
6 minute read
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
from Tempus 1/2022
by SUKOL ry
Ammatillisen koulutuksen perustana on, että tutkinnon edellyttämää jo hankittua osaamista ei tarvitse uudelleen suorittaa ja arvioida.
HAASTATTELU LEENA HÄMÄLÄINEN
Advertisement
Elokuussa 2021 astui voimaan uusi Opetushallituksen määräys osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Samaan aikaan julkaistiin Opetushallituksen sivuilla määräykseen olennaisena osana liittyvät ohjeistukset: Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa ja Ammatillinen koulutus – osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ohje. Ohjeista huolimatta monet ammatillisen toisen asteen kieltenopettajat tuskailevat epätietoisina, miten ja milloin pitäisi toimia, jotta prosessi ja sen lopputulos olisi määräysten mukainen ja toimiva sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta. Haastattelin Anni-Maaria Koivunporrasta, joka toimii Tredussa yhteisten tutkinnon osien koulutuspäällikkönä.
Voitko aluksi lyhyesti määritellä tunnistamisen ja tunnustamisen välisen eron?
Tunnistaminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen kartoittamista asiakirjojen eli toimivaltaisen viranomaisen antaman todistuksen ja muiden selvitysten perusteella. Tunnustaminen on sitä, kun opiskelija on aiemmin suorittanut vastaavansisältöisen opinnon, josta on arvosana, ja tämä suoritus liitetään osaksi suoritettavaa tutkintoa. Yhteisten tutkinnon osien kuten vieraan kielen ja toisen kotimaisen kohdalla tämä tarkoittaa numeroarvosanaa.
Tunnustaminen voidaan tehdä vain kokonaiseen osaalueeseen. Vieraan kielen osa-alue voidaan siis tunnustaa vain, jos aiemmat opinnot kattavat kolmen osaamispisteen kokonaisuuden. Jos aiemmat opinnot ovat olleet suppeampia eli jos opiskelija on suorittanut esimerkiksi vain kaksi lukiokurssia, opiskelijan tulee täydentää osaamistaan puuttuvin osin. Tunnustamisohjeen liitteessä näkyy, miten aiemmat lukion kurssimäärät tai perustutkinto-opintojen pisteet kattavat nykyiset tavoitevaatimukset.
Määräyksessä puhutaan myös opintoihin sisällyttämisestä – mitä se tarkoittaa?
Sisällyttäminen tarkoittaa, että aiemman todistuksen suoritus siirretään suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa. Se ei sisällä minkäänlaista arviointia, eli sen voi tehdä kuka tahansa oppilaitoksessa. Edellytyksenä on, että aiempi suoritus on tehty edelleen voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaan, esimerkiksi LOPS2003:n tai sitä tuoreempien mukaan tai 2018 voimaan tulleiden ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaan.
Entä jos opiskelijan aiemmista opinnoista on jo aikaa?
Mitään aikarajaa ei ole. Oleellista on, että aiempien opintojen sisällöt eli osaaminen vastaa nyt suoritettavan tutkinnon tavoitteita ja että osaaminen on edelleen olemassa. Tämä on osaamisen tunnustamista arvioimalla ja vaatii siis aina kelpoisen arvioijan (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta 986/1998, §14).
Joskus aiemmin saaduissa todistuksissa ei ole arvosanaa, jonka voisi muuntaa viisiportaiselle asteikolle. Miten tulisi toimia?
Tässä tapauksessa opiskelija voidaan ohjata suoraan osaamisen osoittamiseen, jotta saadaan määritettyä arvosana. Opiskelijan kanssa on syytä käydä ohjauskeskustelu, jossa käydään läpi osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, jotta opiskelija voi arvioida, tarvitseeko hänen vielä hankkia osaamista jonkin tietyn arvosanan saavuttamiseksi. Opiskelijaa ei kuitenkaan automaattisesti ohjata hankkimaan osaamista.
Mitä yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tunnustaminen koskee?
Tunnustaminen on mahdollista sekä pakollisiin että valinnaisiin osa-alueisiin. Kun aiemmat suoritukset on tehty voimassa olevien perusteiden mukaan, pakolliset YTO-opinnot on koulutuksen järjestäjän tunnustettava. Opiskelija ei voi tätä itse päättää. Valinnaisten kohdalla sen sijaan hän saa itse päättää, tunnustetaanko vai ei. Jos aiemmat suoritukset eivät ole voimassa olevien perusteiden mukaisia, tunnustaminen tehdään täysin HOKSin mukaan.
Jos opiskelija haluaa kuitenkin suorittaa kieliopintoja aiemmista opinnoista huolimatta, onko se mahdollista?
Osaamisen tunnustaminen tehdään aina alkuperäisellä arvosanalla, joka on tarvittaessa muunnettu nykyiselle asteikolle. Osaamisen tunnustamisen kautta saatua arvosanaa opiskelijalla on oikeus korottaa. Koulutuksen järjestäjä päättää siitä, miten se mahdollistaa osaamisen tunnustamisen saaneen opiskelijan osallistumisen opetukseen tai arvosanan korottamiseen.
Miten aikaisemmin saatua arvosanaa voi korottaa?
Korottaminen tapahtuu samoilla periaatteilla kuin opintojen aikana suoritetun arvosanan korottaminen. Oppilaitoksella tulee olla selkeä linjaus siihen, miten korottaminen kullakin osaalueella suoritetaan opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi.
Perustutkintoon kuuluu kolmen osaamispisteen verran vieraan kielen opintoja. Voiko vieras kieli olla jokin muu kuin englanti?
Osa-alue on nimeltään vieras kieli, sitä ei ole asetuksessa ammatillisessa koulutuksesta (A 673/2017) tai tutkinnon perusteissa sen tarkemmin määritetty. Se voi olla muukin kuin englanti, jos oppilaitoksessa on kelpoinen arvioija. Pakollisen vieraan kielen opetusta annetaan useimmissa oppilaitoksissa vain englannissa.
Entä toisen kotimaisen kielen tilanne? Kaikilla opiskelijoilla ei ole lainkaan ruotsin opintoja pohjalla.
Jos jokin osaamistavoite on opiskelijalle kohtuuton esimerkiksi koulutustaustan vuoksi, voidaan tutkinnon perusteista siltä osin poiketa. Päätöksen poikkeamisesta tekee koulutuksen järjestäjä. Tämä ei kuitenkaan ole automaatio, vaan se edellyttää HOKSaamista eli keskustelua opiskelijan kanssa. Poikkeaminen ei ole sama asia kuin aikoinaan vapautus. Kun poiketaan osaamistavoitteista, suoritetaan niiden tilalla samasta tutkinnon osasta jotain muuta, jotta tutkinnon osan osaamispistemäärä säilyy muuttumattomana.
Oppilaitos voi myös tarjota esimerkiksi opiskeluvalmiuksia tukevissa opinnoissa alkeisruotsia, jotta opiskelija voi myöhemmin suorittaa pakollisen YTO-ruotsin.
Voiko opiskelija enää suorittaa tai sisällyttää aiemmista opinnoista useamman vieraan kielen opintoja?
Kyllä voi. Yhteisiin tutkinnon osiin kuuluu 9 osaamispistettä valinnaisia opintoja, jotka voivat olla vaikka kaikki kieliopintoja. Tämä riippuu tietenkin koulutuksen järjestäjän tarjonnasta tai aiemmista opinnoista. Samoin valinnaisiin tutkinnon osiin voi sisällyttää aiemmin suoritettuja opintoja korkeintaan 25 osaamispisteen verran.
Entä jos kieliopinnot eivät tukitoimista huolimatta suju ja hyväksytty tavoitetaso jää saavuttamatta – jääkö tutkinto suorittamatta?
Ei jää. Jos taustalla on oppimisen vaikeutta, osaamisen arviointia voidaan mukauttaa. Oleellista on, että tarve todetaan ja päätös tehdään osaamisen hankkimisen aikana, ei vasta arvioitaessa. Ennen mukautuspäätöstä opiskelijalle tulee tarjota ja toteuttaa tukiopetusta. Päätöksen tekee koulutuksen järjestäjä, mutta opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa on kuultava asiassa. Jos taas syynä on aiempi koulutustausta, voidaan pakollisesta vieraasta kielestäkin poiketa, jolloin opiskelija usein omassa oppilaitoksessani suorittaa alkeisenglantia.
Opiskelijan aiemmat kieliopinnot on tehty ulkomailla – voiko niitä tunnustaa?
Jos ei voida varmistua sisältöjen vastaavuudesta, ei osaamisen tunnustamista voi tehdä. Tällöin opiskelija voidaan kuitenkin ohjata suoraan osaamisen osoittamiseen. Valinnaisten kohdalla on hyvä huomata, että sisältöjen vertailua ei tarvitse tehdä. Sinne voidaan tunnustaa osaamista, jos se on ajantasaista. Tällöin oppilaitoksella tulee olla nimettynä ja kooditettuna Koski-järjestelmää varten myös sellainen valinnainen, jonka osaamistavoiteita ei ole määritelty.
Opiskelijalla voi olla kieliosaamista ilman todistuksiakin esimerkiksi muun taustasyyn vuoksi. Miten osaaminen silloin todetaan?
Jälleen ohjataan opiskelija suoraan osaamisen osoittamiseen. Oppilaitoksella tulee olla yhteinen, etukäteen sovittu toimintatapa. Osaaminen tulee osoittaa samassa laajuudessa kuin osaamisen hankkimisen päätteeksikin. Tärkeää on dokumentoida osaamisen osoittaminen mahdollista arvioinnin tarkistus- tai oikaisupyyntöä varten.
Opetushallituksen ohjeessa mainitaan koulutuksen järjestäjän laatima osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma. Koskeeko se myös yhteisiä tutkinnon osia?
Tämä koskee yhteisiä tutkinnon osia ihan samalla tavalla kuin ammatillisia tutkinnon osiakin. Tämä on yksi tärkeimmistä työkaluista oppilaitoksessa. Siinä on syytä määritellä myös se, miten yhteisten tutkinnon osien osaaminen voidaan osoittaa näytössä, millaista suunnittelua se vaatii, ja kuka arvioi.
Prosessi on monitahoinen ja edellyttää opettajan toimia monessa kohtaa. Kyse on toisaalta opiskelijan oikeuksista ja toisaalta opettajan velvoitteista.
Mitä antaisit neuvoksi, että edellä kuvattu prosessi toimisi läpinäkyvästi, oikeudenmukaisesti ja luotettavasti?
Prosessi on syytä tuntea hyvin. OPH järjestää koulutusta ja webinaareja, ja niihin on hyvä osallistua ainakin muutaman henkilön oppilaitoksesta. Prosessi täytyy kuvata osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa, ja vastuuhenkilöt tulee nimetä ja perehdyttää asiaan. Tärkeää on, että suuremmissa oppilaitoksissa, joissa toimijoita on useita, kaikilla on sama tieto ja osaaminen. Opiskelijoille prosessista ja periaatteista tiedottaminen – ja YTO-aineista ylipäätään – on myös ensiarvoisen tärkeää.