Hyvä Selkä 1/2022

Liikuntaneuvonnan suositukset – liikunnallisesta elämäntavasta uusi normaali

Selän terveyttä edistävä lehti

1/2022

Emilia Vuorisalmi:

Liike kuin liike on lääke, kun se on itselle mieleistä

Nauti talviliikunnasta

Ahdistus ja masennus tavallisia pitkäaikaisessa kivussa

10

MYYTTI SELKÄ-Ä KIVUST A

Liikkuva selkä kantaa kauas!

Best in Test – Tutkimuksissa TEMPUR valittiin parhaaksi PARAS LAATU

PARAS SELÄLLE

PARHAIMMAT YLEISARVOSANAT

ENITEN SUOSITELTU

TYYTYVÄISIMMÄT KÄYTTÄJÄT

Like no other

Tilaa uusi kuvasto, jossa nukkumisergonomiainfoa ja käyttäjäkokemuksia www.tempur.fi

TALVIALE - taju kankaalle Tempurilla!

SÄNKYTARJOUS TONNI POIS TEMPUR North Box -parivuoteista 160x200 cm (esim. norm 5870€) nyt 4870€ ja sinkkusängyt -500€.

Best In Test • • • • • •

Paras laatu Paras selälle Parhaimmat yleisarvosanat Eniten suositeltu Paras viestintä Kärkisijat myös designissa, allergikoille sopivuudessa ja mallivalikoimassa

*lähde Taloustutkimus 2019

Ostamalla Tempuria tuet Selkäliiton toimintaa!

TYYNYTARJOUS TEMPUR SONATA -tyyny etuhintaan -20€ Lisäksi kaupan päälle TAJU KANKAALLE – nuku ja palaudu paremmin verkkovalmennus!

Valmentajana mm. ammattinyrkkeilyn maailmanmestari Eva Wahlström! Arvo 19,90 €

Varaa itsellesi aika yksityisesittelyyn Tempur Brand Storeen!

Varaa aika yksityiseen nukkumisergonomian kartoitukseen lähimmästä Brand Storesta www.sleepcenter.fi /varaa-aika

Varauskoodi: SELKÄLIITTO Kaikille ajanvaraajille lahja. Voimme tehdä kartoituksen sinulle sopivista tuotteista myös verkkosivujemme chatin välityksellä!

Tempur Brand Store

Paras palvelu koulutetulta nukkumisergonomian asiantuntija -myyjältä. Katso sleepcenter.fi ja nukkumisergonomia.fi

ESPOO Iso Omena • ESPOO Sello • HELSINKI Eerikinkatu 6 • HELSINKI Helsinki Outlet • HELSINKI Kaari • HELSINKI Tripla • HYVINKÄÄ Willa JOENSUU Kauppakatu 23a • JÄRVENPÄÄ Sibeliuksenkatu 18-20 • KUOPIO Matkus • LEMPÄÄLÄ Ideapark • PORI Puuvilla • RAISIO Mylly TAMPERE Koskikeskus • TURKU Eerikinkatu 9 • VANTAA Jumbo • VANTAA Tikkuri • sleepcenter.fi • tempur.fi

Pääkirjoitus Marjo Rinne

Kokemustiedosta tukea

K

okemustieto on ikivanha tiedonlaji, myös monissa terveyteen ja sairauteen liittyvissä asioissa. Virallisessa terveydenhuoltojärjestelmässä käytettyjen hoito- ja kuntoutusmenetelmien edellytetään pohjautuvan näyttöön perustuvaan tieteelliseen tietoon. Nykyisin kuitenkin kokemustiedon merkitys on tunnistettu ja tunnustettu yhtenä tieteellisen tiedon ja hyvien käytäntöjen muodostamisen lähteenä.

Myös vertaiskokemustietoa on alettu käyttää asiantuntijatietoa täydentävänä tietona.

Omakohtainen kokemus varsinkin pitkäaikaissairauden kanssa elämisestä, ymmärrys sairastumisen vaikutuksista toimintakykyyn ja selviytymisestä arjessa tai työelämässä on tietoa, jota ei voi suoraan korvata muilla tiedon lajeilla. Esimerkiksi pitkittyneen selkäkivun tiedetään aiheuttavan pelkoa ja ahdistusta, rajoittavan osallistumista ja yhteydenpitoa muihin ihmisiin. Monesti tilannetta helpottaa, kun voi jutella luottamuksellisesti toisen, saman tilanteen kokeneen vertaisen kanssa.

Vertaistuki lisää ja vahvistaa ihmisen psyykkisiä voimavaroja, auttaa löytämään selviytymiskeinoja ja tukee sopeutumista sel-

käsairauteen. Vaikeiden kokemusten kääntäminen vahvuudeksi sekä toipumis- ja selviytymiskokemusten painottaminen ovatkin vertaistukitoiminnan ytimessä.

Selkäliitto on kouluttanut paikallisten selkäyhdistysten toimijoita vapaaehtoisiksi vertaistukihenkilöiksi jo usean vuoden ajan. Korona-aikana kokoontumisrajoitukset valitettavasti heikensivät vertaistukitoiminnan toteuttamista. Siksi Selkäliitossakin alettiin suunnitella ja kehittää vertaistukiryhmien uudenlaista toimintamuotoa, jossa vertaistuki voisi toteutua etäyhteyksillä verkkoympäristössä. Sen myötä pystyttäisiin parantamaan yhdenvertaisuutta, tekemään yhteydenottaminen helpoksi sekä lisäämään maantieteellistä saavutettavuutta. Lisäksi jo aiemmin oli havaittu tarve kehittää nuorille selkäoireisille sopivaa verkkovertaistukitoimintaa.

Toimintamuodon kehittäminen pääsee alkamaan rahoituksen vahvistuttua alkuvuodesta.

Vertaistukitoiminnan lisäksi kansanterveysjärjestöt tarjoavat omahoidon tueksi matalan kynnyksen tietoa, tukea ja toimintaa. Kaikki nämä edistävät ihmisten hyvinvointia, terveyttä sekä osallisuutta. Tulevina vuosina sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen myötä hyvinvointialueet ja kunnat myös hyötyvät kehittämistyössään yhteistyöstä järjestöjen kanssa.

Marjo Rinne puheenjohtaja

Hyvä Selkä 1/2022

3

Sisältö 1/2022 3

Pääkirjoitus

6

Mielen jumit tuntuvat selässä

10

Ahdistus ja masennus kivussa

12

10 myyttiä selkäkivusta

14

Usein kysyttyä selkäkivusta

16

Nauti talviliikunnasta

18

Tutkimustietoa

23

Arkiliikunta on järkiliikuntaa

24

Sinustako vapaaehtoinen?

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri

9 15

16-17 HYVÄ SELKÄ - SELKÄLIITTO RY:N JÄSENLEHTI Julkaisija Selkäliitto ry Toimitus päätoimittaja Marjo Rinne toimituspäällikkö Kirsi Töyrylä-Aapio toimitussihteeri Pia Bilund 33. vuosikerta ISSN 2323-9484 Aikakausmedian jäsen

Taitto Eepinen Oy Jauri Varvikko Paino PunaMusta Kannen kuva Marica Rosengård Keskiaukeaman kuvat Ferry Design Agency

Ilmestymispäivät 2022 1/2022 21.1.

2/2022 22.4.

3/2022 2.9.

4/2022 25.11.

Tilaukset ja jäsenasiat selkaliitto@selkaliitto.fi puh. 09 605 918 www.selkaliitto.fi Vuosikerta 33 €

HIILIN E

4

Hyvä Selkä 1/2022

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä edusta Hyvä Selkä -lehden tai Selkäliiton kantaa.

Aineistot seuraavaan lehteen 21.3.2022 mennessä lehden toimitukseen hyvaselka@selkaliitto.fi.

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

MITÄ NYT?

Yli miljoona käyntiä Eerikinkatu 16 A 2, 00100 Helsinki puh. 09-605918, selkaliitto@selkaliitto.fi www.selkaliitto.fi

Selkäkanava-sivustollamme oli vuonna 2021 huikeat yli 1,1 miljoonaa käyntiä.

Katso lisää viime vuoden verkkosivu- ja somelukuja sivulta 9.

Hallitus 2022 Marjo Rinne (pj) Arvo Autio Sirpa Heikkinen Pirjo Karlsson Petri Kaunisto Olli Kyläkangas Leena Kämppi Jan-Erik Nikkola Kari Rantavalli Marjatta Savolainen Leila Tarna

SELKÄKANAVA.FI 1 139 137 käyntiä vuonna 2021

Juttuäänestys Toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio 040 730 2150 kirsi.toyryla@selkaliitto.fi Tiedottaja Pia Bilund 045 121 8920 pia.bilund@selkaliitto.fi Selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola 050 465 7884 maria.sihvola@selkaliitto.fi

Vuoden 2021 viimeisen Hyvä Selkä -lehden suosituin juttu oli Lantion alueen kiputilat voivat olla monisyisiä. Arvoimme juttuäänestykseen osallistuneiden kesken Selkäliiton tuubihuiveja. Palkinnot on postitettu voittajille. Lämmin kiitos äänestykseen osallistuneille!

Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu?

Liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen 040 553 1941 hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

Lähetä jutun otsikko tai sivunumero ja yhteystietosi sähköpostilla hyvaselka@selkaliitto.fi tai täytä lomake nettisivuillamme selkakanava.fi /lehden-paras-juttu. Kerro halutessasi myös mahdolliset perustelut, miksi valitsit kyseisen jutun. Arvomme vastaajien kesken pieniä tuotepalkintoja.

Toimistosihteeri Jaana Martinkauppi 09 605 918 (ti ja to klo 10-14) selkaliitto@selkaliitto.fi

Anna palautetta Mitä tykkäsit lehdestä? Onko sinulla juttutoiveita?

Anna palautetta sähköpostitse, nettisivujen lomakkeella tai sosiaalisessa mediassa. Somessa merkitse palautteesi #hyväselkä.

Hyvä Selkä 1/2022

5

Mielen jumit tuntuvat selässä Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Marica Rosengård ja Emilia Vuorisalmi

Sosiaalisesta mediastakin tuttu lääkäri Emilia Vuorisalmi haluaa edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Emilian oma akilleen kantapää on selkä, joka oireili, koska hän ei voinut henkisesti hyvin. Kuuntelemalla sisäistä ääntä ja tekemällä itselle mieluisia asioita selkä voi olla kivuton.

AINA AHKERASTI LIIKKUNEEN ja nuorena pikajuoksua harrastaneen Emilia Vuorisalmen selkäoireili ensimmäisen kerran noin 16-vuotiaana, jolloin selkä myös kuvattiin. Varsinaisesti selkäkivut alkoivat vaivata häntä kolmekymppisenä.

– Koin tuolloin tunneburnoutin, kun mulla oli ollut paljon sydänsuruja. Selkäkivut olivat tosi pahat ja tuntui, ettei mitkään kipulääkkeet auta. Makasin piikkimatolla öisin ja mietin, että kuolen näiden kipujeni kanssa.

Lääkärin vastaanotolla selkä tutkittiin ja magneettikuvattiin. Lääkäri sanoi, että Emilia ei enää todennäköisesti pysty urheilemaan ja hänen pitää elää kipujen kanssa.

– Lääkäri sanoi just niin kuin ei saisi potilaalle sanoa. Suurimmalla osalla meistä on muutoksia selässä, jos meidät kuvataan, mutta ne ovat kuitenkin oireettomia. Kuvan vangiksi ei missään nimessä pidä jäädä.

Kun selkäkivut olivat pahimmillaan, Emilia ei pystynyt edes joogaamaan, sillä staattinen liike sattui liikaa. Hieronta, jopa kosketus teki pahaa. Ja normaalisti hyvää tehnyt avantokin veti selkää vain enemmän jumiin.

– Kun tilanne on päässyt näin pahaksi, sitä on lähdettävä avaamaan tosi pehmeästi. Kun lihassolut ovat olleet pitkään jumissa, aiheutat kehoon lisää stressiä kosketuksella tai kylmällä vedellä, ja se lisää kipua. Silloin jumien avaaminen lähtee sisempää.

Emilialla jumit vaikuttivat arkeen paljon. Hän ei nukkunut hyvin, tuli paniikkioireilua ja noidannuoli. Myös pinna oli kireämpänä ja jaksaminen koetuksella.

– Tuntui kuin olisi ollut eri ihminen, ja niin tavallaan olinkin. Meillä jokaisella 6

Hyvä Selkä 1/2022

on oma akilleen kantapää ja mulla se on selkä, joka oireili helposti.

Emilian selkäkivut ovat yleensä aktivoituneet syksyisin. Kipu on solumuistissa. Viime syksy oli ensimmäinen syksy, kun Emilia ei kertaakaan käynyt hoidettavana selän takia.

Pitkittynyt stressireaktio Emilia ei ole selän asiantuntija eikä lääkärinä hoida paljon selkäpotilaita, mutta hänestä on kiinnostavaa havainnoida asiaa omasta kokemuksestaan.

Kuvan vangiksi ei missään nimessä pidä jäädä.”

– Kun nyt katson taaksepäin, mulla oli kehossa tosi voimakas, pitkittynyt stressireaktio. Olin jäänyt ruminoimaan ajatusteni kanssa eli olin omilla huoliajatuksillani aiheuttanut stressireaktion, joka aiheutti sen, että hengitys oli pinnallista, eikä pallea liikkunut normaalisti. Pikkuhiljaa se alkoi heijastua selkään, sekä ylä- että alaselkä oli jumissa. Ravasin fysioterapeutilla, osteopaatilla ja kiropraktikolla.

Se auttoi, mutta vain hetkeksi.

Emilian alitajuntaa kuormitti se, ettei kuunnellut omaa sisäistä ääntään. Hän ei tehnyt niitä asioita, joita sydän sanoi, että pitäisi tehdä. Oli ison muutoksen aika.

– Aloin tehdä rohkeasti asioita, joista sain iloa, kuten puhujakeikkoja ja kirjoittaa, vaikka epäonnistumisen ja itsensä nolaamisen riski pelotti.

Toinen asia, joka vaikutti selkäkipuihin, oli turvallisuuden tunne – sen puuttuminen. Tuohon aikaan Emilian elämästä oli lähtenyt paljon perusturvapilareita, kuten parisuhde, perhe ja koti.

– Nämä asiat olisi hyvä huomioida hyvinvoinnin kokonaisuudessa ja miten omilla ajatuksilla vaikutetaan turvallisuuden tunteeseen. Jo asian tiedostaminen on tärkeää. Joo, on turvattomuutta, mutta monet asiat elämässä ovat hyvin, esimerkiksi on katto pään päällä. Asioiden käsitteleminen vapauttaa energiaa. Muutoin henkisestä jumista tulee vähitellen fyysinen oire ja se alkaa kroonistumaan.

Kehon tasapaino Emilian mukaan kaikki se, millä me vaikutamme kehon tasapainoon ja siihen, että meillä on sopivasti stressiä ja lepoa, vaikuttaa selkään.

– Säännöllinen ruokarytmi auttaa stressinhallinnassa. Kehon nestetasapaino vaikuttaa kipuihin ja nivelet tarvitsevat toimiakseen öljyä. Tutkimusten mukaan omegakolmosten lisääminen ruokavalioon ehkäisee kipuja.

Emilia kertoo, että hänellä selän jumit, esimerkiksi fasettilukko vaikuttaa vagushermon kautta sykevälivaihteluun ja edelleen uneen.

– Nukun huonommin, jos mun selkä napsahtaa jumiin. Sitten taas unenpuute jumittaa selkää enemmän.

Emilian vinkki onkin, että jumit kannattaa avata esimerkiksi ammattilaisen luona mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ettei tilanne pitkity ja vaikuta nukkumiseen.

– Mulle säännöllinen meditaatio on se, mikä pitää selän auki. Kaikilla meillä on stressiä välillä. Mun mielestä meditaatiota on selän hoidossa aliarvioitu. Jollekin

Emilia Vuorisalmi, 42 • Lääkäri, kirjailija ja motivaatiopuhuja. Tunnettu myös tv-kasvona ja näyttelijänä.

• Vuonna 2020 ilmestyneen Rakkaus haltuun -kirjan käännösoikeudet on myyty Puolaan, Saksaan, Slovakiaan ja Venäjälle.

• Harrastukset: tanssi, tennis ja laitepilates.

• Perheeseen kuuluu teini-ikäinen tytär ja 3-vuotias poika.

• Emilian ajatuksia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista voi seurata Instagramissa @docemilia.

Terveys 360 -podcastit löytyvät docemilia.com-sivuilta.

toiselle meditaatiota voi olla esimerkiksi metsään meneminen.

Kun selkäkipu iskee, Emilialla on kotikonsteja, tiettyjä suosikkivenytyksiä, jotka auttavat. Hän panostaa myös tyynyyn ja kenkiin, ylipäätään ennaltaehkäisyyn.

Nykyään kovat kivut ovat muisto menneisyydestä ja hän tuntee kiitollisuutta kehoaan kohtaan, joka tuntuu aamuisin kevyeltä ja levänneeltä.

