmaisee mietinnössään vakavan huolensa metsäalan perustutkinnon painottumisesta liiaksi muuhun kuin ammateissa työn tekemiseen tarvittavaan osaamiseen, ja ammatillisen koulutuksen heikkoon painoarvoon. Myös alalla ja sen koulutusta koskevissa keskusteluissa keskiössä ovat korkea-asteet ammatillisen koulutuksen jäädessä taka-alalle.

Työryhmän mietintö esiteltiin opetushallinnolle

Opinnot olisi keskitettävä ammattiosaamiseen

Työryhmän muodostivat Metsäkoulutus (Ville Manner), Metsäteollisuus (Venla Kaplas), Koneyrittäjät (Simo Jaakkola), Metsäalan kuljetusyrittäjät (Kari Palojärvi), Teollisuusliitto (Jari Sirviö), Yksityismetsätalouden työnantajat (Markus Tähkänen) sekä metsäalan perustutkintokoulutuksen järjestäjien edustajina Tampereen seudun ammattiopisto (Mari K. Nieminen) ja Hämeen ammattiinstituutti (Juha Mäkelä).

Työryhmä on käsitellyt kaikki metsäalan perustutkinnon osaamisalat ja tutkinnot, niiden laadullisen ja määrällisen tuloksellisuuden vuosilta 2011–2021, havaitut pullonkaulat sekä tutkintojen uudistamistarpeet. Kaikkia perustutkinnon osaamisaloja ja tutkintoja koskien työryhmä pitää ensisijaisen tärkeänä keskittää opinnot työssä tarvittavaan keskeiseen ammattiosaamiseen.

Pontta huoleen antavat niin vuonna 2022 alkanut Opetushallituksen perustutkintojen uudistamistyö kuin metsäalan perustutkinnon kolmannen laatumittaustulokset.

24

TEHO

Metsäalan perustutkintokoulutuksen kolmannet laatumittaustulokset vuodelta 2022 viestivät keskeisen ammattiosaamisen olevan heikentymässä. Oppimistulokset olivat vielä yleisesti hyvällä tasolla, mutta kaikilla osaamisaloilla oli havaittavissa huolestuttavaa laskua keskeisessä ammattiosaamisessa. Metsäkoneenkuljettajilla harvennusmallien käyttö, koneellinen puutavaran valmistus ja lähikuljetus, tietotekniikan työsovellusten osaaminen ja koneiden tekninen tuntemus olivat kaikki heikentyneet. Metsuri-metsäpalvelujen tuottajilla työvälineiden tekniikassa ja kunnossapidon osaamisessa sekä oman työn suunnittelussa oli selkeää laskua. (TTS tutkimusjulkaisu 464/2023)

Työryhmän työskentelyn keskeiset tulokset esiteltiin 7.5.2024 Metsäkoulutus ry:n ajankohtaispäivässä ja luovutettiin mietintönä toukokuussa opetusministeriölle ja opetushallitukselle otettavaksi huomioon tulevissa tutkinnon uudistuksissa.

Hanketta johti metsäalan kehittämispäällikkö Eila Lautanen TTS Työtehoseurasta ja Riitta Kilpeläinen toimi hankkeen tutkijana. Työ on jatkoa Metsäalan koulutuksen kehittämisverkoston loppuraportille (MMM 3.2022) ja sen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.

Mietinnön keskeiset esitykset •

Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala tulee eriyttää kahdeksi osaamisalaksi: metsäkonetyön osaamisalaksi (tutkinnot: metsäkoneenkuljettaja ja terminaalikoneenkuljettaja) ja puutavara-autonkuljetuksen osaamisalaksi (tutkinto: puutavara-autonkuljettaja)

•

Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen opiskelijavalinnassa on perusteltua ottaa soveltuvuuskoe käyttöön

•

Opiskelijan toteutuvan tehollisen ajoajan seurannassa konedata kattavasti käyttöön metsäkoneoppilaitoksissa

•

Metsurimetsäpalvelujen tuottajakoulutus tulee profiloida metsurin ammattiin tähtäävien kouluttamiseksi ja sen opiskelijavalintaan on palautettava soveltuvan terveydentilan vaatimus (SORA-tutkinto)

•

Metsäenergian tuottajakoulutuksen kehittäminen voisi tapahtua

•

•

joko lisäämällä metsäkoneenkuljetuksen osaamisalalle metsäenergian erikoistumisala (65 osp) ja tutkintonimike metsäenergian tuottaja

•

tai toteuttamalla metsäenergian tuottajakoulutus ammattitutkintona

Metsäalan imagotyötä on jatkettava ja kerrottava alan koulutuksista, työtehtävistä ja uramahdollisuuksista vastuullisesti

Konedata metsäkoneopinnoissa varmistaisi opiskelijan todellisen ajoajan.

