4 minute read

Amisopiskelijan tarina

Alun perin merkonomiksi valmistunut Vitali Rabotsev suuntasi myöhemmin kielialalle ja käännöstoimiston omistajaksi. Hän kannustaa panostamaan kieliopintoihin myös ammatillisella toisella asteella, sillä kielitaidosta on aina hyötyä.

TEKSTI VITALI RABOTSEV

Advertisement

Ammatinvalinta oli itselleni melko vaikea rasti. Panostin siksi omalla opintopolullani lähinnä kieltenopiskeluun, sillä vahva kielitaito on yhdistettävissä käytännössä mihin tahansa ammattiin. Nykyään käytän neljää kieltä jokapäiväisessä elämässäni.

Vieraiden kielten opiskelu ei ole koskaan ollut haitaksi.

Kieliä kotona ja koulussa

Synnyin Virossa, ja perheessäni puhuttiin kolmea kieltä: viroa, venäjää ja suomea. Tulimme Keravalle paluumuuttajina 1990-luvun alussa. Suomenkielinen ympäristö ja paikallinen koulujärjestelmä auttoivat integroitumaan melko nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan, ja harrastukset kartuttivat kaveripiiriä, mikä niin ikään auttoi paitsi sopeutumista uuteen elinympäristöön myös kielitaidon kehittymistä.

Peruskoulun jälkeen hakeuduin Keudan taloushallinnon merkonomilinjalle kaksoistutkinto-opiskelijaksi. Olen onnekas, sillä minua kouluttaneet opettajat olivat suorastaan loistavia! Mikään ei tosin tullut ilmaiseksi tiivistetyn opintosuunnitelman vuoksi – kävimme kuuden vuoden opinnot neljässä vuodessa. Päivät olivat yleensä pitkiä, kahdeksasta neljään, ja usein kurssivalikoimaa piti jopa täydentää iltalukiossa. Tästä huolimatta koulutus oli mielekästä, kun osasi itse motivoitua ja asennoitua oikein. Etenkin kielten opiskelussa on hyvä muistaa, että koulu antaa vain sopivat pohjatiedot – varsinainen opiskelu tapahtuu omalla ajalla.

Kielikylpy armeijassa

Valmistumisen jälkeen pidin pari välivuotta opiskelusta ja keskityin työntekoon, harrastuksiin ja matkailuun. Riittävän argumentoitua päätöstä ammatinvalinnan suhteen ei ollut valmistumisen jälkeenkään, mutta jatko-opiskelu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa ei tuntunut sillä hetkellä vielä luontevalta idealta.

Päätin vahvistaa ruotsin taitojani suorittamalla asepalvelukseni ruotsinkielisessä Dragsvikin rannikkojääkärivaruskunnassa. Asepalvelus oli erittäin arvokas kokemus. Ympärivuorokautinen toiminta vieraskielisessä ympäristössä osoitti, että lukioruotsi antaa hyvän pohjan mutta pelkät kiitettävät kurssiarvosanat eivät riitä kovin pitkälle. Sanavaraston kartuttamisen ohella Dragsvik antoi rohkeutta puhua vierasta kieltä, vaikka aivan kaikki kielioppisäännöt eivät olisikaan sillä hetkellä täysin hallussa. Rohkeus tehdä virheitä korreloi suoraan sen kanssa, miten dynaamisesti kieltenopiskelu etenee. Kun sisäiset pelot ja tietynlainen ujous on päihitetty, kehitys hyppää välittömästi aivan uudelle tasolle.

Kieliä opiskelemaan

Muutaman välivuoden jälkeen huomasin kaipaavani takaisin koulunpenkille. Päätin vihdoin hakea yliopistoon ja nimenomaan opiskelemaan kieliaineita, sillä koulutodistusten arvosanojen valossa ne edustivat vahvinta osaamistani. Toisen yliopistovuoden ja ulkomailla suoritetun lukukauden päätteeksi perustin yrityksen. Opiskelu alkoi kärsiä tästä ehkäpä liian aikaisesta siirtymisestä työelämään, mutta viimeistelin kuitenkin alemman korkeakoulututkinnon, ja sen jälkeen keskitin huomioni yritykseni kehittämiseen. Muutaman vuoden päästä sain yllättävän työtarjouksen, ja sen myötä minusta tuli hybridiyrittäjä, eli yrityksen pyörittämisen ohella olen toisaalla palkattuna työntekijänä.

Yrittäminen sen kaikissa eri muodoissa on mielestäni oivallinen vaihtoehto tarmokkaille ja eteenpäin pyrkiville ihmisille, kunhan lähestyy koko aihetta järjellä. Media saattaa ajoittain hieman romantisoida yrittäjyyttä nostamalla esiin vain sen tuomia etuja – ja niitäkin ehkäpä turhan ruusuisesti. On totta, että yrittäjänä on enemmän vapauksia kuin palkkatyössä, mutta myös yrittäjän vastuualueet ovat huomattavasti palkansaajan vastaavia laajemmat. Yrittämisen parhaat puolet tulevat esille vasta silloin, kun yrittäjä oppii tai kykenee kieltäytymään tietyistä työtarjouksista – itseltäni tähän meni kymmenisen vuotta.

Uuden oppiminen jatkuu

Panostus kieliopintoihin peruskoulusta lähtien on yksi tärkeimmistä ellei tärkein yksittäinen seikka, joka on johtanut minut nykyiseen elämäntilanteeseeni. Vieraat kielet ovat helposti yhdistettävissä mihin tahansa työhön, joten niiden opiskelu ei ole koskaan ollut haitaksi. Mikä tahansa kielitaito on elintärkeä työkalu ammatista riippumatta, mutta suosittelen lämpimästi kiinnittämään huomiota myös suomen kielioppiin. Huolellinen kirjallinen ulosanti kertoo aina ihmisen pätevyydestä.

Elinkeinoelämän keskusliiton viitisen vuotta sitten tekemän kyselyn mukaan yritysten tulevaisuuden kielitaitotarpeissa englanti ja ruotsi olivat vasta sijoilla 5 ja 8. Tuon selvityksen mukaan venäjä, kiina, viro, italia, saksa ja espanja ovat sellaisia kieliä, joiden osaajia suomalaiset yritykset etsivät tulevaisuudessa.

Etenkin ruotsia ja englantia on mielestäni verrattain helppoa kehittää omatoimisesti ja vaivattomasti esimerkiksi opettelemalla ulkoa ruotsinkielisen musiikin lyriikoita tai katsomalla elokuvia ja sarjoja suomenkielisen tekstityksen sijaan englanninkielisellä tekstityksellä. Vieraskielinen äänikirja mille tahansa matkalle on niin ikään oiva tapa kehittää omaa kielipäätä, ja nykyisin on muutenkin tarjolla valtava määrä mobiilisovelluksia kieltenopiskeluun ja sanavaraston kartuttamiseen – täysin ilmaiseksi. Kaikki on kiinni omasta asenteesta ja motivaatiosta oppia uutta.

KIRJOITTAJA

Keudan merkonomin kaksoistutkinnosta valmistunut Vitali Rabotsev toimii esimiehenä isossa kansainvälisessä verkkokaupassa ja kehittää sivutoimisena yrittäjänä omaa käännöstoimistoaan. Rabotsev on opiskellut yhteensä seitsemää kieltä, ja hänellä on omien sanojensa mukaan ollut maailman parhaat opettajat peruskoulusta lähtien.

This article is from: