3 minute read

Usein kysyttyä selkäkivusta

Jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee selkäkipua elämänsä aikana. Selkäoireet ovat myös yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin. Kokosimme yhteen usein kysyttyjä kysymyksiä selkäkivusta. Niihin vastasi Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola.

1. Millaisia selkäoireita suomalaisilla yleisimmin on?

Advertisement

Suurin osa, jopa 90 % selkäkivusta on ns. epäspesifiä eli hyvälaatuista selkäkipua, joka paranee tavallisesti itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Kyseessä on siis selän hyvälaatuinen ja ohimenevä kiputila, joka ei johdu selkäsairaudesta.

Hyvin tyypillinen esimerkki hyvälaatuisesta selkäkivusta on ns. noidannuoli. Noidannuoli on voimakas suojareaktio, lihaskramppi, joka aiheuttaa tavallisesti äkillisen ja kovan kivun alaselkään. Mikään ei kuitenkaan mene selässä rikki. Vaiva korjaantuu lyhytkestoisella levolla ja liikkeellä. Toinen erittäin tyypillinen selän kiputila on iskias. Sille on ominaista, että kipu heijastuu alaselästä pakaraan ja edelleen alaraajaan. Iskiasoireita kokee elämänsä aikana noin 40 prosenttia suomalaisista.

2. Mistä selkäkivut tavallisesti johtuvat?

Perimällä on vahva vaikutus selkäkipujen ilmaantuvuuteen. Yksittäisten geenien osuus on kuitenkin hyvin pieni, eikä yhtä selkäkipua aiheuttavaa tai sille altistavaa geeniä ole olemassa. Selkäkivun riskiä lisäävät monet elintapatekijät, kuten tupakointi ja ylipaino. Säännöllinen vapaa-ajan liikunta sen sijaan vähentää selkäkivun riskiä. Unihäiriöt sekä psykososiaaliset tekijät, kuten masennus, ahdistus ja asioiden katastrofointi, lisäävät etenkin selkäkivun pitkittymisen riskiä. Selkäkipu onkin usein monien eri tekijöiden summa.

3. Vaikuttaako ikääntyminen selkään ja mahdollisiin selkäkipuihin?

Ikääntyminen aiheuttaa erilaisia kulumaja rappeumamuutoksia kehon eri rakenteissa ja kudoksissa. Tällaiset muutokset ovat luonnollinen osa ikääntymisprosessia ja niin käy myös selän rakenteille.

Ikääntyessä selän kulumamuutokset lisääntyvät, mutta ikääntyminen ei ole tutkimusnäytön mukaan yhteydessä selkäkipujen lisääntymiseen. Suurin osa selän ikääntymisen liittyvistä kulumamuutoksista onkin täysin oireettomia. Selän kulumamuutoksia nähdään magneettikuvissa myös täysin oireettomilla sekä hyvin nuorilla henkilöillä.

4. Miten yleisimpiä selkäkipuja hoidetaan?

Suurin osa selkäkivusta paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Kipua voi lievittää tavallisilla kipulääkkeillä tai kylmä- tai lämpöhoidolla. Tärkeää olisi välttää varsinaista vuodelepoa ja pyrkiä liikuskelemaan kevyesti kivusta huolimatta. Vuodelepo ei tavallisesti lievitä kipua eikä edistä selkäkivusta toipumista. Sen sijaan kevyt aktiivisuus ja rasituksen jaksottaminen niin, että rasitus- ja lepojaksot vuorottelevat, yleensä helpottaa oireita ja edistää toipumista. On siis tärkeää pysyä aktiivisena arjessa kivusta huolimatta. Joskus voimakas kipu voi kuitenkin vaatia alussa lyhytkestoista lepoa, jolloin selän erilaisista rentoutus- ja lepoasennoista voi olla hyötyä.

Alkuun kannattaa myös liikkua lyhyempiä jaksoja kerrallaan ja mieluummin useamman kerran päivässä. Kävelyä ja muuta liikettä tulee myös arkisten askareiden yhteydessä eli hyötyliikunta on hyvä tapa edistää selän toipumista ja ylläpitää toimintakykyä. Liikkumisen määrää ja kestoa on hyvä lisätä asteittain. Lisäksi on syytä muistaa, että jos ei ole tottunut liikkumaan, on täysin normaalia, että lihakset voivat kipeytyä liikunnan aloittamisesta tai esimerkiksi uusista fysioterapeutin ohjeistamista harjoitteista. Tällainen harjoitteluun liittyvä kipu ei ole kuitenkaan merkki sen haitallisuudesta.

5. Miten selkäkipuja voi ennaltaehkäistä?

Selän terveyttä voi edistää omilla elintavoilla. Selkäkivun ehkäisyssä ja sen hoidossa keskeistä ovat perusterveet elintavat, kuten monipuolinen terveellinen ravinto, ylipainon välttäminen, tupakoimattomuus, säännöllinen liikunta ja riittävä uni. Myös henkinen hyvinvointi on tärkeä osa kiputilojen ehkäisemistä ja niistä toipumista. Stressi, alakuloisuus ja uniongelmat lisäävät kipuherkkyyttä ja heikentävät kivun sietämistä ja altistavat näin myös kiputilojen pitkittymiselle.

Lisää tietoa selästä ja sen itsehoidosta löydät Selkäkanava.fi-sivustolta.

This article is from: