Tutkimustietoa
Koonnut: Maria Sihvola
Raskauteen, synnytykseen ja selkärankaleikkaukseen liittyy usein ummetus – kipulääkkeen valinnalla merkitystä
Kuva: Freepik
LÄÄKETIETEEN LISENSIAATTI Moona Kurosen väitöstutkimus osoitti umme-
tuksen olevan yleinen vaiva selkärankaleikkauksen sekä raskauden ja synnytyksen yhteydessä. Opioidilääkityksen aiheuttamaa ummetusta voitiin osin ehkäistä käyttämällä leikkauksenjälkeisen kivun hoitoon oksikodonin ja naloksonin yh-
distelmää. Ummetuksen ehkäisy ja hoito on tärkeää myös toipumisen kannalta. Tulosten mukaan ummetus on naisilla raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen 2–3 kertaa yleisempää kuin muulloin. Synnytyksen jälkeisen kivun hoidossa lyhytkestoinen opioidilääkitys ei vaikuttanut suolen toimintaan, ja suolen toiminta palautui muutamassa viikossa synnytyksen jälkeen. Ummetus on yleinen, mutta usein vaiettu suolen toimintahäiriö. Väestötasolla siitä kärsii 18 prosenttia miehistä ja 32 prosenttia naisista. Ummetuksen riskiä lisäävät ikä, niukka nesteen nauttiminen, vähäinen liikunta ja tietyt lääkkeet, kuten opioidikipulääkkeet ja rautavalmisteet, sekä tietyt sairaudet. Opioidit aiheuttavat ummetusta sitoutumalla reseptoreihinsa suolen seinämässä ja hidastamalla näin suolen toimintaa. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin um-
metusta selkärankaleikkauspotilailla sekä raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Molemmilla ryhmillä on kohonnut riski ummetukselle, ja molemmilla ummetus voi myös huonontaa merkittävästi elämänlaatua. Selkäleikkauspotilaalla ummetuksen vaatima ponnistaminen voimistaa leikkausalueen kipua, joka voi johtaa ummetuksen vaikeutumiseen, jos ulostaminen alkaa pelottaa. Synnytyksen jälkeen ilmenevä ummetus rasittaa äitiä, juuri kun hänellä olisi halu keskittyä mahdollisimman hyvin vastasyntyneen hoitoon. Osa selkärankaleikkausta odottavista potilaista ja lähes kaikki leikatut potilaat tarvitsevat opioidiryhmän lääkkeitä kivun hoitoon. Tutkimuksessa selvitettiin opioidien aiheuttaman ummetuksen yleisyyttä leikatuilla potilailla, joilla oli opioidilääkitys jo ennen leikkausta, sekä niillä, joilla ei sitä ollut.
Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla NOIN 40 PROSENTILLA 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna. Move!-mittaustuloksissa on paljon alueellista vaihtelua. Vuoden 2021 varusmiesten kestävyyskunto on mittaushistorian toiseksi huonoin. Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten varusmiesten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut. Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset toteutettiin 5.- ja 8.-luokkalaisille oppilaille syksyllä 2021 osana peruskoulujen liikunnanopetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Move!-järjestelmän lähtökohtana on kannustaa ja tukea 18
Hyvä Selkä 1/2022
oppilaita huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystä. Valtakunnallisessa tiedonkeruussa raportoitiin yli 107 000 oppilaan mittaustulokset. Syksyn 2021 Move!-mittaustulosten perusteella noin 40 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla. Tuloksissa on kuitenkin paljon alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset ovat sekä 5.- että 8.-luokkalaisissa valtakunnallisia tuloksia parempia, kun Lapin, Kainuun ja Satakunnan tulokset ovat koko maan tuloksia heikompia. Kestävyyskunto on heikentynyt edelleen 8.-luokkalaisilla, mutta 5.-luokkalaisilla kestävyyskunnon lasku näytti pysähtyneen. Lihaskunnon osalta erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna sekä 5.- että
8.-luokkalaisilla oppilailla. Sen sijaan liikkuvuus, erityisesti pojilla, on parantunut hieman viime vuoteen verrattuna. Tyttöjen liikkuvuus on kuitenkin edelleen selkeästi poikia parempi. Noin neljännes 8.-luokkalaisista pojista (yli 6 000 poikaa) ei saa suoristettua selkää täysistunnassa ja noin 15 % (yli 3 500 poikaa) ei onnistu kyykistyksessä. Varusmiesten kuntotestit suoritettiin saapumiserittäin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa 2021. Tulokset (lähes 20 000 hlöä) kuvaavat melko kattavasti keskimäärin 19-vuotiaan nuoren miehen kuntotasoa. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneiden naisten tuloksia ei ole raportoitu säännöllisesti, koska kyseinen valikoitunut otos ei edusta väestötasoa. Varusmiesten kuntotesteillä arvioidaan kestävyyttä ja lihaskuntoa. Lisäksi testien yhteydessä mitataan kehon pituus ja paino.
