Tempus 1/2022

1 | 2022

KUKA OPETTAA A1KIELTÄ?

Laajaalaisuus

SATUKIRJA TASAARVON ASIALLA

Toisen asteen kuulumisia

www.sukol.fi • 1 | 2022

1 | 2022

3 4 6

Pääkirjoitus

Jospa sitten huomenna …

Ajankohtaista Kyselytietoa kieltenopetuksen järjestämisestä Kuka opettaa A1-kieltä? Entä miten todistusvalinta vaikuttaa?

10

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

12

Amisopiskelijan tarina

Ammatillisen toisen asteen uudistuksista

Vieraiden kielten opiskelu kannattaa aina!

14

Kurkistus kieleen

16

Lukiolaiset eivät tunnista palautetta

18

Satukirja tasa-arvon asialla

20

Lentoemännästä lehtoriksi

22

Monimediaisuutta kieltenopetukseen

24

Hankkeesta ystävyyteen

26

Kieltenopettajan verovähennykset

27 35

2

Maistiaisia valinnaiskielistä Väitöstutkimus kannustaa palautetaitojen opettamiseen Laaja-alaista osaamista Aarnivalkean koulusta Alanvaihtajat-sarjan jälkimmäinen osa Uutta väitöstutkimusta

Kokemuksia korkeakoulujen KiVAKO-hankkeesta Pyydä puoltokirje SUKOLin toimistosta

Kieliyhdistysten tiedotuksia Valtakunnalliset kokeet

1/2022

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna p.

050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Sotkamo, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 57. vuosikerta • ISSN 03558053 • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA zamrznutitonovi/iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2021–2024 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, sähköposti therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, sähköposti marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, sähköposti anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.primietta@espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail.com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2022 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 549 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 430 1/1 sisäsivu 2 285 leveä palsta 1 675 1/2 vaaka 1 432 1/2 kapea palsta 610 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2022 96 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Jospa sitten huomenna …

Tammikuussa 2022 pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen; jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Myös monet koulutuksen tukipalveluista siirtyvät sote-uudistuksessa vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden vastuulle. Psykologien, kuraattorien ja terveydenhoitajien työnantaja vaihtuu. Jos psykologi- ja kuraattoripalveluita ei ole tarjolla lähellä tarvetta, se kuormittaa opettajia, joiden varsinainen tehtävä on olla päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa pedagogian asiantuntijoita.

Saman aikaan oppilaat, opiskelijat ja opettajat ovat uupuneet. Arjessa tarvitaan moninaisia selviytymisen keinoja oppimisvajeen kuromiseen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen. Opettajien on voitava keskittyä opettamiseen ja opetussuunnitelmauudistusten toteuttamiseen arjessa.

Kaiken tämän keskellä on jaksettava uskoa tulevaan ja siihen, että edessä on, jos ei parempia, niin ainakin normaalimpia aikoja.

Tänk om i morgon …

I januari 2022 hålls Finlands första regionval där man väljer välfärdsområdesfullmäktige för välfärdsområdena. Hittills har kommunerna haft ansvaret för att ordna social- och hälsovård samt räddningsverksamhet. I fortsättningen är det välfärdsområdena som ansvarar för dem. Ansvaret för flera av utdbildningens stödtjänster överförs vid sote-reformen på välfärdsområdena i början av år 2023. Psykologer, kuratorer och hälsovårdare får en ny arbetsgivare. Om psykolog- och kuratorstjänster inte kan erbjudas där behovet finns, belastar det lärare, vilkas egentliga uppgift är att vara sakkunniga i pedagogik i daghem, skolor och läroinrättningar.

Samtidigt har elever, studerande och lärare blivit utmattade. I vardagen behövs många olika överlevnadsstrategier för att minska på undervisningsunderskottet och stöda den sociala välfärden.

Lärarna bör kunna koncentrera sig på att undervisa och verkställa läroplansreformerna i vardagen.

Mitt i allt detta måste man orka tro på framtiden och att man står inför, om inte bättre, så i alla fall mer normala tider.

OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

3

SUKOL kouluttaa SUKOL järjestää koulutuksia tammi–helmikuussa. Vielä ehdit ilmoittautua, kun toimit nopeasti!

Talvikoulutuspäivän ilmoittautuminen päättyy 21.1. osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. Päivän yhteisissä luennoissa aiheina ovat hyvinvointi ja vuorovaikutustaidot. Teemapajoissa käsitellään muun muassa ääntämistä ja draaman käyttöä, ja ohjelmaa on tarjolla eri asteille ja eri kieliin. Koronatilanteen takia päivä järjestetään etänä 5.2. Koko päivän kestävän etäkoulutuksen hinta on edullinen: jäsenille 50 euroa ja opiskelijoille poikkeuksellisesti vain 10 euroa (ei-jäsenten hinta 70 euroa).

KUVA AINO SUTINEN

Verotietoa kieltenopettajalle Kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa erilaisia ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Näitä ovat esimerkiksi SUKOLin ja kieliyhdistysten jäsenmaksut, koulutus- ja opintomatkakulut sekä ammattikirjallisuuden ja muiden materiaalien hankintakulut. Lue lisää tämän lehden sivulta 26, ja pyydä lisäperusteluksi puoltokirje, jonka saat SUKOLin toimistosta Anna Halmeelta, p. 040 487 3604, anna.halme@sukol.fi.

Kielten päättöarviointia käsittelevän koulutuskokonaisuuden viimeinen osa on etänä 25.1. klo 17–20. Etäkoulutukset ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joten voit osallistua, vaikka et olisi ollutkaan mukana aiemmissa osissa. Kouluttajana on lehtori Olli-Pekka Salo Jyväskylän normaalikoulusta ja aiheena Oppimisen ja osaamisen arviointi 2 – kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen sekä kielenopiskelutaidot. Koulutuksessa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten tavoitealueita tulisi arvioida? Miten arviointikriteereitä voisi selkeyttää?

Edullisen koulutuksen hinta on jäsenille vain 30 euroa (ei-jäsenille 50 ja opiskelijoille 15 euroa).

Tutustu tarkemmin koulutuksiin ja ilmoittaudu osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. Lisätietoja saat koulutussihteeri Pia Koskiselta, pia.koskinen@sukol.fi, p. 040 487 3632.

Valitettavasti Educa-tapahtuma on koronatilanteen ja viranomaisohjeistusten takia siirretty tammikuulle 2023.

SUKOL on mukana muiden pedagogisten opettajajärjestöjen kanssa Opettajan olohuoneessa perjantaina ja lauantaina 27.– 28.1.2023.

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan pidettäviksi seuraavasti: • ti 29.3.2022 A-englanti • ti 12.4.2022 B-ranska ja B-saksa • to 21.4.2022 A-ranska ja A-saksa • ti 26.4.2022 A- ja B-ruotsi. Lisätietoja tämän lehden sivulla 35. Tilaukset: www.sukol.fi/valtakunnalliset 4

1/2022

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

5.

helmikuuta on SUKOLin talvikoulutuspäivä. Päivä järjestetään edullisena etäkoulutuksena, johon jokainen voi mukavasti osallistua kotisohvaltaan.

Kaikki mukaan!

SUKOLin jäsenviikko SUKOLin jäsenviikkoa vietetään 7.–13.2.2022. Viikon aikana arvomme palkintoja vuoden 2022 jäsenmaksunsa maksaneiden kesken. Lisätietoja jäsensivuilta: www.sukol.fi/jasenviikko (sivun avautuminen vaatii kirjautumista jäsensivuille).

Ovathan jäsentietosi ajan tasalla? Nimen, osoitteen ja kouluasteen voit itse päivittää jäsensivujen ”Omat tiedot” -sivulla osoitteessa www.sukol.fi/omat_tiedot (sivun avautuminen vaatii kirjautumisen).

Jos haluat päivittää tietojasi, paina ensin ”Muuta”-painiketta. Tietojen päivittämisen jälkeen muista painaa ”Tallenna”.

Jos kirjautumisessa on ongelmia tai haluat hoitaa muita jäsenasioita, ota yhteyttä jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballeroon, tiina.eraheimo@ sukol.fi, p. 040 487 3608.

KUVA AINO SUTINEN

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu: sukol.fi/koulutus

5

S U K O L TO I M I I : K Y S E LY T J A T I L A S TOT

Kyselytietoa kieltenopetuksen järjestämisestä Syksyllä 2021 selvitettiin kyselyllä, ketkä opettavat vierasta kieltä vuosiluokilla 1–6. Samalla lukion opettajilta kysyttiin todistusvalinnan vaikutuksista.

TEKSTI ANNA HALME

S

UKOL toteutti yhdessä OAJ:n ja Suomen Luokanopettajien kanssa syyskuussa 2021 alakoulun ja lukion luokan- ja aineenopettajille suunnatun kyselyn. Kyselystä saatiin ensimmäistä kertaa konkreettista näyttöä siitä, kuinka kieltenopetuksen varhentaminen on käytännössä toteutettu. Tilastoinnin lisäksi kysely tarjosi osallistuneille opettajille mahdollisuuden kertoa omin sanoin näkemyksiään varhentamisesta ja todistusvalinnasta.

Tuloksista käy ilmi, että nimenomaan varhentamisen yhteydessä kieltenopetusta on osoitettu suurelta osin luokanopettajille.

Varhentaminen ei monipuolistanut Valtioneuvosto päätti vuonna 2018 A1-kielen opetuksen varhentamisesta alkamaan perusopetuksen ensimmäisellä luokalla. Kieltenopetuksen varhentaminen oli osa hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelmaa, ja sen tavoitteena oli muun muassa lisätä ja monipuolistaa kieltenopiskelua.

Monipuolistamisen tavoitteeseen olisi päästy, mikäli opetuksen järjestäjät olisi velvoitettu tarjoamaan useampaa kieltä. Suurin osa opetuksen järjestäjistä tarjoaa kuitenkin A1-kielenä vain englantia. Tämä käy ilmi kielten aineenopettajien kyselyvastauksista:

6

1/2022

Periaatteessa hyvä, mutta muiden A-kielten kuin englannin kannalta katastrofi: meillä loppui 15-vuotinen A1-ranskan perinne, kun vanhemmat eivät enää esikoulussa uskalla valita mitään muuta kuin englantia. Ekaluokka olisi saanut olla yleistä kielikasvatusta, kaikkia koulussa opetettavia kieliä, jonka jälkeen oman opiskeltavan kielen valinta.

Varhentaminen on hyvä idea muttei toteudu tällä hetkellä valtaosassa kuntia toivotulla tavalla. Käytännössä A1-kieli on edelleen useimmiten englanti, ja harva kunta edes tarjoaa muuta vaihtoehtoa. Lisäksi alakoulussa kieliä opettavat enimmäkseen luokanopettajat eivätkä kieltenopettajat, mikä ei mielestäni ole toivottavaa.

Ajatus on hyvä, mutta opetus pitäisi toteuttaa pätevien kieltenopettajien (aineenopettajien) toimesta – ei luokanopettajien, joille usein ei pystytä tarjoamaan riittävää täydennyskoulutusta tehtävään tai joilla itsellään ei välttämättä ole motivaatiota tai riittävää osaamista A1-kielten opetukseen.

Luokanopettajat ovat tehneet saman huomion: Mielestäni se on todella hieno uudistus – paitsi esimerkiksi kotikunnassani, jossa A1-kieltä ei saa valita, vaan se on aina englanti.

Seuraava vieras kieli on sitten kuudennelta luokalta alkava ruotsi.

Olen aika skeptinen sen suhteen, miten kotikuntani malli parantaa kielten osaamista ja esimerkiksi monipuolistaa kielten opiskelua.

Mikäli todellinen valinnan mahdollisuus olisi, olisi siitä enemmän hyötyä! En edes viitsi aloittaa siitä, että kieltä opettaa täysin kielen opettamiseen kouluttamattomat opettajat.

Olisi kiva, että olisi muitakin vaihtoehtoja kuin englanti. Lisäksi kieltä pitäisi opettaa henkilö, joka osaa, eikä ”pakotettaisi” luokanopettajia opettamaan kieliä.

Osa luokanopettajista on kuitenkin eri mieltä: 0–2-luokilla kieltä opettavat kieltenopettajat eikä heillä ole valmiuksia opettaa näin pieniä lapsia.

S U K O L TO I M I I : K Y S E LY T J A T I L A S TOT

Ei olisi missään nimessä pitänyt tehdä. Äidinkielen taidot ovat rapistuneet ja rapautuvat vuosi vuodelta. Vaatimustasoa hilataan alas ja kaikkea silppua lisääntyy.

Se pitäisi aloittaa toisella luokalla. Ensimmäisellä luokalla tulee keskittyä koululaistaitoihin ja äidinkielen ja matematiikan perustaitojen oppimiseen.

Täydennyskoulutusta kaivataan SUKOLin, OAJ:n ja Luokanopettajien kyselyssä vastaajina oli 116 luokanopettajaa ja 413 kielten aineenopettajaa. Tuloksista käy ilmi, että nimenomaan varhentamisen yhteydessä kieltenopetusta on osoitettu suurelta osin luokanopettajille.

Tämä koskee A1-kieliä, eritoten englantia, samoin kuin kuudennella luokalla alkavaa B1-kieltä.

A1-kieltä opettavista luokanopettajista 63 prosenttia ei ollut suorittanut erikoistumisopintoja opettamassaan kielessä (englanti, ruotsi tai finska). Valtaosa näistä luokanopettajista ei ollut myöskään osallistunut opettamansa kielen täydennyskoulutukseen viimeisen kahden vuoden aikana.

Vastausten perusteella kaikki eivät tunne tarvetta lisäkoulutukseen. Osa luokanopettajista kuitenkin kokee, että heiltä puuttuu perustavanlaatuisia kielen ja kielipedagogiikan taitoja: Tarvitsisin ihan kielen perusopintoja oman kielitaidon kartuttamiseksi ja kielenopetuksen pedagogiikan ja nyanssien käsityksen laajentamiseksi. Ääntämisen ohjaaminen ja opettaminen, toiminnallisuuden lisääminen.

Materiaalia on joutunut valtavasti tekemään itse, vie paljon aikaa luokanopettajalta. Koulutuksista on saanut paljon vinkkejä toiminnalliseen opetukseen.

Kaikki käy. Haluaisin suorittaa erikoistumisopinnot, mutta etänä se ei ole vielä ollut mahdollista.

Valinnaiskielet ja todistusvalinta Katoavia A2-kieliä opettavat vastaajista lähes yhtä lailla luokan- kuin aineenopettajat. A2-kielten tarjoaminen on opetuksen järjestäjille vapaaehtoista, ja yhä enenevässä määrin niiden tarjoamisesta on luovuttu vetoamalla säästösyihin.

Näin alueellista kielitarjontaa on kavennettu käytännössä minimiin, pelkän englannin opetukseen.

Yläkoulussa alkavat B2-kielet ovat jo lähes kadonneet kielitarjonnasta. Jonkin verran yhteistyötä tehdään muiden kunnan koulujen ja oppilaitosten kanssa kieltenopetuksen järjestämiseksi, mutta yhteistyö yli kuntarajojen on hyvin puutteellista ja vaatii tarmokasta kehittämistyötä kielipolkujen mahdollistamiseksi ja ammattitaitoisen opetushenkilöstön varmistamiseksi.

Muiden kielten opiskeluun ja kiinnostavuuteen lukiossa on vastausten perusteella vaikuttanut korkeakoulujen todistusvalinnan pisteitysmalli. Kieltenopettajilta on jo ennen tätä kyselyä saatu viestiä, että todistusvalinnalla on voimakas kielteinen ohjausvaikutus kielivalintoihin ja kielten opis-

keluun lukiossa. Pitkää englantia opiskellaan lähes entiseen malliin, mutta kyselyvastausten perusteella kaikkien muiden kielten valinnat ovat vähentyneet: Englannin suullisen kielitaidon kurssin eli ENA8:n valitsee vain murto-osa koulumme oppilaista.

Syventäviä ei valita ja arvosanoilla ei tunnu olevan väliä opiskelijoille.

Into opiskella A-englantia kunnianhimoisesti on hiipunut. Aine kirjoitetaan yleensä ”pois alta” syksyllä, että voi keskittyä reaaleihin tai pitkään matematiikkaan. Kun ei olla vielä valmiita kirjoittamaan (= kursseja käymättä), syksyn yo-tulos on usein pettymys.

Opiskelijat valitsevat paljon pitkää matematiikkaa, jossa on valtavasti kursseja/opintojaksoja, vaikka eivät edes olisi suuntaamassa esim. tekniselle alalle. Heille ei jää lukujärjestykseen tilaa lyhyille kielille. Kielistä saa myös moniin paikkoihin erittäin vähän pisteitä,

HUOM!

SUKOLIN KANNANOTTO KYSELYN POHJALTA

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on erittäin huolissaan kieltenopetuksen järjestämisestä kokonaisuutena ja kaikilla asteilla. Kielivarantomme kapenee, ja korjausliikkeeseen tulee ryhtyä viiveettä. A1-kielten tarjontaa on monipuolistettava. Opetuksen järjestäjiä on velvoitettava A2-kielten tarjoamiseen. Korkeakoulujen todistusvalinnassa laajemman kielitaidon osoittamiseen tulee kannustaa. Opetuksen järjestäjien välistä yhteistyötä erilaisten kielipolkujen mahdollistamiseksi tulee tukea, ja kieltenopetus kaikilla asteilla tulee osoittaa koulutettujen kieltenopettajien tehtäväksi.

Maan hallituksen käynnistämän Oikeus oppia -kehittämisohjelman (2020–2022) tavoitteena on kaventaa ja ennaltaehkäistä peruskoulua käyvien oppilaiden oppimiseroja, vahvistaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja kehittää lukutaitoa. Lähikoulun asemaa vahvistetaan, opetuksen ryhmäkokoja pienennetään ja rahoitusta uudistetaan siten, että se tukee koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.

Näiden tavoitteiden tulee näkyä myös kieltenopetuksen saavutettavuudessa ja järjestämisessä. Lasten oikeus saada yhdenvertaista opetusta ei voi riippua siitä, missä kunnassa sattuu asumaan.

Kannanotto on lähetetty medialle 14.10.2021 ja julkaistu: sukol.fi/kannanotot

7

S U K O L TO I M I I : K Y S E LY T J A T I L A S TOT

mikä ei tietenkään kannusta valitsemaan ylimääräisiä kieliä.

Monet nuoret ovat tulleet kertomaan, kuinka kieltä on kiva opiskella ja haluaisivat jatkaa mutta eivät ehdi, koska pitää panostaa matematiikkaan ja muihin kirjoitettaviin aineisiin, joista saa hyvät pisteet todistusvalinnoissa.

Många studerande börjar studera franska i gymnasiet (eller fortsätter sina språkstudier som de påbörjat i högstadiet), men närmare hälften väljer att inte satsa på ämnet ända fram till skrivningarna eftersom de vill skriva studenten i ämnen som hjälper dem att komma in i högskolor och de vill inte skriva alltför många ämnen. Då prioriterar de ofta bort franskan från årskurs 2 eller 3.

Valinnat B2- ja B3-saksan osalta ovat romahtaneet n. 70 %. Abikursseilla B2/ B3 yhdistetyssä ryhmässä nykyisin n. 4–5 opiskelijaa.

Saksan kieltä valitaan todella vähän (kuten muitakin lyhyitä kieliä), koska niistä ei saa pisteitä jatkossa. Erittäin väärin ja tällaisella kielipolitiikalla tapetaan loppujenkin into. Annetaan väärä signaali nuorille: sinun kiinnostuksesi kieltä kohtaan on vähempiarvoista kuin luonnontieteiden osaaminen ja kiinnostus niitä kohtaan. Ei ymmärretä, mikä arvo on sillä, että joku on kiinnostunut jostain. Yksilölle ja yhteiskunnalle. Vain talouslukuja katsotaan, mutta metsään mennään. Juuri saksan osaaminen olisi Suomelle tärkeää myös talouden kannalta! Oma lukunsa on se, miten lyhytnäköistä on, että tarvitaan minimiryhmäkoko juuri kielissä alakoulussa.

Tästä liian monta surullista esimerkkiä.

Lapsi olisi ollut kiinnostunut kielestä, mutta kun oli ”vain” 11 eikä 12 valitsijaa, saksan/ranskan/espanjan/venäjän ryhmää ei muodostettu!! Niin turhauttavaa ja tuuleen huutelua, että kielivaranto ehtyy, kun tuo kohta on niin pielessä Suomessa. Koulutus maksaa ja se saakin maksaa. Pienet (12 ei edes ole pieni!) ryhmät saavat olla vähän kalliimmat, jossain muussa kohtaa tulee kuitenkin säästöä.

Kursivoidut otteet ovat lainauksia kyselyvastauksista.

8

1/2022

KO M M E N T

OPETUSHALLITUS SELVITTI A1-KIELEN OPETUSTA Opetushallitus julkaisi marraskuussa Jyväskylän yliopiston ja Åbo Akademin raportit opettajien, oppilaiden ja huoltajien näkemyksistä varhennetun A1-englannin ja A1-finskan opetuksesta ja opiskelusta.

Oppilaiden osaaminen enimmäkseen hyvää Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty, että 6. vuosiluokan lopussa A1-englannin hyvään osaamiseen eli arvosanaan kahdeksan edellytetään taitotason A2.1 saavuttamista kaikilla kielitaidon alueilla.

Tutkimuksiin osallistuneiden oppilaiden englannin kielen osaamista testattiin tehtävillä. Testaus kohdistui erityisesti suulliseen kielitaitoon. Puhumisessa useimmat 2. vuosiluokan oppilaat olivat saavuttaneet tason A1.1, ja neljäsosa heistä oli ylittänytkin sen. 3. vuosiluokalla valtaosa oli saavuttanut puhumisessa tason A1.2 tai A1.3. Selvityksessä todetaan: Tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia suomenkielisten koulujen oppilaita näillä vuosiluokilla, mutta havainto on rohkaiseva siinä mielessä, että nämä oppilaat näyttivät tutkimuksen ajankohtana olevan hyvässä vauhdissa kohti 2–3 vuoden päässä olevaa hyvän osaamisen tasoa A2.1.

Osaamisessa oli kuitenkin vaihtelua, ja 2. vuosiluokan oppilaista muutamat eivät pystyneet vielä lainkaan puhumaan tai ymmärtämään englantia. A1-finskan tulokset olivat samansuuntaisia: suurin osa 2. vuosiluokan oppilaista oli puhumisessa tasolla A1.1, mutta osa ei yltänyt tasolle A1.1 asti.

Luokanopettajapainotus näkyy Selvitysten perusteella varhentamisen jälkeen A1-englannin opetusta antavat vuosiluokilla 1–2 suuressa määrin luokanopettajat, joista vain osalla on englannin tai jonkin muun kielen opettajan kelpoisuus tai opintoja englannin kielessä. Sama tilanne on ruotsinkielisten koulujen A1-finskan opetuksessa.

A1-englannin opetusta toteutettiin kahden luokanopettajan tai luokanopettajan ja aineenopettajan yhteisopetuksena enemmän kuin A1-finskan opetusta.

Valtaosa A1-englantia opettavista oli lisäksi osallistunut varhennetun kieltenopetuksen täydennyskoulutukseen toisin kuin A1-finskan opettajat.

Luokanopettajapainotus näkyi siinäkin, että A1-englannin opetusta annettiin 45 minuutin oppituntien sijaan tai ohella paljon hajautetusti läpi kouluviikon.

Kielenkäyttötilanteita harjoiteltiin muun opetuksen lomassa, ja englanninopetusta nivottiin muiden oppiaineiden opetukseen. A1-finskaa taas opetetaan pääsääntöisesti 45 minuutin oppitunteina lähinnä siksi, että useimmissa kouluissa luokat jaetaan A1-finskan ja äidinkielenomaisen finskan ryhmiin, joilla on eri opettajat.

Opettajien mukaan opetuksessa korostuu myönteinen asenne kieleen ja sen oppimiseen ja rohkeus kielen käyttämiseen.

Raportit ovat luettavissa Opetushallituksen sivuilla: www.oph.fi/fi/ uutiset/2021/leikinomaisuus-innostaa-oppimaan-kielta-jo-ekaluokalla

TI

TUTUSTU UUTEEN LEVEL UP -SARJAAN:

YLÄKOULUN A1-ENGLANTI YLÄKOULUN A1-ENGLANTI

LEV

EL

YLÄKOULUN A-ENGLANTI

EL

YLÄKOULUN A-ENGLANTI

EL

uP8 uP 9 TEXTS

LEVEL

LEV

LEV

TEXTS

uP

uP

uP

uP

uP7 TEXTS

LEVEL

uP7 EXERCISES

LEVEL

LEVEL

L

L EVE

Level Up ilmestyy 2022!

Uusi yläkoulun A-englannin sarja Level Up vie jännittävään seikkailuun, jossa oppilas voi itse päättää opinpolkunsa määränpään ja jossa oppaana toimii opettaja.

Lue lisää sarjasta sanomapro.fi/level-up.

TE XT Samantha Harjula Minna Heikkinen Perttu Läykki Virpi Pere Helmi Ryösä Elfi Turpeinen

TE XT

BO OK

COME WITH ME ! 1

COME WITH ME! 3 A1-englanti

•

Postitiivinen pedagogiikka motivoi ja tuo esiin vahvuutesi kielenoppijana.

•

Opit kieltä toiminnallisesti musiikin, pelien, leikkien ja havainnollistavien videoiden avulla.

•

Huomaat kielitaitosi kehittymisen keräämällä osaamismerkkejä.

BO OK

COME WITH ME! 4 A1-englanti

Katapult Katapult Katapult Katapult 3 1 2 Katapult 3Katapult Övningar

Perusopetuksen B1-ruotsi

Perusopetuksen B1-ruotsi

Perusopetuksen B1-ruotsi

Övningar

Perusopetuksen B1-ruotsi

Perusopetuksen B1-ruotsi

1

Övningar

Perusopetuksen B1-ruotsi

2

Bingel-pelimaailman tehtävien avulla teet harjoituksia hauskalla ja motivoivalla tavalla oman tasosi mukaan.

Arttu-sovelluksella voit helposti avata painettuun kirjaan liittyviä videosisältöjä, äänitteitä ja muuta digitaalista sisältöä suoraan puhelimeesi.

Sanastot-sovelluksella harjoittelet tämän kirjan vieraskielisiä sanoja vaivattomasti.

Sovelluksessa on myös aakkosellinen hakemisto.

s

sovellu a kirjan taaliset sällöt.

www.sanomapro.fi

ISBN 978-952-63-2181-3 K89.3

www.sanomapro.fi

ISBN 978-952-63-2181-3 K89.3 1.10.2019 8.19

Tutustu myös muihin kielten innostaviin uutuus-sarjoihin!

Alakoulun A1-englannin Come with me! -sarja tarjoaa toiminnallista englantia ensimmäiseltä luokalta alkaen ja hyväntuulinen uutuus-sarjamme Katapult tuo onnistumisen riemua ruotsin opiskeluun.

Lue lisää sanomapro.fi/sarjat.

Ilmoittaudu mukaan esittelytilaisuuksiimme sanomapro.fi/tilaisuudet.

T O I N E N A S T E : A M M AT I L L I N E N

Osaamisen tunnistaminen ja

tunnustaminen Ammatillisen koulutuksen perustana on, että tutkinnon edellyttämää jo hankittua osaamista ei tarvitse uudelleen suorittaa ja arvioida.

E

HAASTATTELU LEENA HÄMÄLÄINEN

lokuussa 2021 astui voimaan uusi Opetushallituksen määräys osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Samaan aikaan julkaistiin Opetushallituksen sivuilla määräykseen olennaisena osana liittyvät ohjeistukset: Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa ja Ammatillinen koulutus – osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ohje. Ohjeista huolimatta monet ammatillisen toisen asteen kieltenopettajat tuskailevat epätietoisina, miten ja milloin pitäisi toimia, jotta prosessi ja sen lopputulos olisi määräysten mukainen ja toimiva sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta. Haastattelin Anni-Maaria Koivunporrasta, joka toimii Tredussa yhteisten tutkinnon osien koulutuspäällikkönä.

Oppilaitoksella tulee olla yhteinen, etukäteen sovittu toimintatapa.

Voitko aluksi lyhyesti määritellä tunnistamisen ja tunnustamisen välisen eron?

Tunnistaminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen kartoittamista asiakirjojen eli toimivaltaisen viranomaisen antaman todistuksen ja muiden selvitysten perusteella.

Tunnustaminen on sitä, kun opiskelija on aiemmin suorittanut vastaavansisältöisen opinnon, josta on arvosana, ja tämä suoritus liitetään osaksi suoritettavaa tutkintoa. Yhteisten tutkinnon osien kuten vieraan kielen ja toisen kotimaisen kohdalla tämä tarkoittaa numeroarvosanaa.

Tunnustaminen voidaan tehdä vain kokonaiseen osaalueeseen. Vieraan kielen osa-alue voidaan siis tunnustaa vain, jos aiemmat opinnot kattavat kolmen osaamispisteen kokonaisuuden. Jos aiemmat opinnot ovat olleet suppeam-

10

1/2022

pia eli jos opiskelija on suorittanut esimerkiksi vain kaksi lukiokurssia, opiskelijan tulee täydentää osaamistaan puuttuvin osin. Tunnustamisohjeen liitteessä näkyy, miten aiemmat lukion kurssimäärät tai perustutkinto-opintojen pisteet kattavat nykyiset tavoitevaatimukset.

Määräyksessä puhutaan myös opintoihin sisällyttämisestä – mitä se tarkoittaa?

Sisällyttäminen tarkoittaa, että aiemman todistuksen suoritus siirretään suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa. Se ei sisällä minkäänlaista arviointia, eli sen voi tehdä kuka tahansa oppilaitoksessa. Edellytyksenä on, että aiempi suoritus on tehty edelleen voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan, esimerkiksi LOPS2003:n tai sitä tuoreempien mukaan tai 2018 voimaan tulleiden ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaan.

Entä jos opiskelijan aiemmista opinnoista on jo aikaa?

Mitään aikarajaa ei ole. Oleellista on, että aiempien opintojen sisällöt eli osaaminen vastaa nyt suoritettavan tutkinnon tavoitteita ja että osaaminen on edelleen olemassa. Tämä on osaamisen tunnustamista arvioimalla ja vaatii siis aina kelpoisen arvioijan (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta 986/1998, §14).

Joskus aiemmin saaduissa todistuksissa ei ole arvosanaa, jonka voisi muuntaa viisiportaiselle asteikolle. Miten tulisi toimia?

Tässä tapauksessa opiskelija voidaan ohjata suoraan osaamisen osoittamiseen, jotta saadaan määritettyä arvosana.

Opiskelijan kanssa on syytä käydä ohjauskeskustelu, jossa käydään läpi osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, jotta opiskelija voi arvioida, tarvitseeko hänen vielä hankkia osaamista jonkin tietyn arvosanan saavuttamiseksi. Opiskelijaa ei kuitenkaan automaattisesti ohjata hankkimaan osaamista.

Mitä yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tunnustaminen koskee?

Tunnustaminen on mahdollista sekä pakollisiin että valinnaisiin osa-alueisiin. Kun aiemmat suoritukset on tehty voimassa olevien perusteiden mukaan, pakolliset YTO-opinnot

T O I N E N A S T E : A M M AT I L L I N E N

on koulutuksen järjestäjän tunnustettava. Opiskelija ei voi tätä itse päättää.

Valinnaisten kohdalla sen sijaan hän saa itse päättää, tunnustetaanko vai ei.

Jos aiemmat suoritukset eivät ole voimassa olevien perusteiden mukaisia, tunnustaminen tehdään täysin HOKSin mukaan.

Jos opiskelija haluaa kuitenkin suorittaa kieliopintoja aiemmista opinnoista huolimatta, onko se mahdollista?

Osaamisen tunnustaminen tehdään aina alkuperäisellä arvosanalla, joka on tarvittaessa muunnettu nykyiselle asteikolle. Osaamisen tunnustamisen kautta saatua arvosanaa opiskelijalla on oikeus korottaa. Koulutuksen järjestäjä päättää siitä, miten se mahdollistaa osaamisen tunnustamisen saaneen opiskelijan osallistumisen opetukseen tai arvosanan korottamiseen.

Miten aikaisemmin saatua arvosanaa voi korottaa?

Korottaminen tapahtuu samoilla periaatteilla kuin opintojen aikana suoritetun arvosanan korottaminen. Oppilaitoksella tulee olla selkeä linjaus siihen, miten korottaminen kullakin osaalueella suoritetaan opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi.

Perustutkintoon kuuluu kolmen osaamispisteen verran vieraan kielen opintoja. Voiko vieras kieli olla jokin muu kuin englanti?

Osa-alue on nimeltään vieras kieli, sitä ei ole asetuksessa ammatillisessa koulutuksesta (A 673/2017) tai tutkinnon perusteissa sen tarkemmin määritetty.

Se voi olla muukin kuin englanti, jos oppilaitoksessa on kelpoinen arvioija. Pakollisen vieraan kielen opetusta annetaan useimmissa oppilaitoksissa vain englannissa.

Entä toisen kotimaisen kielen tilanne? Kaikilla opiskelijoilla ei ole lainkaan ruotsin opintoja pohjalla.

Jos jokin osaamistavoite on opiskelijalle kohtuuton esimerkiksi koulutustaustan vuoksi, voidaan tutkinnon perusteista siltä osin poiketa. Päätöksen poikkeamisesta tekee koulutuksen järjestäjä. Tämä ei kuitenkaan ole au-

tomaatio, vaan se edellyttää HOKSaamista eli keskustelua opiskelijan kanssa. Poikkeaminen ei ole sama asia kuin aikoinaan vapautus. Kun poiketaan osaamistavoitteista, suoritetaan niiden tilalla samasta tutkinnon osasta jotain muuta, jotta tutkinnon osan osaamispistemäärä säilyy muuttumattomana.

Oppilaitos voi myös tarjota esimerkiksi opiskeluvalmiuksia tukevissa opinnoissa alkeisruotsia, jotta opiskelija voi myöhemmin suorittaa pakollisen YTO-ruotsin.

Voiko opiskelija enää suorittaa tai sisällyttää aiemmista opinnoista useamman vieraan kielen opintoja?

Kyllä voi. Yhteisiin tutkinnon osiin kuuluu 9 osaamispistettä valinnaisia opintoja, jotka voivat olla vaikka kaikki kieliopintoja. Tämä riippuu tietenkin koulutuksen järjestäjän tarjonnasta tai aiemmista opinnoista. Samoin valinnaisiin tutkinnon osiin voi sisällyttää aiemmin suoritettuja opintoja korkeintaan 25 osaamispisteen verran.

Entä jos kieliopinnot eivät tukitoimista huolimatta suju ja hyväksytty tavoitetaso jää saavuttamatta – jääkö tutkinto suorittamatta?

Ei jää. Jos taustalla on oppimisen vaikeutta, osaamisen arviointia voidaan mukauttaa. Oleellista on, että tarve todetaan ja päätös tehdään osaamisen hankkimisen aikana, ei vasta arvioitaessa. Ennen mukautuspäätöstä opiskelijalle tulee tarjota ja toteuttaa tukiopetusta. Päätöksen tekee koulutuksen järjestäjä, mutta opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa on kuultava asiassa. Jos taas syynä on aiempi koulutustausta, voidaan pakollisesta vieraasta kielestäkin poiketa, jolloin opiskelija usein omassa oppilaitoksessani suorittaa alkeisenglantia.

Opiskelijan aiemmat kieliopinnot on tehty ulkomailla – voiko niitä tunnustaa?

Jos ei voida varmistua sisältöjen vastaavuudesta, ei osaamisen tunnustamista voi tehdä. Tällöin opiskelija voidaan kuitenkin ohjata suoraan osaamisen osoittamiseen. Valinnaisten kohdalla on hyvä huomata, että sisältöjen vertailua ei tarvitse tehdä. Sinne

voidaan tunnustaa osaamista, jos se on ajantasaista. Tällöin oppilaitoksella tulee olla nimettynä ja kooditettuna Koski-järjestelmää varten myös sellainen valinnainen, jonka osaamistavoiteita ei ole määritelty.

Opiskelijalla voi olla kieliosaamista ilman todistuksiakin esimerkiksi muun taustasyyn vuoksi. Miten osaaminen silloin todetaan?

Jälleen ohjataan opiskelija suoraan osaamisen osoittamiseen. Oppilaitoksella tulee olla yhteinen, etukäteen sovittu toimintatapa. Osaaminen tulee osoittaa samassa laajuudessa kuin osaamisen hankkimisen päätteeksikin.

Tärkeää on dokumentoida osaamisen osoittaminen mahdollista arvioinnin tarkistus- tai oikaisupyyntöä varten.

Opetushallituksen ohjeessa mainitaan koulutuksen järjestäjän laatima osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma. Koskeeko se myös yhteisiä tutkinnon osia?

Tämä koskee yhteisiä tutkinnon osia ihan samalla tavalla kuin ammatillisia tutkinnon osiakin. Tämä on yksi tärkeimmistä työkaluista oppilaitoksessa.

Siinä on syytä määritellä myös se, miten yhteisten tutkinnon osien osaaminen voidaan osoittaa näytössä, millaista suunnittelua se vaatii, ja kuka arvioi.

Prosessi on monitahoinen ja edellyttää opettajan toimia monessa kohtaa.

Kyse on toisaalta opiskelijan oikeuksista ja toisaalta opettajan velvoitteista.

Mitä antaisit neuvoksi, että edellä kuvattu prosessi toimisi läpinäkyvästi, oikeudenmukaisesti ja luotettavasti?

Prosessi on syytä tuntea hyvin. OPH järjestää koulutusta ja webinaareja, ja niihin on hyvä osallistua ainakin muutaman henkilön oppilaitoksesta. Prosessi täytyy kuvata osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa, ja vastuuhenkilöt tulee nimetä ja perehdyttää asiaan. Tärkeää on, että suuremmissa oppilaitoksissa, joissa toimijoita on useita, kaikilla on sama tieto ja osaaminen. Opiskelijoille prosessista ja periaatteista tiedottaminen – ja YTO-aineista ylipäätään – on myös ensiarvoisen tärkeää.

11

T O I N E N A S T E : A M M AT I L L I N E N

Amisopiskelijan

tarina

Alun perin merkonomiksi valmistunut Vitali Rabotsev suuntasi myöhemmin kielialalle ja käännöstoimiston omistajaksi. Hän kannustaa panostamaan kieliopintoihin myös ammatillisella toisella asteella, sillä kielitaidosta on aina hyötyä.

TEKSTI VITALI RABOTSEV

A

mmatinvalinta oli itselleni melko vaikea rasti. Panostin siksi omalla opintopolullani lähinnä kieltenopiskeluun, sillä vahva kielitaito on yhdistettävissä käytännössä mihin tahansa ammattiin. Nykyään käytän neljää kieltä jokapäiväisessä elämässäni.

Vieraiden kielten opiskelu ei ole koskaan ollut haitaksi.

Kieliä kotona ja koulussa Synnyin Virossa, ja perheessäni puhuttiin kolmea kieltä: viroa, venäjää ja suomea. Tulimme Keravalle paluumuuttajina 1990-luvun alussa. Suomenkielinen ympäristö ja paikallinen koulujärjestelmä auttoivat integroitumaan melko nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan, ja harrastukset kartuttivat kaveripiiriä, mikä niin ikään auttoi paitsi sopeutumista uuteen elinympäristöön myös kielitaidon kehittymistä.

Peruskoulun jälkeen hakeuduin Keudan taloushallinnon merkonomilinjalle kaksoistutkinto-opiskelijaksi. Olen onnekas, sillä minua kouluttaneet opettajat olivat suorastaan loistavia! Mikään ei tosin tullut ilmaiseksi tiivistetyn opintosuunnitelman vuoksi – kävimme kuuden vuoden opinnot neljässä vuodessa. Päivät olivat yleensä pitkiä, kahdeksasta neljään, ja usein kurssivalikoimaa piti jopa täydentää iltalukiossa. Tästä huolimatta koulutus oli mielekästä, kun osasi itse motivoitua ja asennoitua oikein. Etenkin kielten opiskelussa on hyvä muistaa, että koulu antaa vain sopivat pohjatiedot – varsinainen opiskelu tapahtuu omalla ajalla.

12

1/2022

Kielikylpy armeijassa Valmistumisen jälkeen pidin pari välivuotta opiskelusta ja keskityin työntekoon, harrastuksiin ja matkailuun. Riittävän argumentoitua päätöstä ammatinvalinnan suhteen ei ollut valmistumisen jälkeenkään, mutta jatko-opiskelu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa ei tuntunut sillä hetkellä vielä luontevalta idealta.

Päätin vahvistaa ruotsin taitojani suorittamalla asepalvelukseni ruotsinkielisessä Dragsvikin rannikkojääkärivaruskunnassa. Asepalvelus oli erittäin arvokas kokemus. Ympärivuorokautinen toiminta vieraskielisessä ympäristössä osoitti, että lukioruotsi antaa hyvän pohjan mutta pelkät kiitettävät kurssiarvosanat eivät riitä kovin pitkälle. Sanavaraston kartuttamisen ohella Dragsvik antoi rohkeutta puhua vierasta kieltä, vaikka aivan kaikki kielioppisäännöt eivät olisikaan sillä hetkellä täysin hallussa. Rohkeus tehdä virheitä korreloi suoraan sen kanssa, miten dynaamisesti kieltenopiskelu etenee. Kun sisäiset pelot ja tietynlainen ujous on päihitetty, kehitys hyppää välittömästi aivan uudelle tasolle.

Kieliä opiskelemaan

Muutaman välivuoden jälkeen huomasin kaipaavani takaisin koulunpenkille. Päätin vihdoin hakea yliopistoon ja nimenomaan opiskelemaan kieliaineita, sillä koulutodistusten arvosanojen valossa ne edustivat vahvinta osaamistani.

Toisen yliopistovuoden ja ulkomailla suoritetun lukukauden päätteeksi perustin yrityksen. Opiskelu alkoi kärsiä tästä ehkäpä liian aikaisesta siirtymisestä työelämään, mutta viimeistelin kuitenkin alemman korkeakoulututkinnon, ja sen jälkeen keskitin huomioni yritykseni kehittämiseen. Muutaman vuoden päästä sain yllättävän työtarjouksen, ja sen myötä minusta tuli hybridiyrittäjä, eli yrityksen pyörittämisen ohella olen toisaalla palkattuna työntekijänä.

Yrittäminen sen kaikissa eri muodoissa on mielestäni oivallinen vaihtoehto tarmokkaille ja eteenpäin pyrkiville ihmisille, kunhan lähestyy koko aihetta järjellä. Media saattaa ajoittain hieman romantisoida yrittäjyyttä nostamalla esiin

T O I N E N A S T E : A M M AT I L L I N E N

vain sen tuomia etuja – ja niitäkin ehkäpä turhan ruusuisesti. On totta, että yrittäjänä on enemmän vapauksia kuin palkkatyössä, mutta myös yrittäjän vastuualueet ovat huomattavasti palkansaajan vastaavia laajemmat. Yrittämisen parhaat puolet tulevat esille vasta silloin, kun yrittäjä oppii tai kykenee kieltäytymään tietyistä työtarjouksista – itseltäni tähän meni kymmenisen vuotta.

Uuden oppiminen jatkuu

Panostus kieliopintoihin peruskoulusta lähtien on yksi tärkeimmistä ellei tärkein yksittäinen seikka, joka on johtanut minut nykyiseen elämäntilanteeseeni. Vieraat kielet ovat helposti yhdistettävissä mihin tahansa työhön, joten niiden opiskelu ei ole koskaan ollut haitaksi. Mikä tahansa kielitaito on elintärkeä työkalu ammatista riippumatta, mutta suosittelen lämpimästi kiinnittämään huomiota myös suomen kielioppiin. Huolellinen kirjallinen ulosanti kertoo aina ihmisen pätevyydestä.

Elinkeinoelämän keskusliiton viitisen vuotta sitten tekemän kyselyn mukaan yritysten tulevaisuuden kielitaitotarpeissa englanti ja ruotsi olivat vasta sijoilla 5 ja 8. Tuon selvityksen mukaan venäjä, kiina, viro, italia, saksa ja espanja ovat sellaisia kieliä, joiden osaajia suomalaiset yritykset etsivät tulevaisuudessa.

Etenkin ruotsia ja englantia on mielestäni verrattain helppoa kehittää omatoimisesti ja vaivattomasti esimerkiksi opettelemalla ulkoa ruotsinkielisen musiikin lyriikoita tai katsomalla elokuvia ja sarjoja suomenkielisen tekstityksen sijaan englanninkielisellä tekstityksellä. Vieraskielinen äänikirja mille tahansa matkalle on niin ikään oiva tapa kehittää omaa kielipäätä, ja nykyisin on muutenkin tarjolla valtava määrä mobiilisovelluksia kieltenopiskeluun ja sanavaraston kartuttamiseen – täysin ilmaiseksi. Kaikki on kiinni omasta asenteesta ja motivaatiosta oppia uutta.

KIRJOITTAJA

Keudan merkonomin kaksoistutkinnosta valmistunut Vitali Rabotsev toimii esimiehenä isossa kansainvälisessä verkkokaupassa ja kehittää sivutoimisena yrittäjänä omaa käännöstoimistoaan. Rabotsev on opiskellut yhteensä seitsemää kieltä, ja hänellä on omien sanojensa mukaan ollut maailman parhaat opettajat peruskoulusta lähtien.

Upeasti uudistunut Espanjan aikuisopiskelijoiden suosikki Buenas Migas 1 uudistuu käyttäjien toiveita kuunnellen. Uudistetussa oppikirjassa on runsaasti suullisia tehtäviä, selkeämpi rakenne, täydennetyt kappalesanastot ja innostava uusi aloitusosio. Kirja soveltuu taitotasolle A1. Opetusta virkistämään on tulossa myös videoita!

Käytännönläheinen Buenas Migas -sarja lähtee alkeista ja soveltuu työväen- ja kansalaisopistoihin, kielikeskuksiin ja itseopiskeluun.

yy Ilmest sa uus helmik

2022

| www.finnlectura.fi

Kielitaitoa kaikille

TO I N E N A S T E : L U K I O

Kurkistus kieleen Kurkistus kieleen -opintojakso antaa lukion aloittaville maistiaisia saksan, ranskan, italian ja venäjän kielistä.

TEKSTI JA KUVAT MINNA NÄRVÄ, ELINA RÖGÅRD JA HEIKKI KOTILAINEN

L

ukion uuden opetussuunnitelman myötä helsinkiläisessä Lauttasaaren yhteiskoulussa innostuttiin tarjoamaan Kurkistus kieleen -opintojaksoa. Rehtori Jouni Rasan aloitteesta syntynyt, valinnaisena tarjottavien kielten yhteinen opintojakso sai lähes 40 valitsijaa lukion aloittavista, jotka jakautuivat saksan, ranskan, italian ja venäjän ryhmiin. Jokainen opiskelija valitsi kaksi kieltä tästä valikoimasta. Opettajat olivat suunnitelleet opetusta puoleksi opintojaksoksi, joka vedettäisiin kaksi kertaa peräkkäin, mikäli opiskelijoita riittäisi kahdeksi ryhmäksi. Suosituin valinta ja myös ainoa, josta syntyi kaksi ryhmää, oli italia. Opiskelijalla oli ensin yhtä kieltä 9 opetuskertaa (à 75 min) ja sen jälkeen toista kieltä saman verran.

kieleen -opintojaksolla tutustuttiin kohdemaan yritysmaailmaan ja käyttäytymisnormeihin. Erityisen paljon työtapana käytettiin ota selvää -tehtäviä, joissa opiskelijat joko yksin tai pareittain tekivät lyhyitä esityksiä eri asioista ja palauttivat ne Classroomiin.

Tutuiksi tulivat esimerkiksi Venäjän markkinoilla toimivat suomalaiset yritykset, suuret saksalaiset automerkit, italialainen muoti tai ranskalainen kosmetiikka. Samalla Classroomiin kerääntyi oppilaiden muistin virkistykseksi materiaalia, johon oli hyvä pa-

A niin kuin aakkoset, b niin kuin business

Opintojakso alkoi kohdekielen aakkosilla. Jokaisesta aakkosesta oli tehty esitys, jossa oli kyseisellä kirjaimella alkavia sanoja kohdekielellä. Sanat liittyivät maahan, kieleen ja kulttuuriin, tai ne olivat ennestään tuttuja muista kielistä. Tämä madalsi kielten välisiä kynnyksiä ja konkretisoi toteaman, että kielet tukevat toinen toisiaan.

Aakkossanoja arvailtiin suomeksi ja harjoiteltiin lausumaan. Näin saatiin esimakua kielen ääntämisestä.

Lukiomme painotus on kansainvälinen liiketoiminta, joten Kurkistus

14

1/2022

Saksantunnilla tutkittiin aitojen saksalaisten ravintoloiden ruokalistoja.

lata opintojakson päättyessä. Mitään valmista oppimateriaalia ei opintojaksolla käytetty, ja kaikki kieleen liittyvä pidettiin mahdollisimman suullisena.

Yhteissuunnittelusta kielikohtaiseen toteutukseen

Opintojakson opettajat Elina Rögård (venäjä, ranska), Heikki Kotilainen (italia) ja Minna Närvä (saksa) olivat etukäteen suunnitelleet ja sopineet läpikäytäviä asioita ja aikataulutuksen.

Vaikka sisällöt olivat samoja, sallittiin oma ”taiteellinen” vapaus. Niinpä ve-

TO I N E N A S T E : L U K I O

näjäntunneilla opittiin kyrillisiä aakkosia teetä samovaarista juoden ja italiantunnilla selvisi, miten tehdään oikeaoppinen pasta carbonara. Saksan ryhmä tutustui saksalaiseen Helsinkiin ja kävi Kruununhaassa saksalaisessa kahvilassa. Tilaus tehtiin tietenkin jo saksaksi.

Koska opintojakso arvioitiin suoritusmerkinnällä, arviointiin käytettävästä ajasta voitiin joustaa ja kaikki aika saatiin opetuskäyttöön. Opintojakson suorittamiseksi opiskelijoiden tuli olla läsnä tunneilla, kirjoittaa ohjattua oppimispäiväkirjaa ja tehdä ota selvää -tehtävät ja podcast. Podcastit tehtiin opintojakson päättyessä pienryhmissä. Niiden kesto oli noin kolme minuuttia, ja ohjeena oli kertoa, mitä oppi kurssilla kielestä ja kulttuurista. Podcastit lähetettiin äänitiedostona opettajalle, ja ne kuunneltiin kaikki yhdessä kurssin päätteeksi.

Yllätyksiä rennossa ilmapiirissä

Tunneilla oli hyvä ja leppoisa tunnelma, ja niillä koettiin monia kohdekieleen tai -maahan liittyviä yllätyksiä. Opiskelijat hämmästyivät muun muassa siitä, miten paljon saksankieliset henkilöt ovat vaikuttaneet Helsingin historiaan ja nykypäivään: esimerkiksi Pacius, Engel, Paulig, Fazer tai Stockmann. Tai että ranskaa puhutaan muuallakin kuin Ranskassa, jopa niin, että jokaiselle ryhmän 20 opiskelijasta riitti oma ranskankielinen maa esiteltäväksi.

Koska opintojakson tarkoituksena oli nimenomaan vaikuttaa lukion aloittaneiden haluun aloittaa uusi kieli, oli ohjelmaan suunniteltu erityisesti nuoriin vetoavia sisältöjä ja työtapoja. Seurattiin tubettajia, kuunneltiin ja arvosteltiin peukkuäänestyksellä joka tunnin lopussa kohdekielinen biisi, ja erilaisten tietovisojen palkintoina jaettiin kohdemaan tunnetuimpia herkkuja. Kieleen liittyvinä asioina opittiin itsensä esittely, tervehdyksiä, äänteitä, aakkosia, numeroita sekä – mikä tärkeintä – juoman ja ruuan tilaaminen.

Valintojen lisääminen tavoitteena

Kurkista kieleen -opintojaksosta saatu hyöty ei ollut ensimmäisellä kerralla niin suuri kuin toivoimme. Lukiomme kurssitarjotin oli rakennettu niin, että lukion aloittavilla olisi vielä tämän opintojakson jälkeen ollut mahdollisuus valita alkeiskurssit valinnaiskielistä. Vain muutama päätyi tähän.

Me opettajat nautimme suuresti opintojakson vetämisestä, koska jaksolta puuttui lukiossa tavanomainen aikapaine.

Tunneilla saattoi nuorilta itseltään tulla esille kysymyksiä ja aiheita, joista keskusteltiin pitkään. Ilolla odotamme ensi lukuvuoden alkua, ja ennen sitä mietimme opinto-ohjaajien kanssa yhdessä, miten voimme toteuttaa tämän opintojakson entistä paremmin, jotta se tuottaisi myös uusia valitsijoita valinnaiskielille.

Venäjäntunnilla juotiin teetä samovaarista.

HUOM!

OTTEITA OPPILASPALAUTTEISTA

• Mielestäni kurssi oli todella kiva, koska sen avulla pääsi tutustumaan eri kielten opiskeluun eli pääsi vähän testaamaan, olisiko kielen opiskelu mieleistä. Tuntitehtävät olivat monipuolisia.

• Itse en aio aloittaa kumpaakaan kieltä, sillä minulla on jo todella paljon kursseja, mutta tämän kurssin ansiosta olisin saattanut aloittaa.

• Oli hauskaa oppia asioita eri tuotemerkeistä. Siinä tuli paljon yllätyksiä.

• Opin kulttuureista, joka oli tosi opettavaista. Pystyin iloitsemaan oppimistani asioista.

• Useasti tunneille meneminen aamulla on minulle hankalaa, mutta Kurkistus kieliin oli helpotus aamuun ja iltapäivään.

• Tykkäsin, kun sai opiskella brändejä ympäri maailmaa.

• Nautin kavereiden ranskankielisten maiden esitelmistä.

• Oli kivaa hahmottaa kieliä suhteessa toisiin kieliin.

• Yllätyin, kuinka paljon pääsin tutustumaan kieliin • Tykkäsin lähestymistavasta: käytiin asioita kulttuurisesta näkökulmasta eikä kielioppia pänttäämällä.

• Opin yllättävän paljon tällä pienellä kurkistuksella.

• Tämän kurssin perusteella minun on helppo tehdä kielivalintoja.

15

TO I N E N A S T E : L U K I O

Lukiolaiset eivät tunnista

palautetta

Kirjoittaja tutki palautetta ja arviointia lukio-opetuksessa. Hän totesi, että lukiolaiset tarvitsevat opetusta palautetaidoissa.

A

TEKSTI TONI MÄKIPÄÄ

rviointi on tärkeä ja moniulotteinen työkalu opettajan arjessa jokaisella oppitunnilla.

Uusissa lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvataan tarkasti arvioinnin summatiivinen ja formatiivinen ulottuvuus, mikä korostaa arvioinnin monipuolisuuden merkitystä. Useat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kieltenopettajat käyttävät yksipuolisia arviointikeinoja ja että palautteen määrä on vähäinen, mutta vastaavaa tutkimusta ei ole juuri tehty lukiotasolla Suomessa.

Tavoitteeni väitöskirjassani oli tarkastella lukiolaisten käsityksiä arvioinnista ja palautteesta. Tutkimukseni on rajattu lukiolaisten käsityksiin; en ole tutkinut opetusta tai opettajien näkemyksiä. Aineiston olen kerännyt kyselyillä vuosina 2018 ja 2019. Väitöskirjani koostuu kolmesta artikkelista ja niiden yhteenvedosta.

Palautetta toivotaan ja taitotaso vaikuttaa

Aluksi tutkin lukiolaisten käsityksiä arvioinnista ja palautteesta yleisesti, erottelematta eri oppiaineita toisistaan.

Kyselyyn vastasi 918 lukiolaista neljästä lukiosta. Tulokset osoittivat, että lukiolaisten mielestä opettajien arviointitavat ovat perinteisiä ja yksipuolisia. Arviointi koostuu lähinnä kokeista, ja palautteen määrä on niukka. Lukiolaisten mielestä opettajien välillä on kuitenkin eroja: jotkut opettajat antavat paljon selkeää ja monipuolista palautetta sekä hyödyntävät monipuolisia arviointitapoja. Tästä huolimatta palautetta toivottiin enemmän.

Palaute on olennainen osa oppimista, mutta tämän tutkimuksen perusteella sen määrä voi lukiokursseilla jäädä vähäiseksi. Koska ainekohtaisia eroja ei tarkasteltu tässä tutkimuksessa, keskityin seuraavissa tutkimusartikkeleissa palautteeseen kieltenopetuksessa.

Toisessa väitöskirja-artikkelissani tarkastelin kieltenopiskelijoiden käsityksiä palautteesta eri taitotasoilla. Aineistona oli 160 englanninopiskelijan ja 95 ruotsinopiskelijan vastaukset kyselyyn sekä kirjoitustehtävä, jonka perusteella määrittelin heille taitotason. Tulokset osoittivat, että lukiolaiset haluavat opettajan korjaavan kaikki kielivirheet ja että he toivovat enemmän palautetta arvioitavista töistä, kuten esimerkiksi kokeista, kuin oppimisprosessista. Palaute on koettu hyödylliseksi, mutta sen määrä on melko vähäinen.

16

1/2022

Taitotasoittain ei ollut eroja englannissa, mutta ruotsissa havaitsin kolme eroa: korkeamman taitotason opiskelijat suhtautuvat myönteisemmin omien virheidensä korjaamiseen, kokevat palautteen hyödyllisemmäksi ja kokevat saavansa enemmän palautetta kuin matalamman tason opiskelijat.

Koska molemmissa tutkimuksissa kävi ilmi, etteivät lukiolaiset koe saaneensa palautetta, tarkastelin kolmannessa artikkelissa, millainen palaute lukiolaisten mielestä on oppimista tukevaa. Tutkin myös, kuinka tärkeänä he pitävät palautetta opettajan arviointityössä. Aineistona oli 160 englanninopiskelijan, 95 ruotsinopiskelijan ja 27 ranskanopiskelijan vastaukset.

Lukiolaisten mielestä kannustava palaute keskittyy työn hyviin puoliin ja siihen, miten työtä voisi parantaa. He toivoivat kriittistä ja positiivista palautetta. Oppimisprosessi sai sangen vähän mainintoja. Opettajan arviointityötä pidettiin lähinnä summatiivisena, eli sen nähtiin koostuvan kokeiden arvioimisesta ja kurssiarvosanojen antamisesta.

Lukiolaiset eivät mieltäneet palautetta tärkeäksi osaksi kieltenopettajien arviointityötä.

Palautetaitoja tarvitaan

Väitöstutkimukseni pohjalta esitän muutamia kehityskohtia kieltenopetukseen. Vaikka olen tutkinut vain lukio-opetusta, kehityskohdat ovat uskoakseni relevantteja myös peruskoululaisten ja aikuisten opettajille. Ensinnäkin opettajien kannattaa tehdä entistä paremmin näkyväksi palautteen muodot. On mahdollista, etteivät kaikki oppijat huomaa opettajan antamaa palautetta. Tämä on erityisen todennäköistä suullisen palautteen kohdalla, koska siihen ei välttämättä voi palata myöhemmin uudestaan toisin kuin kirjalliseen palautteeseen.

Jotkut lukiolaiset totesivat, etteivät he ole koskaan saaneet palautetta keneltäkään opettajalta. On vaikea uskoa, että Suomessa olisi lukioita, joissa kukaan opettaja ei anna palautetta mistään. Pikemminkin kyse voi olla siitä, ettei lukiolainen ole huomannut tai tunnistanut saamaansa palautetta. On siis hyödyllistä käyttää enemmän aikaa palautetaitojen opettamiseen: mitä palaute on, miten sitä voidaan antaa, ja mitä sillä voi tehdä.

Lukiolaisten käsitys opettajan arviointityöstä vaikuttaa olevan hyvin summatiivinen: siinä korostuvat kokeet ja kurs-

TO I N E N A S T E : L U K I O

siarvosanat. Useat tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet palautteen tärkeyden oppimiselle, ja palaute on olennainen osa formatiivista arviointia.

Lukiolaiset eivät kuitenkaan tunnistaneet palautteen merkitystä opettajan arviointityössä. Kyselyvastauksissa he toivat esiin palautteen liian niukan määrän ja sen, että sitä toivottiin enemmän. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että itse asiassa arvosanat ovat lukiolaisille tärkeämpiä kuin syvällinen ja oppimista edistävä palaute.

Painotan tässäkin kohdassa palautetaitojen opettamista. Se voi auttaa lukiolaisia ymmärtämään paremmin sekä summatiivisen että formatiivisen arvioinnin merkityksen: arvosanojen sijaan tärkeintä on itse oppiminen ja itsensä kehittäminen. Tässä päämäärässä korostuu nimenomaan opettajan antama monipuolinen palaute.

Huomio oppimisprosessiin

Lopuksi haluan korostaa oppimisprosessin merkitystä. Oppimisessa matka

on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Monipuolinen palaute oppimisprosessin aikana tuo näkyviin, missä vaiheessa oppilas on prosessiaan, miten hän on työskennellyt tavoitteisiin nähden ja mihin hänen pitäisi kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota.

Lukiolaisten vastauksista kävi ilmi, ettei palautetta oppimisprosessista pidetä erityisen arvokkaana. Kun oppilas saa monipuolista palautetta prosessin aikana, hän voi edistää tavoitteidensa saavuttamista ja korjata mahdollisia virheellisiä käsityksiään.

Kieltenopettajat voisivat konkretisoida tätä lukiolaisille esimerkiksi prosessikirjoittamisen kautta. Kun oppilas palauttaa kirjoitustehtävän ensimmäisen version ja saa siitä palautetta, opettaja tekee näkyväksi työn hyvät ja kehitettävät puolet. Tällöin oppilaan pitää jatkaa aktiivista työskentelyä ja muokata kirjoitustaan paremmaksi opettajan palautteen tukemana. Tämä konkretisoi palautteen merkityksen oppimiselle: kyse ei ole pelkästään arvosanoista.

Rajasin tutkimukseni lukiolaisten käsityksiin arvioinnista ja palautteesta. En ole tutkinut opettajien näkemyksiä samoista teemoista tai havainnoinut opetusta luokkahuoneessa.

Jatkotutkimuksissa olisikin mielenkiintoista kartoittaa, millaisia käsityksiä kieltenopettajilla on antamastaan palautteesta ja käyttämistään arviointitavoista. Lisäksi olisi mielenkiintoista havainnoida erityisesti formatiivisen arvioinnin käyttöä opetuksessa.

KIRJOITTAJA Toni Mäkipään väitöstutkimus ”I have never received feedback from my teachers.” Students’ perceptions of assessment and feedback practices in Finnish general upper secondary education (2021), jota Svenska kulturfonden on osittain rahoittanut, on luettavissa Helsingin yliopiston tietokannassa: http://urn.fi/URN: ISBN:978-951-51-7644-8

Uutta intoa ruotsin opintoihin Jobbsnack on innostava uutuus korkeakoulujen pakollisiin ruotsin opintoihin. Monipuolinen digikirja opettaa työelämän kielitaitoa aitoja viestintätilanteita esittävien videoiden ja runsaiden tehtävien avulla. yy Ilmest lä kevääl

Digikirjan kanssa opiskelu on näppärää missä ja milloin vain. Opettajan on helppo seurata opiskelijan etenemistä kätevän Analytiikkapalvelun kautta.

2022

| www.finnlectura.fi

Kielitaitoa kaikille

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Tuula Heikkinen (vasemmalla alhaalla) ja satukirjaprojektiin osallistuneet kuudesluokkalaiset.

Satukirja tasa-arvon asialla Alakoulun kansainvälinen Erasmus+-projekti on tuonut valoa pandemia-aikaan.

A

arnivalkean koulu on 2019–2022 mukana kansainvälisessä Erasmus+-projektissa From Stereotypes to Gender Equality / Des stéréotypes à l’égalité des genres / Stereotypioista sukupuolten tasa-arvoon. Aarnivalkean koulu on 300 oppilaan alakoulu, joka sijaitsee Espoon Tapiolassa. Koulussa tarjotaan A1-kielinä englantia ja ranskaa, A2-kielinä englantia ja saksaa.

Stereotypioista tasa-arvoon

TEKSTI TUULA HEIKKINEN KUVA AARNIVALKEAN KOULU

18

1/2022

Projektin tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään tasa-arvon käsite ja kunnioittamaan ihmisten erilaisuutta.

Projektin myötä lapset oppivat kriittistä ajattelua ja heidän äidinkielen ja vieraan kielen taitonsa kehittyvät.

Muut projektiin kuuluvat maat ovat Ranska, Kreikka ja Romania. Projekti edistää sukupuolten tasa-arvoa kouluissa ja oppilaitoksissa ja vähentää pinttyneitä odotuksia siitä, mitä tytöistä ja pojista pitäisi tulla. Laajempana tavoitteena

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

on edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta huomisen Euroopassa. Stereotypioita tutkitaan, jotta niitä voidaan tietoisesti vähentää.

Juuri ennen pandemian puhkeamista joulukuussa 2019 ulkomaiset partnerit viettivät viikon Aarnivalkean koulun vieraina. Mukana oli oppilaita ja opettajia kaikista partnerimaista. Oppilaat tutustuivat toisiinsa, pelasivat pelejä ja esittelivät oman maansa englannin kielellä. Projektin tarinoiden työstäminen oli alkanut jo tuolloin, ja yhdessä muun muassa piirrettiin kuvitusta suunniteltua satukirjaa varten.

Viestintää englanniksi

Projektia toteutetaan kerhossa, joka kokoontuu kerran viikossa ja toisinaan myös välitunneilla. Tiimiin kuuluu oppilaita 5. ja 6. luokalta, rehtori Stina Tonteri ja opettajista minun lisäkseni saksan ja englannin opettaja Minnamarja Majaniemi ja luokanopettajat Tiina Kataila ja Olli Mattila. Tutkimme tasa-arvon käsitettä ja stereotypioi-

ta lehtien mainoksissa ja artikkeleissa, videoissa ja muualla Internetissä.

Pidämme yhteyttä partnerikoulujen oppilaisiin eTwinning-sivuston kautta ja Skypen välityksellä. Kommunikoinnin kieli on englanti, joten lapset oppivat käyttämään vierasta kieltä viestintävälineenä. Oppilaan englannin kielen taidon ei tarvitse olla kiitettävää, vaan opettajat auttavat.

Projektin tuotoksina on jo syntynyt video ja satukirja. Kevätlukukaudella 2019 jokainen osallistuva maa ja koulu valmisti lyhyen videon, jotka projektin koordinaattori Ranska yhdisti pieneksi elokuvaksi.

Lukuvuonna 2020–2021 kirjoitimme neljä klassikkosatua uudelleen poistamalla niistä sukupuoleen liittyviä stereotypioita. Oppilaat myös kuvittivat itse sadut, ja tässä he saivat apua italialaiselta ammattikuvittajalta.

Satukirja valmistui painosta elokuussa 2021, ja se on ladattavissa Pedagogiset työkalut -sivulta projektin osoitteesta https://alegalitedegenre.com/�i/.

Lukuvuonna 2021–2022 laadimme projektiaiheen pohjalta lautapelin, joka ladataan verkkoon tulostettavaan muotoon. Keväällä tehdään lisäksi oppimateriaalipaketti ja e-learning-alusta muidenkin koulujen käyttöön.

Projektiin kuuluu matkoja, joista osa on pelkästään opettajille: tällöin suunnitellaan yhteistä toimintaa. Oppilasmatkoille osallistuu kolme oppilasta ja kaksi opettajaa kustakin maasta.

Italiasta, Ranskasta ja Espanjasta mukana on kolme kansalaisjärjestöä, jotka vastaavat tuotteiden valmistuksesta: satukirjan taittamisesta, lautapelin toteutuksesta ja projektin nettisivun perustamisesta ja ylläpidosta.

KIRJOITTAJA Tuula Heikkinen toimii Aarnivalkean koulussa ranskan ja englannin lehtorina ja projektivastaavana.

Sujuvasti englanniksi työelämässä Työelämän kielitaidolla on merkitystä!

Uuden Work Matters -oppikirjan ajankohtaiset tekstit tutustuttavat aikuisopiskelijan työelämän englantiin ja syventävät kielitaitoa.

Monipuoliset harjoitukset rohkaisevat viestimään englanniksi esim. sähköposteissa, kokouksissa ja projekteissa.

Soveltuu taitotasolle B1–B2.

| www.finnlectura.fi

yy Ilmest sa uus helmik

2022

Kielitaitoa kaikille

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Lentoemännästä

lehtoriksi Alanvaihtajista kertovan sarjan toisessa osassa Hanna Holtari kertoo pitkästä polustaan opettajaksi.

Kokemus toisenlaisesta työympäristöstä tuo aineksia yhteiskunnallisen osaamisen edistämiseen.

TEKSTI JA KUVA HANNA HOLTARI

K

ävin kouluni Helsingissä. 9-vuotiaana hain pääsykokeiden kautta saksalaiseen kouluun, jossa ei edellytetty aiempaa kielitaitoa. Saksan kieli tarttui väkisin, koska lähes kaikki aineet opettiin saksaksi. Se oli eräänlaista kielikylpyä altaan syvässä päädyssä.

Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen halusin takaisin suomenkieliseen opetukseen, joten siirryin iltalukioon päättämään lukio-opintoni.

taan vielä laajempaa kielitaitoa kuin nykyään. Saksan kielen osaaminen englannin ja ruotsin lisäksi oli itselleni eduksi.

Lentoemännän työ opetti paljon vieraista kulttuureista, mutta ennen kaikkea se kasvatti vuorovaikutustaitojani ja kykyä pärjätä mitä erikoisimmissa tilanteissa. Ikävintä oli epäsäännöllinen työaika, yötöitä suorastaan inhosin. Säännöllinen tilipussi ja muut vakituisen viran tuomat edut merkitsivät kuitenkin paljon.

Lentoemännän työ opetti paljon vieraista kulttuureista, mutta ennen kaikkea se kasvatti vuorovaikutustaitojani ja kykyä pärjätä mitä erikoisimmissa tilanteissa.

Ei ainakaan opettajaksi Ylioppilaskirjoitusten jälkeen minun oli vaikea tehdä valintaa siitä, mitä haluaisin opiskella. Olin lukiovuosina muuttanut omaan asuntoon Helsingin keskustaan, ja itsenäinen elämä edellytti säännöllisiä tuloja. Tein paljon erilaisia töitä, myös opettajan sijaisuuksia. Sijaisuuksien jälkeen olin varma, että opettajaksi en ainakaan halua.

Samoihin aikoihin huomasin, että Finnair etsi lisää matkustamohenkilökuntaa. Tulin valituksi kurssille monivaiheisen haun jälkeen. Siihen aikaan Finnair edellytti hakijoil-

20

1/2022

Hanna Holtari ja villakoira Aida Saksan Alpeilla ennen koronaa.

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Yliopisto kutsui Edelleen haaveilin akateemisista opinnoista. Parin työvuoden jälkeen hain ja pääsin Helsingin yliopistolle opiskelemaan germaanista filologiaa. Yliopistolla innostuin opiskelemaan myös valtio-oppia, viestintää ja musiikkitiedettä.

Opiskelin siis laajalti omien mielenkiintojeni mukaan, ilman mitään punaista lankaa.

Perustimme mieheni kanssa perheen, ja odottaessani kolmatta lastamme tein päätöksen, että en halua enää palata vanhaan työhöni. Sain graduni vihdoin viimeisteltyä, ja samalla virisi uudelleen mielenkiinto opettajan ammattiin, erityisesti kieltenopettajan työhön.

Voidakseni hakea vakituista virkaa tarvitsin vielä opettajan pedagogiset opinnot ja toisen vieraan kielen pätevyyden.

Pyrin uudestaan Helsingin yliopistoon suorittamaan pedagogisia opintoja. Viimeistä haastatteluvaihetta varten kaikkien hakijoiden piti lukea kasvatustieteellinen artikkeli, jonka pohjalta tulisi keskustella haastattelijoiden kanssa. Koko haastatteluaikani kului kuitenkin tarinoidessani lentoliikenteestä. Haastattelijatkin tuntuivat unohtavan annetun aineiston, ja lähes kaikki heidän kysymyksensä koskivat edellistä työtäni. Sain haastattelusta täydet soveltuvuuspisteet, mikä nauratti minua jälkeenpäin.

Sijaisuuksien kautta virkaan

Aloitin uudet opinnot, ja aina kun mahdollista, tein jälleen sijaisuuksia. Halusin näin myös varmistaa, että olen oikealla tiellä. Pedagogisten opintojen jälkeen pääsin tekemään pidempiä sijaisuuksia. Iltaisin ja viikonloppuisin suoritin englannin perus- ja aineopintoja.

Ollessani sijaisena eräässä toisessa espoolaisessa koulussa avautui nykyiseen työpaikkaani uusi kieltenopettajan paikka, joka oli juuri sitä, mitä olin etsinyt. Espoossa sijaitsevassa Mankkaanpuron alakoulussa noin puolet oppilaista valitsee saksan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Koulussa toimi jo aiemmin kaksi kieltenopettajaa, joilla oli valtava määrä työtunteja. Tarvittiin kolmas kieltenopettaja saksaa ja englantia opettamaan. Kollegani edellisestä työpaikastani oli kuullut paikasta ensin ja oli ystävällisesti vinkannut koulumme apulaisrehtorille, että saattaisin olla sopiva henkilö hommaan.

Useimmiten aloitteleva opettaja pystyy parhaiten näyttämään osaamisensa pääsemällä sijaiseksi tai määräaikaiseksi työntekijäksi taloon. Näin kävi myös minun kohdallani, sillä näyttöä pitkästä opetushistoriasta ei minulla luonnollisesti ollut. Kun määräaikainen työsuhteeni päätettiin muuttaa virkasuhteeksi, hain innokkaana paikkaa. Koin, että alakoulu olisi täydellinen paikka itselleni. Pidän aineen opettamisen ohella myös kasvatustyöstä.

Pitkä tie maaliin

Edellisessä työyhteisössäni Finnairilla keskeistä oli oikea-aikainen ja tarkka viestiminen kollegojen kesken. Tärkeätä oli myös tiivis yhteistyö, koska sen avulla päästiin turvalliseen ja laadukkaaseen lopputulokseen. Nämä toimintamallit olen omaksunut itselleni, ja ne vaikuttavat toimintaani myös nykyisessä työssäni, vaikka työyhteisö onkin erilainen. Tuhannet kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa ovat kasvattaneet

tuntosarviani ja kehittäneet minusta taitavan ihmistuntijan.

Tulen toimeen hyvin erilaisten persoonien kanssa, sekä lasten että aikuisten. Aiempi työni rikastutti ennen kaikkea vuorovaikutustaitojani.

Opintopolkuni on ollut mutkikas ja turhankin pitkä. Kun olin nuori, en kyennyt erittelemään omia vahvuuksiani.

Osasin ja omaksuin asioita monipuolisesti, ja olin kiinnostunut kaikesta maan ja taivaan välillä. En ole koskaan elämässäni keskustellut yhdenkään opinto-ohjaajan kanssa. Kesti toistakymmentä vuotta ymmärtää, missä olen hyvä ja mitä haluan tehdä. Oudoksun välillä ajatusta siitä, että olen ammatinvaihtaja, vaikka siltä ulospäin näyttää. Koen lähinnä, että matka nykyiseen ammattiini on ollut pitkä ja vaiheikas.

En ikinä vaihtaisi pois vuosiani maailmalla. Minulle lentoemännän työ oli osa matkantekoa aikuisuuteen ja valtava elämänkoulu.

Koen lähinnä, että matka nykyiseen ammattiini on ollut pitkä ja vaiheikas.

Yhteiskunnallista osaamista Alakoulussa näkee oppilaan kasvun ja kehityksen pienestä koululaisesta murrosikään. Se on myös paikka, jossa pääsee tänä päivänä toteuttamaan hyvin monimuotoista kieltenopetusta. Laulan ja leikin ihan yhtä mielelläni kuin avaan vanhemmille oppilaille vaikeampia kielen rakenteita.

Koska vieraan kielen opetus alkaa jo ensimmäiseltä luokalta, on mielestäni hankala puhua yleisellä tasolla, miten alakoulun kieltenopetus voi edistää yhteiskunnallista osaamista. Alakoulussa oppilaan ikä määrittelee pitkälti, missä laajuudessa mitäkin asiaa kannattaa avata. Oma kieltenopetukseni sisältää maantuntemusta, ja samalla myös erilaiset yhteiskuntarakenteet tulevat esille. Vieraan kulttuurin tutuksi tuominen ja juhlapäivien ja ajankohtaisten tapahtumien huomioiminen on osa opetusta, ja ne syventävät oppilaan suhdetta opetettavaan kieleen.

Kielen oppiminen avaa oppilaalle eräänlaisen kielimaiseman. Tämä maisema voi olla kuitenkin hyvin erilainen sen mukaan, missä opetettavaa kieltä puhutaan. Yksi kieli voi pitää sisällään monta eri kulttuuria. Itse yritän ottaa huomioon sen, että tuon erilaisia kulttuureita tasa-arvoisesti ja monipuolisesti esiin. Vieraan kielen opettamisen tulisi aina olla myös kielikasvatusta monikulttuurisuuteen ja suvaitsevuuteen.

21

TUTKIMUS

Monimediaisuutta kieltenopetukseen

Kirjoittaja tarkasteli väitöstutkimuksessaan monimediaisuuden ja teknologian roolia opetuksessa ja oppimisessa.

O

TEKSTI JA KUVA MARJO MARKKANEN

len väitöstutkimuksessani tarkastellut, millaisia vaikutuksia monimediaisella pedagogiikalla on ollut peruskoulun saksan B2kielen opiskelijoiden kielenoppimisprosessiin kahden opiskeluvuoden aikana. Tutkimuksellani olen halunnut selvittää, voiko monimediaisella pedagogiikalla lisätä kiinnostusta kielen opiskeluun tuomalla siihen digitaalisuutta, autenttisuutta, pelillisyyttä ja oppilaille merkityksellisiä sisältöjä. Tutkin monimediaista pedagogiikkaa nimenomaan saksan kielen näkökulmasta, koska sen opiskelu peruskoulussa on viime vuosikymmeninä vähentynyt eniten.

Lisäksi olen halunnut perehtyä tarkemmin teknologian rooliin kieltenopetuksessa. Olen pohtinut seuraavia kysymyksiä: Voiko monimediaisen pedagogiikan malli tuoda digitaalisen teknologian luontevaksi ja pedagogisesti relevantiksi osaksi oppimisympäristöä? Entä kuinka monimediaisuus vaikuttaa oppilaan oppimisprosessiin ja hänen tarvitsemaansa tukeen?

Mitä monimediaisuus on

Monimediaisella pedagogiikalla tarkoitetaan erilaisten medioiden ja työtapojen hyödyntämistä opetuksessa. Medioita käytetään oppimisen tukemiseen ja näkyväksi tekemiseen, ja oppilaat ja opettaja käyttävät niitä omasta aloitteestaan aina silloin, kun se on tarpeen. Samalla oppilaita ohjataan pohtimaan, miten he voivat itse löytää erilaisia monimediaisia oppimisresursseja ja heille merkityksellisiä tapoja oppia.

Tutkimuksessa käytettyjä medioita ja oppimisympäristöjä olivat muun muassa Peda.net, Padlet, Quizlet, iPadin sovellukset kuten Puppet Pals animaatioiden ja iMovie videoiden tekemiseen sekä erilaiset Internet-sivut. Monimediaisia oppimisresursseja, joita oppilaat voivat itse etsiä, ovat esimerkiksi erilaiset verkkomateriaalit kuten blogit, keskustelupalstat, WebQuest-tehtävät, nettilehdet tai sarjakuvat.

Monimediaisilla tehtävillä ja aktiviteeteilla pyritään saamaan oppilaat aktiivisiksi toimijoiksi omassa oppimisprosessissaan ja monipuolistamaan heidän työmuotojaan. Opetukseen yhdistetään sellaisia välineitä ja ympäristöjä, joiden on perinteisesti ajateltu kuuluvan vapaa-aikaan, jotta oppilaat tottuisivat käyttämään kieltä myös koulun ulkopuolella.

Tutkimani monimediaisen pedagogiikan suunnittelumalli alkaa sillä, että opettaja valitsee käytettävät materiaalit,

22

1/2022

välineet ja aktiviteetit ja suunnittelee oppimistehtävät (ks. infolaatikko) ja niiden ohjeet. Valinnat pohjautuvat opetussuunnitelmaan ja oppimistavoitteisiin mutta myös oppilaiden aiemmin hankkimiin tietoihin ja taitoihin.

Prosessin toinen vaihe on suunnitelman toteutus, joka rakennetaan yhdessä oppilaiden kanssa. Aluksi opettaja ja oppilaat keskustelevat yhdessä tehtävän tavoitteista ja siitä, millaisia aktiviteetteja, työkaluja ja materiaaleja oppilaat voivat käyttää tavoitteet saavuttaakseen. On tärkeää tarjota oppilaille erilaisia vaihtoehtoja, joiden pohjalta he voivat toimia omien tavoitteidensa ja taitojensa mukaisesti. Opettajan tehtävänä on tukea ja auttaa heitä tarvittaessa. Lopuksi opettaja ja oppilaat esittelevät yhdessä valmistuneita tuotoksia ja arvioivat oppimiskokonaisuuden onnistumista.

Toteutusvaiheen jälkeen opettaja siirtyy analyysivaiheeseen, jossa hän dokumentoi oppimisprosessien toteutumisen: mitä oppilaat tekivät ja mitä he oppivat. Analyysi auttaa opettajaa reflektoimaan suunnitelmaa ja ymmärtämään, mitkä tekijät toimivat oppimisen tukena. Tämä antaa tietoa kehittämistarpeista, joiden pohjalta voi siirtyä jatkosuunnitteluvaiheeseen eli suunnittelemaan seuraavia tehtäviä.

Osa oppilaista hyötyy monimediaisuudesta

Tutkimukseni tulokset osoittivat, että monimediaisella pedagogiikalla on positiivisia vaikutuksia oppimisprosessiin,

Monimediaisuus hyödyttää osaa oppilaista.

TUTKIMUS

koska sen avulla voitiin lisätä oppilaiden kiinnostusta ja motivaatiota kielen opiskeluun sekä heidän autonomisia opiskelutaitojaan eli kykyä opiskella itseohjautuvasti ja kontrolloida omaa oppimistaan. Eniten siitä hyötyivät ne oppilaat, joilla oli vahvat autonomiset opiskelutaidot ja mahdollisuuksia vieraan kielen käyttöön myös vapaa-ajalla. Heidän kielenoppimiskäsityksensä oli joustava, ja he liikkuivat erilaisissa oppimisympäristöissä. Heidän opiskelumotivaationsa liittyi vahvasti kielen käyttöön, ja heillä saattoi olla tukiyhteisöjä, joiden parissa he pystyivät harjoittelemaan kielenkäyttöä käytännön tilanteissa.

Kaikki oppilaat eivät kuitenkaan hyötyneet monimediaisesta kieltenopetuksesta. Hyötymistä esti oppilaan halu pitää koulun ja vapaa-ajan ympäristöt erillään, autonomisten opiskelutaitojen vähäisyys ja epävarmuus kielen käyttämisessä. Merkittäviä esteitä olivat erityisesti arvosanakeskeisyys ja se, että oppilas ei kyennyt asettamaan omia oppimistavoitteitaan. Ne oppilaat, joiden kielenoppimiskäsitys oli kovin oppikirjakeskeinen, eivät halunneet käyttää monimediaisia oppimisympäristöjä koulussa.

Opettajalla on tärkeä rooli autonomisten opiskelutaitojen ohjaajana. Oppilaat tarvitsevat opettajan ohjausta, jotta he oppivat ymmärtämään eri oppimistilanteiden merkityksen omalla oppimispolullaan. Autonomiset opiskelutaidot karttuvat vähitellen, kun niitä harjoitellaan systemaattisesti. Opettajan tehtävänä on säädellä oppilaalle antamansa tuen määrää taitojen lisääntyessä. Tutkimukseni mukaan tukea tarvitaan erityisesti tavoitteiden asettamisessa, oman oppimisen arvioinnissa, asenteiden ja oppimiskäsityksen reflektoinnissa, teknisten taitojen oppimisessa ja materiaalien, kielenkäyttömahdollisuuksien, tukihenkilöiden ja yhteisöjen löytämisessä. Tärkeää on myös rohkaista oppilaita käyttämään kieltä.

Käsitykset muuttuvat hitaasti

Monimediaisessa kieltenopetuksessa oppilaat ottavat aktiivisen roolin omassa oppimisessaan tiedon käsittelijöinä ja tuottajina. Autonomisia opiskelu-

IN F O

ESIMERKKEJÄ OPPIMISTEHTÄVISTÄ

Oppilaat suunnittelevat menun, joka sisältää heidän lempiruokiaan tai omalle maalle tai kohdemaalle tyypillisiä ruokia, ja tekevät videon, jolla he esittelevät ruokalajit ja niiden valmistuksen. Videot kerätään oppimisalustalle, jossa esimerkiksi ystävyyskoulun oppilaat voivat käydä kommentoimassa niitä ja lisäämässä omia videoitaan. Tavoitteena on autenttinen kommunikointi kohdekielellä.

Oppilaat etsivät Internetistä kohdekielisen heitä kiinnostavan blogin ja tutustuvat siihen vastaamalla samalla ennakkokysymyksiin: Mistä blogi kertoo? Kuka sitä kirjoittaa? Millaisia aiheita siinä käsitellään? Blogit esitellään muille ja kerätään oppimisalustalle, jossa jokainen voi käydä niitä katsomassa ja kommentoimassa.

Tavoitteena on löytää oppimisresursseja, joita voi hyödyntää myös vapaa-ajalla.

taitoja ja itseohjautuvuutta tarvitaan, jotta oppilas pystyy hyödyntämään erilaisia eteensä tulevia oppimistilanteita ja mukautumaan nopeisiin muutoksiin ja normaalista poikkeaviin tilanteisiin.

Tämä on tullut esille pandemian aikana, sillä kaikkien oppijoiden itseohjautuvuus ei ole ollut sillä tasolla kuin etäopetukseen siirtyminen olisi vaatinut.

Poikkeustilanne on tuonut esille myös sen, että teknologian käyttötaidot ovat tärkeitä ja että oppilaiden tulisi saada koulusta riittävät valmiudet toimia poikkeustilanteissa.

Tutkimus osoitti, että monimediaisen pedagogiikan mallin mukaiset oppimistehtävät vastaavat hyvin peruskoulun opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita. Niiden avulla pystyttiin monipuolistamaan oppilaiden oppimisympäristöjä, kehittämään heidän monilukutaitoaan ja opiskelutaitojaan, luomaan mahdollisuuksia kielen käyttöön autenttisissa ympäristöissä ja lisäämään kielen käyttöä vapaa-ajalla.

Oppilaiden aktiivinen osallistuminen oppimisprosessin suunnitteluun ja toteutukseen vahvistaa heidän motivaatiotaan. Opiskelumotivaatiota vahvistaa myös mahdollisuus kielenkäyttöön, joka on autenttista, oppilaille merkityksellistä, heidän omasta kielitaidostaan riippuvaa ja sosiaalista vuorovaikutusta tukevaa.

Vaikka monimediainen pedagogiikka osoittautui hyödylliseksi, teknologian integroiminen opetukseen ei tapahdu itsestään. Kun oppimistilanteeseen lisätään monimediaisuutta, on otettava

huomioon, kuinka moniin tekijöihin se vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa oppilaiden kokemat tunteet, erilaiset asenteet, tiedot ja taidot sekä heidän kommunikatiivinen ja kognitiivinen toimintansa oppimisprosessin aikana.

Haasteina teknologian hyödyntämisessä voivat olla puutteet opettajien ja oppilaiden tiedoissa ja taidoissa, tekniset ongelmat ja laitteiden vähäisyys, opettajien ja oppilaiden käsitykset oppimisesta ja teknologiasta sekä heidän saamansa tuen puute. Kouluissa pitäisikin sitoutua systemaattisesti digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöönottoon ja varmistaa, että sekä opettajat että oppilaat saavat tukea. Täydennyskoulutuksella on tässä merkittävä rooli, ja sitä pitäisi olla tarjolla kaikille opettajille asuinpaikasta ja kouluasteesta riippumatta.

Yhtenä suurena haasteena on oppimiseen liittyvien käsitysten muuttumisen hitaus. Kun vertasin oppilaiden käsityksiä oppimisesta kymmenen vuoden takaiseen tutkimukseen, huomasin, että muutosta oli tapahtunut vain hyvin vähän. Käsitykset olivat edelleen hyvin perinteisiä, ja ne painottuivat koululle tyypillisiin tekstikäytänteisiin. Oppilaiden pitäisi saada kokemuksia erilaisista tavoista oppia kieltä, jotta heidän kielenoppimiskäsityksensä laajenisi ja sitä kautta myös käsitykset ja asenteet oppimista kohtaan monipuolistuisivat.

Myös vanhemmat tarvitsisivat tietoa teknologian käytöstä opetuksessa, jotta hekin pystyisivät näkemään, millaista merkitystä sillä on oppimisen kannalta.

23

HANKE

Hankkeesta ystävyyteen Korkeakoulujen kielivarantoa kehitettiin KiVAKO-hankkeessa.

Hankkeeseen osallistuneelle opettajalle kokemus oli antoisa.

K

TEKSTI PÄIVI KORHONEN

iVAKO-hankkeeseen osallistuminen toi yllättävän paljon lisäarvoa omaan kieltenopettajan työhöni. Hankkeessa kehitettiin korkeakoulujen kielivarantoa vuosina 2018–2021. Siinä oli mukana 25 suomalaista korkeakoulua, ja sen aikana tuotettiin verkko-opintoja Suomessa harvemmin opiskeltuihin kieliin: espanja, italia, japani, kiina, portugali, ranska, saksa, venäjä, viittomakieli, viro ja monikielinen kielitandem.

Hankkeen aloitusseminaarissa, joka pidettiin Haaga-Heliassa Helsingissä vuonna 2018, tapasin hanketyöparini Laura Sennin Lapin yliopistosta. Loimme ja toteutimme viisi italian kielen opintojaksoa, joista kukin oli kolmen opintopisteen suuruinen: Italia 1–4 -kurssit (taitotasot A1–A2) ja Understanding Italy -kulttuurikurssin. Opintojaksot tuotettiin DigiCampus-oppimisalustalle, joka perustuu Moodle-järjestelmään.

KiVAKOn italian osahankkeessa meitä oli vain me kaksi opettajaa, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä aikataulujen sopiminen oli joustavaa ja työnjako selkeää. Tästä syystä olin tyytyväinen, että esimieheni oli osoittanut minut italian tuotantoryhmään, vaikka pääkieleni onkin ranska.

Mitä KIVAKOn myötä saavutimme?

Hankkeessa työskentelyperiaatteena oli yhteisopettajuus.

Etätuntien vetovastuu oli minulla Italia 1- ja 2-jaksoilla.

Laura luotsasi loput opintojaksoista ja rakensi hyvin itsenäisesti Understanding Italy -jakson, johon hänellä natiivina oli paras kompetenssi.

Vaikka KiVAKO-opintojaksot olivat paikkaan sitomattomia verkkototeutuksia, pidimme tärkeänä kohdata opiskelijat Adobe Connect -kokoontumisissa kerran viikossa. Myöhemmin siirryimme Teamsin käyttöön. Tärkeä punainen lanka italian opintojaksoillamme oli välittömän ja kannustavan ilmapiirin luominen etätunneilla. Koimme myös tärkeäksi yhteisöllisen oppimisen tukemisen. Koko opintojakson ajan kannustimme opiskelijoita aktiiviseen materiaalien käyttöön ja yhdessä tekemiseen. Opiskelijoiden välisten siltojen rakentaminen ja ylläpitäminen tuo aina omat haasteensa verkossa. Käytössämme olleet alustat antoivat mahdollisuuden tehokkaaseenkin pari- tai ryhmätyöskentelyyn

24

1/2022

Breakout-huoneissa. Näilläkin opintojaksoilla kuitenkin jäi epäselväksi, kuinka hyvin opitut asiat lopulta siirtyivät oppimistilanteen ulkopuolelle. Opintojakson suoritettuaan opiskelijat pyrähtävät eteenpäin, eikä vetovastuussa oleva opettaja välttämättä tiedä, hyödynnetäänkö kielitaitoa jatkossa esimerkiksi työelämässä.

Kaikissa italian KiVAKO-opintojaksoissa panostimme paljon niiden visuaalisuuteen, esimerkiksi kuviin ja esitystekniikkaan. Saimme tästä kiitosta opiskelijoilta. Mielestäni onnistuimme erityisen hyvin siinä, että loimme mielenkiintoisen sisällön ja monipuolisia tehtävätyyppejä, jotka kytkeytyivät italian opintojaksojen osaamistavoitteisiin. Teimme muun muassa erilaisia videoita teoria-, sanasto- ja asiakaspalvelutilanneopetukseen. Näissä käytimme Powtoon-animaatio-ohjelmaa, jonka käytössä Laurasta kehkeytyi spesialisti. Toinen kätevä ohjelma oli Screencast-O-Matic.

Tein sillä kielioppiin liittyvistä ruutukaappauksista tallenteita ja vein ne Youtubeen, josta sain näppärästi oppimisalustalle jaettavan linkin.

Eräänlaisena tuotoksena KiVAKO-hankkeesta syntyi Lauran ajatus osallistua 2020 Brnossa pidettyyn European Confederation of Language Centres in Higher Education (CercleS) -konferenssiin. Koronapandemia sotki suunnitelmamme, mutta Laura esiintyi etänä ja kertoi KiVAKO-hankkeesta ja etenkin videon käytöstä italian verkkoalkeiskurssilla.

Mentoroitavasta digitaitajaksi

Oli mielenkiintoista tehdä yhteistyötä natiivin opettajan kanssa, ja erityisen iloinen olin siitä, että Laura oli niin energinen ja tunnollinen. Muistan, kuinka Haaga-Heliassa muut olimme jo lähdössä kahville, kun Laura totesi: ”Tehdään ensin tämä juttu loppuun ja vasta sitten lähdetään.”

Keväällä 2019 Laura suoritti pedagogisiin opintoihin liittyvää opetusharjoittelua ohjauksessani Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa. Hyödynsimme kaikki KiVAKO-opit myös Xamkin italian verkko-oppitunneilla. Pedagogisten opintojen aikana Laura tutustui omaan tapaani toimia ja työskennellä ja minä hänen. Saimme puolin ja toisin paljon ideoita opetustyöhömme niin teknisesti, pedagogisesti kuin substanssin puolesta. Oli todella mukavaa jakaa ajatuksia, opetuskokemuksia ja materiaalia.

HANKE

Laura omaksui aivan valtavaa vauhtia verkko-opetuksen pääajatuksen, ja tunnollisena opettajana hän oli kiinnostunut niin eAMK-verkkototeutusten laatukriteeristöstä kuin siitä, mitä olin vuosien varrella digiopettajana tehnyt. Itse olen aloittanut verkko-opetustaipaleeni jo vuonna 2005, ja olen vuosien varrella käynyt useita verkkoja digiopetukseen liittyviä koulutuksia.

Tuntui, että Laura otti samat taidot haltuun kuudessa kuukaudessa.

Keväällä 2019 ennätimme tavata myös vapaammissa merkeissä, ennen kuin koronauutiset alkoivat rajoittaa hankkeen lähikohtaamisia Haaga-Helian tiloissa. Päätimme Lauran kanssa työstää KiVAKO-opintojaksoja yhdessä Kouvolan kampuksella, ja kutsuin hänet meille kylään. Laura opetti minua tekemään italialaista kesäkurpistapastaa (la pasta alle zucchine). Mamma mía miten herkullista, squisito! Yhteistyö Lauran kanssa on virkistänyt ja tuonut uutta myös omaan italian kielen ja kulttuurin tuntemukseeni.

Mitä KiVAKON jälkeen?

KiVAKO-hanke tuotoksineen jatkaa elämää KiVANET-verkostossa, jota 25 suomalaista korkeakoulua toteuttaa yhteistyössä järjestämällä verkkokursseja edelleen kymmenessä eri kielessä ja monikielisessä kielitandemissa. KiVAKO-hanke ja sen jatkotarina KiVANET on osoitus kieltenopettajien valtavasta ponnistuksesta ja todellisesta digiloikasta. Verkoston myötä monille meistä on tullut paljon uutta jaettavaa, kaikkien tuotantoryhmien digitaidot ovat vahvistuneet, olemme verkostoituneet, ja monet meistä ovat luoneet elinikäisiä ystävyyssuhteita. Olemme Lauran kanssa jatkaneet yhteydenpitoa ja uskon, että meillä on paljon yhteisiä italian opintojaksojen kehittämisvuosia edessä.

Hienointa on, että kaikki KiVAKOhankkeessa tuotetut ja arvioidut opintojaksot ovat nyt tarjolla kaikille verkoston korkeakoulujen opiskelijoille ja tulevat jatkossa kaikkien Suomen korkeakoulujen käyttöön. Se jos mikä luo

tasa-arvoa. Kaikilla korkeakoulujen ja avoimen väylän opiskelijoilla on mahdollisuus valita itselleen mieluisia kieliä ja hyödyntää saavuttamiaan taitoja niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

KIRJOITTAJA

Päivi Korhonen toimii Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa vanhempana lehtorina ja digimentorina. Hänen opetuskielensä ovat espanja, italia, ranska ja ruotsi.

25

S U KO L TO I M I I : V E R O P U O L L OT

Kieltenopettajan

verovähennykset Kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa tulonhankkimiskuluja kuten SUKOLin jäsenmaksun. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje SUKOLin toimistosta.

K

ieltenopettaja voi vähentää verotuksessa ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Vähennysoikeus perustuu siihen, että kulut ovat aiheutuneet ammatin harjoittamisesta tai ammattitaidon ylläpitämisestä.

Hyväksyttäviä tulonhankkimiskuluja ovat ammattijärjestöjen jäsenmaksut, myös pedagogisten aineopettajajärjestöjen kuten SUKOLin.

Oletko tehnyt hankintoja?

Oletko ostanut tietokoneen, tulostimen tai muita opetustyössä välttämättömiä tarvikkeita? Voit vähentää ne verotuksessa. Vähennysoikeus voi koskea myös esimerkiksi ammattikirjallisuutta ja ulkomaisten lehtien irtonumeroita.

Muita tulonhankkimiskuluja ovat ammattitaitoa ylläpitävästä täydennyskoulutuksesta tai ulkomaille suuntautuneista opintomatkoista aiheutuneet kulut.

Muista perustella tarkkaan

Anomuksen tulee olla huolellisesti laadittu niin, että verovelvollisella on esittää kaikki tarpeelliset kuitit ja muut selvitykset. Selitä perusteellisesti, sillä verovirkailija ei välttämättä tunne kieltenopettajan työtä.

Jotta ulkomaille suuntautuneen opintomatkan kulut saa vähennetyksi verotuksessa, matkalla on oltava tarkka erityisohjelma. Näyttö työnantajan myönteisestä suhtautumisesta auttaa. Perustele, miksi juuri tämä matka on ammattitaitosi säilymisen kannalta välttämätön, mitä ammattitaitoasi ylläpitävää tietoa sait matkasi aikana ja miten hyödynnät matkalla hankkimaasi tietoa tai aineistoa opetuksessasi.

Puoltokirjeestä apua

Pyydä lisäperusteluksi anomukseesi puoltokirje, jonka saat SUKOLin toimistosta Anna Halmeelta, anna.halme@sukol.fi, p. 040 487 3604. Verotuskohtelu voi vaihdella, ja voit joutua valittamaan, ennen kuin verovähennys hyväksytään. Myös valitukseen voit pyytää liitteeksi puoltokirjeen.

26

1/2022

V IN K K I

VEROVÄHENNYSVINKKEJÄ JÄSENILTÄ SUKOLin jäsenmaksun lisäksi olen saanut vähennettyä matkakulut (kiertävän opettajan työ), työhuoneen käytön, nettiliittymän sekä erään Opetushallituksen järjestämän koulutuksen matkakulut ja yöpymiskustannukset.

Näistä olen saanut kulukorvaukset verottajalta, kun olen pyytänyt puoltokirjeen SUKOLin toimistosta: oman päätelaitteen käyttö (myös puhelin, koska tarvitaan kaksoistunnistus), maksullisten kieltenopiskelusovellusten hankkiminen (pro-teacher-versiot), netin käyttö, lehden tilaaminen, mustekasetit, oppilaille tilatut motivointitarrat ja pikkupalkinnot. Olenpa myös saanut eräänä vuonna jopa Itävallasta ostamani sadan euron Dirndl-kansallispuvun vähennettyä verotuksessa, koska olen pitänyt sitä teemapäivinä koulussa.

Täydennyskoulutuskurssit sekä Suomessa että Ranskassa olen saanut läpi. Québeciin suuntautunut kongressimatka hyväksyttiin valituksen jälkeen. Ulkomaan kurssimatkojen yhteydessä olen saanut vähennettyä myös lentokenttäkuljetukset (taksilla tai bussilla). Kerran olin oppaana Loiren laaksossa, ja silloin sain vähennettyä jopa museoiden, linnojen ja muiden kohteiden pääsymaksut. Työhuonevähennys on tietysti itsestään selvää. Muista, että kaikki vähennykset pitää perustella huolella ja tarkasti: mihin tarvitset työssäsi tiettyä kirjaa, tai miten jokin kurssi liittyy ammattiisi.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.

Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2022.

Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

KIITOKSET

Kiitämme lämpimästi tehtävänsä jättänyttä hallituksen varajäsentä Maija Heikkilää ansiokkaasta työstä yhdistyksen hyväksi.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen keväällä pidettävän sääntömääräisen vuosikokouksen ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

YO-WEBINAARI 22.1.2022

Pidämme yo-webinaarin la 22.1. klo 10–14.

Webinaarissa käsitellään n. 3 tuntia A-englannin ja n. 1 tunti C-englannin yo-kokeen korjaamista kirjoitelmien arviointiin keskittyen. Kouluttajana on Katja Mäntylä.

AMERICAN STUDIES 9.4.2022

Tulevan kevään American Studies -seminaari järjestetään Lahdessa 9.4. Kuulemme

innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Tiedot tulevat kotisivuillemme.

IATEFL

The Association of Teachers of English in Finland is an Associate Member of IATEFL (International Association of Teachers of English as a Foreign Language). The 55th International IATEFL Annual Conference will be held in Belfast, UK on 17th to 20th May 2022. Our members can ask for an Associate discount code to get a reduced price for IATEFL membership and thus get a lower price when signing in the Conference. Please Email: english@suomenenglanninopettajat.fi. When you become a Full Individual Member of IATEFL, you will get benefit from many IATEFL’s services. More information: http://www.iatefl.org.

BRITISH STUDIES

Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään ensi kesänä Jyväskylässä 27.– 29.7.2022. Seuraa kotisivujamme.

KESÄN KOULUTUSMATKAT

Suunnittelemme koulutusmatkoja kesälle 2022: Irlannin kiertomatka • alustava matka-ajankohta on 29.6.–6.7.

(8 pv / 7 yötä) • Finnairin suorat reittilennot Helsinki– Dublin–Helsinki • majoitus 6 yötä jaetussa kahden hengen huoneessa ja yhden hengen huone lisämaksusta • hintaan sisältyy lentokenttäkuljetukset kohteessa, hotelliaamiaiset sekä muut matkaohjelman mukaiset kuljetukset, retket ja vierailut sisäänpääsymaksuineen • majoittumispaikkakunnat: Belfast, Derry/ Inishowen, Sligo, Galway ja Dublin • alustava reitti: Bruna Boinne & Knowth/ Newgrange, Titanic Belfast, Giants Causeway, Slieve League • tutustuminen matkalla paikalliskohteisiin • englanninkielisen oppaan palvelut koko kierroksen ajan • yksinmatkustavan on varattava yhden hengen huone • osanottajamäärä vähintään 20 • muutokset ohjelmassa mahdollisia Opintomatka Maltalle • ajankohta 13.–20.6. (8 pv / 7 yötä) • Lufthansan lennot ja koneenvaihto menomatkalla Münchenissä ja paluumatkalla Frankfurtissa

• bussikuljetus hotelliin ja hotellista • koulutusta arkipäivisin ja ammatillista ohjelmaa • vapaa-ajan retkikohteita ja tutustumista paikallisiin kohteisiin: veneretki pohjoisrannikolla Blue Grotto ja Marsaxlokk, puolipäiväretki Maltan kolmoiskaupunkiin, lauantaina kokopäiväretki Gozon saarelle ja sunnuntaina kokopäiväretki Vallettaan ja Mdinaan • muita tutustumiskohteita • yksinmatkustavan on varattava yhden hengen huone • osanottajamäärä vähintään 20 • muutokset ohjelmassa mahdollisia Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet kotisivulla ja jäsentiedotteessa sähköpostilla.

OPPILASKILPAILU

Competition for students: Horror and fantasy. A story writing competition for all school levels. We invite students of our teacher members to take part in a story writing competition. The subject is free as long as the story is within the genres of horror or fantasy. The character limit is 7 000. The categories are primary school (alakoulu), middle school (yläkoulu) and secondary school (lukio ja ammatillinen toinen aste). Stories can be written at home. Teachers are asked to choose a maximum of three stories to send by email: english@suomenenglanninopettajat.fi.

Closing dates:18th March, 2022 (primary and middle schools) and 30th April, 2022 (secondary schools). Prizes will be awarded to the best stories in each category.

YOURS TRULY 2022

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

PERUSKOULUN 6. LUOKAN ENGLANNIN KOE 2022

Vuoden 2022 englannin kokeessa nautimme hyvästä ruoasta perheen ja ystävien parissa. Vietämme lapsen syntymäpäiviä, käymme perheen kanssa pubissa syömäs-

27

Alakou

luun

Yläkouluun

Palkittu Trampolin tuo iloa ruotsin opetukseen Peruskoulun B1-ruotsin uusi Trampolin tekee ruotsin oppimisesta palkitsevaa, ja omakohtaisuus on sarjassa hyvin huomioitu. Tekstit ja tehtävät ovat kätevästi samassa kirjassa, jonka selkeä rakenne tukee oppimista.

Trampolin Min bok -oppikirja helpottaa alaspäin eriyttämistä. Otso-sovellus avaa äänet, videot ja sanastoharjoituksia painetun oppikirjan käyttäjälle.

Trampolin 1–2 sai pronssia kansainvälisessä BELMA-kilpailussa (Best European Learning Materials Awards). Palkintoperusteluissa nousivat esiin into ruotsin kieltä kohtaan, oppilaan aktiivinen rooli, eriyttämisen mahdollisuudet, monipuoliset digitaaliset materiaalit, innostavat videot ja nuoriin vetoava ulkoasu.

Uutuus!

TAVATAAN TURVALLISESTI VUONNA 2022

otava.fi/oppimisenpalvelut

Seuraamme tarkasti viranomaisten tapahtumiin liittyviä ohjeistuksia. Tiedotamme Trampolin-sarjan esittelytilaisuuksista ja webinaarista tammikuussa: otava.fi/tilaisuudet

Kieliyhdistysten tiedotuksia sä ja matkaamme Lontooseen. Kokeeseen kuuluu kuullun- ja luetunymmärtämistehtävien lisäksi rakenne- ja sanastotehtävä sekä tuottamistehtävä. Tehtävistä on helpotetut E-tehtävät tehostetun ja erityisen tuen oppilaalle. Ylöspäin eriyttävänä on Tilanteet ja reagointi -tehtävä. Suullinen koe on paritehtävä, jonka voi pitää joko kokeen yhteydessä tai erikseen tai vaikka harjoituksena. Tämän vuoden koe on viime vuoden kokeen tapaan lyhyempi ja yksinkertaisempi korjata kuin aikaisempien vuosien kokeet. Kokeen kesto n. 1–1,5 h. Suositusaika: viikoilla 16–17. Hinta: 45 e. Toimitetaan Dropboxin linkkinä (CD tai muistitikku lisähinnasta). Tilaa koe 14.3.2022 mennessä: www.suomenenglanninopettajat.fi.

TEST AND TRAIN 2022

Paketti sisältää runsaasti monipuolista ja motivoivaa materiaalia koko lukion ajalle.

Kielioppi- ja sanastotehtävät ovat keskeisessä osassa, ja kieliopin tärkeimmät kohdat on tehty kattavaksi harjoitustentiksi abeja varten. Paketissa on lähtötasotestit, helpompia ja vaativampia rakenne- ja sanastomonivalintatehtäviä sekä myös aikuisopiskelijoille sopivia harjoituksia. Preliminääri ja kuuntelut ovat Abitti-versiona ja mukana on yo-kokeen viimeisimpiä tehtäväversioita. Preliminärprovet finns också på svenska! Ammattilaisten hioma paketti tarjoaa oppilaillesi hyvät valmiudet yo-kokeeseen ja tuleviin opintoihin! Materiaali valmistuu elokuussa. Tee tilaus jo keväällä, niin saat materiaalin varmimmin ensimmäisessä lähetyserässä! Hinta 150 e / toimitetaan Dropboxin linkkinä. Muistitikulla lisähinnasta.

TEST AND TRAIN 2021

Paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppi- ja sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jossa otettu huomioon uudenlaiset tehtävät. Preliminär också på svenska. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Hinta 150 e muistitikku.

Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Linda Nurmi Varapj Petra Gustafsson Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com

www.suomenespanjanopettajat.fi Hyvää kevätlukukautta jäsenillemme! Jäsenmaksu vuodelle 2022 on 18 euroa jäsenille ja 10 euroa opiskelijajäsenille.

Kevään 2022 tuleva tapahtuma: Koulutuspäivä ja yhdistyksen 40-vuotisjuhlat huhti–toukokuussa. Tarkempaa tietoa tapahtumasta lähempänä.

Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet.

FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Marc Blumenthal Tel. 040 504 7910 marc.blumenthal@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.fi Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com Hej alla medlemmar!

God fortsättning på det nya året! Vi i styrelsen hoppas (precis som vi gjorde i bör-

jan av 2021) att detta år kunna träffas, men vi får ju bara anpassa oss till situationen.

Under hösten, i november, hade finsklärarföreningen ett extraordinariemöte och ett par diskussionsträffar, allt på distans.

Vi har tidigare berättat vem som sitter i styrelsen under detta år, men kan vara värt att nämna det igen. Marc Blumenthal fortsätter som ordförande, övriga styrelsemedlemmar är: Nina Pelkonen, Lis-Marie Siegfrids, Sara Nyholm, Carola Åkerlund, Alexander Hindrén, Nina Hildén-Silvennoinen, som suppleant Yvonne Renqvist.

Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras!

ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com italianopettajat.fi

Tanti Auguri di Buon Anno a tutti i nostri soci!

ETÄLUENTO

22.1.2022 klo 11.00–12.30 Flavia Menghi pitää esitelmän pragmatiikasta. Ohessa tarkempi kuvaus aiheesta: ”Il focus della presentazione sarà rivolto alla dimensione e funzione interpersonale del linguaggio in quanto pratica di agire sociale. Cosa significa comunicare in maniera appropriata? Si può insegnare ad essere consapevoli delle proprie scelte linguistiche? Per rispondere a queste domande, sarà introdotta la pragmatica linguistica e verrà esposta l’importanza

29

Suosittu lukion B1-ruotsin Fokus-sarja täydentyy!

LOPS 2021:een uudistunut B1-ruotsin Fokus-sarja keskittyy olennaiseen.

• Fokus motivoi opiskelijoita ruotsin pariin.

• Opiskelijoita rohkaistaan tuottamaan kieltä itse sekä suullisesti että kirjallisesti.

• Eriyttäminen on entistä sujuvampaa kirjan uuden rakenteen ja monipuolisten tehtävien avulla.

• Tavoitteet tuodaan selkeästi näkyviin ja opiskelijat pääsevät arvioimaan omaa oppimistaan.

Tutustu sarjaan ja katso ilmestymisaikataulut: otava.fi/fokus

Otava Oppimisen palvelut

”Tehtävät toimivat hyvin opiskelijoiden kannalta. Ne testaavat kaikkia neljää kielen osaamisaluetta: kuultua, luettua, omaa tuottamista ja kielioppia.”

Fokus-sarjan käyttäjä

Kieliyhdistysten tiedotuksia di essa nell’insegnamento/apprendimento della lingua (nello specifico caso di L2 o LS), ai fini dell’educazione interculturale.” Kutsu tapahtumaan lähetetään jäsenillemme sähköpostitse.

CORSO DI CUCINA ONLINE

12.2.2022 kollegamme Laura Senni Lapin yliopistosta pitää italialaisen ruoan kurssin etänä Zoomissa. Päivitämme lisätietoja tapahtumasta Facebook-sivuillemme ja kotisivullemme. Benvenuti!

VUOSIKOKOUS 2022

Yhdistyksemme vuosikokous järjestetään 23.4.2022. Merkitsethän päivämäärän jo kalenteriin! Päivitämme lisätietoja Facebook-sivuillemme ja kotisivuillemme. Kutsu tapahtumaan lähetetään jäsenillemme sähköpostitse.

