Mielen jumit tuntuvat selässa

Teksti: Pia Bilund • Kuvat: Marica Rosengård ja Emilia Vuorisalmi

Sosiaalisesta mediastakin tuttu lääkäri Emilia Vuorisalmi haluaa edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Emilian oma akilleen kantapää on selkä, joka oireili, koska hän ei voinut henkisesti hyvin. Kuuntelemalla sisäistä ääntä ja tekemällä itselle mieluisia asioita selkä voi olla kivuton.

AINA AHKERASTI LIIKKUNEEN ja nuorena pikajuoksua harrastaneen Emilia Vuorisalmen selkäoireili ensimmäisen kerran noin 16-vuotiaana, jolloin selkä myös kuvattiin. Varsinaisesti selkäkivut alkoivat vaivata häntä kolmekymppisenä.

– Koin tuolloin tunneburnoutin, kun mulla oli ollut paljon sydänsuruja. Selkäkivut olivat tosi pahat ja tuntui, ettei mitkään kipulääkkeet auta. Makasin piikkimatolla öisin ja mietin, että kuolen näiden kipujeni kanssa.

Lääkärin vastaanotolla selkä tutkittiin ja magneettikuvattiin. Lääkäri sanoi, että Emilia ei enää todennäköisesti pysty urheilemaan ja hänen pitää elää kipujen kanssa.

– Lääkäri sanoi just niin kuin ei saisi potilaalle sanoa. Suurimmalla osalla meistä on muutoksia selässä, jos meidät kuvataan, mutta ne ovat kuitenkin oireettomia. Kuvan vangiksi ei missään nimessä pidä jäädä.

Kun selkäkivut olivat pahimmillaan, Emilia ei pystynyt edes joogaamaan, sillä staattinen liike sattui liikaa. Hieronta, jopa kosketus teki pahaa. Ja normaalisti hyvää tehnyt avantokin veti selkää vain enemmän jumiin.

– Kun tilanne on päässyt näin pahaksi, sitä on lähdettävä avaamaan tosi pehmeästi. Kun lihassolut ovat olleet pitkään jumissa, aiheutat kehoon lisää stressiä kosketuksella tai kylmällä vedellä, ja se lisää kipua. Silloin jumien avaaminen lähtee sisempää.

Emilialla jumit vaikuttivat arkeen paljon. Hän ei nukkunut hyvin, tuli paniikkioireilua ja noidannuoli. Myös pinna oli kireämpänä ja jaksaminen koetuksella.

– Tuntui kuin olisi ollut eri ihminen, ja niin tavallaan olinkin. Meillä jokaisella on oma akilleen kantapää ja mulla se on selkä, joka oireili helposti.

Emilian selkäkivut ovat yleensä aktivoituneet syksyisin. Kipu on solumuistissa. Viime syksy oli ensimmäinen syksy, kun Emilia ei kertaakaan käynyt hoidettavana selän takia.

Pitkittynyt stressireaktio

Emilia ei ole selän asiantuntija eikä lääkärinä hoida paljon selkäpotilaita, mutta hänestä on kiinnostavaa havainnoida asiaa omasta kokemuksestaan.

Kuvan vangiksi ei missään nimessä pidä jäädä.

– Kun nyt katson taaksepäin, mulla oli kehossa tosi voimakas, pitkittynyt stressireaktio. Olin jäänyt ruminoimaan ajatusteni kanssa eli olin omilla huoliajatuksillani aiheuttanut stressireaktion, joka aiheutti sen, että hengitys oli pinnallista, eikä pallea liikkunut normaalisti. Pikkuhiljaa se alkoi heijastua selkään, sekä ylä- että alaselkä oli jumissa. Ravasin fysioterapeutilla, osteopaatilla ja kiropraktikolla. Se auttoi, mutta vain hetkeksi.

Emilian alitajuntaa kuormitti se, ettei kuunnellut omaa sisäistä ääntään. Hän ei tehnyt niitä asioita, joita sydän sanoi, että pitäisi tehdä. Oli ison muutoksen aika.

– Aloin tehdä rohkeasti asioita, joista sain iloa, kuten puhujakeikkoja ja kirjoittaa, vaikka epäonnistumisen ja itsensä nolaamisen riski pelotti.

Toinen asia, joka vaikutti selkäkipuihin, oli turvallisuuden tunne – sen puuttuminen. Tuohon aikaan Emilian elämästä oli lähtenyt paljon perusturvapilareita, kuten parisuhde, perhe ja koti.

– Nämä asiat olisi hyvä huomioida hyvinvoinnin kokonaisuudessa ja miten omilla ajatuksilla vaikutetaan turvallisuuden tunteeseen. Jo asian tiedostaminen on tärkeää. Joo, on turvattomuutta, mutta monet asiat elämässä ovat hyvin, esimerkiksi on katto pään päällä. Asioiden käsitteleminen vapauttaa energiaa. Muutoin henkisestä jumista tulee vähitellen fyysinen oire ja se alkaa kroonistumaan.

Kehon tasapaino

Emilian mukaan kaikki se, millä me vaikutamme kehon tasapainoon ja siihen, että meillä on sopivasti stressiä ja lepoa, vaikuttaa selkään.

– Säännöllinen ruokarytmi auttaa stressinhallinnassa. Kehon nestetasapaino vaikuttaa kipuihin ja nivelet tarvitsevat toimiakseen öljyä. Tutkimusten mukaan omegakolmosten lisääminen ruokavalioon ehkäisee kipuja.

Emilia kertoo, että hänellä selän jumit, esimerkiksi fasettilukko vaikuttaa vagushermon kautta sykevälivaihteluun ja edelleen uneen.

– Nukun huonommin, jos mun selkä napsahtaa jumiin. Sitten taas unenpuute jumittaa selkää enemmän.

Emilian vinkki onkin, että jumit kannattaa avata esimerkiksi ammattilaisen luona mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ettei tilanne pitkity ja vaikuta nukkumiseen.

– Mulle säännöllinen meditaatio on se, mikä pitää selän auki. Kaikilla meillä on stressiä välillä. Mun mielestä meditaatiota on selän hoidossa aliarvioitu. Jollekin toiselle meditaatiota voi olla esimerkiksi metsään meneminen.

Kun selkäkipu iskee, Emilialla on kotikonsteja, tiettyjä suosikkivenytyksiä, jotka auttavat. Hän panostaa myös tyynyyn ja kenkiin, ylipäätään ennaltaehkäisyyn. Nykyään kovat kivut ovat muisto menneisyydestä ja hän tuntee kiitollisuutta kehoaan kohtaan, joka tuntuu aamuisin kevyeltä ja levänneeltä.

– Oikein fiilistelen ja nautin siitä, ettei tarvitse niin paljon availla selkää. Ja heti jos selkä alkaa oireilla, kuuntelen sitä ja reagoin nopeasti. Teen muutamat avaavat liikkeet ja meditoin. Jos vaan jatkan kiirettä, selkä jumahtaa.

Liikkumalla keho auki

Selkäkipujen ehkäisyssä ja niiden hoitamisessa auttavat monipuolinen liike ja liikunta. Emilia on löytänyt omat treenirutiininsa.

Jokainen selkäkipuinen on yksilö.

– Tiistaisin on tanssitunti. Se on avaavaa ja monipuolista selälle, ja siinä on myös sosiaalinen puoli. Keskiviikkoisin mulla on tennis. Selkä tykkää tenniksen tuomista kierroista ja mieli sykkeen nostosta. Ja torstain laitepilates tekee hyvää kehon tukilihaksille. Tämä on hyvä kombo, josta mieli, keho ja erityisesti selkä kiittävät.

Toisinaan Emilia vetää kesken päivän 10 minuuttia kuntopyörällä ja venyttelee. Kävely on Emilialle tärkeää ja se tekee hyvää myös selälle. Hän pyrkii kävellessä aktivoimaan pakarat niin, että lihasketjuaktivaatio toimii, ja hän käyttää käsiä, jotta keholle tulee tasaisesti liikettä.

Kesäisin Emilia ui paljon ja talvisin hän tykkää hiihtää ja lasketella. Murtomaahiihto on Emiliasta oikein tehokas ja monipuolinen laji.

– Liike kuin liike on lääke, kun se on itselle mieleistä. Monet kiinalaiset lajit, kuten taiji, ovat helliä keholle ja ne myös avaavat kehoa. Vaikka ne näyttävät kevyiltä, ne ovat yllättävän tehokkaita harjoituksia.

Emilia kertoo, että silloin kun selkäjumit olivat pahimmillaan, hän liikkui ja söi ihan normaalisti. Mutta se ei auttanut kipuihin, koska hänellä oli syvät henkiset lukot.

– Kaikki liittyy kaikkeen. Ei voi nostaa yhtä asiaa ylitse muiden, uskon tasapainoon. Kun on henkisesti tasapainossa, kehokin pysyy auki. Olen itse kantapään kautta oppinut, että vaikka liikuin, söin ja lepäsin, se ei riittänyt, koska taustalla oli mielen blokkeja.

Emilia muistuttaa kuitenkin, että jokainen selkäkipuinen on yksilö, joten myös jokaisen kivun syy ja resepti paranemiseen on oma. Esimerkiksi joku ei nuku tarpeeksi, toinen ei kuuntele sisäistä ääntään, kolmannella on jokin pelkotila ja joku vain istuu liian pitkiä aikoja paikallaan.

– Minä en pysty istumaan kahdeksaa tuntia päivässä. Tiedostan sen ja olen aina ollut sellainen, että liikun, kyykin ja roikun paljon. Se on helppoa ja ilmaista.

Kipu on ystävämme

Kuormitus on aina kumulatiivista. Jos on ollut pitkä päivä, silloin ei välttämättä kannata tehdä rankkaa treeniä.

– Silloin mennään miinuksen puolelle. Kuuntelen tosi paljon kehoa. Jos on rankempia aikoja, silloin vain kävelen tai teen muita palauttavia harjoitteita, pitkänkin aikaa.

Emilia on huomannut liikkuvansa paljon hormonikierron mukaan. Esimerkiksi keskikierrossa mieli tekee enemmän spurttailla. Emilista on ollut ihana huomata, että keho kestää sen.

– Kymmenen vuotta sitten pelkäsin kipua. On tärkeää päästä pois siitä ja ymmärtää, että kivulla on meille asiaa. Kipu on meidän ystävämme, joka tulee sanomaan, että muista nukkua enemmän, muista liikkua enemmän, muista hengittää.

Mielikuvaharjoituksilla voi muuttaa ”kipu on paha tyyppi” -ajattelua. Kun kipu on krooninen, on helppo luovuttaa. Mutta Emilia kehottaa näkemään itsensä terveenä.

Liikun, kyykin ja roikun paljon. Se on helppoa ja ilmaista.

– Sulla on tavoite ja näet, miltä taas tuntuu, kun kipu on poissa. Hiljalleen mieli alkaa sitoutua siihen. Paljon kerrotaan juttuja ”olen selkäkipuinen, olen huono nukkuja, mulla on huonot geenit” ja ihminen alkaa uskoa siihen. Sen ei tarvitse olla niin, aivot ovat plastiset, muovautuvat. On tärkeä asettaa suunta ja sitten tehdä muutoksia sitä kohti.

Emilia sanoo olevansa hyvä esimerkki henkilöstä, jolle sanottiin, ettei hän voi enää harrastaa rakastamiaan lajeja.

– Mutta voin tehdä kaikkea. Magneettikuvissa selän tilanne on varmaan sama, mutta tasapainon löytymisen vuoksi olen kivuton.

Koti on palauttava paikka

Emilia on koti-ihminen. Hän viihtyy hyvin kotona ja viettää mielellään aikaa lastensa kanssa. Hänestä koti on palauttavampi kuin loma.

– Asun meren ja metsän lähellä ja pääsen koska vaan uimaan ja metsään. Mulla on arjen luksusta, kun teen yrittäjänä töitä ja voin ottaa iisejä hetkiä, jotka tuntuvat lomalta. En itse asiassa paljon arkea ja lomaa erittele, voin tehdä töitä viikonloppunakin. Ja pienen lapsen kanssa on pakostakin läsnä. Siinä tulee hyvin hetkiä, jotka vievät keskushermoston palautumisen tilaan.

Emilia puhuu myös hyvinvoinnin lisäämisestä kodin avulla.