Metsuri-metsäpalvelujen tuottajakoulutus on keskitettävä ammattiin tähtäävien kouluttamiseen.

Tutustu lisää

Työtehoseuran julkaisu: Metsäalan perustutkinnon työelämävastaavuus ja tutkinnon kehittäminen Linkki: https://www.tts.fi/wp-content/ uploads/2023/10/Metsaalan-perustutkinnontyoelamavastaavuus-ja-tutkinnon-kehittaminen-_ TTS-476.pdf

TEHO

25

Jätteen keruuta laskiämpäriin 1950-luvulla.

1980-90-luvuilla jätekaapin astioita kehitettiin ja testattiin Työtehoseurassa. Lajittelutarpeita alkoi tulla lisää.

Laskiämpäristä kierrätyskaappiin kotitalousjätteen keräyksen historiaa ja tulevaisuutta MINNA KUUSELA,, TTS TYÖTEHOSEURA SARI LISKI-MARKKANEN TTS TYÖTEHOSEURA, RIITTA VEIJOLA/VASTAVALO JA TTS:N ARKISTO

Työtehoseura on olemassaolonsa aikana ollut monella tavalla mukana kehittämässä kotien arjen toimivuutta. Yksi koko ajan kasvanut ja muuttuva haaste on kodeissa syntyvän jätteen kerääminen ja lajittelu.

Kotitalousjätteen keräyksen historia sadan vuoden takaa alkaa keittiön laskiämpäristä ja takapihan tunkiosta.

Tavaroiden ja myös jätteen määrä oli huomattavasti nykyistä pienempi ja toisaalta kierrätys oli kunniassa, kun uusia tavaroita ei noin vain saanutkaan. Kaikki mahdollinen korjattiin ja käytetiin uudestaan. Jätteitä myös kaivettiin maahan. Maaseudulla ainoa jätehuoltoa koskeva määräys ennen sotia oli, että ulkorakennus eli huussi oli oltava. Kaikesta kerättävästä jätteestä ihmisten ja eläinten lanta muodosti valtaosan.

Paperinkeräys aloitettiin 1940-luvulla ja 50-luvun uutuus oli yhä mainiosti toimiva pullonpalautusjärjestelmä.

Teollistuminen ja muuttuneet elintavat alkoivat näkyä

26

TEHO

räjähdysmäisesti kasvavissa jätemäärissä ja monen tasoisissa kaatopaikoissa 1960–70-luvuilla. Jätteen koostumus oli jo täysin erilainen kuin 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Seassa alkoi olla myös muovia ja monenlaisia kemikaaleja.

Tehdään jätteen keräys helpoksi Työtehoseura on kehittänyt toimivaa jätelajittelua määrätietoisesti 1970-luvun alusta alkaen ja oli kotitalousjätteen lajittelussa edelläkävijänä. Kodeissa syntyvän jätteen määrää ja koostumusta tutkittiin sekä ideoitiin lajitteluun perustuvia tilaratkaisuja. Ratkaisuna oli astianpesupöydän alakaapin sisustaminen uudella tavalla.

Tätä varten Työtehoseurassa kehitettiin tilaa säästävä

Jäteastiat voivat olla myös kaunis ja siisti osa kodin sisustusta

viemärin vesilukko, minkä ansiosta alakaappiin mahtui jätteiden keräysastia paremmin. Uudenlaiset jätekaapit olivat perustana myöhemmälle laitevalmistajien tuotekehitystyölle ja jäteastiastandardeille. Asiantuntijamme kävivät myös televisiossa opastamassa jäteastioiden sijoitusta uuden ajan keittiöihin.

1990-luvulle tultaessa ympäristöasiat alkoivat nousta esiin ja havahduttiin jätteiden synnyn vähentämiseen sekä kierrätykseen. Työtehoseurassa testattiin uusia, kasvavaan kierrätystarpeeseen sopivia jäteastioita ja kehitettiin jätekaapin sisustusvarusteita. Tällä vuosituhannella on myös tutkittu ja testattu kodin kompostoreita ja kompostointia osana biojätteen käsittelyn parempaa huomioimista ja kehittymistä.

2000-luvulla jätteen, etenkin pakkaus- ja muovijätteen, määrä on edelleen kasvanut valtavasti. Jätteiden lajittelun pitäisi tänään olla arkea kaikkialla. Tärkeintä on silti aina vähentää syntyvän jätteen määrää. Sen pystyy jokainen tekemään vähentämällä turhaa kulutusta, valitsemalla kestäviä tuotteita ja korjaamalla vanhoja sekä välttämällä ylipakattuja tuotteita. Jätemäärän vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen ovat tärkeä osa matkaa kohti kestävää kiertotaloutta. Silti kaiken yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli Suomessa vain 43 % vuonna 2022, mikä on yhä EU:n keskiarvoa (48 %) ja velvoitetta (55 % vuonna 2025) heikompi. Osasyy on kierrätyskelpoisenkin jätteen polttaminen energiaksi.

Kierrätyskaappi on Työtehoseuran Ekologinen keittiö – hankkeessa Heli Mäntylän kehittämä

Kierrätyksessä voi käyttää luovuutta. Jos jotain jätelajia syntyy paljon, varataan sille enemmän tilaa. On hyvä, jos kierrätyspistettä voi muunnella. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on Työtehoseuran taannoin kehittämä kierrätyskaappi, missä on ajateltu sopivat tilat kahdeksalle jätejakeelle, esimerkiksi kartongille, metallille, lasille, paperille, muoville, pantillisille pulloille ja tölkeille ja vaikkapa tekstiilijätteelle, jonka kierrätys on tosin vielä haasteellista. Kaapin voi sijoittaa keittiöön tai vaikka eteiseen tai kodinhoitohuoneeseen. Vetolaatikoissa on sisällä kassit, jotka on helppo napata ulos lähtiessään mukaan keräyspisteelle. Vastaavan voi itse toteuttaa monenlaisiin kaappiratkaisuihin.

Kaikkea ei tarvitse säilyttää keittiössä Lajittelu on helppoa, kun on mietitty sujuvasti käytettävä paikka kaikille jätejakeille. Syntyvän jätteen määrä vaihtelee suuresti, joten sama ratkaisu ei sovi kaikille kotitalouksille. Uusien keittiöiden kalusteissa onkin jo varattu tila monelle jätejakeelle. Tiskialtaan alla sijaitseva jätepiste on hyvä, mutta nykyisiin tarpeisiin silti usein ahdas ratkaisu, eikä työn kulun kannalta optimaalinen.

Muuallekin kuin keittiöön saa laitettua kierrätyspisteen, vain biojätteen lajitteluun ainoa luonteva paikka on keittiö. Biojäteastiaksi riittää myös melko pieni astia, jotta se tulee tyhjennettyä riittävän usein.

Heinäkuusta 2024 alkaen biojätteiden lajittelu tai kompostointi on myös pakollista kaikille taajamien asukkaille. Biojäte myös pystytään hyödyntämään uusissa laitoksissa esimerkiksi mullaksi, lannoitteeksi tai biokaasuksi.

TEHO

27

Ammattikalastusmessut Reposaaressa VELI-MATTI TUURE & SAMI SARKKINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Näyttelyalue levittäytyi Reposaaren kalasataman alueelle.

Esillä oli kalastukseen liittyvää tekniikkaa, viimeaikaisen kehitystyön tuloksia ja laitteita sekä kalastukseen liittyviä toimintoja kuten ammattikalastajien järjestöjen ja Kalaleaderin toimintaa sekä vakuutusturvapalveluita.

Osallistujilla oli mahdollisuus vierailla kalanlajittelukeskuksessa ja troolari Golden Rosella.

Pyydyshallissa Työtehoseuran osastolla esiteltiin Rannikkokalastushankkeessa (2020–2022) ammattikalastajien

28

TEHO

testattavina olleita työn apuvälineitä. Näihin kuuluivat mm. kalapaljun päälle sijoitettava kalankäsittely- ja lajittelutason prototyyppi, selkää nostoissa ja etukumarassa työskenneltäessä tukeva nostopuku-eksoskeleton eli ulkoinen tukiranka, akkukäyttöinen vesipumppu, kahdet erityyppiset kuulevat kuulonsuojaimet sekä ilmakumipyörillä varustettu minipikkari taakkojen siirtämiseen ja lastaamiseen. Esittelyvideolla apuvälineet esiintyivät niitä testanneiden kalastajien työkäytössä.

Videolla olivat mukana edellä kuvattujen välineiden

Kuva: Pixabay

Valtakunnalliset ammattikalastusmessut Porin Reposaaren kalasatamassa 5.–6.7.2024 houkuttelivat paikalla kalastajia eri puolilta maata.

Ammattilaistapahtumassa oli esillä lähes 40 näytteilleasettajaa, ja avauspäivän ohjelmaan sisältyi myös rysä- ja katiskakalastukseen keskittynyt kalastajaseminaari.

Kalastustyön ergonomia oli vahvasti esillä.

Työtehoseura oli messuilla mukana näytteilleasettajana. Osastolla pääsi kokeilemaan Rannikkokalastushankkeessa (2020–2022) ammattikalastajien testattavina olleita työn apuvälineitä. Kiinnostusta herätti ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton, joka vähentää selkälihasten kuormitusta etukumarassa työskenneltäessä ja vyötärötason alapuolella tapahtuvissa nostoissa.

lisäksi keulaportillinen kalastusvene, joka voidaan lastata ja kuorma purkaa ilman nostamista, sekä työskentelyn miellyttävyyttä ja turvallisuutta lisäävän kuivapuvun kaksi eri mallia.

ohjausyksikkö on sopivalla kohdalla verkkoa laskettaessa ja saadaan lisää lattiatilaa kalastustyön eri vaiheisiin.

Muita näytillä olleita työtä keventäviä ratkaisuja olivat mm. erilaiset verkonvetokoneet ja konehaavi.

Sataman ulkoalueella messuvieraiden nähtävinä oli kalastajien tarpeiden mukaan suunniteltuja kalastusveneitä ja veneessä käytettäviä kalastusvälineitä sekä pyydyksiä.

Esillä oli mm. Pullan Kala Oy:n innovaatiopalkinnon saanut muuntuvalla hallintajärjestelmällä toteutettu verkkokalastusvene, jossa ohjausyksikkö voidaan kääntää tarvittaessa sivuun veneen laitaa vasten. Näin

Kaksipäiväinen tapahtuma onnistui hyvin, ja se onnistui houkuttelemaan paikalle kalastajia eri puolilta maata.

Ammattikalastusmessut olivat avoinna kaikille ammattikalastajille ja muille elinkeinon parissa toimiville.

Tapahtuma oli osallistujille ja näytteilleasettajille maksuton. Järjestämistä tukivat Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR) ja Lännen Kalaleader.

Rysä- ja katiskapyyntiin suunniteltu kalastaja Benjamin Tillqvistin uusi kalastusvene. Veneessä erikoisuutena on sivuun kääntyvä ohjausyksikkö, verkonvetokone ja veneen kokoon nähden runsaasti tasaista lattiapintaa.

TEHO

29

Traktorityö kevenee sitä avustavilla järjestelmillä JANNE KARTTUNEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Maatalous- ja urakointiyrittäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä erilaisiin traktorityötä avustaviin järjestelmiin. Niistä koetaan saatavan monin eri tavoin kuljettajaan kohdistuvia hyötyjä useissa erilaisissa traktoritöissä.

Eritasoisen ajoautomatiikan käyttö traktoreissa on yleisintä peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla tai koneurakoijilla, joilla on myös käytössään keskimääräistä uudempaa kalustoa. Työtehoseuran tuoreessa tutkimuksessa perehdyttiin erilaisten traktorityötä avustavien järjestelmien koettuun vaikutukseen kuljettajan työn määrään ja laatuun.

