Uudet Teknologiat & Maatalous
Täsmäviljelystä kustannustehokkuutta REETTA PALVA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA
SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA
Kokemuksia täsmäviljelystä ja uuden teknologian hyödyntämisestä maataloudessa kertyy vähitellen. Marraskuussa järjestetyssä Alkuun täsmäviljelyssä -tapahtumassa äänessä olivat viljelijät. Kuultujen puheenvuorojen perusteella täsmäviljelystä ja mittaamisesta kannattaa kiinnostua monestakin syystä. Täsmäviljely on nyt kiinnostavaa. Tekniikkaa on kehitetty 1990-luvulta asti, mutta vasta viime vuosina sitä on tullut laajemmin ja monipuolisemmin tarjolle. Digitalisaation myötä menetelmien käytettävyys ja yhteensopivuus on parantunut, vaikka edelleen on paljon kehitettävää. HAMK Mustialassa 10.11. järjestetyn tapahtuman keskusteluissa korostuivat täsmäviljelyn mahdollisuudet viljelyn kannattavuuden parantamisessa. Aamupäivän keskustelua juonsi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen.
Viljelijä, tutkija ja yrittäjä Johannes Tiusanen pohti, että täsmäviljely voi olla kannattavampi tapa laajentaa tuotantoa eli tuottaa enemmän tonneja kuin haalia lisää hehtaareita. Mittausta ja tekniikkaa puolestaan tarvitaan, koska hyviä kohtia ei erota silmällä, vaikka huonot kohdat kyllä ovat nähtävissä. - Tulee niitä kohtia, kun numerot vaan nousee, ja kun katsoo hytistä ulos, se näyttää vaan ihan samalta, totesi Tiusanen puimurin satomittarin lukemista. Ensimmäisiä askelia onkin hankkia jonkinlainen kartta, josta kasvuston vaihtelua voi katsoa. Se voi olla esimerkiksi satelliittikuva. Neuvoja Olli-Pekka Ruponen kannusti miettimään maatilan muutostilanteissa, oli se konehankinta tai joku muutos viljelytoimenpiteissä, voisiko asian tehdä tai mitata tarkemmin. - Jos panostan pikkuisen lisää, silloin todennäköisemmin saan huomattavasti lisää tarkkuutta toimenpiteeseen, Ruponen totesi omista askelistaan täsmäviljelyssä. Mitä täsmäviljely on? Täsmäviljelyä on määritelty monin tavoin. Useimmiten siihen liitetään tuotantopanosten määränsäätö paikkakohtaisesti, perustuen jollakin tavalla mitattuun tarpeeseen. Kiinnostava oli myös Tiusasen näkökulma, että täsmäviljely on epäonnistunut, jos esimerkiksi lannoitusta pitää jostain leikata. Tavoitteena on myös parantaa heikkoja kohtia ja täsmäviljelyn ydintä analysointi ja parantaminen. Ruponen totesi, että on
TäsmäViljely-foorumin Olli-Pekka Ruponen, Työtehoseuran Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioillahankkeen Reetta Palva, AgriHubin/ Luonnonvarakeskus Luken Liisa Pesonen ja Hämeen ammattikorkeakoulun Timo Teinilä toimivat tapahtuman taustavoimina.
24
TEHO