JÄSENPOSTIMME

Käytämme lähetyksissämme SUKOLin sähköpostilistaa, joten tarkistathan omat tietosi. Muistathan ilmoittaa, jos sähköpostisi muuttuu, osoitteeseen italianopettajat@ gmail.com. Kiitos!

Johtokunta toivottaa hyvää alkanutta vuotta kaikille! Felice Anno Nuovo!

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

TALVIKOULUTUS

La 22.1.2022 on kaikille tasoille ja erityisesti lukioon sopivaa innostavaa ohjelmaa portfolioarvioinnista uuden LOPSin tultua voimaan. Aika: klo 10.30–14 (sis. lounastauon 30 min.). Kouluttajana Tytti Tenhunen, ranskan ja englannin opettaja ja oppikirjailija. Koulutuksen hinta 25 euroa. Ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme www. apff.fi. Ohjelma: Portfoliotyöskentely monipuolisen arvioinnin ja laaja-alaisen osaamisen välineenä. Koulutuksessa käydään läpi, millä tavoin sähköinen portfoliotyöskentely kehittää opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin taitoja, motivoi oppijaa oman oppimisensa kehittämiseen sekä antaa opettajalle monipuolisen kuvan opiskelijan kokonaisvaltaisesta kielitaidosta. Koulutuksessa käydään läpi runsaasti käytännön esimerkkejä sekä laaja-alaisen arvioinnin periaatteita. Käsitellään myös oppimisen eriyttämistä ja eurooppalaisen viitekehyksen käyttöä arvioinnin apuvälineenä. Koulutuksesta hyötyvät nekin opettajat, jotka eivät portfoliotyöskentelyä käytä.

KEVÄTKOKOUS

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous on la 12.3.2022, tervetuloa mukaan!

Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan helmikuun aikana. Samana päivänä järjestämme ajankohtaista koulutusta – seuraa ilmoitteluamme!

Päivitä jäsentietosi Muista pitää jäsentietosi ajantasaisina! Vain siten voit varmistaa, että saat Tempus-lehden kotiin kuljetettuna ja muuta ajankohtaista tietoa SUKOLista.

Sähköpostiosoitteeksi kannattaa ilmoittaa osoite, joka on käytössäsi aina riippumatta siitä, missä työskentelet tai opiskelet. Muistathan päivittää myös koulutusastetiedot.

Voit kätevästi tarkistaa ja päivittää omat tietosi SUKOLin jäsensivuilla: > Kirjaudu jäsensivuille osoitteessa www.sukol.fi > Valitse jäsensivujen ylävalikosta ”Omat tiedot” > Tarkista, että osoite ja muut tiedot ovat ajan tasalla > Jos haluat päivittää tietojasi, paina ensin ”Muuta”-painiketta > Tietojen päivittämisen jälkeen muista painaa ”Tallenna” Lisätietoja ja neuvoja: tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

YLIOPPILASKIRJOITUSTEN KORJAUSPAJAT

Ilmoittaudu mukaan (presidente.apff@ gmail.com), mikäli sinulla on A- tai B-ranskan kirjoittajia ja kaipaat kollegiaalista tukea ylioppilaskokeiden korjaamiseen/pisteytykseen. A-ranskan korjauspaja on 19.3.2022 ja B-ranskan 26.3.2022. Tarkempi aika ja paikka tarkentuu maaliskuun alussa. Lähetämme jäsenillemme myös ns. pistekirjeet eli pisteitysehdotuksemme ao. päivämäärinä ylioppilaskirjoitusten arvioinnin tueksi.

RANSKALAISIA SUUNTAVIIVOJA

Yhdistyksen YouTube-kanavalla on kielimarkkinointivideoita ranskan kielen merkityksestä. Näytä pätkä tai koko video esim. oppilaille, kuntapäättäjille tai huoltajille.

Kerro myös opoille mahdollisuudesta. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun virittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla. Linkki kana-

31

”Tekstit ovat monipuolisia ja tehtäviä on runsaasti, mikä motivoi opiskelijoita etenemään omaan tahtiinsa.”

New Insights -sarjan käyttäjä

Motivoiva lukion A-englannin New Insights -sarja täydentyy LOPS 2021:n mukainen A-englannin New Insights tarjoaa uusia näkökulmia englannin opiskeluun.

• New Insights innostaa opiskelijoita englannin pariin autenttisten sisältöjen, monipuolisten tekstityyppien ja puhuttelevien videoiden avulla.

• Opiskelijoita rohkaistaan tuottamaan itse kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti.

• Sarja ohjaa opiskelijaa jatkuvaan taitojen ja opiskelutapojen itsearviointiin.

• Eriyttäminen on entistä sujuvampaa monipuolisten tehtävien avulla.

Tutustu sarjaan ja katso ilmestymisaikataulut: otava.fi/newinsights Otava Oppimisen palvelut

Kieliyhdistysten tiedotuksia valle: https://www.youtube.com/channel/ UCTc9q2fIbEspfB__9a-zDSA/videos

APFF-JÄSENTUOTTEET

Uusinta uutta: Fonetiikkapaketti!

Yhdistykseltä on tulossa kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti.

Paketti on tuotannossa viime metreillä ja lähetetään tilanneille heti sen valmistuttua. Sähköinen paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille. Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal.

Materialet är fem före färdigt, och skickas till dem som beställt det så fort det blivit klart. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer.

I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro. Beställningar: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Saatavilla: Kielivalintaesitteet suomeksi och på svenska Yhdistys tuotti juhlavuoden 2020 aikana jäsenilleen pdf-muotoiset värilliset kielivalintaesitteet ala- ja yläkouluun (ja lukioon).

Lataa omat kappaleesi tammikuun 2021 jäsenkirjeen linkistä tai ole yhteydessä info@apff.fi.

Sähköinen kielioppipaketti Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle.

Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmis-

toa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Grammatikpaket: Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer.

Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg!

Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet.

Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Uutta prelikoetta ei ole tulossa Yhdistys on nyt tuottanut kaksi kertaa sähköiset prelikokeet A- ja B-ranskaan. Kuluneen syksyn jäsenkyselyn vastausten jälkeen hallitus päätti olla tuottamatta uusia prelikokeita. Edelliset kokeet ovat edelleen saatavilla.

Föreningen har gjort två elektroniska preliminära studentprov. Under hösten 2021 beslutade regeringen att inte göra nya studentprov för tillfället (vi ordnade en gallup). Tidigare prov är fortfarande tillgängliga.

Prelikokeet A- ja B-ranskaan Juhlavuodeksi 2020 ilmestyivät prelikokeet lukion A- ja B-ranskaan (01/2020). Yhden kokeen hinta on 100 euroa, ja kaksi saa hintaan 150 euroa. Koe toimitetaan sähköisenä tai USB-tikulla, molemmat sisältävät kokeen pdf-tiedostona sekä zip-tiedostona, josta se on helppo ladata Abittiin.

Koe sisältää kuullunymmärtämisharjoituksia, videoklippejä, tekstejä, rakenne- ja kirjoitusharjoituksia, uusia tehtävätyyppejä unohtamatta. Myös edelliset prelipaketit ovat tilattavissa. Tilaukset voi tehdä suoraan SUKOLin toimistoon: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Vi gjorde preliminära studentprov i både A- och B-franska (01/2020). Ett prov kostar 100 euro och för båda tillsammans fakturerar vi 150 euro. Proven levereras elektroniskt eller på en USB-minnespinne och finns både som pdf-fil och zip-fil, som enkelt laddas upp på Abitti. Provet innehåller hörövningar, videoklipp, texter, strukturövningar och skrivuppgifter, inklusive nya uppgiftstyper. Tidigare paket kan också beställas! Beställningen görs direkt till SUKOL genom att skriva till tiina.eraheimo@sukol.fi.

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi

www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

JÄSENMAKSU

Yhdistyksen syyskokous on 13.11.2021 vahvistanut vuoden 2022 jäsenmaksuksi 20 euroa.

SFV:S SVENSKLÄRARPRIS

Nimeämislomake on avoinna tammikuun loppuun asti kotisivuillamme. Palkintoa voi hakea vain yksittäiselle henkilölle, ei esim. työryhmälle.

OPPILASRYHMÄSTIPENDIT KEVÄÄLLÄ 2022

Tammikuussa avoinna haku oppilasryhmästipendeille, jotka voi käyttää kevätlukukauden aikana opintomatkoihin ruotsinkielisille alueille Suomessa tai Ruotsiin, leirikouluihin ym. Lisätietoa kotisivuillamme ja uutiskirjeissämme.

KEVÄÄN 2022 KILPAILUT

• Kirjoituskilpailu abiturienteille tammikuussa 2022. Tehtävien palautus viimeistään 7.2.2022.

• Kirjoituskilpailu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) 1.2.–11.3.2022.

• Kirjoituskilpailu peruskoulun 6.- ja 9.-luokkalaisille ja kielikylpyoppilaille helmi– maaliskuussa.

Lisätietoa kilpailuista myöhemmin uutiskirjeissämme.

33

KESÄN 2022 KURSSIT

Opinto- ja kulttuurimatka Ahvenanmaalle 6.–10.6.2022 Sommarkurs på Hanaholmen 3–4.8.2022

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2021

Materiaalipaketti sisältää Abitti-prelit molempiin oppimääriin. Uutuutena mukana on runsas materiaali käytettäväksi peruskoulun ja lukion niveltävään vaiheeseen.

Materiaali sisältää tiiviin teoriaosuuden ja harjoituksia keskeisimmistä rakenteista.

Lisäksi mukana on harjoituksia suulliselle kurssille sekä luetunymmärtämistehtäviä pakollisten kurssien aiheista. Hinta 150 e.

Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin. Tilaukset kotisivuillamme olevalla lomakkeella.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilöja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yopisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin.

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa

34

1/2022

koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

SUKOLIN TALVIKOULUTUS 5.2.2022 – YHDISTYKSEN OHJELMA

Suomen Saksanopettajat ry on tuttuun tapaan mukana omalla ohjelmallaan. Aiheena on tällä kertaa Erlebte Schweiz eli Landeskunde-paja. Kouluttajina ovat paikalla natiivit Sofia Steiger, Beatrice Silvestri-Hyrynen ja Virginia Gisler. Suunnitelmissa on kaikenlaista hauskaa – tiedotamme ohjelman sisällöstä uutiskirjeessä.

Wir wünschen allen einen gesunden und unbeschwerten Start ins neue Jahr!

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com Rahastonhoitaja Anna-Mari Brask

www.suomenvenajanopettajat.fi

SUKOL kouluttaa

25.1.2022 Teemakoulutusta perusopetuksen päättöarvioinnista etänä: Oppimisen ja osaamisen arviointi – kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen sekä kielenopiskelutaidot 5.2.2022 Talvipäivät etänä Ilmoittautumiset koulutuksiin: www. sukol.fi/koulutus

Lisätietoja: www.sukol.fi/ koulutus pia.koskinen@ sukol.fi

V A LTA K U N N A L L I S E T K O K E E T

Tilausohje

9. luokan valtakunnalliset kokeet 2022

S

UKOLin tuottamat 9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan tänä vuonna pidettäviksi seuraavina päivinä:

• A-englanti ti 29.3.2022 • B-saksa ja B-ranska ti 12.4.2022 • A-saksa ja A-ranska to 21.4.2022 • A- ja B-ruotsi ti 26.4.2022

Kokeen järjestäminen

Kokeet voidaan järjestää aikaisintaan mainittuina päivinä.

Kokeiden kesto on 60 minuuttia. Otathan huomioon, että älypuhelimet ja älykellot pitää ehdottomasti kerätä pois kokeen ajaksi.

Opetussuunnitelman mukaiset kokeet SUKOLin 9. luokan kokeet noudattavat perusopetuksen valtakunnallista opetussuunnitelmaa, ja niiden laadinnassa on otettu huomioon opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvä Eurooppalainen viitekehys taitotasoineen. Tekstipohjien valinnassa ja muokkauksessa on noudatettu taitotasoajattelua.

Kokeet testaavat aikaisempaan tapaan erilaisin tehtävin kuullun ymmärtämistä, reagointia, kulttuurintuntemusta, luetun ymmärtämistä, sanaston ja rakenteiden hallintaa sekä kirjoitustaitoja.

Kokeen teksteistä osa on tasoltaan hieman vaativampia kuin opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvän osaamisen taso edellyttää. Myös tehtävissä on sekä vaativampia että helpompia. Tavoitteena on, että jokainen oppilas tuntee onnistuneensa mutta joutuneensa myös koettelemaan taitojaan.

Koepaketin sisältö ja hinta

Kaikkiin kokeisiin sisältyy ääniaineisto. Kokeet maksavat 90 euroa / kpl (+ ALV 24 %). Yli 500 euron tilauksista annetaan 10 prosentin alennus.

Jokainen koepaketti sisältää valmiiksi tauotetun audioja videokuuntelun verkkolinkkinä, opettajan ohjeet arviointiehdotuksineen sekä oppilaille tulostettavat tehtävät ja vastauslomakkeet. Oppilaille jaettavat sivut tulostetaan koulussa. Kustantaja on Sukol-Palvelu Oy.

KOKEET NYT TILATTAVISSA

Kokeet tilataan 11.2.2022 mennessä SUKOLin WWW-sivuilta. Tilauslomake on osoitteessa www.sukol.fi/koetilaus.

Yli 500 euron tilauksista annetaan 10 %:n alennus.

Lisätietoja: Pia Koskinen, pia.koskinen@sukol.fi, 040 487 3632

HUOM! Paperisia koepaketteja ei enää lähete-

tä, vaan saat linkin ja tunnukset, joilla pääset lataamaan itsellesi kätevän PDF-kokeen.

KUVA AINO SUTINEN

35

Gilla innostaa oppimaan!

•

Eriyttäminen on helppoa. Sarjassa on paljon eritasoisia tekstejä, joista valita. Taitotasot on merkitty tehtäviin, teemasanastoihin ja kielioppiin.

•

Gilla tukee suullista kielitaitoa. Opiskelijoita kiinnostavat tekstit ja harjoitukset rohkaisevat käyttämään arkielämän ruotsia.

•

Aineisto on laaja. Voit valita sopivimmat tekstit ja tehtävät ryhmän mukaan ja vaihdella niitä vuosien mittaan.

• • •

Tutustu G illa-sarj an oppimate riaaleihin : edita.fi/g illa

Gilla tukee kokonaisvaltaista arviointia. Sarjassa on monipuolisia itse- ja vertaisarviointitehtäviä opiskelijan oman oppimisen ja taitotason hahmottamisen tueksi. Gillaan kuuluu myös kattava koetehtävävalikoima Digikokeissa, Abitissa ja Word-kokeissa.

Digiaineisto täydentää kirjaa. Digiaineistossa on ekstrana lisätehtäviä, pelejä, tulostettavaa materiaalia sekä ohjeita ja lisäaineistoa opettajalle.

Vi vågar, vi vill, vi kan gilla.

Tutustu Quest-sa rjan oppimate riaaleihin : edita.fi/q uest

Quest-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin: •

Eriyttäminen: Sarjassa on runsaasti eritasoisia tekstikappaleita, joista valita. Lisäksi tekstien, kieliopin ja kokeiden tehtävät on jaettu kolmeen vaikeustasoon mahdollistaen opiskelijan etenemisen ja arvioinnin yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti.

•

Suullinen kielitaito: Opiskelijoita kiinnostavat aineistot ja harjoitukset tukevat ja rohkaisevat monipuolisen suullisen kielitaidon kehittymistä.

•

Inklusiivisuus: Questin aineistot tukevat niin monikulttuurista maailmankuvaa kuin inklusiivista oppimista ja opetusta.

•

Arviointi: Kokonaisvaltaisen arvioinnin tueksi Questsarjassa on monipuolisia itse- ja vertaisarviointitehtäviä opiskelijan oman oppimisen ja taitotason hahmottamisen tueksi. Lisäksi sarjaan kuuluu kattava koetehtävävalikoima Digikokeissa, Abitissa ja Word-kokeissa.

•

Opettajan aineisto: Sarjan opettajan aineistot sisältävät runsaasti lisätehtäviä, pelejä, tulostettavaa materiaalia sekä ohjeita ja lisäaineistoa opettajalle.

Join our Quest!

LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi puh. 040 520 010 edita.fi/lops