Issuu

1/2022

TEHO

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

Etätyö lisää sähkönkulutusta 16

SÄHKÖBUSSI OPETUSKÄYTTÖÖN

TÄSMÄVILJELYSTÄ KANNATTAVUUTTA

Pääkirjoitus MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, ja sen hillitsemiseksi on kaikilla elämän osa-alueilla pyrittävä nykyistä määrätietoisemmin kestävään kehitykseen ja vähäpäästöisyyteen. Kestävä kehitys on yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Siksi ympäristö, ihminen ja talous täytyy kaikki ottaa huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Työtehoseuran Kestävän kehityksen ohjelma hyväksyttiin viime kesänä. Tässä TEHO-lehdessä lähestytään useissa artikkeleissa kestävää kehitystä eri näkökulmista. Sekin kertoo, että aiheesta on vihdoin tulossa läpileikkaava, jopa valtavirtaa. Yritykset hakevat kilpailukykyä kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Kulutustottumuksetkin ovat muuttumassa. Liikkuminen aiheuttaa suuren osan päästöistä. Onkin tärkeää, että myös TTS:n kalustohankinnoissa otetaan tämä huomioon. Olemme hankkineet ensimmäisenä oppilaitoksena opetuskäytöön sähköbussin. Tämä on osa ajoneuvokaluston uudistusta, missä painotetaan ympäristöystävällisiä ja tekniikaltaan nykyaikaisia opetusajoneuvoja. Puurakentaminen on ympäristövastuullista rakentamista, toimiihan puurakennus hiilivarastona, ja sen kouluttamiseen panostetaan nyt. Sarkatielle toteutetaan uusi puukerrostalorakentamisen oppimisympäristö, mikä kytketään uuteen vaativien puurakenteiden työnjohtokoulutukseen.

VASTAVALO / JYRKI SAHINOJA

Kodin arjessa on huomattu, että etätyö lisää sähkönkulutusta, kun toimisto on on siirtynyt kotiin. Pienillä toimenpiteillä voidaan sähkönkulutusta kuitenkin hillitä. Siinä kiittävät sekä ympäristö että kukkaro. Vastavalo, Mikko Karjalainen

Lämpöyrittäjät ovat paikallisesti tärkeässä roolissa rakennusten lämmittämisessä kestävästi, uusiutuvalla energialla. Polttoaineena toimii usein metsähake, joka on tuotettu paikallisesti pienpuusta, tai hakkuiden yhteydessä kerätystä energiapuusta, jolle ei ole ollut muuta jalostuskäyttöä. Suomalainen kala on lähiruokaa ja ekologisesti kestävä vaihtoehto monipuolisen ravitsemuksen takaamiseksi. TTS on mukana helpottamassa kalastajien työtä, jotta kala saapuisi pöytiimme entistä useammin. Ruoka Akatemian webinaarissa keskusteltiin lisää ruokavalintojen ilmasto- ja luontovaikutuksista. Maatalous ja ruoantuotanto ovatkin ilmasto-ongelmien ytimessä, koska ilmaston muutokset vaikuttavat niihin suoraan. Kestävän kehityksen kevättä kaikille!

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Henna Hurttala ja Sirpa Pussinen Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Vastavalo, Päivi Niemi Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 10.6.2022 @TTSfi @tutkimusja kehittaminen

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutetyotehoseura/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 134 € Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2022 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 @ttsfi

issuu.com/tts4

PIXABAY

Sisältö

1/2022

Pääkirjoitus

TTS:ssä tapahtuu

Vahvasti kiinni rakennusalan muutoksessa

Sähköbussi TTS Työtehoseuran opetuskäyttöön

Puutarhakaupan osaajia Rusta Finland Oy:lle

Asiantuntija vastaa: Valkopyykki valkoisena 13 TTS testaa: Riisiä ruokapöytään helposti ja vaivattomasti

Etätyö lisää sähkönkulutusta

Kolmasosa ei myisi metsätilaansa mistään hinnasta

Puhtaan energian tarve kasvaat

Neulomisbuumi lisää villan kysyntää

Täsmäviljelystä kustannustehokkuutta

Uusi TTS-Manager avuksi viljelysuunnitteluun

Työn monialaisen kehittämisen hyödyt kalataloudessa

Avattaria ja korttipeliä virtuaaliluokkahuoneessa

Kuinka rakennetaan kestävä ruokajärjestelmä?

Työtehoseuran juurilla - historiasta tähän päivään

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

TEHO

Ideakilpailu kalastustyön sujuvuuden parantamiseen TTS Työtehoseura on tutkinut yhteistyössä kalastuksen ammattilaisten kanssa alle 10-metrisillä veneillä tapahtuvan kalastustyön kuormitusta EMKRn rahoittamassa hankkeessa www.tts.fi/rannikkokalastus. Veneen ja laiturin välillä tehtävät siirrot ovat osoittautuneet erityisen hankaliksi, kuormittaviksi ja aiheuttavan kalastajalle turvallisuusriskin. Toimivia ratkaisuja kaivataan. NEROKAS on kilpailu, jonka avulla etsitään ideoita veneen ja laiturin välillä tapahtuvien siirtojen kuormittavuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Lue kilpailusta lisää hankkeen nettisivuilta ja osallistu kilpailuun 10.6.2022 mennessä. Parhaat ideat palkitaan!

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu Suositut Digimaatalous-webikahvit Maatalousyrittäjille ja muille alan ammattilaisille suunnatut Digimaatalous-webikahvit saivat jatkoa tammi-helmikuussa. Puheenvuoroihin voi palata Uudet Teknologiat & Maatalous -YouTube-kanavalla. Tutkijat ja käytännön tekijät esittelevät uusia maatalouden teknologioita ja innovaatioita, joissa aiheina ovat nurmen satokartoitus, sääasemat, tarkka paikannus täsmäviljelyssä sekä kasvien uudet mittaustekniikat. Toteuttajana on TTS Työtehoseuran valtakunnallinen Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hanke www.tts. fi/uudetteknologiatmaatalous

TEHO

Uudistu palvelualan esimiestyössä - haku avoinna 4.4. saakka ”Oivalsin, että johtaminen lähtee ihmisistä itsestään. Kun ihmiset saadaan mukaan yhteiseen tekemiseen, kertovat he omia kokemuksiaan ja sitä kautta sitoutuvat työhönsä.” ”Tästä koulutuksesta jää monet viisaudet ja hyvät muistot mieleen.” ”Yllätti, että tällainen koulutus oli olemassa. Hyvä, että löysin, sillä tämä oli todella tarpeellinen.” Näillä kommenteilla opiskelijat kuvasivat työvoimakoulutuksena toteutettua Uudistu palvelualan esimiestyössä -verkkokoulutusta, jossa painopisteenä olivat palvelu- ja ravintola-alan ammattilaiset. Joulun alla koulutuksen saattoi päätökseen 12 opiskelijaa. Seuraava toteutus on alkamassa pääsiäisen paikkeilla 19.4.2022, lisätietoja www.tts.fi/johtaminen

eBike -sähköpyörämekaanikoille kysyntää Sähköpyörät yleistyvät kovaa vauhtia ja ala kaipaa uusia osaajia pyörien huollon pariin. TTS Työtehoseura kouluttaa polkupyöräkorjaamoille sähköpyörämekaanikkoja neljän kuukauden kestoisella rekrytoivalla koulutuksella. Koulutus on yhdistelmä teoria- ja lähiopetusta sekä työssäoppimista alan yrityksessä. Yhteistyössä on mukana useita yrityksiä ja pääyhteistyökumppanina toimii Sähköpyöräkeskus. Viime vuonna toteutettu ensimmäinen sähköpyörämekaanikko -koulutus sai erinomaisen palautteen ja opiskelijat työllistyivät hyvin uuteen ammattiin.

Voimaa suoritukseen ulkoisista tukirangoista Työtehoseuran Ranka-hankkeessa selvitetään vuoden 2022 aikana passiivisten ulkoisten tukirankojen eli eksoskeletonien vaikutusta koettuun fyysiseen kuormittumiseen ja mitattuun ajankäyttöön eri maataloustöissä. Lisäksi selvitetään tukirankojen käytön koettua miellyttävyyttä sekä niiden soveltuvuutta ja rajoitteita. Kyseessä ovat puettavat laitteet, jotka tukevat tuki- ja liikuntaelimistöä. Passiivisissa tukirangoissa käytetään esimerkiksi jousia, niveliä tai elastisia liinoja liikkeiden tukemiseen ja kuormituksen siirtoon esimerkiksi selästä alaraajoihin. Tukirangoista on jo saatu hyviä kokemuksia monilta toimialoilta, muistuttaa TTS:n erikoistutkija Janne Karttunen. Hankkeen päärahoittaja on Maatalousyrittäjien eläkelaitos. TEHO

KORKO-hanke Rovaniemellä Joulupukkia tapaamassa Koronapandemia on haitannut isosti yritystoimintaa Lapissa. Ennen joulua oli kuitenkin iloisempiakin fiiliksiä, kun lappilaiset eri alojen naisyrittäjät ja TTS:n KORKO-hanke tapasivat Napapiirillä. Päivän mittaisen johtamiskoulutuksen lisäksi pääsimme tietysti kertomaan itse Joulupukille toiveemme vuodelle 2022. Toivottavasti ne toteutuvat! www.tts.fi/KORKO

Maatalouskonetekniikka on erikoisosaamista Tämän päivän traktorit ja muut maatalouskoneet ovat teknisesti vaativia laitteita ja niiden huolto vaatii erikoisosaamista. TTS Työtehoseura tarjoaa maatalouskonetekniikan koulutusta eri merkkejä edustaville maahantuojille ja alan yrityksille. Koulutusmahdollisuuksina ovat maatalouskoneasentajan ammattitutkinto, oppisopimuskoulutukset ja rekrytoivat koulutukset. - Yrityksille räätälöidyissä lisäkoulutuksissa ohjelma rakennetaan aina tarpeiden mukaan, kertoo Työtehoseuran autoalan kehityspäällikkö Ari Pekkola. Kuvassa maatalouskonetekniikan uusi kouluttaja Sami Maula.

Uusia Infra-alan ammattilaisia ryhdytään kouluttamaan Turun alueelle Lounais-Suomessa rakentaminen on vilkasta ja ammattitaitoisille osaajille on huomattavaa tarvetta. - Turun alueella ei ole ollut riittävästi infra-alan koulutusta, mikä on johtanut siihen, että ammattilaisista on päässyt syntymään pulaa alueella. Nyt aloitettavalla koulutuksella pyrimme tätä ongelmaa ratkaisemaan, kertoo Rakentamisen yksikönjohtaja Kalle Laine TTS Työtehoseurasta. Maaliskuun alussa ovat käynnistyneet maarakennuskoneen kuljettajan ja maarakentajan koulutukset. Lisätietoja maarakentamisen koulutuksista https://www.tts.fi/koulutustarjonta/maarakentaminen

TEHO

Öljylämmityksestä pellettiin – uusi video Uusiutuvista energiaa –kanavalla MoniTeho -hankkeen tuottamassa uudessa videossa pohditaan, onko öljylämmityksen korvaaminen pelletillä kustannustehokasta vanhemmissa rivitaloissa. Videolla on tutustumiskohteena Tenholassa sijaitseva taloyhtiö sekä keskustelua pellettilämmitykseen sopivista kohteista. Uusiutuvista energiaa -verkkoportaalista löydät tietoa uusiutuvan energian ratkaisuista. Tutustu myös Uusiutuvista energiaa -YouTube-kanavaan.

Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto haltuun helposti vaikkapa työn ohessa Metsäalan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus keskittyy liiketaloudellisen ja kannattavan metsäomaisuuden hoidon sekä metsällisen yrittäjyyden teemoihin. Koulutus soveltuu metsänomistajille, metsuri- ja metsäpalveluyrittäjille sekä metsäalan yrittäjyyttä suunnitteleville ja kaikille metsätalouden kannattavuudesta kiinnostuneille. Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena, jossa pääpaino on itsenäisissä verkko-opinnoissa ja omassa tai vieraan metsässä tapahtuvassa harjoittelussa. Koulutuksen aikana opiskelija osoittaa osaamistaan näyttötilaisuuksissa aidoissa työtilanteissa. Hakuaika koulutukseen päättyy 10.3. ja koulutus alkaa 12.3. Lisätietoja https:// www.tts.fi/koulutustarjonta/metsaala

Pertti Hourunranta ”Työyhteisön hyvä tyyppi” TTS Työtehoseuran Pertti Hourunrannalle on myönnetty Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi. Metsä- ja puutarha-alan yksikönjohtajana toimiva Hourunranta on työkavereiden mukaan ”laaja-alainen, avarakatseinen, kehittämishaluinen sekä oikeudenmukainen. Hän on kehittänyt käytännön johtamistyötä, töiden organisointia ja suunnitelmallisuutta metsäkoulutuksessa ollen urallaan mukana myös erilaisissa metsään liittyvissä tutkimushankkeissa. Pertin kanssa on helppo tulla toimeen ja tehdä yhteistyötä, koska hän on kannustava, luotettava, rauhallinen ja asiat hoitava metsämies.” Onnittelut! TEHO

Vahvasti kiinni rakennusalan muutoksissa - uusi rakentamisen yksikönjohtaja Mauri Konttila MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Työtehoseuran rakentamisen yksikössä on uutena yksikönjohtajana aloittanut diplomiinsinööri Mauri Konttila. Kalle Laine jatkaa vielä myös kevään ajan mukana, uutta johtajaa perehdyttäen. Mauri on tehnyt laajan uran rakennusteollisuudessa, mm. Fenestrassa, Stora Ensossa ja Pyhännän rakennustuotteessa. Hänellä on kokemusta myös oppilaitoksista, kuten Metropoliasta, jossa hän on viimeksi toiminut lehtorina.

TEHO

TTS JA VASTAVALO / ARI ANDERSIN

Mauri Konttila, tervetuloa Työtehoseuraan! Millaisena näet työn ja johtamisen? - On kaksi tärkeää periaatetta. Ensimmäinen on se, että työ ei saisi ahdistaa, vaan sen pitää olla mukavaa. Työtä saa olla joskus paljonkin, mutta jos kuormitusta ja painetta on liikaa, ei se ole työntekijän virhe, vaan lähinnä esihenkilön asia ja yhdessä ratkottavissa työntekijän kanssa. Toinen periaate on ehdoton tasa-arvo, sekä työntekijöiden että oppilaiden suhteen. Aiotko tehdä johtajana muutoksia? - Pidän uudistamisen ajatuksen koko ajan mukana. On myös tärkeää pitää kiinni vahvoista alueista ja tärkeistä tulolähteistä, kuten tutkintokoulutukset. Kaikkia alojamme, talonrakennuksesta ja kiinteistöalasta sisustusalaan ja maarakentamiseen voidaan kehittää, tuoda lisää ja uusia näkökulmia, esimerkiksi ympäristöasioita ja digitaalisuutta. Sellaisesta en kuitenkaan motivoidu, että ylläpidetään jotain väkisin. Maailma ei ole valmis ja aina voi kehittää ja viedä eteenpäin. Pidän myös talon sisäistä yhteistyötä tärkeänä.

Mauri korostaa ratkaisukeskeisyyttä; liian usein ihmiset vain listaavat ongelmia. Tällöin kannattaa lähteä kehittämään niihin ratkaisuehdotuksia, ideoida pala kerrallaan, ja voi olla, ettei ongelmia lopulta enää olekaan. Puurakentaminen on Maurin ominta alaa ja sen parissa hän on tehnyt lähes koko työhistoriansa. Mikä on ollut Suomessa puurakentamisen pullonkaulana, kun näyttää siltä, että esimerkiksi puukerrostaloja nousee todella harvakseltaan? -Isot rakentajat ovat pitäneet puukerrostaloja pitkään riskinä mm. kustannussyistä. Nyt tilanne on vähitellen muuttumassa, syinä mm. ilmastonmuutos ja ympäristötietoisuus, toimiihan puu vahvana hiilivarastona. Uusilla rakentamisen menetelmillä saadaan myös puurakentamisen kustannuksia alas ja tilaelementtijärjestelmät puolittavat rakentamisen ajan. Julkisen rakentamisen puolella puun osuus kasvaa myös selvästi. Pientalojen rakentamisessa osaamista on, mutta vaativien puurakennusten, joita kerrostalotkin ovat, osalta sitä puuttuu. Rakennusprosessin kaikkiin osiin tarvitaan lisää osaajia. Tästä syystä on rakentamisen yksikössä nyt Maurin johdolla suunnitteilla uusi työnjohdolle suunnattu, FISE-pätevyyteen johtava koulutus vaativien puurakentamiskohteiden toteutukseen. Tällaista, maan-

käyttö- ja rakennuslain pätevyysvaatimuksista lähtevää puurakenteiden työnjohdon koulutusta ei toteuta tällä hetkellä kukaan muu. Sarkatielle toteutetaan myös uusi puukerrostalorakentamisen oppimisympäristö, mikä kytketään tähän uuteen koulutukseen. - Samanaikaisesti ollaan muitakin rakennusmateriaaleja, kuten betonia ja terästä, kehittämässä ympäristönäkökulmasta voimakkaasti. Betoniteollisuudessa on varsin paljon saavutettavissa. Uudet menetelmät ja materiaalit vähentävät päästöjä, kertoo Konttila rakennusalan muutoksista. Muita vahvoja muutostrendejä on esimerkiksi älyteknologian lisääntyminen talotekniikan ratkaisuissa. Meillä Suomessa jo määräykset tekevät uudisrakentamisessa rakennuksen vaipasta energiatehokkaan, mutta talotekniikalla tätäkin voi kehittää vielä paremmaksi. -Tämä kaikki vaikuttaa myös kouluttamiseen ja tuo uusia mahdollisuuksia meillekin, muistuttaa Mauri Konttila.

Apua puukerrostalojen rakentamisen pullonkauloihin Puunkäytön lisääminen kerrostalorakentamisessa tarjoaa vaikuttavan keinon ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Pullonkaulaksi puukerrostalojen rakentamiselle on muodostunut myös osaavien suunnittelijoiden ja työmaahenkilöiden määrä. TTS on nyt panostamassa laajasti puukerrostalojen rakentamisen kehittämiseen. Metsämiesten säätiön rahoittamassa Puusta korkealle -hankkeessa kartoitettiin viime vuonna tyypilliset puukerrostalorakentamisen rakenteet ja tehtiin niiden pohjalta suunnitelmat oppimisympäristön toteuttamista

varten. Sen rakenteiden on tarkoitus vastata niin hyvin todellisuutta, että rakentamista ja purkamista voidaan hyödyntää puukerrostalorakentamisen koulutuksessa. Kehitystyöhön liittyy myös digitaalisen opetusmateriaalin toteuttaminen. Materiaalit toteutetaan Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa, yhteistyössä Puuinfon, Puutuoteteollisuus ry:n, Tampereen Yliopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Metropolian kanssa. Lisätietoa: Jukka Jaakkola, jukka.jaakkola@tts.fi TEHO

Sähköbussi TTS Työtehoseuran opetuskäyttöön

uusi ajoneuvokalusto vähentää hiilijalanjälkeä SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

VEHO OY AB

TTS Työtehoseura on ensimmäisenä oppilaitoksena hankkinut sähköbussin linja-autonkuljettajien opetuskäyttöön. Hankinta on osa TTS Työtehoseuran ajoneuvokaluston uudistusta, jossa painotetaan kestävän kehityksen mukaisia, ympäristöystävällisiä ja tekniikaltaan nykyaikaisia opetusajoneuvoja. Työtehoseuran uusia linja-autoja ja kuorma-autoja tapaa pääkaupunkiseudun ja Turun liikenteessä syksystä 2022 alkaen.

TTS Työtehoseuran hankkima sähköbussi on Mercedes-Benz eCitaro.

TEHO

Sähköbussin varusteena on 360-kamerajärjestelmä, jonka avulla kuljettaja näkee myös kuolleet kulmat.

Vihreän liikenteen trendi vallitsee niin henkilöautoissa kuin ammattiliikenteessä. Työtehoseura vastaa tähän muutokseen ja osaltaan osallistuu ilmastotalkoisiin. Kestävä kehitys on käytännön tekoja ja toimintaa. - Haluamme siirtyä vihreään kalustoon asteittain ja kouluttaa opiskelijat ammattiin nykyaikaisilla ajoneuvoilla. Henkilö- ja tavaraliikenteen opetuskäyttöön on tulossa sähköbussin lisäksi kuusi uutta linja-autoa ja yhdeksän kuorma-autoa. Näissäkin päästöjen vähennys on keskiössä, sillä kyseessä ovat euro6-normit täyttävät dieselajoneuvot, kertoo Työtehoseuran Liikennepalvelut-yksikön johtaja Reijo Sippola. Hankintaa edelsi kilpailutusprosessi, jonka Mercedes-Benziä maahantuova Veho Oy Ab voitti. Ajoneuvot ovat käytössä leasing-sopimuksilla, joihin sisältyvät kaluston käytön lisäksi kattavat huoltopalvelut kokonaisuudessaan. Sopimusten kestot ovat ajoneuvosta riippuen 3-5 vuotta. Ajoneuvoissa on uusinta tekniikkaa, kuten liikenneturvallisuutta edistävät kamerajärjestelmät. - Ympäristönäkökulmien lisäksi on satsattu turvallisuuteen. Opetustilanteet ruuhkaisessa liikenteessä ja kaupunkien keskustoissa vaativat niin opiskelijoilta kuin kouluttajilta ennakointia ja jatkuvaa havainnointia. Sivupeilien tukena olevilla 360-kameroilla pystyy näkemään kuolleita kulmia ja ajoneuvon ympäristön ylhäältä käsin. Kouluttajan on oltava tilanteissa aina askel edellä, jatkaa Sippola. Kyseessä ovat kalliit investoinnit, mutta odotettavissa on monipuolisia hyötyjä. - Uudella kalustolla on huomattavia vaikutuksia päästöjen ja ympäristökuorman vähentämiseen. Opetusajoneuvoilla ajetaan helposti 150 kilometriä päivässä, jolloin vuositasolla kertyy mittavat ajokilometrit. Ja onhan tällä uutuusarvoa, joka toivon mukaan kiinnostaa opiskelijoita. Etenkin sähköbussi tuo uusia mahdollisuuksia myös yrityksille tarjottaviin kuljettajien jatkokoulutuksiin, Reijo Sippola toteaa. Sähköbussi oppilaitoskäytössä on harvinaisuus Työtehoseura on ensimmäinen oppilaitos, joka on hankkinut sähköbussin opetuskäyttöön. Ammattilaisten mukaan sähköbussin ja tavanomaisen ajoneuvon ajettavuus ei niinkään poikkea toisistaan vaan eroja on eniten tekniikassa. Kouluttajan on muistettava ennakoida latauspaikkojen sijainnit ja varmistettava,

että virtaa on vähintään sen verran, että pääsee varikolle. Sähköbusseja kun ei voi tien poskessa ladata. Sähköautoilun yleistyessä latauspisteiden kattavuus ja vaihtoehtoiset energialähteet laajenevat hyvää vauhtia. Kestävän kehityksen mukaisesti on hyvä hakea jatkuvasti keinoja päästöjen vähentämiseen, esimerkiksi uusiutuvista jäte- ja tähderaaka-aineista valmistettu HVO-pohjainen diesel on kiinnostava vaihtoehto tai sähköautojen latauspisteille aurinkopaneelien hankkiminen. Näin saadaan hiilijalanjälkeä vieläkin pienemmäksi.

Lisätietoja Reijo Sippola, yksikönjohtaja, Liikennepalvelut Puh. 044 7143 755, S-posti: reijo.sippola@tts.fi Toni Jokinen, koulutuspäällikkö, Henkilö- ja tavaralogistiikka, Puh. 0504687894, S-posti: toni.jokinen@tts.fi

TEHO

Puutarhakaupan osaajia Rusta Finland Oy:lle RUSTA FINLAND OY

MIA TAPIO, KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Puutarhakauppa on viime vuosina ollut vahvassa kasvusuunnassa. Työtehoseuralla on mieluisa tehtävä yhteistyössä Rusta Finland Oy:n kanssa puutarhakaupan uusien myyjien koulutuksessa, ja jo ammattilaisten osaamisen täydentämisessä. Puutarhakaupan myyjän työ vaatii monipuolista tietoa ja taitoa kasveista, tuotteista ja asiakaspalvelusta. Työtehoseuran puutarha-alan koulutuksessa on aloittanut vuoden 2022 alussa kaksi uutta ryhmää yhteistyössä Rusta Finland Oy:n kanssa. Rusta on kodin, puutarhan ja vapaa-ajan tuotteiden tavarataloketju, jolla on tällä hetkellä 28 myymälää eri puolella Suomea ja pyrkimyksenä on kasvattaa myymälämäärä viiteenkymmeneen tulevina vuosina. Tammikuussa aloittaneessa opiskelijaryhmässä taustalla on niin sanottu RekryKoulutus, jonka tilaajana Rustan lisäksi on ELY-keskus. Koulutuksen tavoitteena on saada uusia myyjiä Rustan puutarhaosastoille kesäkaudeksi. Koulutus antaa valmiudet monipuolisiin tehtäviin kukkien, kasvien, kalusteiden ja pihatuotteiden myyntityön parissa. Mukana on 12 opiskelijaa, jotka opiskelevat kuuden viikon jakson ajan Rajamäen toimipisteessä puutarhamyymälän tuotetuntemusta, kasvien käyttöä, hyötyviljelyä ja myyjänä toimimista. Teoriaopintojen jälkeen opiskelijat siirtyvät Rustan myymälöihin kolmen viikon työssäoppimisjaksolle. Toisena koulutusryhmänä ovat Rustan 16 vakituisessa työsuhteessa olevaa myyjää, jotka aloittavat puutarhakaupanalalle suunnatut liiketalouden ammattitutkinnon opinnot. Koulutus antaa opiskelijoille kattavat

TEHO

tiedot, taidot ja valmiudet toimia puutarhakaupan vaativissa toimissa. Puutarhatuoteryhmän hoitaminen, asiakaskokemuksen kehittäminen, palvelumuotoilu sekä asiakaslähtöinen ja moderni myynti toimivat koulutusohjelman keskeisenä sisältönä. Aiemmat puutarhakaupanalalle suunnatut koulutukset ovat saaneet hyvän palautteen. Liiketalouden ammattitutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden ja heidän työnantajiensa kommentteja koulutuksen hyödyistä ovat olleet: ”Hävikki pienentynyt ”, ”Kasvitietous lisännyt varmuutta asiakaspalveluun ”, ”Koulutuksen kautta tullut paljon kehitysehdotuksia toimintaan ”, ”Lisämyynti kasvanut ” ja ”Työturvallisuus parantunut”. Yritysten kanssa tehtävissä koulutuksissa on erityisen myönteistä vastaavuus suoraan työelämän tarpeisiin.

Lisätietoa Työtehoseuran puutarha-alan koulutuksiin voi tutustua kotisivuilla https://www.tts.fi/koulutustarjonta/ puutarha-ala

Asiantuntija vastaa

Valkopyykki valkoisena TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Vaaleisiin tekstiileihin tarttuu herkästi väriä, joten ne kannattaa pestä erillään kirjopyykistä. Vaalea pyykki puhdistuu tehokkaimmin valkaisuainetta sisältävällä pyykinpesuaineella. Moni suosii nestemäistä pesuainetta, sillä nesteen annostelu on helppoa ja se liukenee hyvin pesuveteen. Valkaisuainetta on kuitenkin vain jauhemaisissa pyykinpesuaineissa, sillä nesteessä sen kemiallinen rakenne hajoaa. Pyykinpesujauheissa käytetty valkaisuaine on useimmiten natriumperkarbonaattia. Se toimii matalammissa lämpötiloissa hieman tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin kuin perinteinen natriumperboraatti. Molemmat kemialliset yhdisteet sisältävät aktiivista happea, joka vapautuu pesuveden lämmön vaikutuksesta yli 60 asteen lämpötilassa. Kaikki tekstiilit eivät kestä kuumaa pesulämpötilaa, joten valkopesuaineisiin on lisätty valkaisuaktivaattoria (TAED eli tetra-asetaattietyleenidiamiini), joka vapauttaa valkaisuaineesta happea jo 40 asteen pesulämpötilassa. Matala pesulämpötila säästää arkoja kuituja ja tekstiilien värejä, sopii useimmille materiaaleille ja vähentää pyykinpesun sähköenergiankulutusta.

Valkaisua kotikonstein Valkaisuaineen puuttuessa voi konepesuun lisätä tahrasuolaa tai muuta tahranpoistoainetta, käyttöohjeita noudattaen. Kellastuneet kainalot ja muut tahrat voi myös täsmäkäsitellä tahranpoistoaineella tai pyykinpesunesteellä. Vaikutus tehostuu, jos aine saa vaikuttaa tahrakohdassa hetken ennen pesua. Kloorivalkaisu on tehokasta, mutta kloriitti haurastuttaa tekstiiliä ja kuormittaa ympäristöä. Ympäristöystävällisiä valkaisuaineita löytyy ruokakaapista! Ruokasooda valkaisee pyykkiä ja sitä annostellaan noin desilitra koneellista kohden. Pesuvadissa valkaisuun voi käyttää laimennettua sitruunamehua ja tehostaa vaikutusta lisäämällä liuokseen ruokasuolaa, etikkaa tai vetyperoksidia. Pyykin kuivaaminen auringonpaisteessa parantaa valkaisutulosta.

Markkinoilla liankerääjäliinoja ja optisia kirkasteita Liankerääjäliinojen mainostetaan estävän värin ja lian leviämisen vaatteisiin pesun aikana. Liinat ovat tarpeettomia, jos pyykki lajitellaan värin mukaan. On kuitenkin viitteitä siitä, että liinat saattavat toimia, jos pestävissä tekstiileissä on vaaleita ja voimakasvärisiä alueita sekaisin ja jos materiaali on herkästi värejä imevää, kuten viskoosia, polyamidia tai puuvillaa. Optisia kirkasteita käytetään usein nestemäisissä valkopyykkiaineissa. Ne tarttuvat kuidun pinnalle, peittävät tahroja ja saavat kellertävän tekstiilin näyttämään valkoisemmalta. Optiset kirkasteet ovat fluoresoivia aineita ja muuttavat näkymätöntä UV-valoa valkoiseksi, näkyväksi valoksi. Optiset kirkasteet ovat vaikeasti hajoavia eivätkä niitä sisältävät pesuaineet ole ympäristömerkittyjä. TEHO

Riisiä ruokapöytään helposti ja vaivattomasti ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN JA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA TTS TYÖTEHOSEURA

Aasialaisen ruoan suosio on kasvanut. Riisinkeittimellä saa valmistettua oikeanlaista ja sopivan kypsää riisiä helposti ja vaivattomasti. TTS Työtehoseura testasi Wilfa Gohan RC-10CD monitoimiriisinkeitintä. Kokeilimme, onnistuuko laitteella riisin keittämisen lisäksi myös muu ruoanvalmistus, kuten kalan ja vihannesten höyryttäminen. Testin keittimessä on neljä valmisohjelmaa. White rice 45 min ja Whole grain 60 min ovat varsinaisia riisinkeitto-ohjelmia. Ohjelman päätyttyä laite pitää riisin lämpimänä 12 tuntia. Saute 30 min -ohjelmalla voi kuullottaa raaka-aineita. Steam 10 min -ohjelmalla höyrytetään ruoka-aineita kulhoon laitettavan ritilän päällä. Riisinkeitto-ohjelmien toiminta perustuu ruoka-aineen määrään ja kosteuteen, joten lasikannen on oltava kulhon päällä ruokaa valmistettaessa. Ruoka kypsyy keittimen pohjalla olevan lämpövastuksen avulla. Laitteen termostaatti säätelee lämpötilaa kytkemällä vastusta päälle ja pois. Käyttäjä ei voi itse säätää laitteen tehoa.

Riisinkeittimen käyttö on helppoa Riisinkeitto on periaatteessa helppoa. Käyttötarkoitukseen tulee toki muistaa valita oikeanlaista riisiä. Valmisohjelmat helpottavat laitteen käyttöä, mutta eri riisilajikkeille sopivat ainesuhteet löytyvät kokeilemalla. Ruokakaupoissa yleisesti myytävät lisäkeriisit ovat kattilakypsennykseen tarkoitettuja, esikypsennettyjä riisejä, joille keittimien valmisohjelmat ovat liian pitkiä. Parhaiten riisinkeittimellä kypsennettäväksi soveltuvat itämaisen ruoan erikoisliikkeistä ostetut kuivat ja kovat riisit. Riisi on huuhdeltava hyvin ennen valmistusta. Riisin lisäksi esimerkiksi ruokakauran kypsentäminen onnistuu riisinkeittimellä. Riisiä keitettäessä oikea riisin ja veden mittasuhde on tärkeää. Keitin siirtyy lämpimänäpitotilaan nesteen haihduttua. Riisi jää raa’aksi, jos vettä on liian vähän ja ylikypsyy, jos vettä on liikaa. Kulhossa oleva mitta-asteikko helpottaa nesteen määrän arvioinnissa. Riisin keittäminen Wilfa Gohan RC-10CD monitoimiriisinkeitin Tekniset tiedot: Hinta: 49,95 € Takuu: 2 vuotta Teho: 700 W Tilavuus: 1,80 l Materiaali: Ruostumaton teräs Korkeus: 25 cm Leveys: 28 cm Syvyys: 28,5 cm Paino: 3 kg Lisävarusteet: Höyrytysritilä, muovikauha, mitta-astia riisille

TEHO

Kiehuminen on voimakasta, ruoka saattaa kuohua yli ja esimerkiksi maitopohjaisia puuroja tehdessä puuro paahtuu tai jopa palaa helposti pohjaan, vaikka puuroa sekoittaisikin välillä. Automaattiohjelman voi kuitenkin keskeyttää tarvittaessa ja vaihtaa toiminnosta toiseen. Laitteen höyrytysritilän päällä keittimellä voi höyryttää erilaisia ruoka-aineita, kuten kalaa ja kasviksia. Ritilän pinta-ala on pieni, joten kerralla valmistuu 1–2 henkilön ateria. Omat tarpeet ratkaisevat valinnassa

Vaikka riisinkeitin on suunniteltu riisin kypsentämiseen, onnistuu myös muu ruoanvalmistus.