– Oikein fiilistelen ja nautin siitä, ettei tarvitse niin paljon availla selkää. Ja heti jos selkä alkaa oireilla, kuuntelen sitä ja reagoin nopeasti. Teen muutamat avaavat liikkeet ja meditoin. Jos vaan jatkan kiirettä, selkä jumahtaa.

Liikkumalla keho auki Selkäkipujen ehkäisyssä ja niiden hoitamisessa auttavat monipuolinen liike ja liikunta. Emilia on löytänyt omat treenirutiininsa.

Jokainen selkäkipuinen on yksilö.”

– Tiistaisin on tanssitunti. Se on avaavaa ja monipuolista selälle, ja siinä on myös sosiaalinen puoli. Keskiviikkoisin mulla on tennis. Selkä tykkää tenniksen tuomista kierroista ja mieli sykkeen nostosta. Ja torstain laitepilates tekee hyvää kehon tukilihaksille. Tämä on hyvä kombo, josta mieli, keho ja erityisesti selkä kiittävät.

Toisinaan Emilia vetää kesken päivän 10 minuuttia kuntopyörällä ja venyttelee. Kävely on Emilialle tärkeää ja se tekee hyvää myös selälle. Hän pyrkii kävellessä aktivoimaan pakarat niin, että lihasketjuaktivaatio toimii, ja hän käyttää käsiä, jotta keholle tulee tasaisesti liikettä.

Kesäisin Emilia ui paljon ja talvisin hän tykkää hiihtää ja lasketella. Murtomaahiihto on Emiliasta oikein tehokas ja monipuolinen laji.

– Liike kuin liike on lääke, kun se on itselle mieleistä. Monet kiinalaiset lajit, kuten taiji, ovat helliä keholle ja ne myös avaavat kehoa. Vaikka ne näyttävät kevyiltä, ne ovat yllättävän tehokkaita harjoituksia.

Emilia kertoo, että silloin kun selkäjumit olivat pahimmillaan, hän liikkui ja söi ihan normaalisti. Mutta se ei auttanut kipuihin, koska hänellä oli syvät henkiset lukot.

– Kaikki liittyy kaikkeen. Ei voi nostaa yhtä asiaa ylitse muiden, uskon tasapainoon. Kun on henkisesti tasapainossa, kehokin pysyy auki. Olen itse kantapään kautta oppinut, että vaikka liikuin, söin ja lepäsin, se ei riittänyt, koska taustalla oli mielen blokkeja.

Emilia muistuttaa kuitenkin, että jokainen selkäkipuinen on yksilö, joten myös jokaisen kivun syy ja resepti paranemiseen on oma. Esimerkiksi joku ei nuku tarpeeksi, toinen ei kuuntele sisäistä ääntään, kolmannella on jokin pelkotila ja joku vain istuu liian pitkiä aikoja paikallaan.

– Minä en pysty istumaan kahdeksaa tuntia päivässä. Tiedostan sen ja olen aina ollut sellainen, että liikun, kyykin ja roikun paljon. Se on helppoa ja ilmaista.

Kipu on ystävämme Kuormitus on aina kumulatiivista. Jos on ollut pitkä päivä, silloin ei välttämättä kannata tehdä rankkaa treeniä.

➠ Hyvä Selkä 1/2022

7

➠ – Silloin mennään miinuksen puolelle.

Kuuntelen tosi paljon kehoa. Jos on rankempia aikoja, silloin vain kävelen tai teen muita palauttavia harjoitteita, pitkänkin aikaa.

Emilia on huomannut liikkuvansa paljon hormonikierron mukaan. Esimerkiksi keskikierrossa mieli tekee enemmän spurttailla. Emilista on ollut ihana huomata, että keho kestää sen.

– Kymmenen vuotta sitten pelkäsin kipua. On tärkeää päästä pois siitä ja ymmärtää, että kivulla on meille asiaa. Kipu on meidän ystävämme, joka tulee sanomaan, että muista nukkua enemmän, muista liikkua enemmän, muista hengittää.

Mielikuvaharjoituksilla voi muuttaa ”kipu on paha tyyppi” -ajattelua. Kun kipu on krooninen, on helppo luovuttaa.

Mutta Emilia kehottaa näkemään itsensä terveenä.

Liikun, kyykin ja roikun paljon.

Se on helppoa ja ilmaista.”

– Sulla on tavoite ja näet, miltä taas tuntuu, kun kipu on poissa. Hiljalleen mieli alkaa sitoutua siihen. Paljon kerrotaan juttuja ”olen selkäkipuinen, olen huono nukkuja, mulla on huonot geenit” ja ihminen alkaa uskoa siihen. Sen ei tarvitse olla niin, aivot ovat plastiset, muovautuvat. On tärkeä asettaa suunta ja sitten tehdä muutoksia sitä kohti.

Emilia sanoo olevansa hyvä esimerkki henkilöstä, jolle sanottiin, ettei hän voi enää harrastaa rakastamiaan lajeja.

– Mutta voin tehdä kaikkea. Magneettikuvissa selän tilanne on varmaan sama, mutta tasapainon löytymisen vuoksi olen kivuton.

Koti on palauttava paikka Emilia on koti-ihminen. Hän viihtyy hyvin kotona ja viettää mielellään aikaa lastensa kanssa. Hänestä koti on palauttavampi kuin loma.

– Asun meren ja metsän lähellä ja pääsen koska vaan uimaan ja metsään. Mulla on arjen luksusta, kun teen yrittäjä8

Hyvä Selkä 1/2022

EMILIAN LIIKUNTAVINKKI: Syväkyykky on helppo ja sopii kaikille. Kyykkyä voi tehdä missä ja milloin vain – omaa kehoa kuunnellen. Liikkuvuus paranee nopeasti ja se on palkitsevaa. Pyrin kyykkimään aina kun mahdollista, esimerkiksi kun olen lapsen kanssa puistossa. nä töitä ja voin ottaa iisejä hetkiä, jotka tuntuvat lomalta. En itse asiassa paljon arkea ja lomaa erittele, voin tehdä töitä viikonloppunakin. Ja pienen lapsen kanssa on pakostakin läsnä. Siinä tulee hyvin hetkiä, jotka vievät keskushermoston palautumisen tilaan.

Emilia puhuu myös hyvinvoinnin lisäämisestä kodin avulla.

– Viihtyvyyden lisääminen vaikuttaa myös meidän hermostoon. On tärkeää, että oma koti tuntuu siltä, että energia virtaa. Esimerkiksi jos jokin kohta kotona kerää mielettömiä kasoja, voi miettiä, onko jokin asia elämässä jumissa. Selkeä, hyvä olo tuntuu kehossakin.

Luovaa puoltaan Emilia on päässyt toteuttamaan suunnitellessaan sormuksia ja kynttilöitä.

– Se on mulle harrastusta. On kiva luoda ja varsinkin jonkun toisen kanssa. Vaalin sitä, että asiat eivät mene liian vakavaksi.

Lääkärin työn vastapainoksi on kiva miettiä kevyempiä asioita.

Emilia tekeekin enemmän omantyyppisiä töitä, eli puhujatöitä, vetää Terveys 360 -podcastia, ja parhaillaan hän hioo Rakkaus haltuun -kirjan kieliversioita kansainvälisille markkinoille.

Lisäksi Emilia on mukana terveysalan startup-yrityksessä, jossa kehitetään uudenlaista ratkaisua kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hän on toiminut neuvonantajana myös toisessa sovelluksessa, joka on jo julkaistu. Kaverisovellus.fi:n kautta voi etsiä kaveria vaikka urheilumatsiin, vertaistueksi tai oluelle. Sovelluksen tarkoituksena on kitkeä yksinäisyyttä.

– Kolmasosa ihmisistä kärsii yksinäi-

syydestä. Kun ei ole omaa laumaa ympärillä, voi kokea turvattomuutta, mikä voi oireilla myös selkäkipuna.

Emilia tykkää miettiä terveyttä eri kulmista. Jatkossa hän haluaa, että apua voisi saada yksinäisyyden tunteeseen.

– Syy voi olla sisäinen, esimerkiksi ihminen ei ole kosketuksissa itseensä. Minä harvoin tunnen itseni yksinäiseksi, vaikka olen yksin. Näiden molempien puolien tukeminen yksinäisyydessä kiinnostaa.

Hyvinvoinnin lähettiläs Lääkärin työssään Emilia hoitaa kaikkia potilaitaan kokonaisvaltaisesti. Samaa työtä hän tekee myös sosiaalisessa mediassa, jossa hän jakaa tietoa hyvinvoinnista DocEmilia-tilillään Instagramissa.

Hän haluaa inspiroida ja rohkaista ihmisiä terveempään elämään.

– Tällä hetkellä mun fokus lääkärinä on auttaa ihmisiä voimaan paremmin, ja auttaa siinä, ettei sairastuttaisi. Tavoitteena on lisätä yleisesti ja kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointia. Mun vinkit voi tukea tervehtymistä tai ennaltaehkäistä sairauksia.

Emilian mukaan lääkkeitä määrätään selkäkipuun hirveästi. Välillä lääkkeet voivat olla paikallaan, että noidankehä saadaan katkaistua. Hän itse pyrkii etsimään kivun juurisyytä, muuten mikään ei muutu.

– Koetan lääkärin ja hyvinvointilähettilään työssäni auttaa ja selvittää, mikä siellä juurella on, mistä kaikki on lähtenyt. Purkaa niitä kerroksia ja saada potilaan taas elinvoimaiseksi. 

Ajankohtaista

Koonnut: Pia Bilund

Uusia jäseniä hallitukseen –

Marjo Rinne jatkaa puheenjohtajana

UUTTA: Selkäkanava-podcast Vahva selkä - Selkäkanava podcast -sarjassa Selkäliiton toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio ja selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola keskustelevat

asiantuntijavieraiden kanssa selän hyvinvoinnin teemoista. Jaksoissa perehdytään elintapojen, kuten ravitsemuksen, liikunnan, palautumisen ja unen merkitykseen selän terveydelle sekä tarjotaan keinoja, miten jokainen voi omassa arjessaan edistää selän hyvinvointia.

Sarjan kaksi ensimmäistä jaksoa on julkaistu Spotifyssa. Linkit jaksoihin löytyvät myös Selkäkanavalta. Ensimmäisen jakson aiheena on kipu ja toisen ravitsemus. Lisää jaksoja julkaistaan alkuvuoden aikana. Pysy kuulolla!

SELKÄLIITON SYYSKOKOUS valitsi neljä uutta jäsentä hallitukseen vuosille 2022–2023. Valituiksi tulivat Arvo Autio (Tampereen Seudun Selkäyhdistys), Olli Kyläkangas (Tyrvään Seudun Selkäyhdistys), Jan-Erik Nikkola (Kyrönmaan Selkäyhdistys) ja Marjatta Savolainen (Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys). Jatkokaudelle erovuoroisista valittiin uudelleen Sirpa Heikkinen (Kymenlaakson Selkäyhdistys).

Kauttaan Selkäliiton hallituksessa ensi vuonna jatkavat Pirjo Karlsson (Heinolan Seudun Selkäyhdistys), Petri Kaunisto (Kuopion Selkäyhdistys), Leena Kämppi (Mikkelin Seudun Selkäyhdistys), Kari Rantavalli (Satakunnan Selkäyhdistys) ja Leila Tarna (Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset).

Syyskokous valitsi Marjo Rinteen puheenjohtajaksi jatkokaudelle vuosille 2022–2023. Hän on toiminut liiton puheenjohtajana vuodesta 2016.

– Järjestöt ovat olleet haastavassa tilanteessa korona-ajan vuoksi. Tulevan sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueet saattavat muuttaa tuki- ja liikuntaelimistön hoitoketjuja. Siksi Selkäliitonkin tulee palvella entistä enemmän jäsenistöään paikallisella kuin myös val-

Selkäpatsaan saivat Sirpa Heikkinen, Kirsi Töyrylä-Aapio ja Salli Huttunen.

takunnallisella tasolla monikanavaisesti sekä kehittää yhdistysten vertaistukija liikuntatoimintaa entistä enemmän.

Kiitän kokousedustajia saamastani luottamuksesta sekä mahdollisuudesta jatkaa Selkäliiton toiminnan kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä, Marjo Rinne totesi kiitospuheessaan.

Selkäliiton järjestöpäivä ja syyskokous pidettiin hybridikokouksena lauantaina 20.11.2021. Päivään osallistui 40 edustajaa 18 selkäyhdistyksestä.

Lämpimät onnittelut kaikille valituiksi tulleille!

Selkäpatsaita ansioituneille Päivän aikana jaettiin selkäpatsaita tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta selkäterveyden hyväksi. Selkäpatsaan saivat Kymeenlaakson Selkäyhdistyksen puheenjohtaja ja Selkäliiton hallituksen jäsen Sirpa Heikkinen, Selkäliiton toiminnanjohtaja Kirsi Töyrylä-Aapio ja Pääkaupunkiseudun selkäyhdistysten perustajajäsen Salli Huttunen.

Avainlukuja 2021 SELKÄKANAVA.FI

1 139 137 käyntiä

3 229 300 sivukatselua

SEURAAJAT SOMESSA Facebook Selkäkanava

31 357

Facebook Selkäliitto

3 287

Instagram Selkäkanava

3 788

Twitter Selkäliitto

1 719

Youtube-tilaajat

4 295

SELKÄLIITTO

Hyvä Selkä 1/2022

9

Asiantuntija-artikkeli

Ahdistus ja masennus kivussa Ahdistus ja masennus ovat tavallisia pitkäaikaisessa kivussa. Ne voivat vaikuttaa kipupotilaan kuntoutumiseen, joten psyykkiset tekijät on otettava huomioon kipua potevan hoidossa.

KIPU ON ELIMISTÖN vahva ja elintärkeä hälytyssignaali, joka kertoo joko kudosvaurion uhasta tai josta käytetään vastaavia sanoja kuin kudosvaurion yhteydessä. Kivussa keskushermosto aktivoituu pyrkien toimimaan tarkoituksenmukaisesti, jotta kudosvaurio estetään tai lisävauriosta vältytään. Lisäksi kipuun liittyy kivun viestintää, ns. kipukäyttäytymistä, joka vaihtelee yksilöllisesti määrältään ja laadultaan. Kivulias voi sanoin ja elkein viestittää kipuaan muille, hakeutua usein lääkärille tai vaatia päästä diagnostisiin tutkimuksiin.

Kipu ja mieli Pitkittyneeseen kipuun liittyy aina jonkin asteista stressaantumista. Lisäksi useimmilla pitkäaikaiskivuliailla on psyykkistä kuormittuneisuutta. Jos henkiset voimavarat ovat kipuun sopeutumiseen riittämättömät tai taustalla on työstämättömiä psyykkisiä haasteita,

”Ahdistus ja masennus ovat tavallisia pitkäaikaista kipua potevilla.”

10

Hyvä Selkä 1/2022

kuten traumaattisia kokemuksia tai ajankohtaisia vastoinkäymisiä muilla elämän alueilla, voi kehittyä psyykkistä oireilua.

Tavallisimmat kipuoireistoihin kytkeytyvät psyykkiset oireet ovat ahdistus ja masennus. Vaikka kansansuussa ahdistus ja masennus sekoittuvatkin, ne ovat kuitenkin varsin erilaisia olotiloja ja kokemuksia. Hieman yksinkertaistaen kivulias ihminen ahdistuu kipustressistä ja masentuu kivun aiheuttamista elämänmuutoksista ja menetyksistä.

Ihmisillä on hyvin erilaisia luonteenrakenteita ja sisäisiä kykyjä sopeutua kipusairauksiin.

Ahdistus on pelkoa ilman kohdetta Ahdistus on epämääräinen hälytyssignaali ja epämiellyttävä olotila, johon liittyy lihasjännitystä, levottomuutta ja keskittymisongelmia. Ahdistunut ihminen on hädissään ja huolestunut. Ahdistuksesta puuttuu ulkoinen uhka, eli se voidaan määritellä peloksi ilman kohdetta tai se ilmenee odotuksina tulevasta uhasta.

Ahdistusta potevat ihmiset voivat vetäytyä tilanteista, jotka ovat aiemmin ahdistaneet, jolloin puhutaan välttämiskäyttäytymisestä. Täytyy muistaa, että ainakin lievä ahdistus on elämään kuuluva normaalikin olotila, joka motivoi tarpeellisiin muutoksiin. Psykoterapioissa puhutaan signaaliahdistuksesta, jonka

”Hetkelliset masentumiset kuuluvat normaaleina olotiloina elämään.”

lähde on ihmiselle tiedostamaton, mutta kielii mahdollisesta jostain ratkaisemattomasta mielen konfliktista. Varsinainen ahdistuneisuushäiriö, kuten yleistynyt ahdistuneisuus, paniikkihäiriö, pakkooireisuus, traumaperäinen stressi, eroaa kehitysnormatiivisesta eli elämän kehitysvaiheisiin kuuluvasta sopeuttavasta pelosta tai ahdistuksesta liiallisena ja pitkäaikaisena, jolloin se on enemmän invalidisoiva kuin sopeuttava.

Kipuun liittyviä ahdistavia suhtautumisia ovat katastrofisointi, ylivalppaus ja kipuun liittyvän pelon välttely. Katastrofisointi tarkoittaa oletusta pahimmasta lopputuloksesta, katastrofioletuksesta.

