Puhtaan energian tarve kasvaat

Puhtaan energian tarve kasvaa

JIM ANTTURI JA JUHANI PIEKKALA, ASIANTUNTIJAT, TTS TYÖTEHOSEURA

Suomessa tarvitaan puhtaasti tuotettua lämpöenergiaa myös hurjan energiavuoden 2021 jälkeen. Lämpöyrittäjyys on tärkeä osa paikallista energiantuotantoa. Alan seuranta osoittaa, että lämpöyritysten määrä on hieman laskenut ja yrittäjäkunta ikääntyy. Onko energiayrittäjyys houkutteleva uravaihtoehto tulevaisuudessa?

Energia-alalla vuosi 2021 oli vauhdikas. Uutisoinneissa nousivat esiin esimerkiksi kohonnut maakaasun hinta ja samaan aikaan sähkön hinta rikkoi kaikkien aikojen ennätyksiä. Kivihiilen käytöstä pyritään eroon valtakunnallisesti vuoteen 2029 mennessä, ja turpeen osalta taloudelliset ohjauskeinot ovat ohjanneet voimalaitoksia puun energiakäytön lisäämiseen. Marinin hallituksen tavoitteena on luopua fossiilisesta öljystä lämmityskäytössä 2030-luvun alkuun mennessä – julkisella sektorilla vielä tätä aikaisemmin.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet ovat vauhdissa, ja polttamiseen perustuvaa sähkön- ja lämmöntuotantoa tulee yleisesti vähentää. Samaan aikaan on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomessa tarvitaan jatkossakin kestävästi tuotettuja polttoaineita lämmittämään kylminä vuodenaikoina. Kestävää puun polttamista ja lämpöyrittäjyyttä TTS Työtehoseurassa seurataan pitkin perintein erityisesti lämpöyrittäjyyttä, joka on paikallisesti tärkeässä roolissa kotien, liiketilojen ja julkisten rakennusten lämmittämisessä uusiutuvalla energialla. Tyypillisesti lämpöyrittäjä tuottaa lämpöä aluelämpölaitoksessa, josta lämpö kulkee asiakkaille kaukolämpöverkossa – tai sitten lämpölaitos sijaitsee asiakkaan kiinteistön yhteydessä. Polttoaineena toimii usein metsähake, joka on tuotettu paikallisesti pienpuusta tai metsistä hakkuiden yhteydessä kerätystä energiapuusta, jolle ei ole ollut muuta jalostuskäyttöä. Lisäksi hyödynnetään vaihtoehtoisesti metsäteollisuuden sivuvirtoja ja pellettiä. Usein lämpöyrittäjä harjoittaa myös muuta yritystoimintaa, kuten maataloutta.

Metsähake on kustannustehokkaana ja uusiutuvana polttoaineena tarjonnut ratkaisun fossiilisten polttoai-

neiden korvaamiseen juuri tässä hetkessä. Laskennallisesti puun poltto on toistaiseksi luokiteltu hiilen osalta nollapäästöiseksi, sillä puun poltto ei lisää ilmakehään kuulumatonta hiilidioksidia. Nopeiden ilmastovaikutusten aikaansaamiseksi polttoon perustuvaa energiantuotantoa tulisi kuitenkin yleisesti vähentää.

Erilaiset sähköllä toimivat lämpöpumput ovat yleistyneet voimakkaasti kotitalouksissa ja pienentäneet lämmittämisen ympäristökuormitusta. Lämpöpumput tekevät tuloaan myös kaukolämpöratkaisuissa, mutta puupolttoaineen käyttö säilynee jatkossakin merkittävänä osana energiapalettia – eikä ole syytä väheksyä positiivisia vaikutuksia maaseudun ja kehyskuntien elinvoimaan sekä energiantuotannon varmuuteen ja omavaraisuuteen. Lämpöyrittäjyyden rooli nyt ja tulevaisuudessa TTS:n tuoreimman seurantaraportin (ks. Piekkala & Antturi 2022) mukaan lämpöyrittäjiä on Suomessa noin 250 kappaletta ja he vastaavat noin 600 lämpölaitoksen operoinnista. Lämpöyrittäjien määrä on ollut menneinä vuosina arviolta lähempänä kolmea sataa, joskin myös lämpöyrittäjän määritelmällä on ollut vaikutusta lukemaan. Laitosten määrä on myös hieman laskussa, mutta tilannekuva tarkentuu tältä osin tulevina vuosina. Eniten lämpöyrittäjien operoimia laitoksia on Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla (kuva 1).

Osana seurantaa havaittiin, että lämpölaitosten laitekannan vanhentumisen lisäksi yhä useampi yrittäjä mainitsi eläköitymisen lähenevän ja yritystoiminnan jatkosta ei ollut varmuutta pidemmällä aikavälillä. Alalle siirtymistä harkitsevia tulevia lämpöyrittäjiä kiinnostanee liiketoiminnan kannattavuus. Tästä voi saada osviittaa TTS:n erityisessä seurannassa mukana olleiden yritysten (v. 2020 n=16) tietoja tarkastelemalla. Esimerkiksi kuvan 2 liikevoittoprosenttia tarkastelemalla nähdään, että tämä kannattavuuden mittari laskenut noin 10 prosentin tasolle, mutta koko toimialalla (v. 2018 n=334, v. 2019 n=337 ja v. 2020 n=300) lukema on vain noin neljän prosentin luokkaa. Tuoreimmat tiedot koskevat vuotta 2020, joten vuoden 2021 vaikutukset eivät vielä näy lukemissa.

Puhtaan energian kysyntä kasvaa entisestään eri muodoin tuotettuna, ja lämpöyrittäjät voivat olla jatkossakin osa ratkaisua asiakkaiden lämmitystarpeiden tyydyttämisessä.

Lähteenä: Piekkala, J. & Antturi, J. (2022). Tarkastelussa lämpöyrittäjyys vuonna 2021. TTS:n julkaisuja 458. 1/2022.

Kuva1: Lämpöyrittäjien operoimien lämpölaitoksien määrä maakunnittain (Piekkala & Antturi 2022).

Kuva 2: Lämpöyritysten liikevoitto-% (Piekkala & Antturi 2022).

i

Lisätietoja

Tutustu Tarkastelussa lämpöyrittäjyys vuonna 2021 -raporttiin. Tiedonkeruu toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa MoniTEHO-hanketta. https://www. tts.fi/files/4638/Tarkastelussa_ lampoyrittajyys_vuonna_2021.pdf