Riisinkeitintä hankittaessa kannattaa valinta tehdä omien tarpeiden pohjalta. Ohjelmat ja niiden määrät vaihtelevat. Myös laitteen kokoon ja puhdistettavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Wilfan kulho ei ole konepestävä, mutta tarttumaton pinnoite helpottaa sen puhdistusta. Wilfa on kookas ja sillä on hankala keittää kovin pieniä määriä riisiä, eli se soveltuu parhaiten talouteen, jossa keitetään kerralla vähintään neljän hengen annos. Laite tarvitsee paljon käyttö- ja säilytystilaa. Laitetta käytettäessä on huomioitava kypsennyksen aikana syntyvä höyry.

riisinkeittimellä on jopa hitaampaa kuin kattilassa. Keitintä ei kuitenkaan tarvitse valvoa ja sen voi nostaa suoraan ruokapöytään, sillä johto on irrotettavissa. Riisi pysyy lämpimänäpitotoiminnolla pitkään syöntilämpöisenä. Myös muu ruoanvalmistus onnistuu Riisinkeitin on suunniteltu riisin kypsentämiseen, mutta myös muu ruoanvalmistus onnistuu. Testaajat kypsensivät laitteessa riisin lisäksi mm. puuroja, keittoja ja pataruokia, höyrystivät kasviksia ja kalaa. Ruoka-aineiden ominaisuuksien ja ruoanvalmistustapojen tuntemus ja kokeilumieli auttavat asiaa, sillä keittimen valmisohjelmat eivät toimi kaikessa ruoanvalmistuksessa. Wilfan käyttöohjeessa ei ole ruoanvalmistusreseptejä, mutta niitä löytyy netistä googlaamalla. Keittimen manuaalinen tehonsäätö ei ole mahdollista.

Wilfan riisinkeittimen teho on suuri ja kulhon pohjaan tarttuu aina osa riisistä.

Wilfa Gohan RC-10CD käyttökokemuksia Plussia

Miinuksia

• • • •

• • • • • • •

• •

käyttö helppoa riisin kypsennystä ei tarvitse vahtia laitteessa erilaisia valmisohjelmia riisinkeittimellä saa aasialaiseen ruokaan kuuluvan riisin rakenteen helpommin kuin kattilassa keittäen kulho on kookas ja pinnoitteen ansiosta helppo pestä laite voi satunnaisessa käytössä korvata lieden ja sen voi tarvittaessa kuljettaa paikasta toiseen

käyttöohjeessa ei ole reseptejä keittäminen hitaampaa kuin kattilassa riisi tarttuu ja paahtuu kulhon pohjaan kiinni pesu astianpesukoneessa kielletty höyrytysritilä on pieni ja harva pieniä määriä riisiä hankala kypsentää kypsennystehoa ei voi säätää manuaalisesti, joten kiehuu voimakkaasti

TEHO

Etätyö lisää energiankulutusta TARJA MARJOMAA, TUTKIJA

MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

VASTAVALO / MAUNO VARIS

Etätyöskentely on monen tietotyöläisen arkipäivää. Kotona työskennellään kokoaikaisesti tai osittain. Koronakriisin etätyösuositukset tuplasivat etätyöläisten määrän. Osa toimiston sähkönkulutuksesta on siirtynyt kotiin, mutta toisaalta esimerkiksi autonlämmitys ja työmatkaliikenne ovat vähentyneet. Suomessa etätyön mahdollistavat toimivan tietoja viestintätekniikan lisäksi muun muassa elinkeinorakenne, koulutustaso ja tietotyöläisten suuri määrä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan etätyö lähes kaksinkertaistui vuonna 2020. Läheskään kaikki työlliset eivät kuitenkaan tee etätöitä. Miehistä 59% ja naisista 62% ei työskennellyt lainkaan etänä. Suomen Yrittäjien teettämässä kyselyssä etätyötä tehneistä 95% ilmoitti työskennelleensä kotona, 21% vapaa-ajan asunnolla ja 15% jossain muualla. Etätyö lisää hieman kodin sähkönkulutusta. Sähköä kuluu it-laitteiden lisäksi kodin ulkopuolella työs-

TEHO

kentelyä enemmän muun muassa ruoanlaittoon, valaistukseen ja lämpimään käyttöveteen. Omilla teoilla voi vaikuttaa siihen, miten paljon kulutus lisääntyy. Toimenpiteiden kohdistamista helpottaa, kun tietää miten paljon sähköä eri toimintoihin kuluu. Etätyöläinen on aitiopaikalla, josta voi havaita kodin energiansäästön kannalta tärkeitä, ilmastointiin, lämmitykseen, kodintekniikkaan, valaistukseen ja vesikalusteisiin liittyviä säätö- ja huoltotarpeita. Esimerkiksi tipan sekunnissa vettä vuotava hana aiheuttaa vuodessa lähes kymmenen kuution hävikin. Lämmityskulutuksen lasku peitti etätyön vaikutuksen

Tilastokeskus: Asumisen energiankulutus 2013-2020

asumisen energiankulutuksessa vuonna 2020. Vuosi 2020 oli ennätyksellisen lämmin. Tilastokeskuksen mukaan asumiseen kului energiaa vajaa 61 terawattituntia (TWh), joka on lähes neljä TWh edellisvuotta vähemmän. Tilojen lämmityksen kulutus oli kymmenen prosenttia edellisvuotta pienempi, mutta kotitalouslaitteiden sähkön käyttö kasvoi hieman. Etätyön arvioidaan nostaneen kodin sähkölaitteiden käytön aiheuttamaa sähkönkulutusta. Vuonna 2020 asumisen energiankulutuksesta 14 % kohdistui käyttöveden lämmitykseen. Sähkölaitteiden, ruoanvalmistuksen ja valaistuksen osuus oli 14 %, joka on prosenttiyksikön verran edellisvuotta enemmän. Autonlämmitykseen käytetyn sähkönkulutuksen lasku kuitenkin kumosi etätyön aiheuttaman kulutuksen nousun muissa sähkölaitteissa. Etätyö lisää hieman sähkönkulutusta Etätyöpäivän aikana keitetään kahvia ja valmistetaan sekä lämmitetään ruokia. Ruoanvalmistuslaitteiden ja liesituulettimen käyttö lisäävät sähkönkulutusta. Jääkaappia kuormitetaan enemmän kuin toimistopäivinä ja likaisia astioita tulee enemmän, joten astianpesukoneella pestään useammin. Sähköä kuluu myös lämpimään käyttöveteen, valaistukseen ja etätyöhön liittyvien laitteiden, kuten tietokoneen ja ulkoisen näytön toimintaan. Pienkoneet, kuten kahvin- ja vedenkeitin, tehosekoitin ja leivänpaahdin ovat pienitehoisia ja kuluttavat vain vähän sähköä. On arvioitu, että etätyöskentely ja -opiskelu kasvattavat nelihenkisen perheen sähkönkulutusta

2-4 kWh vuorokaudessa riippuen muun muassa asumismuodosta, asukkaiden määrästä ja käytettävien laitteiden energiatehokkuudesta. Esimerkiksi kannettavan tietokoneen sähkönkulutus on monin verroin pienempi kuin pöytäkoneiden, joita etenkin pelikansa suosii. Laitesähkön kulutukseen vaikutetaan omilla käyttötavoilla ja teknologialla, eli valitsemalla energiatehokkaat laitteet. Suurimmat säästöt kotitalouden sähkönkulutuksessa saavutetaan optimoimalla asuintilojen lämmitys ja ajoittamalla sähkönkäyttöä kulutushuippujen ulkopuolelle, esimerkiksi edullisemman yösähkön aikaan. Tiedätkö asumisesi sähkönkulutuksen? Vesi, sähkö ja lämmitysenergia maksavat ja niiden hinta kipuaa ylöspäin. Kulutustottumuksien kriittisellä tarkastelulla ja pienillä toimenpiteillä voidaan sähkönkulutusta hillitä asumismukavuuden kärsimättä. Tiedot omasta sähkönkulutuksesta ovat tärkeitä, jotta säästötoimenpiteitä osataan kohdistaa kokonaisuuden kannalta merkittäviin asioihin. Kodin sähkönkulutusta voi seurata oman sähköyhtiön maksuttoman seurantajärjestelmän kautta. Kulutusseurannan avulla voi tarkastella sähkön käyttöä muun muassa kellonajan ja viikonpäivän mukaan sekä vuosi-, kuukausi-, päivä-, tunti- ja jopa minuuttitasolla. Monilla sähköyhtiöillä on käytössä myös puhelinsovellus, jonka avulla kodin sähkönkulutusta voi seurata reaaliaikaisesti mistä ja milloin tahansa. Oman kulutuksen seuraaminen on mielenkiintoista ja innostaa säästötoimenpiteisiin.

TEHO

Kolmasosa ei myisi metsätilaansa mistään hinnasta HENNA HURTTALA, YKSIKÖNJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

JANI KURKISUO-POHJOISAHO / VASTAVALO

Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Työtehoseuran tekemä kyselytutkimus osoittaa, että yksityismetsänomistajien valintoja ohjaavat monesti muut arvot kuin taloudelliset motiivit Noin joka kolmas suomalainen metsäomistaja ei arvioi oman metsätaloutensa kannattavuutta millään tavalla, kertoo Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Työtehoseuran tutkimus. Alle puolella metsänomistajista on edes kokonaiskäsitys puunmyyntitulojensa käytöstä. Metsänomistuksessa painottuvatkin vahvasti myös muut kuin taloudelliset tekijät: yli kolmasosa ei myisi metsätilaansa pois mistään hinnasta.

TEHO

Metsänomistajat käyttävät metsätaloutensa kannattavuuden arvioinnissa absoluuttisia mittareita, kuten puun hintatasoa, useammin kuin suhteellisia, pääoman huomioon ottavia mittareita. Toisaalta on myös suuri ryhmä metsänomistajia, jotka eivät arvioi oman metsätaloutensa kannattavuutta lainkaan. “Tulosten perusteella erityisesti osalla iäkkäimmistä metsänomistajista on selkeitä vaikeuksia ja osin haluttomuutta tähän”, kertoo PTT:n metsäekonomisti Laura Aalto.

Tutkimuksessa selvitettiin yksityismetsänomistajien näkemystä metsätalouden kannattavuuden mittaamisesta, metsätilasta luopumisen hinnasta, vaihtoehtoisista sijoituskohteista sekä puunmyyntitulojen käyttökohteista. Yleisin metsätalouden kannattavuuden arvioinnin tapa oli puun hintataso, jota ilmoitti käyttävänsä vajaa kolmannes. Metsätilan arvon kehitystä käytti noin neljäsosa ja hieman yli viidesosa puunmyyntitulojen kokonaismäärää. Tyypillisesti käytössä oli yhtä aikaa useampi arviointitapa. ”Alle puolet metsänomistajista kykeni suhteellisen luotettavasti arvioimaan mihin puunmyyntitulot oli käytetty. Esimerkiksi metsäneuvonnassa olisi hyvä huomata, että puutteelliset kannattavuuskäsitykset voivat altistaa metsänomistajia jopa epärationaalisille päätöksille, kuten metsätilan ostoon ylihinnalla tai myyntiin alihinnalla”, sanoo tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta. Metsänomistus on muutakin kuin talouskysymys Tutkimuksen mukaan muut kuin metsien taloudelliset arvot painavat vahvasti omistajuudessa. Yli kolmasosa metsänomistajista ei olisi ole valmis myymään metsätilaansa mistään hinnasta perheen ulkopuolisille. Reilu

neljännes ei osannut lainkaan arvioida mahdollista luopumishintaa suhteessa tilan arvoon. Vain seitsemän prosenttia luopuisi tilastaan itse arvioimallaan käyvällä arvolla. Niitä, jotka eivät mistään hinnasta myisi metsäänsä, luonnehti korkea ikä, naissukupuoli, maa- ja metsätalousyrittäjyys tai eläkkeellä olo sekä pitkäaikainen metsänomistajuus. Jonkin luopumishinnan ilmoittivat yleisimmin vähintään opistotason koulutuksen saaneet ja keskimääräistä suurempituloiset, palkansaajat, sekä metsätaloudellisesti aktiiviset. Jos metsänomistaja myisi metsäomaisuutensa, noin neljännes piti mahdollisena rahojen sijoitusvaihtoehtona pörssiosakkeita. Yhtä suuri osuus harkitsisi myös sijoitusasuntoja tai rahastosijoittamista. Kiinnostus metsärahastoihin, pankkitalletuksiin tai muihin sijoitusmuotoihin oli selvästi laimeampaa. Yleisin vastaus oli kuitenkin, että rahoja ei sijoitettaisi, vaan niille olisi muu käyttökohde. ”Varsinkin iäkkäämmillä metsätilan myynnistä saatavat rahat menisivät todennäköisimmin kulutukseen ja lainojen lyhentämiseen”, arvioi yksikön johtaja Henna Hurttala Työtehoseurasta.

