Hankkeesta ystävyyteen

Korkeakoulujen kielivarantoa kehitettiin KiVAKO-hankkeessa. Hankkeeseen osallistuneelle opettajalle kokemus oli antoisa.

TEKSTI PÄIVI KORHONEN

KiVAKO-hankkeeseen osallistuminen toi yllättävän paljon lisäarvoa omaan kieltenopettajan työhöni. Hankkeessa kehitettiin korkeakoulujen kielivarantoa vuosina 2018–2021. Siinä oli mukana 25 suomalaista korkeakoulua, ja sen aikana tuotettiin verkko-opintoja Suomessa harvemmin opiskeltuihin kieliin: espanja, italia, japani, kiina, portugali, ranska, saksa, venäjä, viittomakieli, viro ja monikielinen kielitandem.

Hankkeen aloitusseminaarissa, joka pidettiin Haaga-Heliassa Helsingissä vuonna 2018, tapasin hanketyöparini Laura Sennin Lapin yliopistosta. Loimme ja toteutimme viisi italian kielen opintojaksoa, joista kukin oli kolmen opintopisteen suuruinen: Italia 1–4 -kurssit (taitotasot A1–A2) ja Understanding Italy -kulttuurikurssin. Opintojaksot tuotettiin DigiCampus-oppimisalustalle, joka perustuu Moodle-järjestelmään.

KiVAKOn italian osahankkeessa meitä oli vain me kaksi opettajaa, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä aikataulujen sopiminen oli joustavaa ja työnjako selkeää. Tästä syystä olin tyytyväinen, että esimieheni oli osoittanut minut italian tuotantoryhmään, vaikka pääkieleni onkin ranska.

Mitä KIVAKOn myötä saavutimme?

Hankkeessa työskentelyperiaatteena oli yhteisopettajuus. Etätuntien vetovastuu oli minulla Italia 1- ja 2-jaksoilla. Laura luotsasi loput opintojaksoista ja rakensi hyvin itsenäisesti Understanding Italy -jakson, johon hänellä natiivina oli paras kompetenssi.

Vaikka KiVAKO-opintojaksot olivat paikkaan sitomattomia verkkototeutuksia, pidimme tärkeänä kohdata opiskelijat Adobe Connect -kokoontumisissa kerran viikossa. Myöhemmin siirryimme Teamsin käyttöön. Tärkeä punainen lanka italian opintojaksoillamme oli välittömän ja kannustavan ilmapiirin luominen etätunneilla. Koimme myös tärkeäksi yhteisöllisen oppimisen tukemisen. Koko opintojakson ajan kannustimme opiskelijoita aktiiviseen materiaalien käyttöön ja yhdessä tekemiseen. Opiskelijoiden välisten siltojen rakentaminen ja ylläpitäminen tuo aina omat haasteensa verkossa. Käytössämme olleet alustat antoivat mahdollisuuden tehokkaaseenkin pari- tai ryhmätyöskentelyyn Breakout-huoneissa. Näilläkin opintojaksoilla kuitenkin jäi epäselväksi, kuinka hyvin opitut asiat lopulta siirtyivät oppimistilanteen ulkopuolelle. Opintojakson suoritettuaan opiskelijat pyrähtävät eteenpäin, eikä vetovastuussa oleva opettaja välttämättä tiedä, hyödynnetäänkö kielitaitoa jatkossa esimerkiksi työelämässä.

Kaikissa italian KiVAKO-opintojaksoissa panostimme paljon niiden visuaalisuuteen, esimerkiksi kuviin ja esitystekniikkaan. Saimme tästä kiitosta opiskelijoilta. Mielestäni onnistuimme erityisen hyvin siinä, että loimme mielenkiintoisen sisällön ja monipuolisia tehtävätyyppejä, jotka kytkeytyivät italian opintojaksojen osaamistavoitteisiin. Teimme muun muassa erilaisia videoita teoria-, sanasto- ja asiakaspalvelutilanneopetukseen. Näissä käytimme Powtoon-animaatio-ohjelmaa, jonka käytössä Laurasta kehkeytyi spesialisti. Toinen kätevä ohjelma oli Screencast-O-Matic. Tein sillä kielioppiin liittyvistä ruutukaappauksista tallenteita ja vein ne Youtubeen, josta sain näppärästi oppimisalustalle jaettavan linkin.

