Arkiliikunta on järkiliikuntaa

Kolme kysymystä asiantuntijalle

LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN erityisasiantuntija Matleena Livson on Selkäliiton asiantuntijaryhmän tuorein jäsen. Hänet kutsutiin ryhmään vuonna 2020. Matleena otti tehtävän vastaan ilomielin, sillä Selkäliiton kanssa oli jo aiemmin tehty hyvää yhteistyötä Olympiakomitean koordinoimassa Liikkujan polku -verkostossa. Tehtävä asiantuntijaryhmässä tuntui myös luontevalta, koska Matleenan mielestä Selkäliiton terveyttä edistävä toiminta on äärimmäisen tärkeää ja liikkumisen rooli on siinä oleellinen.

Matleena kertoo, että hän omaksui liikunnallisen elämäntavan jo lapsena. Siihen on aina kuulunut eri liikuntalajien harrastamista sekä omatoimisesti että ohjatusti, arkinen välimatkaliikunta ja kilpaurheilu. Matleenalla on myös omakohtaista kokemusta selkäongelmista, mikä on saanut hänet monipuolistamaan lajivalikoimaa.

– Nykyinen päälajini on triathlon, joten uin, pyöräilen ja juoksen paljon ja koetan kiinnittää huomiota myös lihaskuntoon ja liikkuvuuteen. Liikkuminen on itselleni niin tärkeä energian ja ilon lähde, että olen halunnut myös työssäni edistää liikunnan yhteiskunnallista asemaa ja sitä, että mahdollisimman moni voisi löytää itselleen jonkin sopivan tavan liikkua ja voida hyvin.

Millaisia arkiliikkujia me suomalaiset olemme?

Maailma ympärillämme on muuttunut ja teknologia helpottaa elämäämme monin tavoin. Samalla se on myös vähentänyt tarvetta arjen liikkumiseen omin lihasvoimin esimerkiksi työssä tai välimatkoilla. Istumisen määrä saattaa olla iso ja liikunta on usein erillinen harrastus. Monella myös arjen kiireisyys vaikuttaa siihen, että luontainen liikkuminen ei enää ole päivittäistä ja lyhyitäkin matkoja saatetaan mennä autolla. Silti arkiliikunta on tärkeää muun liikunnan harrastamisen rinnalla, jotta saavutamme terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän liikuntamäärän. Ja moni varmasti edelleen tekeekin piha- ja lumitöitä, leikkii aktiivisesti lasten kanssa, kävelee kauppareissut tai pyöräilee työtai koulumatkat säässä kuin säässä. Mutta jos arkiliikuntaa ei kerry enää ikään kuin itsestään, sen toteuttaminen vaatii päätöksiä ja vähän suunnitteluakin.

Arkiliikunta on siinä mielessä järkiliikuntaa, että sitä on helppoa tehdä pienissä paloissa esimerkiksi siirryttäessä jalan tai pyörällä paikasta toiseen, rappusia noustessa ja niin edelleen. Jo muutaman minuutin liikkumispätkät ovat hyödyllisiä ja kerryttävät mukavasti viikon kokonaisliikkumismäärää. Tällaista liikuntanapostelua voikin suositella varauksetta ihan kaikille!

Miten pienilläkin valinnoilla voi lisätä aktiivisuutta arjessa?

Tärkeintä on löytää sellaiset arjen rutiinit, jotka sopivat senhetkiseen elämään. Jos on esimerkiksi työssä tai opiskelee, voi miettiä, mitä fyysistä aktiivisuutta lisäävää voisi tehdä jo ennen työtai opiskelupäivän alkua, päivän aikana ja sitten vapaa-ajalla. Kannattaa aloittaa jostain helposta asiasta, vaikkapa portaiden käyttämisestä hissin sijaan tai säännöllisistä jaloittelutuokioista istumisen lomassa. Kun yksi asia on juurtunut arjen rutiiniksi, voi tarttua seuraavaan ja tehdä lisää sitä, mikä tuntuu mukavalta ja toimivalta.

Miksi kannattaa liikkua?

Liikkeen lisäämisestä hyötyvät sekä kroppa että nuppi. Säännöllinen liikunta ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia. Jo yksittäisellä liikkumiskerralla on myönteisiä vaikutuksia kehoomme ja se parantaa esimerkiksi vireystilaa ja unta. Yhteiskunnan tasolla kyseessä on miljardiluokan asia, kun liikunnan hyötyjä ja liikkumattomuuden haittoja katsellaan kansantalouden ja -terveyden näkökulmista. Hyvä uutinen on se, että jokainen askel kannattaa. Ja kaikki tavat liikkua ovat hyviä.

MATLEENA LIVSON

• FT, erityisasiantuntija, liikunnallinen elämäntapa, Suomen Olympiakomitea.

• Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen vuodesta 2020.

• Harrastukset: triathlon ja lukeminen.

• Vinkki selän itsehoitoon: Kokeile erilaisia liikuntamuotoja ja kuuntele omaa kehoasi, millaisia viestejä se lähettää liikkumisen aikana ja palautumisvaiheessa. Oma selkäni pysyy aika mukavasti kivuttomana pilateksen ja pyöräilyn avulla.

SELKÄLIITON ASIANTUNTIJARYHMÄ

Vuonna 2010 perustettuun asiantuntijaryhmään kuuluu kuusi asiantuntijajäsentä ja kolme Selkäliiton henkilökunnan edustajaa. Ryhmän tehtävänä tukea Selkäliiton hallitusta päätöksenteossa ja auttaa liittoa kehittämään toimintaansa.

Teksti: Pia Bilund