Lisätietoja Tutkimus perustuu Suomalainen metsänomistaja 2020 -hankkeessa metsänomistajilta vuonna 2019 kerättyyn valtakunnalliseen kyselyyn. Tutkimuskonsortiossa ovat mukana Pellervon taloustutkimus, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Työtehoseura. Koko tutkimusraportti “Puunmyyntitulojen käyttö ja metsätalouden kannattavuuden mittaaminen – Metsänomistaja 2020, PTT raportteja 272” on julkaistu osoitteessa www.ptt.fi

TEHO

Puhtaan energian tarve kasvaa JIM ANTTURI JA

JUHANI PIEKKALA, ASIANTUNTIJAT, TTS TYÖTEHOSEURA

Suomessa tarvitaan puhtaasti tuotettua lämpöenergiaa myös hurjan energiavuoden 2021 jälkeen. Lämpöyrittäjyys on tärkeä osa paikallista energiantuotantoa. Alan seuranta osoittaa, että lämpöyritysten määrä on hieman laskenut ja yrittäjäkunta ikääntyy. Onko energiayrittäjyys houkutteleva uravaihtoehto tulevaisuudessa? Energia-alalla vuosi 2021 oli vauhdikas. Uutisoinneissa nousivat esiin esimerkiksi kohonnut maakaasun hinta ja samaan aikaan sähkön hinta rikkoi kaikkien aikojen ennätyksiä. Kivihiilen käytöstä pyritään eroon valtakunnallisesti vuoteen 2029 mennessä, ja turpeen osalta taloudelliset ohjauskeinot ovat ohjanneet voimalaitoksia puun energiakäytön lisäämiseen. Marinin hallituksen tavoitteena on luopua fossiilisesta öljystä lämmityskäytössä 2030-luvun alkuun mennessä – julkisella sektorilla vielä tätä aikaisemmin. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet ovat vauhdissa, ja polttamiseen perustuvaa sähkön- ja lämmöntuotantoa tulee yleisesti vähentää. Samaan aikaan on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomessa tarvitaan jatkossakin kestävästi tuotettuja polttoaineita lämmittämään kylminä vuodenaikoina.

Kestävää puun polttamista ja lämpöyrittäjyyttä TTS Työtehoseurassa seurataan pitkin perintein erityisesti lämpöyrittäjyyttä, joka on paikallisesti tärkeässä roolissa kotien, liiketilojen ja julkisten rakennusten lämmittämisessä uusiutuvalla energialla. Tyypillisesti lämpöyrittäjä tuottaa lämpöä aluelämpölaitoksessa, josta lämpö kulkee asiakkaille kaukolämpöverkossa – tai sitten lämpölaitos sijaitsee asiakkaan kiinteistön yhteydessä. Polttoaineena toimii usein metsähake, joka on tuotettu paikallisesti pienpuusta tai metsistä hakkuiden yhteydessä kerätystä energiapuusta, jolle ei ole ollut muuta jalostuskäyttöä. Lisäksi hyödynnetään vaihtoehtoisesti metsäteollisuuden sivuvirtoja ja pellettiä. Usein lämpöyrittäjä harjoittaa myös muuta yritystoimintaa, kuten maataloutta. Metsähake on kustannustehokkaana ja uusiutuvana polttoaineena tarjonnut ratkaisun fossiilisten polttoai-

TEHO

neiden korvaamiseen juuri tässä hetkessä. Laskennallisesti puun poltto on toistaiseksi luokiteltu hiilen osalta nollapäästöiseksi, sillä puun poltto ei lisää ilmakehään kuulumatonta hiilidioksidia. Nopeiden ilmastovaikutusten aikaansaamiseksi polttoon perustuvaa energiantuotantoa tulisi kuitenkin yleisesti vähentää. Erilaiset sähköllä toimivat lämpöpumput ovat yleistyneet voimakkaasti kotitalouksissa ja pienentäneet lämmittämisen ympäristökuormitusta. Lämpöpumput tekevät tuloaan myös kaukolämpöratkaisuissa, mutta puupolttoaineen käyttö säilynee jatkossakin merkittävänä osana energiapalettia – eikä ole syytä väheksyä positiivisia vaikutuksia maaseudun ja kehyskuntien elinvoimaan sekä energiantuotannon varmuuteen ja omavaraisuuteen. Lämpöyrittäjyyden rooli nyt ja tulevaisuudessa TTS:n tuoreimman seurantaraportin (ks. Piekkala & Antturi 2022) mukaan lämpöyrittäjiä on Suomessa noin 250 kappaletta ja he vastaavat noin 600 lämpölaitoksen operoinnista. Lämpöyrittäjien määrä on ollut menneinä vuosina arviolta lähempänä kolmea sataa, joskin myös lämpöyrittäjän määritelmällä on ollut vaikutusta lukemaan. Laitosten määrä on myös hieman laskussa, mutta tilannekuva tarkentuu tältä osin tulevina vuosina. Eniten lämpöyrittäjien operoimia laitoksia on Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla (kuva 1). Osana seurantaa havaittiin, että lämpölaitosten laitekannan vanhentumisen lisäksi yhä useampi yrittäjä mainitsi eläköitymisen lähenevän ja yritystoiminnan jatkosta ei ollut varmuutta pidemmällä aikavälillä. Alalle siirtymistä harkitsevia tulevia lämpöyrittäjiä kiinnostanee liiketoiminnan kannattavuus. Tästä voi saada osviittaa TTS:n erityisessä seurannassa mukana olleiden yritysten (v. 2020 n=16) tietoja tarkastelemalla. Esimerkiksi kuvan 2 liikevoittoprosenttia tarkastelemalla nähdään, että tämä kannattavuuden mittari laskenut noin 10 prosentin tasolle, mutta koko toimialalla (v. 2018 n=334, v. 2019 n=337 ja v. 2020 n=300) lukema on vain noin neljän prosentin luokkaa. Tuoreimmat tiedot koskevat vuotta 2020, joten vuoden 2021 vaikutukset eivät vielä näy lukemissa. Puhtaan energian kysyntä kasvaa entisestään eri muodoin tuotettuna, ja lämpöyrittäjät voivat olla jatkossakin osa ratkaisua asiakkaiden lämmitystarpeiden tyydyttämisessä.

Kuva1: Lämpöyrittäjien operoimien lämpölaitoksien määrä maakunnittain (Piekkala & Antturi 2022).

Kuva 2: Lämpöyritysten liikevoitto-% (Piekkala & Antturi 2022).

Lisätietoja Tutustu Tarkastelussa lämpöyrittäjyys vuonna 2021 -raporttiin. Tiedonkeruu toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa MoniTEHO-hanketta. https://www. tts.fi/files/4638/Tarkastelussa_ lampoyrittajyys_vuonna_2021.pdf

Lähteenä: Piekkala, J. & Antturi, J. (2022). Tarkastelussa lämpöyrittäjyys vuonna 2021. TTS:n julkaisuja 458. 1/2022.

TEHO

Neulomisbuumi lisää villan kysyntää MAIJA SUUTARINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Vaikka lampaan villan hinnan nousu ei lammastaloutta pelastaisikaan, se antaa tiloille uusia ansaintamahdollisuuksia. Neulomisbuumi on lisännyt kotimaisen villan kysyntää. Villatukien päätyttyä ja kansallisen keräilyn loputtua villasta tuli nopeasti turha kuluerä tiloille. Lammas en kerittävä, sitä vaati jo eläinsuojelulakikin, mutta kun villasta ei päässyt eroon kuin polttamalla tai maahan hautaamalla, kadotettiin vuosikymmeniksi ymmärrys tämän sivutuotteena syntyvän kuidun erinomaisuudesta. Kotimaisen villan arvostuksen nousu alkoi muutama vuosi sitten, kun neulomisesta tuli trendikäs harrastus. Moni kansainvälinen julkisuuden henkilö kertoi rentoutuvansa neuloen ja neulesuunnittelijoista ja taitavista käsityöläisistä tuli somejulkkiksia kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Neulomisesta tuli uusi jooga ja kuten joogallekin kävi, alan harrastajat kaipasivat töihinsä uusia ja aiempaa laadukkaampia välineitä sekä aina uusia lankoja neulottavaksi. Merinolampaan villa on hallinnut jo vuosia lampaanvillalankamarkkinoita ja erinomaisesta merinovillalangasta on saanut jo kauan pulittaa moninkertaisesti tavanomaiseksi miellettyyn sekoitelankaan, siihen ”markettilankaan” verrattuna. Kuin sieniä sateella Uusia kehräämöjä on aloittamassa ja jo aloittanut ympäri maan. Vaikka villaa tuotetaankin maassamme paljon, hyvälaatuisen villan tuotantoon vaikuttaa moni asia. Kaikki tuotettu villa ei ole huippulaatuista ilman työtä. Myös ostajat arvottavat villaa eri tavoin, joten omien lampaiden villan muuttamiseen rahaksi kannattaa panostaa myös hieman salapoliisityötä. Siinä, millaista kuitua kehräämöt ostavat, on eroja. Kehräämöjen laitteistoerojen lisäksi, kehräämöjen lopputuotteet eroavat toisistaan. Siinä, miten pitkää (tai lyhyttä) kuitua voidaan kehrätä, on eroja. Toisaalla kehrätään hyvin puhdistettua villaa, jotta kehräämään

TEHO

päästään villaa pesemättä, toisaalla taas riittää, että villasta on poistettu isoimmat roskat, esikäsittely ja pesu laitoksessa hoitavat sitten villan kehruukuntoon. Ja jos villan myynti ja tuotteistaminen kiinnostaa oikein todella, käsinkehrääjät kaipaavat vielä erilaisia kuituja omiin töihinsä. Neulomisen lisäksi kehrääminen on maailmanlaajuisestikin kovassa nosteessa ja yksittäisten huippueläinten villoista voidaan maksaa jopa parisataa dollaria per kerintäkerta. Tällaisia huippuvillantuottajia näkyy kansainvälisissä villaryhmissä loimitettuna ja harjattuna. Näiden yksilöiden selkään ei koskaan lennä korsia kuivituksessa, edes vahingossa. Hyvä kuivitus ja oikeat eväät Villan laatuun vaikuttaa moni tekijä. Lampaille, kuten muillekin eläimille, oikea ruokinta on kaiken a ja o. Väärä ruokinta, huono imeytyminen ja stressi näkyvät heti villassa. Ihan kuten meillä ihmisilläkin. Hiuksista

näkyy helposti, miten ihminen voi. Hyvä kuivitus ja oikeanlaiset työtavat lisäävät villasta saatavaa hintaa. Myös talvivilla voi olla hyvälaatuista, kunhan muistaa, että kuivikkeen paikka on eläinten alla. Ei selässä. Kun tuottaja haluaa myydä villansa, ensin pitää selvittää, millaista villaa omassa lampolassa tuotetaan. Kuinka paljon villaa tulee vuodessa, kuinka usein keritään, mitä rotuja ja värejä lampolasta löytyy. Nopea soittokierros kannattaa tehdä, sillä kehräämöt maksavat eri hintaa niin eri rotuisten lampaiden villasta, kuin erilaisista väreistäkin. Se oma tuttu ostaja ei välttämättä maksa parasta hintaa. Kannattaa siis nähdä hieman vaivaa. Hintaan vaikuttaa myös oman työn osuus. Kuinka tarkkaan voi villat lajitella, kaipaako villoilleen noutopalvelua vai onko itse valmis niitä kuljettamaan. Jaksaako jopa postitella pieniä eriä harrastajille. Mitä enemmän omaa työtä on valmis tekemään, sitä korkeammaksi villasta saatava kilohinta nousee. Vaikka eläinsuojelulaki vaatii keritsemään lampaat vain kerran vuodessa, hyvän ja hyödyntämiskelpoisen villan tuottamiseksi lampaat on kerittävä kahdesti vuodessa. Kerintäajankohtaan vaikuttaa laidunkauden pituus, sisätilojen väljyys, kosteus ja etenkin poikimisen ajankohta. Lopputiineen lampaan kerintä tulee tehdä hyvin varovasti ja mieluusti välttää sitä, mutta poikiminen ja imetys taas heikentävät villan laatua. Kannattaa siis pohtia, voisiko uuhet keritä toisella kolmanneksella tai viimeisen kolmanneksen alussa. Tilakohtaisia eroja on aina ja siksi oman toiminnan suunnittelulla myös villasta voi saada mukavaa lisätuloa.