Se liittyy tutkimusten mukaan korkeampaan koettuun kivun vaikeusasteeseen ja vammaisuuteen, ja on siten tärkeä psyykkinen mittari ja ennustava tekijä kroonista kipua sairastavien potilaiden hoidon ja kuntoutumisen suhteen.

Kivun aiheuttama ylivalppaus tarkoittaa lisääntynyttä kivun huomioimista ja heikentynyttä kykyä kääntää huomiota pois kipuun liittyvistä ärsykkeistä. Tutkimus on osoittanut selvän yhteyden ahdistustason ja kivun voimakkuuden välillä. Kipua tuottavien liikkeiden välttäminen eli kinesiofobia perustuu kivun tai uudelleen loukkaantumisen pelkoon.

Liikkumiseen liittyvä ylimääräinen pelko tai ahdistus on erityisen haitallista fyysisen kuntoutuksen kannalta, koska se estää optimaalisen fyysisen harjoittelun toteuttamisen.

Masentunut menettää mielenkiinnon Masennusta kuvastaa matala mieliala ja yleinen passivoituminen. Joskus masennukseen liittyy tuskaista levottomuut-

Asiantuntija-artikkeli

Kuva: Freepik

ta. Siihen sisältyy ajatuksiin, käyttäytymiseen, motivaatioon ja tunteisiin liittyviä muutoksia. Masennustutkijoiden mukaan masennusoireiston ytimessä on mielenkiinnon puute sekä mielihyvän menetys tilanteissa, jotka yleensä tuottavat iloa. Hetkelliset masentumiset kuuluvat normaaleina olotiloina elämään, muun muassa menetyksiin.

Masentunut mieliala voi olla oire jostakin mielialahäiriöstä, kuten varsinaisesta masennussairaudesta. Masennustilan vakavuutta luokitellaan yleensä lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Omissa itsearviontiin perustuvissa kyselykartoituksessamme jopa kahdella kolmasosalla kroonista kipua potevista kuntoutujista oli vähintään mielialan laskua, vajaalla viidenneksellä oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta.

”Liikkumiseen liittyvä ylimääräinen pelko tai ahdistus on erityisen haitallista fyysisen kuntoutuksen kannalta.” jen erilaiset taustatekijät, psyykkistenkin osatekijöiden suhteen.

Omissa pitkittäistutkimuksissamme liikkumisen pelon, ahdistuksen ja masennuksen yhteydet kipuun ja kipukuntoutustuloksiin erosivat toisistaan kroonista tuki- ja liikuntaelinkipua potevilla. Huomion arvoista oli, että ahdistus ennusti elämänlaadun huononemista, kun taas masennus ennusti elämänlaadun kohenemista kuntoutusprosessin aikana.

Kivussa useita osataustatekijöitä

Lopuksi

Vaikka on helpompi hahmottaa psyykkistä oireilua seurauksena pitkäaikaisesta kivusta, voi kivun pitkittymisen ja siihen sopeutumattomuudenkin taustalla olla ahdistusta tai masennusta. Kuitenkin on hyvä ymmärtää eri kipuoireisto-

Ahdistus ja masennus ovat tavallisia pitkäaikaista kipua potevilla. Kivun ja psyykkisten oireiden välissä on useita ns. välitekijöitä ja joskus on vaikea erottaa syy-seuraussuhteita. Kipua potevaa tutkiessa ja hoidettaessa on aina

otettava huomioon psyykkiset tekijät.

Ahdistus saattaa haitata kivun hoitoa ja kuntoutusta enemmän kuin masennus.

Joskus riittävän hyvän kivunhoidon tai -kuntoutuksen edellytyksenä on tutkia ja hoitaa psyykkistä oireilua ensin tai rinnakkain. Terveydenhuollon henkilöiden on hyvä muistaa tiedustella kipua potevan potilaan vointia ja olotilaa laajemmin.

Tage Orenius PsL, erikoispsykologi Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 1/2022

11

Asiantuntija-artikkeli

10 myyttiä selkäkivusta Selkäkipuihin liitetään useita myyttejä, joista yksi on se, että ne ovat muuttuneet. Niitä on suhteessa yhtä paljon kuin ennen ja niiden haitta-aste on pysynyt samana. Muutos on tapahtunut siinä, miten suhtaudumme selkäkipuihin, eli miten herkästi raportoimme ja haemme apua niihin. Meistä on tullut mukavuudenhaluisempia, emme siedä särkyjä emmekä kolotuksia.

MIELIKUVAA elämän helppoudesta korostaa erilaisten kipulääkevalmisteiden aktiivinen markkinointi, jossa viestitetään, että kipuun käytettävät lääkkeet helpottavat aina ja heti ilman haittavaikutuksia. Todellisuudessa vain noin 10 prosenttia kroonista kipua sairastavista hyötyy lääkkeistä. Tulee myös muistaa, että kaikilla lääkkeillä on omat haittansa.

Toinen pinttynyt uskomus on se, että suomalaiset potevat muita kansallisuuksia enemmän selkäsairauksia. Joskus uskomus yleistetään yksistään korkean elintason maihin, jolloin oletetaan, että matalan elintason maissa selkäsairauksia esiintyisi vähemmän. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan uskomus ei pidä paikkaansa, jos käytämme mittarina sitä, kuinka monta vuotta kyseistä vaivaa on sairastettu. Elintasosta riippumatta, selvänä ykkösenä on krooninen alaselkäkipu, jonka kasvu lisääntyi vuodesta 1990–2013 yli 60 prosenttia. Toisena on depressio, jonka kasvu vastaavana aikana oli yli 50 prosenttia.

Selkäkipu on yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus Euroopassa. Sitä potee joka neljäs eurooppalainen. Joka viides sairastaa niska-hartiakipua tai yläraajakipua.

Pelkkää alaselkäkipua potee samoin joka viides, polvikipua ja alaraajakipua joka seitsemäs eurooppalainen. Maapallon väestöstä kaksi kolmesta sairastaa jossain vaiheessa elämänsä aikana selkäkipua, josta valtaosa paranee itsestään.

12

Hyvä Selkä 1/2022

Selkäkivun myyttejä Selkäkipu on eniten elämää haittaava tuki- ja liikuntaelinsairaus, jonka yleisimmät myytit ovat: 1. Selkäkivut ovat vakavia. Ainoastaan yksi prosentti selkäkivuista voidaan luokitella vakaviksi, kuten murtuma, kasvain, hermo- tai selkäydinvaurio.

Yleensä ne voidaan selvittää perusvastaanotolla.

”Vain noin 10 prosenttia kroonista kipua sairastavista hyötyy lääkkeistä.”

2. Selkäkivuista tulee pysyviä ja ne pahenevat iän myötä. Merkittävä osa

selkäkivuista paranee hoitamatta, eikä niistä aiheudu haittaa vanhempana. Hoidoksi riittää perustutkiminen, neuvonta ja opastaminen itsehoitoon.

3. Jatkuva selkäkipu tarkoittaa kudosvauriota. Enemmän kuin kudosvau-

riot tai vammat, selkäkipuihin vaikuttavat ajattelutapa ja mielenlaatu sekä kipuun liittyvä pelko-välttämiskäyttäytyminen, heikko usko toipumiseen ja heikot selviytymistaidot. Nämä kaikki altistavat kivun kroonistumiselle.

Kuva: Pexels

4. Selkäkivun syyn selvittämiseen tarvitaan selän kuvantaminen. Kuvan-

taminen ei kerro kivun syytä, eikä miten sitä tulee hoitaa, eikä se paranna terapiatulosta.

5. Jos kipua ilmenee selkää liikuttaessa tai harjoitettaessa, se kielii vahingosta, jolloin selän käyttäminen on lo-

Asiantuntija-artikkeli di voi alkaa nostotilanteessa, mutta se ei ole syy vaan laukaiseva tekijä. Ryhti on yksilöllinen ja riippuu tilanteesta.

Joskus on lupa löhötä, mutta välillä on hyvä seisoa, liikkua ja istua ryhdikkäänä. Asennon vaihtaminen on sallittua ja suositeltavaa. Tulee vain oppia kuuntelemaan omaa kehoa.

7. Selkäkipuja aiheuttavat myös heikot vatsalihakset – korsetti – ja lihasten vahvistaminen ehkäisee selkävaivoja.

Monilla, jotka uskovat tähän myyttiin, on tapana vahvistaa vatsalihaksia. Lihasvoimaa on hyvä olla, mutta sitä tärkeämpi on niiden oikeanlainen käyttäminen. Välillä lihaksia voi aktivoida ja välillä antaa niiden olla rentona.

8. Selän toistuva kuormittaminen aiheuttaa eriasteisia kudosvaurioita ja on vahingollista. Kun selkää kuormitetaan

asteittain, se on turvallista ja se tekee selästä tukevan. Kuormituksen tulee tuntuakin jossakin. Kuormituskipu on luonnollista, eikä siitä ole haittaa.

9. Toistuvat kivut selässä tarkoittavat vauriota ja selän tulee saada levätä. Toistuvat kivut kertovat enemmän-

kin fyysisen toiminnan ja kuormituksen muutoksista ja mielentilojen vaihteluista kuin vammoista tai vaurioista.

10. Selkäkipujen tehokkaaseen hoitoon tarvitaan vahvoja kipulääkkeitä, puudutteita ja kirurgiaa. Lääkkeiden

todellisesta pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta on vähän näyttöä. Kirurgiasta vielä vähemmän. Selkäkipujen tehokas itsehoito on helppoa ja halpaa. Se sisältää tiedonhankintaa virallisista lähteistä. Se on omien kipuun liittyvien uskomusten uudelleen arviointia. Se on myös positiivista asennetta ja uskoa omaa tekemistä kohtaan, joka sisältää osallistuvaa elämäntapaa, säännöllistä perusliikuntaa, sosiaalisia suhteita, hyvää yöunta, terveellistä ja monipuolista ravintoa ja pysymistä työelämässä.

”Kaikenlainen liikunta on oikeaa liikkumista.”

liikkumisesta. Kaikenlainen liikunta on oikeaa liikkumista.

Yleensä kroonisen kivun paras hoitomuoto on moniammatillinen hoito, mutta toistaiseksi meillä ei ole tiedossa mikä on kaikkein paras hoitomuoto krooniseen alaselkäkipuun. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska alaselkäkipuja on monenlaisia ja jokaisen kokemus kivusta on hänen omansa. Joka tapauksessa liikunnasta on apua, joten jooga, pilates, vesijumppa, venyttely, mindfulness ja muut vastaavat kevyet liikuntatai harjoittelumuodot ovat yhtä vaikuttavia alaselkäkipuun kuin kuntosali- tai lihasvoimaharjoittelu, koska kroonisessa alaselkäkivussa ei ole kysymys heikosta lihasvoimasta. Se on enemmänkin seuraus käyttämättömyydestä kuin varsinainen kivun syy. Yleensäkin, kivulla ja lihasvoimalla on hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa.

Hyötyliikunnan hyötyjä ei voi koskaan korosta liikaa. Käytä portaita, siivoa, möyhi pihamaata, jää bussista pois edellisellä pysäkillä, suosi suomalaisten yleisintä liikuntamuotoa – kävelyä. Tärkeintä eivät ole toistomäärät, kilot eivätkä sarjat, vaan liikunnan helppo toteutettavuus, omaehtoisuus ja että sen kokee omakseen. Pääasia on, että tekee sitä, mikä tuntuu hyvältä ja sitä, mistä uskoo olevan hyötyä. Liikunnan ei tule olla suorittamista vaan elämäntapa.

Pääasia on, että liikkuu

petettava. Asteittainen selän liikkuvuu-

den ja kuormituksen lisääminen kaikkiin liikesuuntiin on turvallista ja selälle hyväksi. Selän käyttämättömyydestä on suurempi haitta kuin käyttämisestä.

6. Selkäkipujen syinä ovat huono istuma-asento, väärät nostotekniikat tai huono ryhti. Yksittäinen kipuepiso-

Niin ikään selkäkivun hoitoon liittyy useita myyttejä, kuten että ainoa tehokas ja oikea hoitotapa on mennä kuntosalille tai että tulee välttää kaikkea, mikä sattuu. Jälkimmäinen on ehkä kaikkein haitallisin toipumisen näkökulmasta, koska se on itseään ruokkiva noidankehä. Välttämiskäyttäytymisestä tulee itsetarkoitus, jolloin ihminen tarkkailee ympäristöään ja siinä olevia vaaranpaikkoja. Edelliseen taas liittyy myytti oikein

Tapio Ojala terveystieteiden tohtori

Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 1/2022

13

Usein kysyttyä selkäkivusta Hyvin tyypillinen esimerkki hyvälaatuisesta selkäkivusta on ns. noidannuoli.

Noidannuoli on voimakas suojareaktio, lihaskramppi, joka aiheuttaa tavallisesti äkillisen ja kovan kivun alaselkään. Mikään ei kuitenkaan mene selässä rikki.

Vaiva korjaantuu lyhytkestoisella levolla ja liikkeellä. Toinen erittäin tyypillinen selän kiputila on iskias. Sille on ominaista, että kipu heijastuu alaselästä pakaraan ja edelleen alaraajaan. Iskiasoireita kokee elämänsä aikana noin 40 prosenttia suomalaisista.

Jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee selkäkipua elämänsä aikana. Selkäoireet ovat myös yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin. Kokosimme yhteen usein kysyttyjä kysymyksiä selkäkivusta. Niihin vastasi Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola.

1. Millaisia selkäoireita suomalaisilla yleisimmin on?

Suurin osa, jopa 90 % selkäkivusta on ns. epäspesifiä eli hyvälaatuista selkäkipua, joka paranee tavallisesti itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Kyseessä on siis selän hyvälaatuinen ja ohimenevä kiputila, joka ei johdu selkäsairaudesta.

14

Hyvä Selkä 1/2022

2. Mistä selkäkivut tavallisesti johtuvat?

Perimällä on vahva vaikutus selkäkipujen ilmaantuvuuteen. Yksittäisten geenien osuus on kuitenkin hyvin pieni, eikä yhtä selkäkipua aiheuttavaa tai sille altistavaa geeniä ole olemassa. Selkäkivun riskiä lisäävät monet elintapatekijät, kuten tupakointi ja ylipaino. Säännöllinen vapaa-ajan liikunta sen sijaan vähentää selkäkivun riskiä. Unihäiriöt sekä psykososiaaliset tekijät, kuten masennus, ahdistus ja asioiden katastrofointi, lisäävät etenkin selkäkivun pitkittymisen riskiä.

Selkäkipu onkin usein monien eri tekijöiden summa.

3. Vaikuttaako ikääntyminen selkään ja mahdollisiin selkäkipuihin?

Ikääntyminen aiheuttaa erilaisia kulumaja rappeumamuutoksia kehon eri rakenteissa ja kudoksissa. Tällaiset muutokset ovat luonnollinen osa ikääntymisprosessia ja niin käy myös selän rakenteille.

Ikääntyessä selän kulumamuutokset lisääntyvät, mutta ikääntyminen ei ole tutkimusnäytön mukaan yhteydessä selkäkipujen lisääntymiseen. Suurin osa selän ikääntymisen liittyvistä kulumamuutoksista onkin täysin oireettomia.

Selän kulumamuutoksia nähdään magneettikuvissa myös täysin oireettomilla sekä hyvin nuorilla henkilöillä.

4. Miten yleisimpiä selkäkipuja hoidetaan?

Suurin osa selkäkivusta paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikos-

sa. Kipua voi lievittää tavallisilla kipulääkkeillä tai kylmä- tai lämpöhoidolla.

Tärkeää olisi välttää varsinaista vuodelepoa ja pyrkiä liikuskelemaan kevyesti kivusta huolimatta. Vuodelepo ei tavallisesti lievitä kipua eikä edistä selkäkivusta toipumista. Sen sijaan kevyt aktiivisuus ja rasituksen jaksottaminen niin, että rasitus- ja lepojaksot vuorottelevat, yleensä helpottaa oireita ja edistää toipumista. On siis tärkeää pysyä aktiivisena arjessa kivusta huolimatta. Joskus voimakas kipu voi kuitenkin vaatia alussa lyhytkestoista lepoa, jolloin selän erilaisista rentoutus- ja lepoasennoista voi olla hyötyä.

Alkuun kannattaa myös liikkua lyhyempiä jaksoja kerrallaan ja mieluummin useamman kerran päivässä. Kävelyä ja muuta liikettä tulee myös arkisten askareiden yhteydessä eli hyötyliikunta on hyvä tapa edistää selän toipumista ja ylläpitää toimintakykyä. Liikkumisen määrää ja kestoa on hyvä lisätä asteittain. Lisäksi on syytä muistaa, että jos ei ole tottunut liikkumaan, on täysin normaalia, että lihakset voivat kipeytyä liikunnan aloittamisesta tai esimerkiksi uusista fysioterapeutin ohjeistamista harjoitteista. Tällainen harjoitteluun liittyvä kipu ei ole kuitenkaan merkki sen haitallisuudesta.