Eräänlaisena tuotoksena KiVAKO-hankkeesta syntyi Lauran ajatus osallistua 2020 Brnossa pidettyyn European Confederation of Language Centres in Higher Education (CercleS) -konferenssiin. Koronapandemia sotki suunnitelmamme, mutta Laura esiintyi etänä ja kertoi KiVAKO-hankkeesta ja etenkin videon käytöstä italian verkkoalkeiskurssilla.

Mentoroitavasta digitaitajaksi

Oli mielenkiintoista tehdä yhteistyötä natiivin opettajan kanssa, ja erityisen iloinen olin siitä, että Laura oli niin energinen ja tunnollinen. Muistan, kuinka Haaga-Heliassa muut olimme jo lähdössä kahville, kun Laura totesi: ”Tehdään ensin tämä juttu loppuun ja vasta sitten lähdetään.”

Keväällä 2019 Laura suoritti pedagogisiin opintoihin liittyvää opetusharjoittelua ohjauksessani Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa. Hyödynsimme kaikki Ki- VAKO-opit myös Xamkin italian verkko-oppitunneilla. Pedagogisten opintojen aikana Laura tutustui omaan tapaani toimia ja työskennellä ja minä hänen. Saimme puolin ja toisin paljon ideoita opetustyöhömme niin teknisesti, pedagogisesti kuin substanssin puolesta. Oli todella mukavaa jakaa ajatuksia, opetuskokemuksia ja materiaalia.

Laura omaksui aivan valtavaa vauhtia verkko-opetuksen pääajatuksen, ja tunnollisena opettajana hän oli kiinnostunut niin eAMK-verkkototeutusten laatukriteeristöstä kuin siitä, mitä olin vuosien varrella digiopettajana tehnyt. Itse olen aloittanut verkko-opetustaipaleeni jo vuonna 2005, ja olen vuosien varrella käynyt useita verkkoja digiopetukseen liittyviä koulutuksia. Tuntui, että Laura otti samat taidot haltuun kuudessa kuukaudessa.

Keväällä 2019 ennätimme tavata myös vapaammissa merkeissä, ennen kuin koronauutiset alkoivat rajoittaa hankkeen lähikohtaamisia Haaga-Helian tiloissa. Päätimme Lauran kanssa työstää KiVAKO-opintojaksoja yhdessä Kouvolan kampuksella, ja kutsuin hänet meille kylään. Laura opetti minua tekemään italialaista kesäkurpistapastaa (la pasta alle zucchine). Mamma mía miten herkullista, squisito! Yhteistyö Lauran kanssa on virkistänyt ja tuonut uutta myös omaan italian kielen ja kulttuurin tuntemukseeni.

Mitä KiVAKON jälkeen?

KiVAKO-hanke tuotoksineen jatkaa elämää KiVANET-verkostossa, jota 25 suomalaista korkeakoulua toteuttaa yhteistyössä järjestämällä verkkokursseja edelleen kymmenessä eri kielessä ja monikielisessä kielitandemissa. KiVAKO-hanke ja sen jatkotarina KiVANET on osoitus kieltenopettajien valtavasta ponnistuksesta ja todellisesta digiloikasta. Verkoston myötä monille meistä on tullut paljon uutta jaettavaa, kaikkien tuotantoryhmien digitaidot ovat vahvistuneet, olemme verkostoituneet, ja monet meistä ovat luoneet elinikäisiä ystävyyssuhteita. Olemme Lauran kanssa jatkaneet yhteydenpitoa ja uskon, että meillä on paljon yhteisiä italian opintojaksojen kehittämisvuosia edessä.

Hienointa on, että kaikki KiVAKO-hankkeessa tuotetut ja arvioidut opintojaksot ovat nyt tarjolla kaikille verkoston korkeakoulujen opiskelijoille ja tulevat jatkossa kaikkien Suomen korkeakoulujen käyttöön. Se jos mikä luo tasa-arvoa. Kaikilla korkeakoulujen ja avoimen väylän opiskelijoilla on mahdollisuus valita itselleen mieluisia kieliä ja hyödyntää saavuttamiaan taitoja niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

KIRJOITTAJA

Päivi Korhonen toimii Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa vanhempana lehtorina ja digimentorina. Hänen opetuskielensä ovat espanja, italia, ranska ja ruotsi.

25