Lisätietoja Lammastilan muistilista: - Kuivita siististi sotkematta eläimiä - Suunnittele kerintäaikataulu ajoissa ja varaa keritsijät hyvissä ajoin - Selvitä etukäteen, kenelle myyt villat. Se auttaa lajittelun ja pakkaamisen suunnittelua. - Jos tarvitaan lajitteluun lisäväkeä, mitä kautta villasta saa sellaisen hinnan, että lisäväkeä kannattaa ottaa lajittelemaan -Kerintäpaikka helposti siivottavaksi ja lajitteluvälineet kuntoon. Verkkopöytä on helppo tehdä itse, mutta kerintähetkellä sitä ei enää ehdi tehdä. Kehräämöitä ja villan ostajia -

Sarvijoen kehräämö Salo-Angora Saimas Spinnery Lapuan kankurit Pirtin kehräämö Virtain villa Idän kehräämö Polvijärven kehräämö Myssyfarmi

TEHO

Uudet Teknologiat & Maatalous

Täsmäviljelystä kustannustehokkuutta REETTA PALVA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Kokemuksia täsmäviljelystä ja uuden teknologian hyödyntämisestä maataloudessa kertyy vähitellen. Marraskuussa järjestetyssä Alkuun täsmäviljelyssä -tapahtumassa äänessä olivat viljelijät. Kuultujen puheenvuorojen perusteella täsmäviljelystä ja mittaamisesta kannattaa kiinnostua monestakin syystä. Täsmäviljely on nyt kiinnostavaa. Tekniikkaa on kehitetty 1990-luvulta asti, mutta vasta viime vuosina sitä on tullut laajemmin ja monipuolisemmin tarjolle. Digitalisaation myötä menetelmien käytettävyys ja yhteensopivuus on parantunut, vaikka edelleen on paljon kehitettävää. HAMK Mustialassa 10.11. järjestetyn tapahtuman keskusteluissa korostuivat täsmäviljelyn mahdollisuudet viljelyn kannattavuuden parantamisessa. Aamupäivän keskustelua juonsi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen.

Viljelijä, tutkija ja yrittäjä Johannes Tiusanen pohti, että täsmäviljely voi olla kannattavampi tapa laajentaa tuotantoa eli tuottaa enemmän tonneja kuin haalia lisää hehtaareita. Mittausta ja tekniikkaa puolestaan tarvitaan, koska hyviä kohtia ei erota silmällä, vaikka huonot kohdat kyllä ovat nähtävissä. - Tulee niitä kohtia, kun numerot vaan nousee, ja kun katsoo hytistä ulos, se näyttää vaan ihan samalta, totesi Tiusanen puimurin satomittarin lukemista. Ensimmäisiä askelia onkin hankkia jonkinlainen kartta, josta kasvuston vaihtelua voi katsoa. Se voi olla esimerkiksi satelliittikuva. Neuvoja Olli-Pekka Ruponen kannusti miettimään maatilan muutostilanteissa, oli se konehankinta tai joku muutos viljelytoimenpiteissä, voisiko asian tehdä tai mitata tarkemmin. - Jos panostan pikkuisen lisää, silloin todennäköisemmin saan huomattavasti lisää tarkkuutta toimenpiteeseen, Ruponen totesi omista askelistaan täsmäviljelyssä. Mitä täsmäviljely on? Täsmäviljelyä on määritelty monin tavoin. Useimmiten siihen liitetään tuotantopanosten määränsäätö paikkakohtaisesti, perustuen jollakin tavalla mitattuun tarpeeseen. Kiinnostava oli myös Tiusasen näkökulma, että täsmäviljely on epäonnistunut, jos esimerkiksi lannoitusta pitää jostain leikata. Tavoitteena on myös parantaa heikkoja kohtia ja täsmäviljelyn ydintä analysointi ja parantaminen. Ruponen totesi, että on

TäsmäViljely-foorumin Olli-Pekka Ruponen, Työtehoseuran Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioillahankkeen Reetta Palva, AgriHubin/ Luonnonvarakeskus Luken Liisa Pesonen ja Hämeen ammattikorkeakoulun Timo Teinilä toimivat tapahtuman taustavoimina.

TEHO

Esittelypisteillä ja Älymaatalous-studiossa käytiin keskustelua uusista teknologioista ja sovelluksista. HAMK Mustialassa oli läsnä yli 70 viljelijää ja asiantuntijaa. Verkossa lähetystä seurasi suorana yli 200 henkeä ja saman verran on katsottu tallenteita.

helpompi määritellä, mikä ei ainakaan ole täsmäviljelyä. - Silloin kun arvataan jotain asioita tai on joku rutiininomainen toimenpide välittämättä oikeasta olosuhteesta tai ajasta tai paikasta, niin se ei varmasti ole täsmäviljelyä, pohti Ruponen. Tarjolla on monia työkaluja Alkuun täsmäviljelyssä -tapahtuman iltapäivässä ruodittiin täsmäviljelyyn tarjolla olevia teknologioita ProAgria Etelä-Suomen Elina Valkeisen johdolla. ÄlyMaatalousstudiossa eli ÄM-Studiossa Elinan jututettavina olivat viljelijät Ilmari Hunsa ja Magnus Östberg, jotka keskustelivat uusista teknologioista esittelypisteiden puheenvuorojen lomassa. Paikan päällä Mustialassa oli seitsemän laite- ja palvelun toimittajaa, joiden edustamaa tekniikkaa olivat mm. ajoavustimet, maaperäkartoitus, olosuhdemittaukset, määränsäätöautomatiikka, konenäköohjaus, kasvustokuvantaminen ja leikkuupuimurin satokartoitus. Kokemuksia niistä kuultiin tekniikkaa käyttäneiltä viljelijöiltä. Puheenvuoroissa toistuivat hyödyt niin sadon määrän ja laadun paranemiseen, kustannusten säästöön, ympäristölle sekä työn helpottumiseen. Ajo-opastimet tai -avustimet ovat mukana lähes kaikessa pellolla työskentelemisessä. Sensoritekniikkaa hyödyntämällä täydennyslannoituksen kohdentaminen on tasannut sadon valkuaispitoisuutta ja erilaisia eriä ei ole tarvinnut erotella eri siiloihin. Tasalaatuisuutta lisää myös siemenmäärän säätö maan ominaisuuksien mukaan. Siemenmäärää ei voi jälkikäteen korjata, todettiin ÄM-studiossa. Keskustelut voinee kiteyttää päivässä esitettyyn toteamaan: ”Hyötyjä saadaan, kun panostetaan kohtiin, joissa oikeasti kasvaa. Huonoihin paikkoihin ei kannata panoksia hukata, ja myös ympäristö kiittää.”

Digitalisaatio on tuonut täsmäviljelyyn uusia ratkaisuja ja sovelluksia. Uusista teknologioista on hyötyä niin ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin kuin kannattavuuden parantamiseen.

Lue lisää Tutustu videotallenteisiin Uudet Teknologiat & Maatalous - YouTube

TEHO

Uusi TTS-Manager avuksi viljelysuunnitteluun IINA HULKKONEN, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Vaikka maatilan töiden suunnittelun tärkeys on tiedossa, siihen panostetaan monesti liian vähän. Uuden selainpohjaisen TTS-Managerin avulla kasvinviljelytöiden suunnittelu on kuitenkin helppoa ja siitä saatujen tulosten avulla on mahdollista saada monipuolista tietoa tilan tuotannon kehittämiseen. Uusi TTS-Manager löytyy osoitteesta ttsmanager.tts.fi

TTS-Managerilla voi vertailla viljelykasvi-, kone- ja menetelmävalintojen sekä peltolohkojen etäisyyksien vaikutusta työmäärään, työn tuottavuuteen ja työstä aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi ohjelmalla voi tarkastella konetöiden polttoaineen kulutusta ja siitä aiheutuvia hehtaarikohtaisia CO2-päästöjä. TTS-Manager sisältää tuotantotöiden työnmenekkilaskelmat viljoille, öljykasveille, härkäpavulle, kuminalle, rehumaissille, perunalle, sokerijuurikkaalle sekä nurmikasveista erikseen säilörehulle, heinälle ja laitumelle. TTS-Manager on ainoa lajissaan

Ensimmäisestä ohjelmaversiosta 15 vuotta Ensimmäinen Windows-ympäristössä toimiva TTS-Manager -ohjelma julkaistiin vuonna 2007. TTS-Manageria ovat käyttäneet viljelijät sekä maatalouden neuvonta- ja

KUVA: FRANS TUUNA

Ohjelmassa käydään kasveittain läpi viljelytyöt ja valitaan

niihin menetelmät, koneet, ajonopeudet, kuormakoot, ajokerrat ja muita työnmenekkiin vaikuttavia tekijöitä. Tallennettujen kasvilaskelmien pohjalta ohjelma esittää kasvikohtaiset tulostaulukot. TTS-Manager on ensisijaisesti suunnattu viljelijöiden ja neuvojien käyttöön maatilan strategiseen suunnitteluun ja tuotannon kehittämiseen. Vastaavaa maatilan töiden suunnittelu- ja laskentaohjelmaa ei ole Suomessa tarjolla.

TEHO

laskentapalveluita tarjoavat yritykset. Lisäksi ohjelmaa on vuosien varrella ollut käytössä yli kahdessakymmenessä luonnonvara-alan oppilaitoksessa. Ohjelmaa on hyödynnetty monipuolisesti tuotannon suunnitteluun liittyvillä kursseilla ja mm. monissa opinnäytetöissä. Asiantuntija ohjelmiston takana Työtehoseuran asiantuntija Eerikki Kaila on ollut alusta asti mukana TTS-Managerin kehityksessä. Kaila korostaa, että maatilan tuotannon suunnittelutilanteessa on tärkeää päästä dynaamisesti vertailemaan eri viljelykasvien tuotannon laajuuden sekä tuotannossa käytettävien menetelmien ja konevaihtoehtojen eroja työnkäyttöön. TTS-Manageria on vuosien aikana ylläpidetty ja kehitetty eteenpäin. Tammikuussa 2022 julkaistiin ensimmäinen selainpohjainen versio. - Selainversiona ohjelman käytettävyys on vanhaa ohjelmaa huomattavasti parempi, kun asennuksia ei tarvita ja ohjelmaa voi halutessaan käyttää vaikkapa kännykällä, kertoo Kaila.

TTS-Manageria voi hyvin käyttää myös puhelimella.

