Pääkirjoitus

Kokemustiedosta tukea

Kokemustieto on ikivanha tiedonlaji, myös monissa terveyteen ja sairauteen liittyvissä asioissa. Virallisessa terveydenhuoltojärjestelmässä käytettyjen hoito- ja kuntoutusmenetelmien edellytetään pohjautuvan näyttöön perustuvaan tieteelliseen tietoon. Nykyisin kuitenkin kokemustiedon merkitys on tunnistettu ja tunnustettu yhtenä tieteellisen tiedon ja hyvien käytäntöjen muodostamisen lähteenä. Myös vertaiskokemustietoa on alettu käyttää asiantuntijatietoa täydentävänä tietona.

Omakohtainen kokemus varsinkin pitkäaikaissairauden kanssa elämisestä, ymmärrys sairastumisen vaikutuksista toimintakykyyn ja selviytymisestä arjessa tai työelämässä on tietoa, jota ei voi suoraan korvata muilla tiedon lajeilla. Esimerkiksi pitkittyneen selkäkivun tiedetään aiheuttavan pelkoa ja ahdistusta, rajoittavan osallistumista ja yhteydenpitoa muihin ihmisiin. Monesti tilannetta helpottaa, kun voi jutella luottamuksellisesti toisen, saman tilanteen kokeneen vertaisen kanssa. Vertaistuki lisää ja vahvistaa ihmisen psyykkisiä voimavaroja, auttaa löytämään selviytymiskeinoja ja tukee sopeutumista selkäsairauteen. Vaikeiden kokemusten kääntäminen vahvuudeksi sekä toipumis- ja selviytymiskokemusten painottaminen ovatkin vertaistukitoiminnan ytimessä.

Selkäliitto on kouluttanut paikallisten selkäyhdistysten toimijoita vapaaehtoisiksi vertaistukihenkilöiksi jo usean vuoden ajan. Korona-aikana kokoontumisrajoitukset valitettavasti heikensivät vertaistukitoiminnan toteuttamista. Siksi Selkäliitossakin alettiin suunnitella ja kehittää vertaistukiryhmien uudenlaista toimintamuotoa, jossa vertaistuki voisi toteutua etäyhteyksillä verkkoympäristössä. Sen myötä pystyttäisiin parantamaan yhdenvertaisuutta, tekemään yhteydenottaminen helpoksi sekä lisäämään maantieteellistä saavutettavuutta. Lisäksi jo aiemmin oli havaittu tarve kehittää nuorille selkäoireisille sopivaa verkkovertaistukitoimintaa. Toimintamuodon kehittäminen pääsee alkamaan rahoituksen vahvistuttua alkuvuodesta.

Vertaistukitoiminnan lisäksi kansanterveysjärjestöt tarjoavat omahoidon tueksi matalan kynnyksen tietoa, tukea ja toimintaa. Kaikki nämä edistävät ihmisten hyvinvointia, terveyttä sekä osallisuutta. Tulevina vuosina sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen myötä hyvinvointialueet ja kunnat myös hyötyvät kehittämistyössään yhteistyöstä järjestöjen kanssa.

Marjo Rinne, puheenjohtaja