5. Miten selkäkipuja voi ennaltaehkäistä?

Selän terveyttä voi edistää omilla elintavoilla. Selkäkivun ehkäisyssä ja sen hoidossa keskeistä ovat perusterveet elintavat, kuten monipuolinen terveellinen ravinto, ylipainon välttäminen, tupakoimattomuus, säännöllinen liikunta ja riittävä uni. Myös henkinen hyvinvointi on tärkeä osa kiputilojen ehkäisemistä ja niistä toipumista. Stressi, alakuloisuus ja uniongelmat lisäävät kipuherkkyyttä ja heikentävät kivun sietämistä ja altistavat näin myös kiputilojen pitkittymiselle.

Lisää tietoa selästä ja sen itsehoidosta löydät Selkäkanava.fi-sivustolta.

Jokainen voi edistää omaa selkäterveyttään liikkuen Selkäliiton strategiakauden 2021–2023 teemana on ”Liikkuva selkä kantaa kauas!”.

Teemalla haluamme kannustaa jokaista omassa arjessaan edistämään selän hyvinvointia liikkuen.

Viemme alla olevia liikunnallisia tavoitteita eteenpäin yhdessä selkäyhdistysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tuemme ihmisten selän terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunta toimintakeinona

Liikunta on hyvä keino ennaltaehkäistä tai hoitaa selkäkipua. Sillä on myös vaikutusta sosiaaliseen hyvinvointiin: Selkäyhdistysten liikuntaryhmät edistävät osallisuutta ja mahdollistavat kokemusten vaihdon muiden selkäoireisten kanssa.

Korostamme liikkeen, liikkumisen ja liikunnan merkitystä selän toimintakyvyn parantamisessa ja ylläpitämisessä

Liike, liikkuminen ja liikunta tukevat selän toimintakykyä. Liike edistää selän kudosten aineenvaihduntaa ja parantaa niiden hapen ja ravinteiden saantia ja edistää näin kudosten toipumista. Siksi onkin tärkeää, että selkäoireinen rohkaistuu liikkumaan kevyesti kivusta huolimatta.

Edistämme ihmisten arkiaktiivisuutta toiminnallisten esimerkkien kautta

Päivän aikana löytyy useita mahdollisuuksia lisätä liikettä. Arkiaktiivisuutta voi lisätä pienin teoin, kuten valitsemalla portaat hissin sijasta tai isommilla teoilla, kuten liikkumalla työ-, kauppa-

tai harrastusmatkat jalan tai pyörällä.

Keinoja on monia ja jokainen voi sovittaa niitä arkeensa omien voimavarojensa mukaisesti.

Kehitämme ja jaamme tietoa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa liikunnan merkityksestä selän hyvinvoinnille

Haluamme yhdessä selkäyhdistysten ja yhteistyökumppaneidemme kanssa kannustaa selkäoireisia lisäämään liikettä päivään ja aloittamaan liikunnan harrastamisen itselle mielekkäällä tavalla.

Jaamme tietoa liikunnasta muun muassa verkkosivuillamme, sosiaalisessa mediassa ja koulutuksissamme.

Kehitämme selän terveyttä edistäviä liikuntamahdollisuuksia yhteistyössä selkäyhdistysten ja kuntien kanssa

Paikalliset selkäyhdistykset tekevät tärkeää työtä selkäoireisten liikuttajina.

Vuonna 2020 yhdistysten liikuntaryhmiin osallistui viikoittain noin 1 500 henkilöä.

Vuonna 2023 aloittavat hyvinvointialueet tulevat olemaan kuntien ohella tärkeä yhteistyötaho. Tämä on huomioitava myös selkäyhdistysten toiminnassa: hyvät yhteydet niin kuntaan kuin hyvinvointialueeseen ovat olennaisia!

Vahvistamme selän terveyttä edistävän liikunnan asemaa päätöksenteossa

Vaikuttamistyön keskiössä on tehdä tunnetuksi liikunnan merkitys ja sen monipuoliset terveyttä edistävät vaikutukset selkäkivun ehkäisyssä ja hoidossa. Vaikuttamistyötä tehdään yhdessä yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa.

Liike on lääke!

Teksti: Hanna Kääriäinen

Hyvä Selkä 1/2022

15

Nauti lumisista talvimaisemista hiihtäen. Hiihto on hyvää kestävyysliikuntaa, joka vahvistaa koko kehon lihaskuntoa monipuolisesti. Maaston valinnalla voit säädellä hiihtolenkin kuormittavuutta. Tasaisessa maastossa tai jäällä voit kuntoilla kevyemmin. Lisää tehoa ja haastetta saat vaihtelevasta, ylä- ja alamäkiä sisältävästä maastosta.

HIIHTO

LUISTELU

Pyörähtele, pelaa tai nauti pitkistä liu’uista kentillä, kaukaloissa tai luonnonjäillä. Luistelussa kehittyy erityisesti tasapaino ja lihaskunto sekä usein myös kestävyyskunto. Retkiluistelu tarjoaa kuntoilun ohella elämyksiä kauniissa talvimaisemissa. Luonnonjäillä luistellessa on syytä liikkua aina yhdessä muiden kanssa ja huolehtia riittävistä turvavarusteista.

Talvinen luonto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ulkoliikuntaan ja kunnon kohotukseen. Raikas ulkoilma sekä luminen luontomaisema virkistävät ja rentouttavat myös mieltä.

Nauti talviliikunnasta

LUMILAUTAILU JA LASKETTELU

Koe elämyksiä avannossa. Avantouinti paitsi virkistää, sillä on säännöllisesti toteutettuna edullisia vaikutuksia terveyteen. Riittävän tiheä kylmäaltistus vähentää muun muassa stressiä, parantaa kylmänsietoa, ja siitä voi olla apua tiettyihin kiputiloihin, kuten nivelkipuihin.

AVANTOUINTI

Nauti yhdessäolosta ja vauhdin hurmasta pulkkamäessä. Toistuva mäen päälle kiipeäminen on hyvää hyötyliikuntaa ja alas laskeminen hulvattoman hauskaa yhdessä tekemistä. Hanki hyvä mieli ja punaiset posket pulkkamäessä yhdessä perheen tai ystävien kanssa.

PULKKAMÄKI

LUMIKENKÄILY

Lumoudu kauniista luontomaisemista lumikenkäillen. Lumikengillä pääset ihastelemaan paikkoja, joita et voisi kävellen tai suksilla edes saavuttaa.

Lumikenkäily kehittää etenkin kestävyyskuntoa ja tasapainoa. Sauvat antavat tukea ja auttavat tasapainon säilyttämisessä vaihtelevassa maastossa.

Mäkinen maasto, umpihanki ja suojalumi tuovat lisää haastetta lumikenkäilyyn.

Lue lisää selän hyvinvoinnista selkäkanava.fi

Nauti talvipyöräilystä nastarenkailla. Pyöräilyä voi harrastaa työ- ja asiointimatkoilla yhtä lailla myös talvella. Talvipyöräily vaihtelevassa lumisessa maastossa tai metsäpoluilla on hyvää kuntoliikuntaa, joka kehittää etenkin jalkojen lihaskuntoa ja tasapainoa.

TALVIPYÖRÄILY

Koe liikunnan iloa ja vauhdin hurmaa rinteessä. Nopeat käännökset ja jarrutuksen kuuluvat lumilautailuun ja lasketteluun, ja ne kehittävät tehokkaasti tasapainoa, koordinaatiota sekä lihaskuntoa. Näissä lajeissa riittää haastetta myös kokeneemmalle harrastajalle.

Tutkimustietoa

Koonnut: Maria Sihvola

Raskauteen, synnytykseen ja selkärankaleikkaukseen liittyy usein ummetus – kipulääkkeen valinnalla merkitystä

Kuva: Freepik

LÄÄKETIETEEN LISENSIAATTI Moona Kurosen väitöstutkimus osoitti umme-

tuksen olevan yleinen vaiva selkärankaleikkauksen sekä raskauden ja synnytyksen yhteydessä. Opioidilääkityksen aiheuttamaa ummetusta voitiin osin ehkäistä käyttämällä leikkauksenjälkeisen kivun hoitoon oksikodonin ja naloksonin yh-

distelmää. Ummetuksen ehkäisy ja hoito on tärkeää myös toipumisen kannalta.

Tulosten mukaan ummetus on naisilla raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen 2–3 kertaa yleisempää kuin muulloin. Synnytyksen jälkeisen kivun hoidossa lyhytkestoinen opioidilääkitys ei vaikuttanut suolen toimintaan, ja suolen toiminta palautui muutamassa viikossa synnytyksen jälkeen.

Ummetus on yleinen, mutta usein vaiettu suolen toimintahäiriö. Väestötasolla siitä kärsii 18 prosenttia miehistä ja 32 prosenttia naisista. Ummetuksen riskiä lisäävät ikä, niukka nesteen nauttiminen, vähäinen liikunta ja tietyt lääkkeet, kuten opioidikipulääkkeet ja rautavalmisteet, sekä tietyt sairaudet. Opioidit aiheuttavat ummetusta sitoutumalla reseptoreihinsa suolen seinämässä ja hidastamalla näin suolen toimintaa.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin um-

metusta selkärankaleikkauspotilailla sekä raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Molemmilla ryhmillä on kohonnut riski ummetukselle, ja molemmilla ummetus voi myös huonontaa merkittävästi elämänlaatua.

Selkäleikkauspotilaalla ummetuksen vaatima ponnistaminen voimistaa leikkausalueen kipua, joka voi johtaa ummetuksen vaikeutumiseen, jos ulostaminen alkaa pelottaa. Synnytyksen jälkeen ilmenevä ummetus rasittaa äitiä, juuri kun hänellä olisi halu keskittyä mahdollisimman hyvin vastasyntyneen hoitoon.

Osa selkärankaleikkausta odottavista potilaista ja lähes kaikki leikatut potilaat tarvitsevat opioidiryhmän lääkkeitä kivun hoitoon. Tutkimuksessa selvitettiin opioidien aiheuttaman ummetuksen yleisyyttä leikatuilla potilailla, joilla oli opioidilääkitys jo ennen leikkausta, sekä niillä, joilla ei sitä ollut.

Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla NOIN 40 PROSENTILLA 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna.

Move!-mittaustuloksissa on paljon alueellista vaihtelua.

Vuoden 2021 varusmiesten kestävyyskunto on mittaushistorian toiseksi huonoin. Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten varusmiesten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut.

Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset toteutettiin 5.- ja 8.-luokkalaisille oppilaille syksyllä 2021 osana peruskoulujen liikunnanopetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Move!-järjestelmän lähtökohtana on kannustaa ja tukea 18

Hyvä Selkä 1/2022

oppilaita huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystä. Valtakunnallisessa tiedonkeruussa raportoitiin yli 107 000 oppilaan mittaustulokset.

Syksyn 2021 Move!-mittaustulosten perusteella noin 40 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla. Tuloksissa on kuitenkin paljon alueellista vaihtelua.

Esimerkiksi Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset ovat sekä 5.- että 8.-luokkalaisissa valtakunnallisia tuloksia parempia, kun Lapin, Kainuun ja Satakunnan tulokset ovat koko maan tuloksia heikompia.

Kestävyyskunto on heikentynyt edelleen 8.-luokkalaisilla, mutta 5.-luokkalaisilla kestävyyskunnon lasku näytti pysähtyneen. Lihaskunnon osalta erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna sekä 5.- että

8.-luokkalaisilla oppilailla. Sen sijaan liikkuvuus, erityisesti pojilla, on parantunut hieman viime vuoteen verrattuna. Tyttöjen liikkuvuus on kuitenkin edelleen selkeästi poikia parempi. Noin neljännes 8.-luokkalaisista pojista (yli 6 000 poikaa) ei saa suoristettua selkää täysistunnassa ja noin 15 % (yli 3 500 poikaa) ei onnistu kyykistyksessä.

Varusmiesten kuntotestit suoritettiin saapumiserittäin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa 2021. Tulokset (lähes 20 000 hlöä) kuvaavat melko kattavasti keskimäärin 19-vuotiaan nuoren miehen kuntotasoa. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneiden naisten tuloksia ei ole raportoitu säännöllisesti, koska kyseinen valikoitunut otos ei edusta väestötasoa. Varusmiesten kuntotesteillä arvioidaan kestävyyttä ja lihaskuntoa. Lisäksi testien yhteydessä mitataan kehon pituus ja paino.

Tutkimustietoa Leikkauksen jälkeiseen kipuun potilaat saivat tabletteina opioideihin kuuluvaa oksikodonia pelkästään tai yhdessä sen vastavaikuttajan naloksonin kanssa. Suun kautta otettu naloksoni ei pääse veriaivoesteen läpi keskushermostoon, joten oletus oli, ettei se heikennä oksikodonin kivunlievitystehoa. Koska naloksoni kuitenkin kiinnittyy oksikodonia hanakammin ja tiukemmin suolen opioidireseptoreihin, yhdistelmävalmistetta saaneilla odotettiin ilmenevän vähemmän oksikodonin aiheuttamia mahasuolikanavan haittavaikutuksia.

Selkärankaleikkauspotilailla oli ennen leikkausta enemmän ummetusta kuin väestössä keskimäärin: opioidia käyttäneistä 48 prosentilla ja käyttämättömistä 29 prosentilla. Leikkauksen jälkeiseen kipuun annetusta oksikodonin ja naloksonin yhdistelmästä hyötyivät erityisesti ne potilaat, jotka eivät käyttäneet opioidia ennen leikkausta, sillä heistä vain 7 prosentilla ilmeni ummetusta kolme viikkoa leikkauksen jälkeen.

Selkärankaleikkauspotilaiden elämäntyytyväisyys koheni leikkauksen myötä, mutta ennen leikkausta opioidia käyttäneillä vähemmän. He myös kokivat enemmän kivun haittaavuutta arjessa sekä en-

nen että jälkeen leikkauksen.

Raskaudenaikainen ummetus on saanut vähemmän huomiota kuin raskauteen liittyvä pahoinvointi, vaikka siitä aiheutuva haitta voi olla merkittävä. Raskaushormonit, elintavat ja esimerkiksi rautalisä voivat altistaa ummetukselle raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.

Raskauden loppupuolella kasvava kohtu painaa peräsuolta, mikä haittaa suolen tyhjenemistä. Synnytyksen jälkeen synnytyskanavan ja välilihan alueen kipu voi aiheuttaa ulostuspelkoa, jolloin riski ummetukselle kasvaa.

Osa naisista kärsii kohtalaisen kovasta tai kovasta kivusta alatiesynnytyksen jälkeen, ja keisarileikkauksen jälkeen lähes kaikki tarvitsevat opioidiryhmän lääkkeitä parin-kolmen päivän ajan. Myös synnyttäjillä opioidit voivat aiheuttaa ja vaikeuttaa ummetusta. Ummetuksen yleisyyttä raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen on tutkittu vähän.

Väitöstutkimuksessa 40 prosentilla raskaana olevista esiintyi ummetusta. Heti synnytyksen jälkeen puolella naisista oli suolen toiminnan häiriöitä ja ummetusta.

Suolen toiminta palautui kuitenkin kuukaudessa samaan kuin ei-raskaana olevilla. Lyhytaikainen, muutaman päivän

Kuva: Freepik

Varusmiesten kuntotilastot osoittavat, että varusmiesten kehon paino on kasvanut ja aerobinen kunto heikentynyt koko mittaushistorian aikana muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Kehon keskipaino on noussut vajaassa 30 vuodessa (1993-2021) 70,8 kilosta 78,7 kiloon.

Kestävyyskuntoa mittaavan, varusmiesten palveluksen alussa suorittaman 12 minuutin juoksutestin keskiarvo vuon-

na 2021 oli 2 376 metriä. Tulos on mittaushistorian toiseksi huonoin (2 358 m / vuonna 2019). Lihaskunnon osalta hyväkuntoisten varusmiesten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut. Kiitettävien ja hyvien tulosten osuus vuonna 2021 oli 32,7 prosenttia ja heikkojen tulosten osuus 23,3 prosenttia.

Varusmiespalveluksen aloittavien

opioidilääkitys synnytyksen jälkeen ei vaikuttanut ummetuksen ilmenemiseen.

Tutkimustulokset tulee huomioida käytännön potilastyössä. Ummetuksen ehkäisy pitää suunnitella, jos leikkaukseen tulevalla potilaalla on opioidilääkitys ja aina jos potilas tarvitsee leikkauksen jälkeen yksittäisiä annoksia enemmän opioidiryhmän kipulääkettä. Näissä tilanteissa on järkevää käyttää kivun hoitoon oksikodoni-naloksoni-yhdistelmävalmistetta.

Raskauden seurannassa on kysyttävä myös suolen toiminnasta, ja äideille on annettava asianmukaista neuvontaa ummetuksen ehkäisystä ja hoidosta.

Opioideihin liittyvät mahasuolikanavan toimintahäiriöt eivät ole peruste jättää synnytyksen jälkeinen kipu hoitamatta, koska lyhyt opioidihoito ei näytä lisäävän ummetuksen riskiä.

Moona Kurosen lääketieteen alan väitöskirja Constipation and pain management after spine surgery and in pregnancy and postpartum tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa marraskuussa 2021. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4359-0.

nuorten miesten vuosikymmeniä jatkunut kestävyys- ja lihaskunnon heikentyminen sekä painon nousu näyttävät jatkuneen. Sama huolestuttava trendi näkyy myös perusopetuksen oppilaiden Move!-mittauksissa.

Move!-mittausten ja varusmiesten kuntotestien tulokset kuvaavat hyvin kyseisten ikäluokkien fyysistä toimintakykyä sekä kuntoa ja painoa, joten niillä on valtava merkitys väestön tulevaan sairastavuuteen, työkykyyn, eläköitymiseen ja jopa kuolleisuuteen Väestön fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi tarvitaan kaikkien hallinnonalojen yhdensuuntaisia ja riittävän vaikuttavia toimia, kuten fyysistä aktiivisuutta tukevaa, esteetöntä ja saavutettavaa rakennettua ympäristöä, fyysistä aktiivisuutta tukevaa varhaiskasvatusta, koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluita sekä laadukasta liikunnanopetusta ja liikuntaneuvontaa.

Alkuperäinen julkaisu: Valtion liikuntaneuvosto joulukuu 2021. Lasten ja nuorten fyysinen kunto huolestuttavalla tasolla.

Hyvä Selkä 1/2022

19

Asiantuntija-artikkeli

Liikuntaneuvonnan suositukset julkaistu – liikunnallisesta elämäntavasta uusi normaali LIIKUNTANEUVONTA on tänä päivänä merkittävä keino kannustaa väestöä liikkeelle. Tavoitteena on elämänlaadun ja terveyden kohentuminen liikunnallisen elämäntavan avulla. Liikuntaneuvontaa toteuttava ammattilainen kulkee asiakkaan rinnalla tarvittavan ajan, jonka aikana asiakas tunnistaa omat kykynsä ja löytää motivaatiota fyysisesti aktiiviseen arkeen. Liikuntaneuvonnan parissa toimivat kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden ammattilaiset ovat nyt saaneet suositukset neuvonnan toteuttamiseen, paikalliseen yhteistyöhön ja neuvonnan vaikutusten arviointiin.

”Paikallisyhdistyksillä on tärkeä rooli tarjota liikuntaneuvonnan asiakkaille liikuntaryhmiä.”

Valtakunnallisilla suosituksilla pyritään parantamaan sekä yhtenäistämään kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla tarjottavan liikuntaneuvonnan laatua ja sen myötä vahvistamaan neuvonnan vaikutuksia. Suositukset on kohdennettu erityisesti liikuntaneuvonnan toteuttajille sekä kehittäjille. Laadukas liikuntaneuvonta on parhaimmillaan toimintatahojen saumatonta yhteistyötä ja siksi suositukset koskevat laajasti eri ammattiryhmiä ja muita paikallistoimijoita.

Liikuntaneuvontaa toteutuu saumattomassa palveluketjussa

maan liikuntaneuvonnan palveluketjua, jossa terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat tavoitetaan, tunnistetaan ja liikkuminen otetaan puheeksi sekä ohjataan asiakas neuvontaan (kuvio 1).

Liikuntaneuvonta toteutuu useimmiten kunnan liikuntapalveluissa ennaltaehkäisevänä hyvinvointipalveluna tai terveydenhuollossa osana elintapaohjausta.

Liikuntaneuvonnan palveluketju tarkoittaa siis usean osapuolen tiivistä yhteistyötä, jossa jokainen tietää tehtä-

vänsä ja kaikilla on yhteinen päämäärä. Toimijoiden välille on tärkeää luoda yhteys, jotta asiakas saa riittävän tuen elintapojensa muuttamiseen. Jotta liikuntaneuvonta toteutuu onnistuneesti, on liikuntapalveluiden ja terveydenhuollon toiminnan rinnalla tärkeä rooli myös kolmannen sektorin, kansalais- ja työväenopistojen ja yksityisten toimijoiden palvelun tarjoajilla. Esimerkiksi paikallisyhdistyksillä on tärkeä rooli tarjota liikuntaneuvonnan asiakkaille liikuntaryhmiä.

Omatoiminen ja/tai ohjattu liikkuminen

Liikuntaneuvontaprosessi

Ohjaus/lähete liikuntaneuvontaan

Liikkumisen puheeksiottaminen

Suositukset ohjaavat kehittämään liikuntaneuvontaprosessia sekä rakenta-

Kuvio 1. Liikuntaneuvonnan palveluketju (Liikkuva aikuinen -ohjelma)

20

Hyvä Selkä 1/2022

Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja tunnistaminen

Asiantuntija-artikkeli Käyttäytymistä selittävät tekijät

Käyttäytyminen

Kyvykkyys Motivaatio Tilaisuudet

Liikkumisen lisääntyminen

Terveys

LIIKUNTANEUVONTA Käyttäytymisen muutosta tukevat menetelmät

Suosituksena tavoitteellinen ja yksilöllinen prosessi Liikuntaneuvonta on liikunta-alan tai terveydenhuollon ammattilaisen antamaa ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan. Neuvonnan tulee olla asiakaslähtöistä ja vuorovaikutteista. Asiakkaan tarpeet, pystyvyys ja tavoitteet määrittävät prosessin sisällön ja keston.

Neuvonnan tulee olla tavoitteellista asiakkaan ja liikuntaneuvojan välistä yhteistyötä, jossa pyritään lisäämään asiakkaan kyvykkyyttä, motivaatiota ja tilaisuuksia liikkua enemmän. Päämääränä ei siis ole vaikuttaa suoraan tai heti asiakkaan liikkumiseen, vaan tukea pysyvää muutosta vaikuttamalla käyttäytymistä selittäviin tekijöihin (kuvio 2).

Arviointi ohjaa neuvonnan laatua ja kehittymistä Liikuntaneuvontaprosessin seuranta ja arviointi ohjaavat toimintaa, varmistavat sen laatua ja auttavat kehittämään toimintaa. Seuraamalla muutoksia tehdään saavutetut tulokset näkyviksi asiakkaalle ja tuetaan motivaatiota. Vaikutusten näkyväksi tekeminen tukee sitä, että palvelu vakiintuu ja resurssit turvataan.

Suosituksissa liikuntaneuvonnan arviointi jaetaan prosessin toteutumisen arviointiin sekä neuvonnan vaikutusten arviointiin. Prosessin toteutumisen arviointikohteen on muun muassa kohderyhmän tavoittaminen, ja neuvonnan vaikutusten arviointikohteena on liikuntaneuvonnan vaikutus pystyvyyteen muuttaa liikkumistottumuksiaan ja vaikutus liikkumiseen. Suositus si-

Kuvio 2.

Liikuntaneuvonta interventiona

sältää arvioitavien osa-alueiden mittarisuositukset.

Suosituksille vankat perusteet Liikuntaneuvonnan suositusten taustalla on useita seikkoja, tärkeimpänä niistä on pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoite edistää hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta. Myös hallituksen tavoite nostaa liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa ikäryhmissä tulee neuvonnan kehittämistoimia.

Terveyden kannalta liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain vähintään 3,2 miljardin euron kustannukset. Kuntatasolla tämä tarkoittaa kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen kustannuksia vuodessa.

Tavoitteellinen liikuntaneuvonta on yksi keino vähentää liikkumattomuudesta syntyvää taloudellista taakkaa sekä lisätä hyvinvointia. Tämä siksi, että neuvonta kohdistuu erityisesti väestöön, jolle liikkuminen ei ole ollut merkityksellistä.

Noin 80 prosenttia suomalaisista aikuisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. On siis varsin perusteltua luoda jokaisen työikäisen suomalaisen arkeen liikettä.

Suositusten hyödyntäminen nyt ja jatkossa Suositusten pohjalta kehitetään tulevaisuudessa työkaluja ja koulutuksia, jotka tukevat käytännön liikuntaneuvontatyötä. Liikuntaneuvonta.fi-verkkosivustolla on taustatietoa suositusten rinnalle sekä materiaalipankki neuvonnan tueksi. Lisäksi verkkosivuilla on aiheesta kuukausittain ajankohtaisartikkeleita.

Elämänlaatu

”Terveyden kannalta liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain vähintään 3,2 miljardin euron kustannukset.”

Liikkuva aikuinen -ohjelman luotsaama Liikuntaneuvonnan kehittämisfoorumi on luonut liikuntaneuvonnan itsearviointimateriaalin palveluketjun toimijoiden käyttöön. Arviointilomakkeen avulla ammattilaiset pääsevät tarkastelemaan neuvontaprosessin nykytilaa ja liikuntaneuvonnan palveluketjun toimivuutta.

Liikuntaneuvonnan suositukset ja siihen liittyvä lisämateriaali ovat odotettu työkalu palvelun kehittämiseen. Toivottavasti liikuntaneuvonnan kaikki toimijat hyödyntävät suosituksia ja tavoite neuvonnan yhtenäisyydestä saavutetaan paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Kansallisena tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä kaikissa kunnissa ja/tai hyvinvointialueilla on poikkihallinnollinen liikuntaneuvonta.

Liikuntaneuvonnan suositukset olivat Etukeno – Liikuntaneuvonta on uusi musta -verkkotapahtuman teemana. Tallenne tapahtumasta on katsottavissa Liikkuva aikuinen -ohjelman YouTube-kanavalla.

Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset löytyvät osoitteesta liikuntaneuvonta. fi/ammattilaisille.

Sari Kivimäki kehittämispäällikkö Liikkuva aikuinen -ohjelma Kirjoituksen lähteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.

Hyvä Selkä 1/2022

21

LUKUNURKKA

Mikrotreenit AIKUISET ISTUVAT noin 9-11 tuntia päivässä. Istuessa aineenvaihdunta taantuu lepotilaan, menetämme alaselän asennon hallinnan ja jo parin ensimmäisen tunnin kuluttua rasvoja kaappaavien entsyymin määrä veressä laskee. Samalla tavalla käy insuliinille, joten istumistäyteisen päivän jälkeen kehossa vallitsee esidiabeteksen kaltainen tila.

Istumisannoksen sekä ruutuajan kasvun näkyvin ilmentymä onkin ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen. Liikunnalla sekä yleisen aktiivisuuden lisäämisellä yhdistettynä vähäenergisempään ruokavalioon voidaan kuitenkin laihduttaa ja ehkäistä lihomista laihduttamisen jälkeen.

Jos teet muutaman elvyttävän tai kehittävän mikrotreeniharjoitteen kerran tai pari päivässä, se auttaa minimissäänkin ehkäisemään istumisen aineenvaihdunnallisia sekä tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvia haittoja. Voit myös kehittää suorituskykyäsi ja muokata kehonkoostumustasi merkittävästi pelkästään mikrotreenien avulla.

Mikrotreenit kannattaa toteuttaa työpäivän eli päivän toimeliaimpien tuntien aikana. Silloin todennäköisemmin kotiutuu töistä energisempänä ja hyväntuulisempana, ja vapaa-aika voi olla paljon täysipainoisempaa, aktiivisempaa ja onnellisempaa.

Kirjan kirjoittaja Riku Aalto on fysioterapeutti, ammattivalmentaja sekä työhyvinvointivalmentaja. Hän on täydentänyt osaamistaan liikuntahallintotutkinnolla sekä ravinto- ja psyykkinen valmentaja koulutuksilla. Hänen tavoitteenaan on auttaa asiakkaitaan hallitsemaan voimavarojaan paremmin. Kirjassa sanotaankin, että terveys ei tarkoita vaivojen ja sairauksien puuttumista, vaan toimintakykyä vaivoista sekä sairauksista huolimatta.

Kaiken kaikkiaan kirja tutustumisen arvoinen. Mikrotauot ja -treenit ovat erittäin tärkeitä meille kaikille. Heti kun nousemme ylös tuolilta tai sohvalta, käynnistyvät liikunnan terveysvaikutukset. Kirjasta saa myös vinkkejä elvyttäviin ja palauttaviin taukojumppaliikkeisiin. Uudet

tavat eivät juurru osaksi arkea itsestään.

Ne vaativat ponnistelua ja sitoumuksia.

Jos teet 15 minuuttia mikrotreenejä päivässä, olet vuoden aikana treenannut 91 tuntia ja 15 minuuttia.

Kirjassa puhutaan myös hyvästä ja ryhdikkäästä istuma-asennosta. Pitää kuitenkin muistaa, että pitkäkestoiset staattiset työskentelyasennot rasittavat tuki- ja liikuntaelimistöä riippumatta siitä, kuinka ryhdikäs ja optimaalinen asento on.

Niinpä ”hyvään” ryhtiin pyrkimisen sijaan kannattaa kiinnittää huomiota työskentelyasentojen vaihteluun. Niin kuin kirjassakin todetaan, paras työ- ja istuma-asento on mahdollisimman liikkuva asento. (KT-A) Riku Aalto: Mikrotreenit. Liikunnan uusi aikakausi. Docendo, 2021.

Helppokäyttöinen Omron kivuttomampaan elämään

KIPUVI ES

ÄTIN

VAP END

TAA AUORTFIINEJA

ESTÄ

Omron E3 Intense kivunlievittäjä tarjoaa luotettavaa ja helppoa hoitoa lihas- ja nivelkipuihin. Se helpottaa kipua kolmivaikutteisesti.

Nyt voit nauttia ammattilaistenkin käyttämästä TENS-teknologiasta omassa kodissasi.

15 min

L I S Ä ÄOA

VER

E N K IE R T

Kivun käypä hoito -suositus tuo esille lääkkeettömän kivunhoidon.

TENS-teknologia on yksi suosituksen mukainen hoito.

Helppokäyttöinen. Hoitoaika 15 minuuttia. www.omron-healthcare.com/fi 22

Hyvä Selkä 1/2022

Omron E3 Intense

Kolme kysymystä asiantuntijalle

Arkiliikunta on järkiliikuntaa LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN erityisasiantuntija Matleena Livson on Selkäliiton asiantuntijaryhmän tuorein jäsen. Hänet kutsutiin ryhmään vuonna 2020. Matleena otti tehtävän vastaan ilomielin, sillä Selkäliiton kanssa oli jo aiemmin tehty hyvää yhteistyötä Olympiakomitean koordinoimassa Liikkujan polku -verkostossa. Tehtävä asiantuntijaryhmässä tuntui myös luontevalta, koska Matleenan mielestä Selkäliiton terveyttä edistävä toiminta on äärimmäisen tärkeää ja liikkumisen rooli on siinä oleellinen.

Matleena kertoo, että hän omaksui liikunnallisen elämäntavan jo lapsena. Siihen on aina kuulunut eri liikuntalajien harrastamista sekä omatoimisesti että ohjatusti, arkinen välimatkaliikunta ja kilpaurheilu. Matleenalla on myös omakohtaista kokemusta selkäongelmista, mikä on saanut hänet monipuolistamaan lajivalikoimaa.

– Nykyinen päälajini on triathlon, joten uin, pyöräilen ja juoksen paljon ja koetan kiinnittää huomiota myös lihaskuntoon ja liikkuvuuteen. Liikkuminen on itselleni niin tärkeä energian ja ilon lähde, että olen halunnut myös työssäni edistää liikunnan yhteiskunnallista asemaa ja sitä, että mahdollisimman moni voisi löytää itselleen jonkin sopivan tavan liikkua ja voida hyvin.

Millaisia arkiliikkujia me suomalaiset olemme?

Maailma ympärillämme on muuttunut ja teknologia helpottaa elämäämme monin tavoin. Samalla se on myös vähentänyt tarvetta arjen liikkumiseen omin lihasvoimin esimerkiksi työssä tai välimatkoilla. Istumisen määrä saattaa olla iso ja liikunta on usein erillinen harrastus. Monella myös arjen kiireisyys vaikuttaa siihen, että luontainen liikkuminen ei enää ole päivittäistä ja lyhyitäkin matkoja saatetaan mennä autolla. Silti arkiliikunta on tärkeää muun liikunnan harrastamisen rinnalla, jotta saavutamme terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän liikuntamäärän. Ja moni var-

masti edelleen tekeekin piha- ja lumitöitä, leikkii aktiivisesti lasten kanssa, kävelee kauppareissut tai pyöräilee työtai koulumatkat säässä kuin säässä. Mutta jos arkiliikuntaa ei kerry enää ikään kuin itsestään, sen toteuttaminen vaatii päätöksiä ja vähän suunnitteluakin.

Arkiliikunta on siinä mielessä järkiliikuntaa, että sitä on helppoa tehdä pienissä paloissa esimerkiksi siirryttäessä jalan tai pyörällä paikasta toiseen, rappusia noustessa ja niin edelleen. Jo muutaman minuutin liikkumispätkät ovat hyödyllisiä ja kerryttävät mukavasti viikon kokonaisliikkumismäärää. Tällaista liikuntanapostelua voikin suositella varauksetta ihan kaikille!

Miten pienilläkin valinnoilla voi lisätä aktiivisuutta arjessa?

Tärkeintä on löytää sellaiset arjen rutiinit, jotka sopivat senhetkiseen elämään. Jos on esimerkiksi työssä tai opiskelee, voi miettiä, mitä fyysistä aktiivisuutta lisäävää voisi tehdä jo ennen työtai opiskelupäivän alkua, päivän aikana ja sitten vapaa-ajalla. Kannattaa aloittaa jostain helposta asiasta, vaikkapa portaiden käyttämisestä hissin sijaan tai säännöllisistä jaloittelutuokioista istumisen lomassa. Kun yksi asia on juurtunut arjen rutiiniksi, voi tarttua seuraavaan ja tehdä lisää sitä, mikä tuntuu mukavalta ja toimivalta.