Ajoautomatiikka ja taakseajolaite Traktoreiden ajoautomatiikassa hyödynnetään satelliittipaikannusta. Traktorissa oleva vastaanotin määrittää sijaintinsa muutaman metrin tarkkuudella satelliittisignaalien perusteella. Korjaussignaaleilla, erityisesti maanpäällisten kiinteiden tai liikuteltavien tukiasemien avulla, sijainti saadaan selville jopa senttien tarkkuudella.

Ajo-opastinta, jota kutsutaan yleisesti myös ajouraopastimeksi, voidaan tässä yhteydessä kutsua ajoautomatiikan esiasteeksi. Ajo-opastin näyttää led-valolla kuljettajalle, Ajolinjan säilyttävä ajoautomatiikka kykenee hoitamaan traktorin ohjauksen pellolla, jolloin kuljettaja voi keskittyä valvomaan ja optimoimaan työkoneen toimintaa.

mihin suuntaan hänen on ohjattava. Tämä järjestelmä, kuten myös alla mainitut kehittyneemmät järjestelmät, sopii käytettäväksi traktorin lisäksi myös esimerkiksi leikkuupuimurissa. Ajoavustin edustaa niin sanottua ajolinjan säilyttävää ajoautomatiikkaa. Ajoavustin pitää traktorin kuljettajan etukäteen ohjelmoimalla linjalla, jolloin kuljettajan ei tarvitse ohjata traktoria muualla kuin pellon päisteissä. Ajoavustimia kutsutaan ”markkinointikielessä” usein automaattiohjaukseksi, joka kuitenkin edustaa vielä kehittyneempää teknologiaa.

Traktorin ohjausta kannattaa kutsua automaattiseksi vasta, kun järjestelmään on integroitu päisteautomatiikka, joka hoitaa myös käännökset ja työkoneen toiminnot päisteissä eli pellon päädyissä. Ajoautomatiikkaa käytettäessä kuljettajan täytyy ohjelmoida laitteeseen etukäteen peltolohkon rajat, mahdolliset kiinteät esteet pellolla ja halutut ajolinjat.

Traktorin taakseajolaite puolestaan sisältää 180 astetta kääntyvän istuimen ja hallintanojan, takaohjauspyörän, polkimet ja muut hallintalaitteet. Tämä mahdollistaa sen, että kuljettajan rintamasuunta ja katse ovat juuri työskentelyalueelle. Traktori voi kulkea joko eteentai taaksepäin tai pysyä paikoillaan. Taakseajolaitetta voidaan käyttää myös ajoavustimen tai automaattiohjauksen kanssa.

Koettuja hyötyjä ja haasteita Ajoautomatiikasta on todettu saatavan peltoviljelyssä taloudellisia, ympäristöön kohdistuvia sekä ihmiseen eli kuljettajaan liittyviä hyötyjä erityisesti tuotantopanosten tarkentuvan käytön ansiosta. Työjälki on tasalaatuista: peltoon ei tule päällekkäistä ajoa eikä suorariviseen kasvustoon aukkopaikkoja. Tämä edistää mahdollisuuksia päästä hyvään ja tasalaatuiseen satoon.

Työn määrään ja laatuun liittyviä hyötyjä ovat, että ajoautomatiikan – ja myös taakseajolaitteen – koetaan

30

TEHO

vähentävän kuljettajalta erityisesti fyysistä ja hieman myös psyykkistä kuormittumista, lisäävän työturvallisuutta sekä ajotyön mukavuutta ja tuottavuutta.

Erityisesti alaselän ja niskan kiertyneet työasennot vähenevät. Tuottavuutta voidaan mitata tuotoksena aikayksikköä kohti, kuten hehtaareina työtuntia kohti.

Näihin seikkoihin esitetään kuitenkin muutamia poikkeuksia tai ehtoja.

Ajoautomatiikan käyttö voi osaltaan kannustaa venyttämään työpäiviä, jolloin vaarana voi olla tarkkaavaisuuden heikkeneminen ja jopa rattiin nukahtaminen.

Joskus ajoautomatiikkaan voi tulla äkillinen häiriö tai ajolinjalle voi ilmaantua väistettävää. Kuljettajan on pysyttävä valppaana, joten työtä on muistettava tauottaa. Myös riittävästä nesteen ja ravinnon saannista on huolehdittava.

Ajoautomatiikan riippuvuudesta häiriöttömästä satelliittipaikannuksesta ollaan myös huolissaan. Esimerkiksi kuluvan vuoden keväällä poikkeuksellisen voimakas aurinkomyrsky aiheutti haittaa monella tilalla. Järjestelmiä voidaan myös häiritä tahallisesti ihmisen toimesta.

Ajoapu-tutkimus pähkinänkuoressa Kirjoitus perustuu Työtehoseurassa vuosina 2023–2024 toteutettuun Traktorityötä avustavien järjestelmien vaikutus kuljettajan kuormittumiseen (Ajoapu) -tutkimukseen.

Tutkimuksessa perehdyttiin viiteen keskeiseen traktorityötä avustavaan järjestelmään: ajo-opastimeen, ajoavustimeen ja automaattiohjaukseen sekä päisteautomatiikkaan ja taakseajolaitteeseen. Aineistoa kerättiin kirjallisuuskatsauksella sekä kokeneiden yrittäjien haastatteluilla ja työtä seuraamalla.

Tutkimus rahoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla.

Käytännönläheinen sähköinen tutkimusraportti tulee syksyllä Doria-julkaisuarkistoon: https://www.doria.fi/handle/10024/188210

Traktorikuski saa taakseajolaitteesta samankaltaisia hyötyjä kuin ajoautomatiikasta. Esimerkiksi työturvallisuus paranee, kun työskentelyalue on kuskin silmien edessä.

TEHO

31

Yrittäjäksi Suomessa

ukrainalaisten valmiudet kuntoon MAIJA SUUTARINEN, TTS TYÖTEHOSEURA MIKKO VEISTOLA, TTS TYÖTEHOSEURA

Ravintola-alan kehitystyötä on tehty Työtehoseurassa viime vuosina koulutuksina ja kehittämishankkeina useissa eri maakunnissa. Koronavuodet kurittivat toimialaa ja yleinen hintojen nousu on tehnyt alalla menestymisen taitolajiksi.

Tällä hetkellä koulutetaan Jämsässä ukrainalaisia ravintola-alan yrittäjiksi.

Heistä moni on jo toiminut alalla kotimaassaan.

Ravintola-ala kaipaa uusia tekijöitä niin ravintolayrittäjiksi kuin liiketoimintaa tukevia palveluja tarjoaviksi asiantuntijoiksi. Henkilöstön saatavuudesta on puhuttu myös paljon ja uusia malleja työn tekemiseen on syntynyt myös ravintolamaailmaan kuin muillekin palvelualoille. Vuokratyöntekijöiden, kevytyrittäjien sekä omaa osaamistaan myyvien yrittäjien määrä on lisääntynyt tälläkin alalla.

Kun mahdollisuus kouluttaa alasta kiinnostuneita ukrainalaisia tarjoutui, päätettiin Työtehoseuran T&K-yksikössä tarttua aiheeseen. Jämsästä, Keski-Suomesta, löytyi innostunut opiskelijajoukko sekä nopeasti suomea oppinut tulkki, joten koulutus käynnistettiin tämän vuoden helmikuussa.

Opintojen aikana on tutustuttu yrityksen perustamisen lisäksi yrityksen pyörittämiseen Suomessa. Pelkkä alan ammattitaito ei enää riitä, myös yrittäjyydessä on oma oppimisensa. On ymmärrettävä verotusta, työntekijöiden palkkaamista, markkinointia ja mainontaa samalla, kun päivittää palvelualojen viimeisimpiä trendejä omaan osaamispankkiinsa.

Motivoituneet opiskelijat Koulutukseen valikoitui hakumenettelyn kautta 18 opiskelijaa. Kaikkien motivaatio oppia sekä työllistyä Suomessa on yllättänyt ohjaajat positiivisesti. Suomen kielen taito on lisääntynyt nopeasti ja luennoilla monet uskaltavat esittää kysymyksiä ja osallistuvat keskusteluun ilman tulkin apua. Opiskelijat ovat esittäneet aktiivisesti lisätoiveita, mm. yritysverotuksen lisäksi opetusta verotuksesta myös työntekijän näkökulmasta, sekä tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista.

Työelämävalmiuksia on siis lisätty monella tapaa, sekä työntekijän että yrittäjän näkökulmasta.