Jatkossa tarkempaa kustannuslaskentaa TTS-Manageria tullaan jatkossa kehittämään eteenpäin entistä monipuolisemmaksi maatilan töiden suunnittelu- ja laskentaohjelmaksi, kertoo Kaila. Tavoitteena on lähivuosina laajentaa ohjelman sisältö kattamaan myös tärkeimmät kotieläinten hoitotyöt. Myös ohjelman kustannuslaskentaa tullaan kehittämään nykyistä monipuolisemmaksi ja tarkemmaksi. TTS-Manager -ohjelmaa on kehitetty maa- ja metsätalousministeriön sekä Urmas Pekkalan säätiön rahoittamassa hankkeessa.

Eerikki Kaila Työtehoseurasta testaamassa uutta TTS-Manageria

i Lisätietoja Mistä kyse? • TTS-Manager -ohjelma osoitteessa ttsmanager.tts.fi • Ohjelma maatalouden kasvinviljelytöiden suunnitteluun • Ensimmäinen versio jo vuonna 2007 • Tuloksena laskelmat mm. työnmenekistä, työn tuottavuudesta ja konekustannuksista. • Kehitetty TTS Työtehoseurassa • Vuosimaksu 120 € (alv. 0 %). Oppilaitoksille ja muille kuin maatalousyrityksille hinnat neuvotellaan erikseen.

TEHO

Työn monialaisen kehittämisen hyödyt kalataloudessa TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ MINNA MATTILA-AALTO

ERIKOISTUTKIJA VELI-MATTI TUURE, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS TYÖTEHOSEURA

Rannikkokalastus – parhaita toimintatapoja -hanke kehittää rannikkokalastuksen työmenetelmiä alle 10-metrisillä veneillä tapahtuvassa työssä. Kehittäminen tapahtuu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuella. Tavoitteena on selvittää erilaisten teknisten ratkaisujen, työn organisointimallien ja työtapojen vaikutuksia työn sujuvuuteen, fyysiseen kuormitukseen ja työturvallisuuteen sekä etsiä parhaita toimintatapoja. Hanke perustuu monialaiseen yhteiskehittämiseen. Mitä se on ja mitkä ovat sen hyödyt?

Rannikkokalastus on ruumiillisesti raskasta, sään armoilla ja usein yksin tehtävää työtä. Työn kuormitus- ja turvallisuusriskit ovat suuret. Ammattikalastajien määrä vähenee ja keski-ikä kasvaa. Toimialalle on suunnattu rekrytointihankkeita, tavoitteena saada mukaan lisää uusia, nuoria yrittäjiä. Hankkeiden tulokset ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi. Alan vetovoima ei ole riittänyt taittamaan kalastajamäärän laskua, vaikka näkymät kalan kysynnälle ovat valoisat.

TEHO

Suomalainen kala on lähiruokaa, josta toivotaan tulevaisuudessa merkittävää proteiininlähdettä. Kalan arvioidaan olevan tulevaisuudessa ekologisesti kestävä vaihtoehto monipuolisen ravitsemuksen takaamiseksi. Suomalaisesta kalasta suunnitellaan peräti menestyvää vientituotetta. Elintarvikemarkkinat kuitenkin kärsivät kotimaisen raaka-aineen pulasta. Keskeinen kysymys kuuluu, mistä saada lisää kotimaista kalaa? Raaka-ainepulan, raaka-ainetuotannosta vastaavan kalastuksen ja tulevaisuuden tavoitteiden välillä ammottaa kuilu. Sen

ylittäminen vaatii ratkaisuja. Osa ratkaisua on kalanviljely, mutta myös villikalan pyydystämistä on lisättävä. Nykytilan tarkastelu ponnahduslautana kehittämiseen Lähtökohtana on ajatus kalastusteknologian kehittämisestä entistä sujuvammaksi ja turvallisemmaksi – sellaiseksi, että kalastustyötä pystyy tekemään terveenä eläkeikään asti ja se houkuttelee alalle uusia yrittäjiä. Keskeinen työväline on kalastusalus. Rannikkokalastuksen aluskanta Suomessa on ikääntynyttä. Vanhimmat ammattikalastuskäytössä olevat veneet ovat 1930–1940-luvulta, suurin osa 1980-luvulta. Alusten uudistamisen ja nykyaikaistamisen lisäksi esim. työasun kehittäminen on jäänyt ammattikalastajien oman aktiivisuuden varaan; alan systemaattinen kehittäminen puuttuu. Rannikkokalastus -hankkeen tuloksena todetaan, että työturvallisuuteen liittyvät ongelmat ovat edelleen pitkälti samoja, jotka on tutkimuksin osoitettu lähes kolme vuosikymmentä sitten: puutteet turvavälineissä, niiden käytössä ja jatkuvassa huollossa. Lisäksi havaittiin useita korkeaan fyysiseen työkuormitukseen johtavaa syytä: työtä tehdään paljon manuaalisesti, kumartuneena ja ääriasennoissa, kuten lattiatasolla työskennellen tai veneen laidan yli kurotellen. Työ vaatii paikoin suurta voimankäyttöä. Silti työtä helpottavia teknologiaratkaisuja on käytössä vähän. Saaliin, pyydysten ja muiden työvälineiden siirtäminen tapahtuu suurelta osin ihmisvoimin sekä sisältää paljon toistoja ja liikkumista epävakailla, eri tasossa olevilla alustoilla.

Samanlaisena toistuva työn arki ja yksityisajattelun rajat haastavat jokaisen ”työn asiantuntijan”. Yhteiskehittäminen perustuu vuoropuheluun, joka avaa uudenlaisia näkökulmia sekä työn ongelmiin että kehittämismahdollisuuksiin. Kokemusperäinen tieto mm. työn sujuvuuteen ja työkuormitukseen liittyvistä havainnoista on tärkeää oleellisten kehittämistarpeiden tunnistamiseksi. Ratkaisuvaihtoehtojen tarjoaminen erilaisista teknisistä toteutusmahdollisuuksista, ja vaikkapa toiselta toimialalta lainatuista työn organisointitavoista, voi tuoda ratkaisun omaa työtään kehittävälle. Kehittämisprosessin läpiviemiseksi tarvitaan systematiikkaa ja systeemistä ajattelutapaa. Yhteiskehittämisen seurauksena paranevat sekä havaittujen ongelmien tunnistaminen että niihin löydettävien ratkaisujen määrä ja laatu. Tuloksena saadaan kestävämpiä ratkaisuja ja parempaa työtä. Tämä perustuu usean näkökulman yhdistämiseen, kattavaan kokonaiskuvaan ja eri osatekijöiden vuorovaikutussuhteiden laajaan huomioon ottamiseen ratkaisuja punnittaessa.

Monialainen kehittäminen laajentaa ajattelua ja tuottaa kestävämpiä ratkaisuja Hankkeessa havaittujen kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen on osallistunut monialainen asiantuntijajoukko. Mukana on ollut kalastusyrittäjiä, kalastusalueiden koordinaattoreja ja laitevalmistajia sekä työn tutkimisen, kehittämisen ja ergonomian asiantuntijoita. Yhteiskehittäminen perustuu ajatukseen, että osallistujilla on oma näkökulmansa työhön. Kalastaja tuntee oman työnsä. Koordinaattorilla on näkemys ammattikalastuksen alueellisiin asioihin. Laitevalmistaja tuntee teknisten ratkaisujen reunaehdot, työntutkija puolestaan työn lainalaisuudet ja työntutkimisen menetelmät. Työn kehittämisen asiantuntija tarkastelee työtä systeemisenä yhteistoimintana, johon vaikuttavat monet suorassa tarkastelussa näkymättömät tekijät, ja työ lopulta muokkautuu havaitun kaltaiseksi.

i Lisätietoja Rannikkokalastus - parhaita toimintatapoja, www.tts.fi/rannikkokalastus

TEHO

Avattaria ja korttipeliä virtuaaliluokkahuoneessa PIRITA NIEMI, KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

E-MANTRA -HANKE

Kuljetusalan työnjohtajien, ajojärjestelijöiden ja kuljetussuunnittelijoiden koulutukseen on liitetty virtuaalisia oppimispelejä, kortinpeluuta ja pakohuonetta. Virtuaaliset oppimisympäristöt tekevät tutuksi käytännön työtä, lisäävät vuorovaikutusta ja ongelmanratkaisujen taitoja. Mukana on ripaus huumoriakin. Pandemianaikaisia opiskelu- ja oppimiskokemuksia on kartoitettu kyselyin ensimmäisen korona-aallon ja sulkutilanteen jälkeen. Pandemian pahimpina aikoina lähiopetus on ollut tauolla ja koulutus siirtynyt verkkoon. Kyselyn vastausten perusteella opiskelijat kokivat kaikkein suurimman puutteen olleen kanssakäymisessä muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Tietoa voi saada verkon kautta ja omaa osaamistaan testata, mutta vertaistuki, kohtaamiset ja tavanomaiset päivittäiset puheenaiheet loistavat poissaolollaan ja niitä monella oli ikävä.

Jättidigiloikan plussia ja miinuksia Pandemia pakotti ammatillisen koulutuksen järjestäjät jättidigiloikkaan keväällä 2020. Tilanteesta selvittiin kunnialla, ja jälkeen jäi paljon hyviä uusia toimintatapoja ja -malleja etäopetuksen toteuttamiseen. Pandemian jatkuessa on kuitenkin todettu, että etäopetuksen tueksi on saatava työvälineitä niin kouluttajan osaamisen tueksi kuin kaikkinaisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Oppimiskokemus ei etäopetuksessa ole kaikilta osiltaan riittävä ja mm. käytännön harjoitukset jäivät niissä usein toteutumatta. Etäopetukseen liittyviä

e-ManTRA -hankkeen aloituskokous järjestettiin Pariisissa 14.-15-10.2021. Partnereita on mukana Suomesta, Saksasta, Ranskasta, Ruotsista, Espanjasta ja Romaniasta.

TEHO

kipupisteitä on todettu myös olevan opiskelijoiden osallistamisen vähäisyys sekä opetusmenetelmien ja -välineiden monipuolisuuden hyödyntämättömyys. Opetushallitus, OKM ja EU rahoittavat monien eri rahoituskanavien kautta oppilaitosten koulutusten kehittämishankkeita ja pyrkivät ratkaisemaan tällä hetkellä juuri pandemian vaikutuksesta esiin tulleita etäopetuksen ongelmakohtia. Työtehoseura on myös mukana monissa hankkeissa, jotka linkittyvät tähän aiheeseen. e-ManTRA-hankkeen pääasiallisena tavoitteena on lisätä etäopiskeluun vuorovaikutusta turvallisessa ympäristössä ja samalla opiskellaan tärkeitä työssä vaadittajia taitoja. Samaan aikaan Verkkopeda-hanke tarjoaa kouluttajille lyhytkoulutuksia digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen verkko-opetuksessa, digipedagogiikasta ja virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden opetuskäytöstä. Lisäksi juuri alkamassa oleva PraLe-Käytännön oppimista etänä kuljetusalalla -hanke keskittyy samoihin teemoihin. Virtuaalista vuorovaikutusta Virtuaalista vuorovaikutusta on kehitetty kuljetusalan suunnittelijoiden ja ajojärjestelijöiden koulutukseen. e-ManTRA-hankkeessa, jota koordinoi ranskalainen AFT, kehitetään etäopetuksen tueksi virtuaalista ympäristöä, johon opiskelijat kirjautuvat avatar-hahmoillaan. Avatar-hahmo usein madaltaa kynnystä vuorovaikutukselle ja lisää näin opetukseen mielenkiintoa ja motivaatiota. Virtuaalisessa ympäristössä läsnäolon tunne ja kokemus on kuitenkin ihan eri luokkaa, kuin pelkän Teams- tai Zoom-sovelluksen kanssa käyty keskustelu.