– Viihtyvyyden lisääminen vaikuttaa myös meidän hermostoon. On tärkeää, että oma koti tuntuu siltä, että energia virtaa. Esimerkiksi jos jokin kohta kotona kerää mielettömiä kasoja, voi miettiä, onko jokin asia elämässä jumissa. Selkeä, hyvä olo tuntuu kehossakin.

Luovaa puoltaan Emilia on päässyt toteuttamaan suunnitellessaan sormuksia ja kynttilöitä.

– Se on mulle harrastusta. On kiva luoda ja varsinkin jonkun toisen kanssa. Vaalin sitä, että asiat eivät mene liian vakavaksi. Lääkärin työn vastapainoksi on kiva miettiä kevyempiä asioita. Emilia tekeekin enemmän omantyyppisiä töitä, eli puhujatöitä, vetää Terveys 360 -podcastia, ja parhaillaan hän hioo Rakkaus haltuun -kirjan kieliversioita kansainvälisille markkinoille.

Lisäksi Emilia on mukana terveysalan startup-yrityksessä, jossa kehitetään uudenlaista ratkaisua kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hän on toiminut neuvonantajana myös toisessa sovelluksessa, joka on jo julkaistu. Kaverisovellus.fi:n kautta voi etsiä kaveria vaikka urheilumatsiin, vertaistueksi tai oluelle. Sovelluksen tarkoituksena on kitkeä yksinäisyyttä.

– Kolmasosa ihmisistä kärsii yksinäisyydestä. Kun ei ole omaa laumaa ympärillä, voi kokea turvattomuutta, mikä voi oireilla myös selkäkipuna.

Emilia tykkää miettiä terveyttä eri kulmista. Jatkossa hän haluaa, että apua voisi saada yksinäisyyden tunteeseen.

– Syy voi olla sisäinen, esimerkiksi ihminen ei ole kosketuksissa itseensä. Minä harvoin tunnen itseni yksinäiseksi, vaikka olen yksin. Näiden molempien puolien tukeminen yksinäisyydessä kiinnostaa.

Kuva: Marica Rosengård

Hyvinvoinnin lähettiläs

Lääkärin työssään Emilia hoitaa kaikkia potilaitaan kokonaisvaltaisesti. Samaa työtä hän tekee myös sosiaalisessa mediassa, jossa hän jakaa tietoa hyvinvoinnista DocEmilia-tilillään Instagramissa. Hän haluaa inspiroida ja rohkaista ihmisiä terveempään elämään.

– Tällä hetkellä mun fokus lääkärinä on auttaa ihmisiä voimaan paremmin, ja auttaa siinä, ettei sairastuttaisi. Tavoitteena on lisätä yleisesti ja kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointia. Mun vinkit voi tukea tervehtymistä tai ennaltaehkäistä sairauksia.

Emilian mukaan lääkkeitä määrätään selkäkipuun hirveästi. Välillä lääkkeet voivat olla paikallaan, että noidankehä saadaan katkaistua. Hän itse pyrkii etsimään kivun juurisyytä, muuten mikään ei muutu.

– Koetan lääkärin ja hyvinvointilähettilään työssäni auttaa ja selvittää, mikä siellä juurella on, mistä kaikki on lähtenyt. Purkaa niitä kerroksia ja saada potilaan taas elinvoimaiseksi.

EMILIAN LIIKUNTAVINKKI:

Syväkyykky on helppo ja sopii kaikille. Kyykkyä voi tehdä missä ja milloin vain – omaa kehoa kuunnellen. Liikkuvuus paranee nopeasti ja se on palkitsevaa. Pyrin kyykkimään aina kun mahdollista, esimerkiksi kun olen lapsen kanssa puistossa.

Emilia Vuorisalmi, 42

• Lääkäri, kirjailija ja motivaatiopuhuja. Tunnettu myös tv-kasvona ja näyttelijänä.

• Vuonna 2020 ilmestyneen Rakkaus haltuun -kirjan käännösoikeudet on myyty Puolaan, Saksaan, Slovakiaan ja Venäjälle.

• Harrastukset: tanssi, tennis ja laitepilates.

• Perheeseen kuuluu teini-ikäinen tytär ja 3-vuotias poika.

• Emilian ajatuksia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista voi seurata Instagramissa @docemilia. Terveys 360 -podcastit löytyvät docemilia.com-sivuilta.