Ukrainalaisia opiskelijoita Business Startti-tapahtumassa

32

TEHO

Koulutuksessa on huomattu, että vaikka kaikilla opiskelijoilla on palava halu työllistyä yrittäjänä, on ollut tärkeää opiskella myös suomalaista työkulttuuria sekä keinoja etsiä niin työpaikkoja kuin asiakkaitakin.

Opiskelijat ovat ottaneet erilaisia tekoälysovelluksia käyttöön ennakkoluulottomasti, jotta vieras kielikään ei estä työllistymistä. Miten helppoa onkaan käyttää

Yurii Shvets opiskelee Gradiassa logistiikkaa ja etsii myös maatalousalan töitä. Työtehoseuran Mikko Veistola kuvaa hänestä esittelyvideota.

tekoälyä tulkkina keskustelutilanteessa - kannattaa muidenkin kokeilla. Kun puhelin kulkee mukana kaikkialle, meillä jokaisella on taskussamme tulkki. Kielimuureja kaadetaan nopeammin kuin hauki lähtee rannasta.

Vaihtoehtoja työllistymiseen Tällä hetkellä yrittäjyys ei ole Suomessa erityisen helppoa nousseiden kustannusten sekä kohonneiden eläkemaksujen vuoksi. Tästä syystä on ollut tärkeää, että opiskelijoita ei ohjata yrittäjyyteen liian voimakkaasti, vaan opiskelijoiden kanssa on pohdittu työllistymistä myös muilla tavoilla. Opiskelijat ovat tehneet liiketoimintasuunnitelman lisäksi työhakemuksia sekä päivittäneet osaamis- ja kokemustietojaan avoimien työpaikkojen hakemista varten. Kesän aikana kuvattiin myös esittelyvideoita, joilla opiskelijat kertoivat omasta osaamisestaan mahdollisille työnantajille niin suomeksi kuin muillakin kielillä.

Ukrainalaiset haluavat olla osa yhteiskuntaa Ukrainalaisten opiskelijoiden motivaatio ja halu olla aktiivinen osa suomalaista yhteiskuntaa on yllättänyt kaikki. Kurssille on osallistuttu tunnollisesti, vaikka opiskelijoilla on samaan aikaan käynnissä muun muassa suomen kielen kursseja tavanomaisen perhearjen lisäksi. Tunneilla keskustellaan aktiivisesti tulkin avulla tai ilman ja jokaisella kerralla on kyselty lisätietoja osaamisen laajentamiseksi. Tästä porukasta voi hyvällä omatunnolla sanoa, että motivaatio työn tekemiseen sekä uusien asioiden oppimiseen on kohdallaan!

Kesän aikana moni opiskelija sai tiedon, että olivat päässeet opiskelemaan suomalaisiin oppilaitoksiin suomalaisia tutkintoja. Silti yrittäjyyden edistäminen sekä opintojen ohella työskentely ovat olleet aktiivisesti mukana. Opiskeluiden lisäksi on hyvää aikaa tehdä töitä, kertovat opiskelijat.

Yhteistä hyötyä opiskelusta Ukrainalaisten koulutusta on rahoittanut Jatkuvan oppimisen keskus JOTPA, joka on mahdollistanut useita ukrainalaisten koulutusryhmiä ympäri maan.

Koulutuksissa on opetuksen lisäksi tuotettu ukrainankielistä opetusmateriaalia, jonka avulla myös muut kuin kursseille osallistuneet henkilöt voivat opiskella niin yrittäjyyttä Suomessa kuin saada apua työllistymishaaveisiin muilla keinoin.

Koska Ukrainan jälleenrakentaminen tulee ottamaan aikansa, on tärkeää, että miehityksen alta paenneet ihmiset löytävät paikkansa ja kotiutuvat sujuvasti. Työn ja vapaa-ajan yhdistäminen helpottaa sopeutumista uuteen arkeen uudessa maassa, mutta ainakin tämän opiskelijaryhmän osalta tulevaisuus Suomessa näyttää toiveikkaalta.

TEHO

33

Puutarhan syystöillä kurkotetaan kevääseen HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Ihminen välttää luonnostaan ylimääräistä työtä, voisi väittää.

Puutarhassa työskentely on monelle kuitenkin poikkeus, sillä puuhat ovat mieluisia, eikä tunteja ja vaivannäköä lasketa tai säästellä.