Miksi kannattaa liikkua?

Liikkeen lisäämisestä hyötyvät sekä kroppa että nuppi. Säännöllinen liikunta ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia. Jo yksittäisellä liikkumiskerralla on myönteisiä vaikutuksia kehoomme ja se parantaa esimerkiksi vireystilaa ja unta. Yhteiskunnan tasolla kyseessä on miljardiluokan asia, kun liikunnan hyötyjä ja liikkumattomuuden haittoja katsellaan kansantalouden ja -terveyden näkökulmista. Hyvä uutinen on se, että jokainen askel kannattaa. Ja kaikki tavat liikkua ovat hyviä.

Teksti: Pia Bilund

MATLEENA LIVSON • FT, erityisasiantuntija, liikunnallinen elämäntapa, Suomen Olympiakomitea.

• Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen vuodesta 2020.

• Harrastukset: triathlon ja lukeminen.

• Vinkki selän itsehoitoon: Kokeile erilaisia liikuntamuotoja ja kuuntele omaa kehoasi, millaisia viestejä se lähettää liikkumisen aikana ja palautumisvaiheessa. Oma selkäni pysyy aika mukavasti kivuttomana pilateksen ja pyöräilyn avulla.

SELKÄLIITON ASIANTUNTIJARYHMÄ Vuonna 2010 perustettuun asiantuntijaryhmään kuuluu kuusi asiantuntijajäsentä ja kolme Selkäliiton henkilökunnan edustajaa. Ryhmän tehtävänä tukea Selkäliiton hallitusta päätöksenteossa ja auttaa liittoa kehittämään toimintaansa.

Hyvä Selkä 1/2022

23

Sinustako vapaaehtoinen?

Koulutuksista tukea omaan Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä toimii 500 000 toimintaan Kaarina toimii tällä hetkellä selkäyhdisvapaaehtoista. Ilman tyksessä vertaistukihenkilönä. Hän kaivapaaehtoisia monet pasi itse aikoinaan vertaistukea selkätapahtumat ja harrastuk- vaivojen alkuvaiheessa ja kiinnostui vertaistukitoiminnasta heti, kun siihen oli set jäisivät toteutumatta. saatavilla koulutusta. Tätä ennen hän oli Sen lisäksi että vapaajo ollut mukana kolmen henkilön tukipuhelinringissä. ehtoiset mahdollistavat Kaarina on osallistunut Selkäliiton järmonenlaista hyvää jestämille vertaistukihenkilön perus- ja muille, vapaaehtoistyö jatkokursseille. Hän suosittelee liiton kursseja muillekin. lisää tutkitusti tekijänsä – Niistä saa aina jotain uutta ja hyvää onnellisuutta. Selkäyhdis- tietoa oman toiminnan tueksi. Samalla tutustuu muiden selkäyhdistysten toimintyksissä toimii noin 240 ja saat itsekin vertaistukea. vapaaehtoista. Yksi heistä taan Kaarina on suorittanut myös Turun on Kaarina Frosterus. kaupungin järjestämän VertaisVeturiVEHMAALAINEN Kaarina Frosterus on toiminut Turun Seudun Selkäyhdistyksessä ja sen hallituksessa eri tehtävissä vuodesta 1987, jolloin hän liittyi yhdistyksen jäseneksi. Kaarinan kiinnostus selkäyhdistystoimintaan heräsi, kun hän kotiutui sairaalasta välilevytyrään määrätyn makuuhoidon jälkeen. Hän etsi yhdistystä selkäsairaille, mutta sellaista ei tuolloin löytynyt. Pitkältä sairauslomalta työelämään palattuaan hänen asiakkaakseen tuli henkilö, joka pyysi kuittia nimellä Selkäseura. Tähän Kaarina tarttui heti ja selkäyhdistystaival alkoi.

Aktiivisena ja sosiaalisena ihmisenä Kaarina toimii selkäyhdistyksen ohella muutamassa muussakin yhdistyksessä: sihteerinä eläkeläisyhdistyksessä, rahastonhoitajana salibandyseurassa sekä kyläyhdistyksessä. Lisäksi Kaarina on taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja.

koulutuksen. Koulutus sisälsi ikääntyneen liikunnan ohjausta ja liikkumiskyvyn testaus sekä voima- ja tasapainoharjoittelua.

Selkäliiton jäsenkyselyn (2020) mukaan 27 prosenttia selkäyhdistysten jäsenistä on kiinnostunut vapaaehtoistyön tekemisestä. Selkäyhdistyksissä on tarjolla erilaisia ja erikokoisia tehtäviä, avuksi voi tulla vaikkapa vain yhteen tapahtumaan. Uusia vapaaehtoisia kaivataan mukaan myös Turussa.

– Selkäyhdistyksemme tarvitsee kipeästi esimerkiksi vapaaehtoisia vertaistoimijoita. Suosittelen keräämään vapaaehtoisringin, jolloin toimintaan voi osallistua pienissä tapahtumissa, se ei sido mihinkään vakituiseen toimintaan. Rohkeasti vaan mukaan! Ihmisiä on mukava kuunnella ja samalla voi kertoa omia kokemuksiaan selviytymisestä selkäongelmien kanssa, Kaarina kannustaa.

Vapaaehtoiset selkäyhdistyksissä • • • •

24

Selkäyhdistyksissä toimi vuonna 2020 yhteensä 242 vapaaehtoista, yhdistysten halituksissa sekä muissa tehtävissä.

Keskeinen osa vertaistoimintaa ovat vertaistukiryhmät, joihin osallistui 323 henkilöä.

Tukihenkilöitä selkäyhdistyksissä oli yhteensä 34.

Yhdistysten ylläpitämiin tukipuhelimiin tuli vuoden aikana 130 soittoa.

Hyvä Selkä 1/2022

Rohkeutta, avoimuutta ja voimaa Yli 30 vuotta selkäyhdistyksessä toiminut Kaarina kertoo, että vapaaehtoistyö on antanut hänelle ihan valtavasti rohkeutta, avoimuutta ja voimaa toimia erilaisissa tapahtumissa ja erilaisten ihmisten kanssa.

Kaarina kertoo, että alkuaikoina vapaaehtoistyöhön osallistui paljon henkilöitä ja oli messuja, joissa käytiin ja joita järjestettiin. Nykyisin vaatimukset ovat nousseet, tai ainakin ihmiset luulevat niin ja ovat arempia tulemaan mukaan.

– Ei kuitenkaan tarvitse olla kaikkitietävä, vaan voit hyvin tulla mukaan toimintaan samanhenkisten ihmisten kanssa.

Kaarina muistelee, että alkuaikoina ei puhuttu vertaistuesta vaan tukiryhmistä ja -puhelimista. Tuolloin keskusteltiin enemmän varsinaisesta sairaudesta, kun taas nyt vertaisryhmässä jutellaan ongelmien lisäksi ihan jokapäiväisistä asioista.

– Vertais- ja vapaaehtoistoiminta ovat antaneet minulle valtavasti intoa toimia ja sitä kautta kiireisiä eläkepäiviä, Kaarina summaa hymyillen.

Teksti: Pia Bilund

Tilaa Selkäliiton tuotteita: Uutuus: Heijastava vyölaukku Monikäyttöinen laukku, jonka kanssa näytät hyvältä ja näyt hyvin! Kaksi vetoketjullista taskua. Säädettävä hihna, jossa pikalukitus.

Säädettävyyden ansiosta laukku sopii käytettäväksi niin vyötäröllä kuin olan yli.

Juomapullo Vuotamaton, kestävä lasinen juomapullo neopreenisuojalla ja kantolenkillä.

Tilavuus: 500 ml Hinta 9,90 € + postikulut

Koko: 38 x 14 x 8 cm Tilavuus: 2,5 litraa Materiaali: 85 % polyesteriä, 15 % puuvillaa

Tilaa itsellesi tai lahjaksi.

Tilaukset: selkäkauppa.fi Ostamalla tuotteita tuet Selkäliiton toimintaa.

Hinta 24,90 € + postikulut

Liity jäseneksi!

Täytä hakemus ja liity alueesi selkäyhdistyksen jäseneksi.

Voit etsiä lähimmän selkäyhdistyksen ja liittyä jäseneksi myös Selkäliiton verkkosivuilla Selkäliitto.fi.

Jäsenedut: • • • • •

Hyvä Selkä -lehti 4 numeroa vuodessa Jäsenetutarjouksia lehdessä (esim. Tempur-tuotteet) Alennuksia matka-, kylpylä- ja majoituspalveluista (TallinkSilja, Holiday Club) Valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia Selkäyhdistysten edut, esim. liikuntaa jäsenhintaan, luentoja, vertaistukea ja paikallisten yritysten tarjoamia alennuksia

Haluan liittyä ______________________________________________ selkäyhdistyksen jäseneksi Nimi:

_____________________________________________________

Osoite:

_____________________________________________________

Selkäliitto maksaa postimaksun

______________________________________________________ Puhelin:

______________________________________________________

Sähköposti:

______________________________________________________

Syntymäaika:

__________________

(pp.kk.vvvv)

Päiväys ja allekirjoitus: __________________________________________________

Selkäliitto ry Sopimustunnus 5007981 Eerikinkatu 16 A 2 00100 Helsinki

Selkäyhdistysten yhteystiedot Espoon Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Heinolan Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Anja Marttinen (pj), 040 846 6456, anja.marttinen@dnainternet.net, www.heisely.net Helsingin Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi Hyvinkään Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Sami Lehtimäki, 0400 884 566, sami.lehtimaki@hyvitera.fi Järviseudun Selkäyhdistys ry (20 €) Oili Kaunisto (pj), 040 512 0815, kaunisto.oili@gmail.com Kanta-Hämeen Selkäyhdistys ry (20 €) Eero Kainulainen (pj), 050 552 2720, eero.kainulainen@pp2.inet.fi www.kantaselka.fi Keski-Suomen Selkäyhdistys ry (25 €) Sinikka Kilpikoski (pj), 0400 242 481, sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi tukipuhelin 044 7577 636, ksselka@gmail.com www.keskisuomenselkayhdistys.com Kuhmon Selkäyhdistys ry (20 €) Ari Innilä (pj), 050 523 2044, ari.innila@gmail.com Eija Tuhkanen (siht.), 050 330 5916, eijatuhkanen2@gmail.com Kuopion Selkäyhdistys ry (25 €) Pertti Lötjönen (pj), 044 333 9194, kuopionselkayhdistys@gmail.com Pirjo Lötjönen (siht.), 044 554 8424, kuopioselkasihteeri@gmail.com Liikuntavastaavat, 040 566 4146, selkaliikunta@gmail.com www.kuopionselkayhdistys.fi Kymenlaakson Selkäyhdistys ry (20 €) Sirpa Heikkinen (pj), 0400 950 844, sirpa.heikkinen2@gmail.com kymenlaaksonselkayhdistys@gmail.com www.kymenlaaksonselkayhdistys.fi Kyrönmaan Selkäyhdistys ry (19 €) Sinikka Uusi-Viitala (pj), 050 595 1748, sinikka.u@luukku.com, tukipuhelin 040 760 0644 Lieksan Selkäyhdistys ry (22 €) Päivi Tallus (pj), 040 8272201, paivi.tallus@gmail.com Meeri Kauppinen (siht.), 040 585 4029, meeri.kauppinen@gmail.com

26

Hyvä Selkä 1/2022

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys ry (20 €) Leena Kämppi (pj), 050 339 3181, leenak_60@hotmail.com www.mikkelinselat.fi

Siika-Pyhä-Kalajokilaakson Selkäyhdistys ry (15 €) Anneli Jauhiainen (pj) 040 912 5349, siikapyhakalasy@gmail.com

Napapiirin Selkäyhdistys ry (17 €) Ritva Kariniemi-Holm (pj), 040 564 2694, ritva.kari@gmail.com

Suur-Salon Selkäyhdistys ry (24 €) Kari Lehti (pj), lehtikari50@gmail.com Maaret Halonen (siht.), 0500 745 331, maaret.h.halonen@gmail.com Matkat, retket, jäsenasiat Anne Lahti, 045 279 2721, simpukkaranta@gmail.com www.salonselat.fi

Oulun Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Kimmo Rundström (pj), 044 290 3753, selkayhdistysossy@gmail.com Toimisto Kansankatu 53, 2. kerros, 90100 Oulu https://oulunseudunselkayhdistys.yhdistysavain.fi/ Pohjois-Karjalan Selkäyhdistys ry (24 €) Sirpa Moilanen (pj), 050 322 4767, siroli.moilanen@gmail.com Lenita Mustonen (siht.), 045 205 0455 p-kselka@hotmail.fi, www.pkselka.fi

Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry (23 €) Arvo Autio (pj), 040 593 1146, arvo.autio@gmail.com, Tarja Joenpolvi (siht.), 040 090 8169, tarja1.tikka@gmail.com 040 557 6741, www.tamselka.fi

Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry Borgånejdens Ryggförening rf (18 €) Päivi Himanen (pj), 044 270 6989, paivi.himanen@hotmail.com www.selkayhdistysporvoo.net

Turun Seudun Selkäyhdistys ry (27 €) Pirkko Heino (pj), 0400 600 906, pirkko.h.heino@gmail.com Postiosoite Humalistonkatu 10, 20100 Turku, 040 525 1739, toimisto@turunselkayhdistys.fi www.turunselkayhdistys.fi

Rauman Seudun Selkäyhdistys ry (18 €) Tuula Lempinen (pj), 050 3211 479, tuula.lempinen@dnainternet.net Raimo Järvi (siht.), 0400 816 509, raimo.jarvi@eurajokinetti.fi

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys ry (25 €) Olli Kyläkangas (pj), 050 356 5610, olli.kylakangas@gmail.com Selja Kallio (siht.), selakallio@gmail.com https://tyrvaanselka.yhdistysavain.fi

Satakunnan Selkäyhdistys ry (25 €) Kari Rantavalli (pj), 040 547 9391, kari.rantavalli@sataedu.fi Marjatta Lahtinen (siht.), 050 5484 696, postia.lahtinen@gmail.com https://sataselka.webnode.fi/

Vaasan Selkäyhdistys ry (22 €) Aino Ranta (pj), 050 303 6786, ainoranta49@gmail.com sihteeri@vaasanselkayhdistys.fi www.sinnedit.fi/toimija/vaasan-selkayhdistys-ry

Savonlinnan Selkäyhdistys ry (21 €) Jaakko Hassinen (pj), 044 974 6164, jaakhass@gmail.com Arja Väisänen (siht.), 044 245 4704, arja.a.vaisanen@gmail.com Seinäjoen Seudun Selkäyhdistys ry (22 €) Aarne Heikkilä (pj) 0400 661682, aarne.heikkila@netikka.fi Aila Aho (siht.) 0400 827905, aila.aho@gmail.com Tukihenkilö: Teija Perkiö, 040 563 7955, teija.k.perkio@gmail.com http:\\seinajoenselkayhdistys.wordpress.com Selkäyhdistys SalpausSelät ry (22 €) Atte Sarilo (pj), 0400 353 055, atte.sarilo@gmail.com Brita Stång (varapj), 040 7429 325, stangbrita@gmail.com Jäsenasiat sss.sihteeri@gmail.com Vertaistukiasiat sss.vertaistuki@gmail.com Toimisto LINK, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/ selkayhdistys-salpausselat-ry/

Vakka-Suomen Selkäyhdistys ry (18 €) Marjatta Hellsten (pj), 050 342 6950, hellsten.marjatta@gmail.com https://vakka-suomen-selkayhdistys.webnode.fi/ Vantaan Selkäyhdistys (26 €) Seppo Nyqvist (pj), toimisto 044 360 0201, toimisto@selkayhdistykset.fi Oltermannintie 8, 00620 Helsinki www.selkayhdistykset.fi

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Heinolan Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät alkavat viikolla 2, ilmoit-

tautumiset ja maksut ti 4.1. Selkikseen tai aina ryhmän alussa Kaisa Rossille puh. 040 705 4331.

Keskustelukerho alkaa 10.1. klo 14 ja jatkuu 14.2.

Käsityökerho alkaa 12.1. klo 13 ja jatkuu kahden viikon välein.

Lukupiiri alkaa 27.1. klo 14 ja jatkuu joka kuukauden viimeinen torstai.

Ryhmien aloitus tietenkin koronarajoitukset huomioiden.

Tuettu loma 2.-7.5., Varkauden Kuntorannassa. Hakulomakkeita saa Selkiksestä, palautus 1.2.22 mennessä. Tiedustelut 040 846 6456 Anja

Helsingin, Espoon ja Vantaan selkäyhdistykset Ilmoittautuminen kevätkauden liikuntaryhmiin on käynnissä! Kevätkausi alkaa ti

11.1. Ohjelmassa selkäjumppaa, vesijumppaa, pilatesta ja kehonhuoltoa, 25 viikoittaista liikuntaryhmää Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Liikunta-aikataulu ja ilmoittautumislinkit löytyvät kotisivuiltamme: www. selkayhdistykset.fi.