Samassa hankkeessa kehitetään lisäksi kaksi kuljetussuunnittelijoille ja -työnjohtajille suunnattua oppimispeliä, jotka pelataan osana virtuaaliympäristöä. Näiden sovellusten tarkoitus on tuoda opiskeluun mukaan pelillisyyttä, tiimityötä, vuorovaikutusta sekä kenties ripaus kilpailullista elementtiä keventämään muuten niin yksitoikkoista etäopiskelua. Pelien kautta tositilanteiden oppimista Korttipelissä oppimistavoitteena on omaksua EU:n ajo- ja lepoaikasäädöksiä ja peliin osallistuu useampi opiskelija. Jokainen pelaa omaa peliään ja voittajaksi tulee hän, joka saa käytettyä kaikki kuljetukseen käytössä olleet ajotunnit. Pelissä on mahdollisuus häiritä, estää ja blokata kanssakilpailijan etenemistä ja näin hidastaa hänen kulkuaan. Peliin kuuluu osaamista mittaavia monivalintakysymyksiä, joihin oikein vastaamalla pystyy ohittamaan esteitä. Pakohuone-peli asettaa oppilaan virtuaaliympäristössä tositoimiin keskelle monimutkaista kuljetuspäällikön työkenttää. Pelin tarkoituksena on aktivoida aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja, kerätä lisätietoa saatavilla olevista asiakirjoista ja käyttää työhön liittyviä poikittaistaitoja, jotta yhteistyö tiimin jäsenten kanssa mahdollistuu, ja saman aikaisesti tulee sopeutua aikapaineeseen ja stressiin pulmien ratkaisemiseksi. Vuorovaikutusta lisäävää virtuaalista oppimisympäristöä ja edellä esiteltyjä pelejä pääsee pilotoimaan syksyllä 2022.

TEHO

Kuinka rakennetaan kestävä ruokajärjestelmä? RUOKA AKATEMIAN TIEDOTE

SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Ruokajärjestelmän pitää olla kestävä ilmaston, luonnon ja ihmisen näkökulmasta. Yksin mikään niistä ei riitä. Ruoka Akatemian webinaarissa 2.12.2021 ruoka-alan vaikuttajat esittivät näkemyksiään kestävän ruokajärjestelmän rakentamiseksi.

Ruoka Akatemian aamiaiswebinaarin juontaja Helena Petäistö avasi tilaisuuden kertomalla toivovansa Suomeen pikaruokakulttuurin sijasta herkuttelukulttuuria. Petäistön mukaan suomalaiset herkut kuten kalat, marjat ja sienet ansaitsevat enemmän arvostusta, eikä niitä pitäisi jättää ”metsiin mätänemään”. Petäistö kehittäisi suomalaisen luomun brändiä ja sitä kautta vientiä myös maailmalle. – Luomusta on pulaa esimerkiksi Ranskassa ja sitä tuodaan sinne muualta. Meidän kannattaisi

ehdottomasti hyödyntää suomalaisen luomun vientiä maailmalle. Ja jos emme osaa sitä itse tehdä, niin palkataan ruotsalaiset myyjät asialle, Petäistö sanoo. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder jatkoi kertomalla ruokavalintojen ilmasto- ja luontovaikutuksista. Rohwederin mukaan suurin osa soijasta menee Suomessa tällä hetkellä tuotantoeläinten tarpeisiin. Rohweder muistutti, että jos kasvikset ja kasviproteiini syötäisiin suoraan, ruokaa riittäisi noin nelinkertaiselle joukolle ihmisiä. Rohwederin mukaan WWF ei aja veganismia, mutta hän toivoo suomalaisten suosivan enemmän kasviksia ja syövän vähemmän ja laadukkaampaa lihaa. Webinaarissa kuultiin myös Helsingin kaupungin tiimipäällikkö Markus Lukinia, joka esitteli Helsingin kaupungin kohua herättäneitä uusia linjauksia. Helsingin kaupunki siirtyy tarjoamaan kasvisruokaa sisäisissä tilaisuuksissaan 1.1.2022 alkaen, tarjoamaan kauramaitoa kahvimaitona sekä käyttämään Reilun kaupan tuotteita. Lisäksi

Ruoka Akatemian toteuttajana on TTS Työtehoseura MMM:n tuella. Kuvassa Ruoka Akatemian projektipäällikkö Anna-Maija Kirkkari ja toimitusjohtaja Juha Ojala.

TEHO

kaupunki ottaa käyttöön sitovat ilmoittautumiset tapahtumiinsa ruokahävikin välttämiseksi.

Helsingin Musiikkitalo tarjosi aamiaiswebinaarille hulppeat puitteet. Juontajana toimi tietokirjailija, toimittaja Helena Petäistö.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari kertoi toivovansa suomalaisten kuluttajien suosivan kestävästi tuotettua ja kotimaista lihaa. Kalmari toi myös esiin suomalaisen tuotantotavan etuja verrattuna moniin ulkomaisiin, joissa eläimille syötetään esimerkiksi jatkuvasti antibiootteja. Kalmari toivoi, että jatkossakin suomalaiset maatilat voivat hyvin ja pystymme pitämään suomalaisesta tuotantotavasta kiinni suosimalla kotimaista. Myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöjohtaja Liisa Pietola korosti, kuinka välttämätöntä vahvan kotimaisen maatalouden ylläpitäminen on, jotta Suomi pärjäisi myös mahdollisina kriisiaikoina. Samalla linjalla jatkoi Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Lausalan mukaan suomalaisen suosiminen on nyt historiallisen korkealla, sillä liiton tekemän kyselytutkimuksen mukaan kotimaista haluaa suosia peräti 94 % suomalaisista. Lausala toivoo kuitenkin suomalaisten tuottajien tuovan vahvemmin esiin vastuullista tuotantotapaansa. – Kaikkien maiden ruokaketjut pyrkivät olemaan puhtaita, läpinäkyviä ja herkullisia. Meidän pitää tuoda vastuullisuutta enemmän esille, vaikka suomalaisilla on vahva taipumus olla hyvistä asioista hiljaa. Ruotsissa vastuullisuutta tuodaan upeasti esiin. Webinaarin aikana puhujat kiittelivät esimerkiksi suomalaista kauraa. Laadukkaista viljatuotteistaan tunnettu Raisio tarjosi webinaarin päätteeksi puhujille herkkuboksin, josta löytyi kaurapuuroa, välipalakeksejä ja sämpyläjauhoja.

Pihviä vai kauraa -webinaarin tallenne on katsottavissa Ruoka Akatemian YouTube-kanavalla.

Ruoka Akatemiassa keskustellaan ruokajärjestelmästä eri näkökulmista. Puheenvuorossa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

i Lisätietoja Ruoka Akatemia on suomalaisen ruokajärjestelmän keskustelu- ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen hallinnonalojen, järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten edustajia sekä poliitikkoja ja muita vaikuttajia.

TEHO

Työtehoseuran juurilla historiasta tähän päivään SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS ARKISTO

Työtehoseura on elänyt yhteiskunnan muutoksissa mukana jo kohta 100 vuotta. Työn tuottavuus, tehokkuus ja ihmisten hyvinvointi ovat ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen. Tällä palstalla teemme poimintoja Työtehoseuran taipaleesta ja peilaamme arvokasta historiaa tähän päivään. Mitä tapahtuikaan vuonna 1947?

Aikansa sosiaalinen media: Metsäosaston filmitoiminta ja vihkoset valistuksen keinoina Vuonna 1947 Työtehoseuran metsäosasto oli ollut toiminnassa viitisen vuotta. Työtehotietoa -lehden katsaus (01/1947) osoittaa, kuinka ansiokasta työtä ja laajaa valistusta oli tehty metsätyön tehokkuuden lisäämiseksi. Metsäosasto järjesti metsätyönantajien kanssa eri puolilla Suomea 10-päiväisiä kursseja metsätyömiehille ja aputyöjohtajille, joiden tehtäväksi tuli neuvoa ja opastaa opittuja asioita yhtiönsä työmailla. Kurssien aiheina oli mm. työkalujen kunnostusta ja hoitoa, opetusta tapaturman torjunnassa ja ensiavun annossa. Julkaisutoiminnan meriiteistä kerrotaan mainintana ”Hyvää vauhtia metsätöille” -vihkonen, jonka suomenkielinen painos oli huimat 200 000 kpl ja ruotsinkielisenä 20 000 kpl. Samannimistä metsätyöfilmiä esitettiin elokuvateattereissa peräti 2400 esityskertaa, katsojien määrän ollessa 672 000. Muita valistustoiminnan keinoja olivat työnäytökset, esitelmät, näyttelyt ja kirjeenvaihto, jonka myötä on neuvottu työtehosta kiinnostunutta jäsenistöä. Voisikohan sanoa, että nämä olivat oman aikansa sosiaalista mediaa 75 vuotta sitten?

1924 34

TEHO

1947

Kone- ja traktorikursseilla “maalaisnuorukaisia” Vuonna 1947 oli maatalousosaston kurssitoiminta vilkasta ja vaikuttavaa. Työtehotietoa -lehden (1/1947) mukaan kurssitarjontaan kuuluivat isäntämies- ja työnjohtajakurssit, kone- ja traktorikurssit, maalaisseppäkurssit ja puutyökurssit. Lyhyitä työtehopäiviä järjestettiin maatalouskouluilla, joissa Työtehoseuran toimihenkilöt luennoivat maatalouden rationalisointiin liittyvistä aiheista. Suosituimpia kuitenkin olivat kone- ja traktorikurssit, joissa perehdyttiin eri mallisten ja -merkkisten traktorien ajoon, hoitoon ja asennukseenkin. Hakijoita oli runsaasti ja suuntana näkyi, että ”konealan tuntemuksen harrastus on yhä useammassa maalaisnuorukaisessa herännyt entistä voimakkaammaksi”. Tähän syyksi nähtiin maatalouden koneellistamispyrkimys, mutta osaltaan myös uusien koneiden puute. Vanhoja koneita oli käytettävä paljon pidempään ja heikompina kuin aikaisemmin. Kiinnostus koneisiin kantaa vuosikymmenestä toiseen, sillä myös tänä päivänä uudet teknologiat, työn tuottavuus ja johtamiskoulutukset kiinnostavat maatalousyrittäjiä.

Plastik kotitalouden palveluksessa Eipä tiedetty vuonna 1947, kuinka valtavaksi muovinkulutus kasvaa 2000-luvulle tultaessa. Työtehotietoa -lehdessä (9/1947) kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard kertoo, kuinka “sodan jälkeen on suuressa maailmassa plastik-keinoaineesta ilmestynyt kauppaan mitä moninaisimpia tarvikkeita, jotka tarjoavat palveluksiaan kotitaloudelle”. Plastikista on valmistettu milteipä mitä vain hammasharjasta alkaen naisten käsilaukkuja myöten. Taloustarpeista viehättävät ulkomailla ostajia kauppojen näyteikkunoissa kevyet suppilot, tuopit, pikkuleipämuotit, raastimet ja salaattilusikat. ”Olemmepa tänne Suomeenkin jo saaneet näistä näytteitä. Plastik-sadetakkeja näkee jo Helsinginkin kaduilla, joku onnellinen on saanut iloita plastikesiliina-lahjasta, jopa joku pukea pikkuvauvansa plastikhousuihin.” Työtehoseuran kotitalousosaston tekemien tuotekokeilujen käyttökokemukset eivät yksiselitteisesti ole olleet myönteisiä. Kylmän- ja kuumankestävyys koettiin haasteeksi, esimerkiksi ”plastikesiliina pehmiää kuuman lieden ääressä helposti tahmeaksi, tai jos se tarttuu vahingossa kuumaan peltiin tai uunin luukkuun, on tässä kohdassa varmasti suuri reikä.”

TEHO