Loppusyksyn puutarhatyöt vähentävät talvituhoja, varmistavat seuraavan vuoden kasvien kukoistuksen ja tukevat kestävää kehitystäkin, kun resursseja ei tuhlata.

Mahdottomia ei kuitenkaan tarvitse rehkiä, ja osan lehdistäkin jättää haravoimatta.

Haravointi on monelle syksyyn kuuluva mukava rutiini.

Haravointi kuitenkin kevenee ja maaperäkin kiittää, kun osan lehdistä silppuaa ruohonleikkurilla ja osan hyödyntää pihalla ilman tarvetta kuljettaa kasoja pois tai erilliseen kompostoriin. Lehtiä voi hyödyntää talvisuojauksessa ja käyttää noin 10-15 sentin lehtikerrosta puiden tyvellä ja pensaiden alla. Tulppaanien ja narsissien sipuleita voit istuttaa niin pitkään, kuin maa on sulaa. Myös näiden istutusten päälle voi kasata lehtiä edistämään sipuleiden juurtumista. Osan haravoiduista lehdistä voit myös hyödyntää talouskompostorin kuivikkeena talven aikana.

34

TEHO

Kesän varusteiden huolto ja varastointi on kestävän kehityksen teko. Puutarhatyökalujen ja piharuukkujen varastointi, vesiletkujen tyhjennys ja pihakalusteiden huolto ja suojaaminen syksyllä pidentävät varusteiden käyttöikää ja vähentävät tarvetta ostaa uutta. Kannattaa myös satsata suojaukseen myyrien ja jänisten varalta välttääkseen kevään pettymykset ja lisätyöt. Syksyllä kannattaa myös tyhjentää talouskompostoriin tilaa ja levittää kompostia katteeksi puutarhaan ja kasvimaalle. Vielä lokakuussa voi saada myös satoa, ja siitä kannattaa nauttia rauhassa, kun kiivain sadonkorjuu ja säilöntäkausi on jo takana. Esimerkiksi talviomenoita, lehtikaalia ja persiljaa riittää korjattavaksi monella kasvimaalla, ja viimeiset tomaatit kannattaa kerätä sisälle punertumaan. Syksyn töiden jälkeen voi hyvällä mielin siirtyä suunnittelemaan seuraavan vuoden nautinnollisia pihapuuhia.

Tiesitkö tämän Työtehoseurasta?

1930-luvulla Maatalouden Työtehoseura ry perustetaan

1950-luvulla suositut traktorikurssit ja pula-ajan konekurssit

1960-luvulla kodinkoneet yleistyvät, pyykinpesu koneellistuu ja mullistuu

1942

kantovälineitä, kelkkoja ja työntökärryjä työn keventämiseen

1924

metsäosasto aloitti toimintansa

1947

1943

toimipiste Nurmijärven Rajamäelle Oy Alko Ab:lta vuokratun Matkun Kartanon maille

koko illan elokuva ”Hyvää vauhtia metsätöille” tavoitti kaikkiaan 700 000 katsojaa

1970-luvulla

1980-luvulla

keksintöinä Metsä-äes, piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi

mikroaaltouunit markkinoille: testit ja valistus tulivat tarpeeseen.

1991

2004

tutkittiin mm. herkkusienien, siitakkeiden ja vinokkaiden viljelytekniikkaa

alkaen vahvana teemana ikääntyneiden asumisen ja esteettömyyden tutkimus

2019 ensimmäinen päättäjien ja vaikuttajien Ruoka Akatemia

2024 Työtehoseura täyttää 100 vuotta

TEHO

35

Älä hyppää syvään päätyyn!

Tutustu koulutustarjontaan: www.tts.fi/koulutusalat

Opiskele meillä #ammattilaiseksi TTS Työtehoseurasta valmistuu vuosittain noin 5000 ammattilaista eri aloille. Meillä ei viipyillä luokkahuoneissa vaan oppiminen tapahtuu käytännön tekemisen kautta. Saat hioa osaamistasi kokeneiden kouluttajien ohjauksessa, hyödyntäen moderneja koneita, laitteita ja laadukkaita simulaattoreita.

TTS Työtehoseura Nurmijärvi | Vantaa | Turku | www.tts.fi