Seniorin Selkä Kuntoon -liikuntaryhmien

kevätkausi alkaa ti 11.1. Seniori -liikuntaryhmiin voivat osallistua maksutta yli 60-vuotiaat helsinkiläiset. Aikataulusta löytyy fysioterapeuttien ohjaamaa selkäjumppaa, vesijumppaa ja etäjumppaa. Lisätietoa kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi tai p.

044 360 0201.

Vertaistapaamiset Kampin palvelukeskuksessa maanantaisin 17.1., 14.2., 14.3. ja ke 6.4. klo 17-19. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Kahvitarjoilu!

Kevätkokous to 29.4. klo 18 yhdistysten toimistolla, Oltermannintie 8, Helsinki. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten (Helsinki, Espoo, Vantaa) jäsenet ovat tervetulleita mukaan.

Kahvitarjoilu alkaa jo klo 17.30! Seuraamme koronatilannetta, mahdollisista muutoksista kokouksen ajankohtaan tiedotetaan kotisivuiltamme www.selkayhdistykset.fi.

Lisätietoja toiminnastamme löydät www.selkayhdistykset.fi tai puhelimitse 044 360 0201.

Kanta-Hämeen Selkäyhdistys Kevään 2022 jumpat 17.1. alkaen Ma 18.30–19.30 Reipas fysiokimppajumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Ti 15.00-16.00 Seniorijumppa, Reija Siltanen, Baunssin Sali, Kiekkoritarinkuja 3.

Ti 18.30-19.15 Vesijumppa, Maikki Lähteenmäki, Uimahalli HML. Ke 18.45-19.45 Passeli fysiokimppajumppa,

Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Pe 16.00-17.00 Venyttelyjumppa, Merja Sopenperä, Uimahallin liikuntasali.

Lisätietoja www.kantaselka.fi ja sähköpostilla eero.kainulainen@pp2.inet.fi tai puh.

050-5522720/Eero.

Keski-Suomen Selkäyhdistys Vesijumppa 1 torstaisin alkaen 13.1. klo

17.30–18.30, Palvelutalo Telkänpesä, Telkäntie 2, JKL. Ohjaajana fysioterapeutti Petra Pirttimäki. Sitovat ilmoittautumiset Petra Pirttimäelle petra.pirttimakii@gmail.com tai p. 040 512 36 48. Osallistumismaksu (15 x) on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistuminen maksetaan 31.1. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Telkänpesän torstain vesijumppa kevät 2022.

Pilates maanantaisin alkaen 10.1. klo 18.00– 19.00, Isotooppi-sali 2. kerros, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Ohjaajana Pia-Maria Hemmola, liikunnanohjaaja, LitM, TtK. Ilmoittautumiset hemmola@student. uef.fi tai p. 050 3680337. Osallistumismaksu (15 x) on yhdistyksen jäseneltä 135 € lukukaudelta ja ei-jäseneltä 160 €. Osallistumismaksu maksetaan 31.1. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Pilates kevät 2022.

Itämainen tanssi I maanantaisin alkaen 10.1. klo 16.00–17.30, Viitajyvä Sali 1, Viitaniemientie 11-13, 40720 Jyväskylä. Ryhmään otetaan korkeintaan 15 osallistujaa. Ohjaajana Eija Kolehmainen. Ilmoittautumiset Eija Kolehmainen eja.kolehmainen@gmail.com tai p.040 820 7687. Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 80€ lukukaudelta ja ei-jäseneltä 100 €. Osallistumismaksu maksetaan 31.1. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Itämainen tanssi 1 kevät 2022.

Itämainen tanssi II torstaisin alkaen 13.1. klo 16.00–17.30, Viitajyvä Sali 1, Viitaniemientie 11-13, 40720 Jyväskylä. Ryhmään otetaan korkeintaan 15 osallistujaa. Ohjaajana Eija Kolehmainen. Ilmoittautumiset Eija Kolehmainen eja.kolehmainen@gmail.com tai p. 040 820 7687. Osallistumismaksu (12 x) on yhdistyksen jäseneltä 80€ lukukaudelta ja ei-jäseneltä 100 €. Osallistumismaksu maksetaan 31.1. mennessä Keski-Suomen Selkäyhdistys ry:n tilille FI68 5290 0240 1392 36. Viesti: Itämainen tanssi II kevät 2022.

Laula kanssain – vertaistukea laulaen. Jos Covid-19-pandemia sallii, aloitamme jälleen lauluiltapäivät Jyväskylän Reumayhdistyksen tiloissa, Kilpisenkatu 18, 40100 Jyväskylä, torstaisin klo 13.00–15.00 27.1., 17.2., 24.3., ja 21.4.2022.

Reumayhdistyksen kevätjuhlassa laulellaan ti 17.5. klo 17, Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä.

Sääntömääräinen kevätkokous & asiantuntijaluento ke 16.3. klo 17.30–18.30, Reak-

Muutokset mahdollisia. Seuraa yhdistysten tiedotusta.

tori-sali, Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, 40100 Jyväskylä. Kokouksen jälkeen klo 18.30 asiantuntijaluento ajankohtaisesta aiheesta. Esittäjä ja aihe vielä avoin.

Selkämessut ke 6.4. klo 15–19 Minnan salilla, Jyväskylä kaupungin kirjasto, Vapaudenkatu 39-41, 40100 Jyväskylä. Hybriditapahtuma.

Selkäneuvola, Vaajakosken Kuntohoito Oy Savonmäentie 15, Vaajakoski. Selän- ja / tai niskan fysioterapeuttinen tutkiminen ja hoito sekä itsehoitoharjoitteet, mistä fysioterapeuttisista palveluista Keski-Suomen Selkäyhdistyksen jäsenet saavat 10 % alennuksen omavastuuosuudesta. Muista kertoa jäsenyydestäsi alennuksen saamiseksi. Ajanvaraus: p. 014 263 460 tai nettisivujen kautta www.vaajakoskenkuntohoito.fi.

Selkäyhdistyksemme jäsenille 10 % alennus seuraavista Fysios Keskustan ryhmistä: Kuntosaliryhmät keskiviikkoisin klo 17–18, ohjaajana fysioterapeutti Matti Palviainen (matti.palviainen@fysios.fi). Fysiokimppa/ musiikkiliikuntaryhmät tiistaisin klo 11.30 - 12.30 ja torstaisin 12–13, ohjaajana toimii fysioterapeutti Marita Malkamäki (marita.malkamaki@fysios.fi). Ryhmien vapaiden paikkojen tiedustelut suoraan ohjaajalta, soittopyynnön kautta p. 010 237700 tai sähköpostitse. Ryhmien on tarkoitus alkaa viikolla 2.

Vertaistukea

Vertaistukihenkilö Jussi Ristonmaa, puh. 044 9833 891 Vertaistukihenkilö Suvi Lohilahti, puh. 044 2730 753 Heille voi soittaa klo 9.00-20.00 välisenä aikana.

Kokemusasiantuntija Ari Kauppinen: ari.matti.kauppinen@gmail.com Kotisivut: www.keskisuomenselkayhdistys.com Sähköposti: ksselka@gmail.com

Kuopion Selkäyhdistys Kevään jumpparyhmät aloittavat 10.1.2022 alkavalla viikolla.

Liikuntaryhmät Kuopio Tosimiehen selkätreeni, Suokadun toimin-

takeskus maanantaisin klo 17-18.

Kevennetty selkäliikunta, Alavan toimintakeskus tiistaisin klo 9.30-10.30.

Naisten kuntoliikunta, Alavan toimintakeskus keskiviikkoisin klo 16.30-17.30.

Kuntoliikunta, sekaryhmä, Suokadun toimintakeskus torstaisin klo 18.30-19.30.

Hyvän mielen aamuvoimistelu, Alavan toimintakeskus perjantaisin klo 9-10.

Lihaskuntotreeni + kehonhuolto/venyttely, Suokadun toimintakeskus perjantaisin klo

17-18.30. Alkuun tunnin treeni, jonka jälkeen 30 min venyttely/kehonhuolto.

Pilates I, Suokadun toimintakeskus tiistaisin klo 18-19.

Pilates II, Suokadun toimintakeskus, tiistaisin klo 19-20.

Hyvä Selkä 1/2022

27

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Syvän veden jumppa I, Kuntolaakson uima-

halli torstaisin klo 15.30-16.15.

Syvän veden jumppa II, Kuntolaakson uimahalli torstaisin klo 16.15-17.

Maaninka Kehonhuoltoa ja lihaskuntoa, Maaninka,

Majatalo Osula, Tuovilanlahdetie 100, torstaisin 13.1. alkaen klo 19.30-20.30.

Karttula Koko kehon kuntojumppa, Karttulan Kis-

sakuusenkoulun liikuntasali maanantaisin 10.1. alkaen klo 17.30-18.30.

Ilmoittautuminen netin kautta www.kuopionselkayhdistys.fi/liikuntaryhmat/ -sivulla.

Lisätietoja ryhmistä, ilmoittautumisesta ja maksamisesta voi kysyä lähettämällä sähköpostia selkaliikunta@gmail.com. Jumppia on mahdollista maksaa myös e-passilla. Tervetuloa mukaan liikkumaan!

Mikkelin Seudun Selkäyhdistys Mikkelin Päiväkeskuksessa, Kiiskinmäenkatu 2 Latinalaistanssi ma 10.1.-2.5. klo 16.45-

17.45, ohjaajana Tiina Ripatti, kausi 45 €.

Yhdyshenkilö Kaisa 040 676 5760. Ma 18.4. ei tanssita.

Selkä-salijumppa ti 11.-3.5. klo 18-19, ohjaajina Anita Ikonen ja Anu Peltonen, kausi 30 €.

Yhdyshenkilö Ulla, p. 044 324 0064.

Jooga, ryhmä I ma 10.1.-2.5. klo 18-19.30, ohjaajana Minna Honkanen, kausi 45 €. Yhdyshenkilö Kaisa, p. 040 676 5760. Ma 18.4. ei joogaa.

Jooga, ryhmä II ke 12.1.-4.5. klo 18-19.30, ohjaaja Pirjo Herrala, kausi 45 €. Yhdyshenkilö Riitta, p. 0400 650 638.

Kevennetty jumppa ke 12.1.-4.5. klo 16.4517.45, kausi 30 €, ohjaajana Leena Kämppi, yhdyshenkilö Leena, p. 050 3393 181.

Moision kuntokeskuksessa Allasjumppa to 13.1.- 5.5. klo 18.45-19.30 ja

19.30-20.15. Ohjaajina/valvojina Liisa Pokela ja Anita Ikonen. Kausi 75 €. Kuntosali mahdollinen samaan aikaan. HUOM! Pukuhuoneisiin voi mennä klo 18.30. Yhdyshenkilö Heimo, p.

050 322 7601, Petri, p. 050 526 1063 ja Olavi, p. 044 342 9075.

Raviradantie kuntosali, Raviradantie 8, Kalevankangas Omatoiminen kuntosali ma 10.1.-2.5. klo 11.12.00. Yhdyshenkilö Heikki, p. 0400 413 022.

Kausi 20 €. Ohjausta järjestetään tarvittaessa.

Ma 18.4. ei kuntosalia.

Mikkelin Teatteri la 19.2. klo 13 esitys ”Perinnönjakajat”.

Oulun Seudun Selkäyhdistys Liikuntaryhmät 2022 Ossyn, Oulun kaupun-

gin liikuntatoimen ja Oulu-Opiston selkäsairaille tai ennaltaehkäisyyn sopivia ryhmiä.

Noudatamme koronaohjeistusta.

28

Hyvä Selkä 1/2022

Kuntosali selkäkipuisille alkaen 10.1. klo

10.00-11.00 Raksilan uimahalli (2krs). Lisätietoja liikuntavastaava Tuula Korpela puh.

040 8655132.

Tosimiehen selkätreeni alkaen 13.1. klo 16.15-17.15 Raksilan uimahallin judosali (alakerrassa). Kertamaksu uimahallin kassalle.

Ohjaaja ilmoitetaan myöhemmin. Kaikille miehille, jotka tarvitsevat liikettä ja vahvistusta selälle. Ilmoittautuminen Tuula Korpela puh. 040 8655132.

Asahi alkaen 12.1. klo 9.30-10.15 Raatin uimahallin liikuntasali. Ei ilmoittautumista.

Tiedustelut puh. 044 7038049. Kertamaksu.

Helppo, koko kehoa huoltava, seisten sukkasillaan tai istuen venyttelyt ja liikesarjoja.

Vesikävely, -juoksu ja ratauintia oman aikataulun mukaan sekä vesivoimistelut viikoittain useita kertoja. Katso www.ouka.fi/ liikunta/oulu/liikunta-ja-ulkoilu/vesivoimistelut. Vaihtoehtoina musiikkivesijumppa, kevyt vesijumppa ja syvän veden jumppa.

Ei ilmoittautumista. Uimahallimaksu.

NeuroPilates, FasciaMethod ja Pilatesryhmät. Kuntoilumaksu. Ilmoittautumiset

ja tiedustelut puh. 044 7038046.

Lempeää joogaa alkaen 11.1. klo 14.30-16.00 Raksilan uimahallin liikuntasali, opettaja Tanja Wunsch, Oulu-Opisto.

SelkäTsemppi-illlat (vertaistuki), Kumppanuuskeskus To 20.1. klo 17 Konnari To 17.2. klo 17 Veturi To 17.3. klo 17 Veturi To 21.4. klo 17 Asema To 19.5. klo 17 Asema Seuraa ilmoittelua kotisivuilla, Facebookissa ja Forum24-lehdessä. Hyvää alkanutta vuotta!

Pohjois-Karjalan selkäyhdistys Liikuntaryhmät Joensuun ryhmät Allasjumppa virkistysuimala Vesikossa tiis-

taisin 18.1.-12.4. klo 12.30-13.15 (ei viikolla 10 eli 8.3.) koronan sallimissa rajoissa. Yhteensä 12 kertaa. Vain jäsenille. Osallistujat maksavat suoraan Vesikkoon uintimaksun. Hinnat löytyvät Joensuun kaupungin Vesikon uimahallin sivuilta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko keväästä 36 euroa/henkilö. Laskutus tapahtuu kerralla. Ryhmään mahtuu enintään 25 osallistujaa.

Ohjattu kuntosaliryhmä (aiemmin harjoitelleille) ISLON kuntosali, Länsikatu 15, Ra-

kennus 3 A 3. kerros, Tiedepuisto, Joensuu maanantaisin 17.1.-11.4. klo 16.00-17.30 (ei viikolla 10 eli 7.3.). Yhteensä 12 kertaa. Hinta 84 €, ei jäsenet 94 €, laskutetaan kerralla.

Ryhmään mahtuu enintään 14 osallistujaa.

Lempeä, selkäystävällinen jooga, Muutoksen Sillat, Kirkkokatu 12, Joensuu (sisäänkäynti Malmikadun puolelta) torstaisin 20.1.7.4.2022 klo 17.15-18.45 (ei viikolla 10 ja 11 eli 10.3. ja 17.3.). Yhteensä 10 kertaa. Hinta

80 €, ei jäsenet 95 €, laskutetaan kerralla.

Ryhmään otetaan vähintään 10 ja enintään 12 osallistujaa.

Pilates jatkokurssi, Animotion, Koulukatu 47 a, Joensuu, keskiviikkoisin 26.1.-20.4.2022 klo 18.30-19.30 (ei viikolla 10 eli 9.3.). Yhteensä 12 kertaa. Hinta 108 €, ei-jäsenet 125 €, laskutetaan kerralla. Ryhmään mahtuu enintään 12 osallistujaa.

Ryhtijumppaa eri keinoilla Rantakylän urheiluhallin tanssisali, Pataluodonkatu 2, Joensuu, tiistaisin 18.1.-12.4.2022 klo 17.00-18.00 (ei viikolla 10 eli 8.3.). Yhteensä 12 kertaa.

Hinta 60 €, ei-jäsenet 75 €, laskutetaan kerralla. Ryhmään mahtuu enintään 15 osallistujaa.

Vertaistukiryhmä selkäleikatuille ja selkäkipuisille keskiviikkoisin 26.1., 16.2., 23.3.

ja 27.4. klo 17.00-19.00, paikka Piparkakkutalo, 1. krs:n neuvottelutila, Kauppakatu 34, Joensuu. Ryhmään otetaan enintään viisi osallistujaa.

Mahdolliset tiedustelut email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita.

Ilomantsin ryhmät yhteistyössä Ilomantsin kansalaisopiston ja Fysio-Voimalan kanssa Selkäongelmaisen vesijumppa Ilomantsin uimahallissa, Henrikintie 4, Ilomantsi tiistaisin 18.1.-5.4. klo 16.30-17.15 (ei viikolla 10 eli 8.3.). Yhteensä 10 kertaa. Ryhmään otetaan 10 henkilöä (varalle 2). Maksu 52 € maksetaan kansalaisopiston käytäntöjen mukaan.

Ilmoittautuminen suoraan kansalaisopistolle 12.1. mennessä www.opistopalvelut.fi/ilomantsi tai puh. 040 104 3112.

Selkäjooga lauantaina 22.1. klo 9-15, Kansallistalon Sali, Yhtiöntie 8, Ilomantsi Tutustutaan selän hoitoon, rentoutumiseen ja hengitykseen joogan keinoin. Maksu 16 € maksetaan kansalaisopiston käytäntöjen mukaan.

Ilmoittautuminen suoraan kansalaisopistolle 14.1. mennessä www.opistopalvelut.fi/ilomantsi tai puh. 040 104 3112.

Kiteen ryhmä Allasjumppa Vespelissä, Urheilutie 7, Ki-

tee, maanantaisin 10.1.-11.4. klo 19.30-20.30 (ei viikolla 10 eli 7.3.). Yhteensä 14 kertaa.

Menettelyt kuten ennenkin (uinti maksetaan hallin kassaan ja jumppaohjaus 3 e/ kerta ohjaajalle.

Liperin ryhmä Allasjumppa Liprakassa, os. Silmutie 11,

Käsämä, torstaisin 20.1.-14.4. klo 18.00-19.00 (ei viikolla 10 eli 10.3.) koronan sallimissa rajoissa. Yhteensä 12 kertaa. Osallistujat maksavat suoraan Liperin kunnalle uintimaksun joko kertamaksuna tai ostavat ladattavan 10 kerran kortin. Hinnat ja käytännöt löytyvät Liperin kunnan Liprakan sivustolta. Lisäksi yhdistys laskuttaa ilmoittautumisten perusteella koko keväästä 36 € jäseniltä ja ei-jäseniltä 50 €. Laskutus tapahtuu kerralla. Ryhmään mahtuu enintään 20 osallistujaa. Mahdolliset tiedustelut email: p-kselka@hotmail. fi tai puh. 045 2050 455/Lenita.

Nurmeksen ryhmät yhteistyössä Ylä-Karjalan Kansalaisopiston kanssa

Muutokset mahdollisia. Seuraa yhdistysten tiedotusta.

Selkäyhdistysten toimintakalenteri Aamujooga, 830103, Nurmes-talo, Palan-

der-sali, Kötsintie 2, tiistaisin 4.1.-5.4. klo 8.30-9.30. Tunteja 19. Hinta 40 €. Enintään 15 osallistujaa.

Hathajooga, 830107, Kirkkokadun yläkoulu, yläsali, Kirkkokatu 15, maanantaisin 3.1.-4.4. klo 17.15-18.45. Tunteja 28. Hinta 45 €. Enintään 25 osallistujaa.

Joogaa senioreille, 830109, Nurmes-talo, Palander-sali, Kötsintie 2, tiistaisin 4.1.-5.4. klo 9.30-11.00. Tunteja 28. Hinta 45 €. Enintään 15 osallistujaa.

Keppijumppa, 830112, Porokylän koulu, liikuntasali, Mähköntie 19, keskiviikkoisin 12.1.-20.4. klo 16.45-17.30. Tunteja 14. Hinta 30 €. Enintään 40 osallistujaa.

Syvävenyttävää joogaa, 830122, Nurmestalo, Palander-sali, Kötsintie 2, tiistaisin 4.1.5.4. klo 14.00-15.00. Tunteja 19. Hinta 40 €.

Enintään 15 opiskelijaa.

HUOM. Ilmoittautuminen kaikkiin Nurmeksen ryhmiin joko www.nurmes.fi/kansalaisopisto -> ilmoittautuminen -> netti-ilmoittautuminen tai puhelimella puh. 040 10 45 105 tai hyvinvointipalveluissa, Kirkkokatu 14, Nurmes. Tarkista aikataulut ja hinnat Nurmeksen kansalaisopiston sivuilta.

Jäsenilta ke 9.2. klo 17-19 Itä-Suomen Liikuntaopisto ISLOn luokkatila, 2. krs., Länsikatu 15, Joensuu. Kerrotaan ja keskustellaan yhdistyksen toiminnasta, esitellään Coronaria palveluntarjonnan Kelan tules-kuntoutusta etäyhteydellä. Ilmoittautuminen 6.2. mennessä email: p-kselka@hotmail.fi tai puh. 045 2050 455/Lenita.

Yhdistyksen 30-vuotisjuhla la 19.3. klo 17.00 alkaen Sokos Hotelli Kimmelin Penttiläsalissa, Itäranta 1, Joensuu. Hotelliin on varattu majoituskiintiö ajalle 19.-20.3. hintaan 90 €/vrk/1hh ja 110 €/vrk/2hh. Majoituskiintiössä on 5 kpl yhden hengen huoneita ja 10 kpl kahden hengen huoneita. Hinnat sisältävät aamiaisen. Jokainen varaa ja maksaa majoituksen itse. Kiintiö on voimassa 18.2. saakka. Lisätietoja tarvittaessa pj. Sirpa Moilanen, email:siroli.moilanen@gmail.com, puh. 050 322 4767 tai sihteeri Lenita Mustonen, email: p-kselka@hotmail.fi, puh. 045 2050 455.

Sääntömääräinen kevätkokous pidetään to 7.4. klo 18.00 alkaen Piparkakkutalon alakerran kokoushuoneessa, Kauppakatu 34 1.krs.

Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksesta tiedotetaan Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstoilla, sähköpostitse, yhdistyksen kotisivuilla ja Facebookissa.

Uusittu Kuhasalo tutuksi to 19.5. klo 17.00.

Tule tutustumaan sauvakävelyn ja nuotiokahvin merkeissä. Tapaamme Kuhasalon parkkipaikalla. Seuraa ilmoitteluamme.

Lisätietoja toiminnasta yhdistyksen kotisivuilta pkselka.fi tai puheenjohtajalta s-postitse siroli.moilanen@gmail.com tai sihteeriltä s-postitse p-kselka@hotmail.fi.

Porvoon Seudun Selkäyhdistys - Borgånejdens Ryggförening Kevään 2022 jumpat ja joogat ovat alkaneet.

Liikuntaryhmät kokoontuvan Kevätkummun ostoskeskuksella, Sammontie 1 B, 2.kerros, KampSport-Fightersin Taekwondo-salissa, jossa on nivelille ystävällinen, pehmeä tatami alusta. Hissillä pääsee ylös, jos portaat tuottavat hankaluuksia!

Kaikkiin muihin, paitsi miesten ryhmään, voi osallistua myös etäyhteydellä Zoomin kautta. Tiedustele ohjaajalta, Taina Åkerlund-Pesonen, mihin ryhmiin mahtuu vielä mukaan puh. 040 514 4084 tai sähköposti taina.pesonen@gmail.com.

Matka Kouvolan teatteriin la 12.2. klo 13.00 näytökseen: Kirka-surun pyyhit silmistäni -esitykseen. Hinnat: eläkeläinen 40 €, aikuinen 42 €, opiskelija, lapsi, työtön 26 €. Yhdistys maksaa bussimatkan jäsenille, ulkopuolisilta perimme bussimatkasta 15€/osallistuja.

Ilmoittaudu viimeistään 22.1. eevaliisakangas@hotmail.com tai puh. 0400 414420. Ilmoita viestissä minkä hintaryhmän lipun tarvitset ja kerro tuletko kyytiin Kevätkummusta vai keskustasta tai jos et tule bussin kyytiin lainkaan! Maksutiedot ilmoitetaan osallistujille myöhemmin.

Savonlinnan Selkäyhdistys Liikunta-aktiviteetit jatkuvat edelleen tammikuussa: Vesijumppa tiistaisin klo 12.15 - 13 Pikku Saimaa, 11.1. alkaen.

Keilailu keskiviikkoisin klo 14 - 15 Keilahalli, 5.1. alkaen.

Ohjattu kuntosali keskiviikkoisin klo 15.30 - 16.30, KuntoGymLeidi, 12.1. alkaen.

Lentopallo torstaisin klo 12 - 13 Toppala, 13.1. alkaen.

XAMKin opiskelijoiden vetämät jumpat

tiedotetaan tarkemmin Itä-Savossa ja Facebook-sivuillamme.

Jäsenilta ti 15.3. Klo 17-19, Järjestötalo Kolomonen, selänhoitoinfoa kera kahvitarjoilun.

Toiminnasta lisäinfoa puheenjohtaja Jaakko Hassiselta, puh. 044 974 6164.

Tampereen Seudun Selkäyhdistys Kaikille avoimet ilmaiset yleisöluentotilaisuudet Sampolan auditoriossa tiistaisin

klo 18-19, Tampereen seudun työväenopisto, Sampola, Sammonkatu 2, Tampere 15.2. Selkäkipu ja fascia 1 osa. Luennoitsija Susanna Kiiltomäki, työfysioterapeutti, Pirte työterveys ja lääkärikeskus.

22.3. Selkäkipu ja fascia 2 osa. Luennoitsija Susanna Kiiltomäki, työfysioterapeutti, Pirte työterveys ja lääkärikeskus.

Muutokset mahdollisia. Seuraa yhdistysten tiedotusta.

Yhteistyössä Tampereen seudun työväenopisto.

Luentoja on mahdollista seurata myös verkon välityksellä. https://peda.net/ id/30947b6c2a1 K50-messut la 26.2. klo 11-17 Tampere-talo.

Wäinämöisen pilkkikilpailut 12.3. klo 9.00 Aitolahdella Aitorannassa Hirviniementie 375.

Vire – Tampereen Terveysmessut 7.-8.5.

Tampereen Messu- ja urheilukeskus.

Tutustu kevään liikuntaryhmiin kotisivuilla tamselka.fi.

Turun Seudun Selkäyhdistys Jäsenlehti Selkälehdessä 4/2021 on esitelty lähiajan toimintaa, mutta sen toteutuminen riippuu kulloisestakin koronatilanteesta. Järjestämme kaiken toiminnan terveysturvallisesti, jonka vuoksi muutokset ovat mahdollisia. Kannattaa seurata kotisivuja turunselkayhdistys.fi ja Turun Sanomien Yhdistykset-palstaa.

Seuraavassa on poimintoja toiminnastamme: Liikuntaryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa. Tarkemmat tiedot Selkälehdessä ja kotisivuilla.

Vertaistreffit joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 15-17 TULE-tietokeskuksessa.

Keskiviikkokerho joka kuukauden kolmas keskiviikko vaihtuvalla ohjelmalla.

Tukipuhelin päivystää tiistaisin klo 10-14 ja torstaisin klo 16-20 numerossa 040 558 1025.

Ke 9.2. klo 12 Tules-kursseille Coronarian kanssa. Palvelupäällikkö Jonna Tapio luennoi TULE-tietokeskuksessa.

Ke 23.2. klo 18 Istumallako selkä terveeksi? Fysioterapeutti Jenna Walldén alustaa illan, jonka jälkeen yhteistä keskustelua ja vertaiskokemuksia TULE-tietokeskuksessa.

Ke 23.3. klo 18 Asiaa niskan hyvinvoinnista ft Ina Vihiniemen alustamana TULEtietokeskuksessa.

Ti 12.4. klo 17.00 Kevätkokous TULE-tietokeskuksessa.

Ke 27.4. klo 18.00 Nukkumisergomia selän näkökulmasta Inan ja Jennan alustamana TULE-tietokeskuksessa.

TULE-tietokeskus on avoinna ma, ti ja to klo 10-15, ke klo 11-18. Maksutonta ohjausta ja neuvontaa, teemapäiviä, miniluentoja, mittauksia. Humalistonkatu 10, Turku. Puh. 044 744 7085. www.tule.fi

Tyrvään Seudun Selkäyhdistys Vesijumpparyhmät alkavat vko 1, ma 3.1. ja

ti 4.1., samoilla ryhmillä kuin syksyllä. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi seuraamme tarkkaan AVI:n ohjeita mahdollisien rajoitusten suhteen ja toimimme ohjeiden mukaan.

Mikäli et jatka jumpassa ilmoitathan Ollille p.

050 3565610 tai olli.kylakangas@gmail.com.

Liikunnallista Uutta Vuotta!

Hyvä Selkä 1/2022

29

Ohitatko sinä nämä hälytysmerkit, etkä siksi saa palauttavaa unta?

Monet asiat uhkaavat makoisia ja oikein palauttavia yöunia. Näitä ovat esimerkiksi raajojen puutuminen, epämukavuus ja selkäkivut.

MIKÄ ON SYY nukkumatin poissaoloihin – tutkailetko iltaisin maailman tilaa, parisuhteen huolia tai tekemättömien töiden listaa? Melko todennäköisesti et kuitenkaan ole huolissasi sängyn, tyynyn ja peiton sopivuudesta.

Monet varmasti saisivat helpotusta siitä tiedosta, ettei tyynyn halaaminen kerrokaan parisuhteen epävarmuudesta vaan yksinkertaisesti siitä, että pään alla oleva tyyny on liian matala: kun kylkimakuulla kehon alla olevaan olkapäähän kohdistuu painerasitusta, saatamme siirtää sitä vartalon etupuolelle. Näin paine jakautuu laajemmalle pinta-alalle, ja nukkuminen voi helpottua. Asennosta johtuva venytys voi kuitenkin aiheuttaa muun muassa hartiaseudun kiputilan ja ohjata ylävartaloa huonoon ryhtiin.

Löystynyt patja ei tue hyvää nukkumisergonomiaa Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan patjan kuoppaisuudella ja sillä, tukeeko patja riittävästi selkää, oli selkeä yhteys.

Joustinpatjalla ja tavallisella vaahtomuovipatjalla nukkuvat kokivat, että patja ei tukenut riittävästi selkää. Lisäksi vaahtomuovipatjalla ja joustinpatjalla nukkuvat tunsivat itsensä fyysisesti voimattomammiksi heräämisen jälkeen.

– Paras nukkumisalusta tämän tutkimuksen mukaan on kehon lämmön mukaan muotoutuva patja. Sen koettiin tukevan parhaiten selkää, sanoo nukkumisergonomiaan erikoistunut fysioterapeutti Pasi Koistinen.

– Näillä patjoilla nukkuvat raportoivat myös kokevansa itsensä vähemmän fyysisesti voimattomammiksi verrattuna esimerkiksi joustinpatjoilla nukkuviin. Tämä kertoo ehjemmästä syvän unen vaiheesta, jolloin erittyy muun muassa kasvuhormonia, joka vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja sitä kautta lihasvoimaan.

Eli patjan valinnalla voi vaikuttaa omaan suorituskykyynsä.

Nukutko käsi tyynyn alla?

Kuitutäytetyyny on Suomen yleisin tyynymalli. Tutkimuksen mukaan noin 57 % kuitutäytetyynyjen käyttäjistä kertoo nukkuvansa käsi tyynyn alla. Tämä kertoo siitä, ettei tyyny tue kaularankaa suoraan asentoon vaan jättää pään epäergonomisesti liian alas.

Nukkumalla käsi tyynyn alla pyritään lisäämään tyynyn korkeutta ja korjaamaan pään asentoa. Tämä nukkumisasento on epäergonominen ja voi turhaan herättää nukkujan. Asento voi myös aiheuttaa käden puutumista hermojen ja verisuonien joutuessa puristuksiin. Kehon lämmön mukaan muotoutuva tukityyny tukee saman tutkimuksen mukaan niskaa merkittävästi paremmin kuin kuitutäytetyyny.

Asiantuntija avuksi sängyn, patjan ja tyynyn valintaan Voimakas alaselän notko voi selinmakuulla nukuttaessa tarvita erillistä tukityynyä.

Patjan tukiominaisuuksilla on ratkaiseva merkitys. Tempur-patja muotoutuu selän kaarien mukaan ja tukee kehoa yksilöllisesti niin, että yleensä erillisiä tukityynyjä ei tarvita. Oikeanlainen ja riittävä tuki voi myös ennaltaehkäistä ja helpottaa selkäkipuja.

Fysioterapeutti Koistinen kannustaa vuoteen ja tyynyn hankintavaiheessa kääntymään koulutetun asiantuntijan puoleen.

– Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija (KNA) osaa valita sinulle toimintakykyäsi edistävät vuode-, patja-, tyyny-, peittoratkaisut, sekä opastaa unenhuollossa.

Nukkumisergonomian ammattilaiset löydät nukkumisergonomia.fi-sivustolta.

ILMOITUS

30

Hyvä Selkä 1/2022

Selkäkauppa 10 vuotta!

Tuotteita selkäsi hyvinvointiin -10% LabTex Care Nordic tukivyö

Kirjoja itsehoitoon Robin McKenzien helposti luettavissa käsikirjoissa kerrotaan aktiivisista itsehoito-ohjelmista.

LabTex Care Nordic on ortopedinen selän ja vyötärön tukivyö. Se tukee lanneja ristiluun aluetta ja korjaa ryhtiä sekä lievittää alaselän kipuja.

Kuntouta itse selkäsi 32,40 € Kuntouta itse niskasi 32,40 € Kuntouta itse olkapääsi 36 €

41

49

McKenzie-tuotteet -10% Saatavana erilaisia selkätukia moniin tarkoituksiin, niin matkalle, toimistoon, kotiin kuin nukkumiseen. Tutustu tuotteisiin selkäkauppa.fi.

Ilmatyyny -lannetuki

10

26

Autotyyny

95

Lannetuki

49

90

36

50

Yörulla

58

Hintoihin lisätään toimituskulut.

www.selkakauppa.fi

Hyvä Selkä 1/2022

31