Tutkimustietoa

Koonnut: Maria Sihvola • Kuvat: Freepik

Raskauteen, synnytykseen ja selkärankaleikkaukseen liittyy usein ummetus – kipulääkkeen valinnalla merkitystä

LÄÄKETIETEEN LISENSIAATTI Moona Kurosen väitöstutkimus osoitti ummetuksen olevan yleinen vaiva selkärankaleikkauksen sekä raskauden ja synnytyksen yhteydessä. Opioidilääkityksen aiheuttamaa ummetusta voitiin osin ehkäistä käyttämällä leikkauksenjälkeisen kivun hoitoon oksikodonin ja naloksonin yhdistelmää. Ummetuksen ehkäisy ja hoito on tärkeää myös toipumisen kannalta.

Tulosten mukaan ummetus on naisilla raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen 2–3 kertaa yleisempää kuin muulloin. Synnytyksen jälkeisen kivun hoidossa lyhytkestoinen opioidilääkitys ei vaikuttanut suolen toimintaan, ja suolen toiminta palautui muutamassa viikossa synnytyksen jälkeen.

Ummetus on yleinen, mutta usein vaiettu suolen toimintahäiriö. Väestötasolla siitä kärsii 18 prosenttia miehistä ja 32 prosenttia naisista. Ummetuksen riskiä lisäävät ikä, niukka nesteen nauttiminen, vähäinen liikunta ja tietyt lääkkeet, kuten opioidikipulääkkeet ja rautavalmisteet, sekä tietyt sairaudet. Opioidit aiheuttavat ummetusta sitoutumalla reseptoreihinsa suolen seinämässä ja hidastamalla näin suolen toimintaa.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin ummetusta selkärankaleikkauspotilailla sekä raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Molemmilla ryhmillä on kohonnut riski ummetukselle, ja molemmilla ummetus voi myös huonontaa merkittävästi elämänlaatua.

Selkäleikkauspotilaalla ummetuksen vaatima ponnistaminen voimistaa leikkausalueen kipua, joka voi johtaa ummetuksen vaikeutumiseen, jos ulostaminen alkaa pelottaa. Synnytyksen jälkeen ilmenevä ummetus rasittaa äitiä, juuri kun hänellä olisi halu keskittyä mahdollisimman hyvin vastasyntyneen hoitoon.

Osa selkärankaleikkausta odottavista potilaista ja lähes kaikki leikatut potilaat tarvitsevat opioidiryhmän lääkkeitä kivun hoitoon. Tutkimuksessa selvitettiin opioidien aiheuttaman ummetuksen yleisyyttä leikatuilla potilailla, joilla oli opioidilääkitys jo ennen leikkausta, sekä niillä, joilla ei sitä ollut.

Leikkauksen jälkeiseen kipuun potilaat saivat tabletteina opioideihin kuuluvaa oksikodonia pelkästään tai yhdessä sen vastavaikuttajan naloksonin kanssa. Suun kautta otettu naloksoni ei pääse veriaivoesteen läpi keskushermostoon, joten oletus oli, ettei se heikennä oksikodonin kivunlievitystehoa. Koska naloksoni kuitenkin kiinnittyy oksikodonia hanakammin ja tiukemmin suolen opioidireseptoreihin, yhdistelmävalmistetta saaneilla odotettiin ilmenevän vähemmän oksikodonin aiheuttamia mahasuolikanavan haittavaikutuksia.

Selkärankaleikkauspotilailla oli ennen leikkausta enemmän ummetusta kuin väestössä keskimäärin: opioidia käyttäneistä 48 prosentilla ja käyttämättömistä 29 prosentilla. Leikkauksen jälkeiseen kipuun annetusta oksikodonin ja naloksonin yhdistelmästä hyötyivät erityisesti ne potilaat, jotka eivät käyttäneet opioidia ennen leikkausta, sillä heistä vain 7 prosentilla ilmeni ummetusta kolme viikkoa leikkauksen jälkeen.

Selkärankaleikkauspotilaiden elämäntyytyväisyys koheni leikkauksen myötä, mutta ennen leikkausta opioidia käyttäneillä vähemmän. He myös kokivat enemmän kivun haittaavuutta arjessa sekä ennen että jälkeen leikkauksen.

Raskaudenaikainen ummetus on saanut vähemmän huomiota kuin raskauteen liittyvä pahoinvointi, vaikka siitä aiheutuva haitta voi olla merkittävä. Raskaushormonit, elintavat ja esimerkiksi rautalisä voivat altistaa ummetukselle raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Raskauden loppupuolella kasvava kohtu painaa peräsuolta, mikä haittaa suolen tyhjenemistä. Synnytyksen jälkeen synnytyskanavan ja välilihan alueen kipu voi aiheuttaa ulostuspelkoa, jolloin riski ummetukselle kasvaa.

Osa naisista kärsii kohtalaisen kovasta tai kovasta kivusta alatiesynnytyksen jälkeen, ja keisarileikkauksen jälkeen lähes kaikki tarvitsevat opioidiryhmän lääkkeitä parin-kolmen päivän ajan. Myös synnyttäjillä opioidit voivat aiheuttaa ja vaikeuttaa ummetusta. Ummetuksen yleisyyttä raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen on tutkittu vähän.

Väitöstutkimuksessa 40 prosentilla raskaana olevista esiintyi ummetusta. Heti synnytyksen jälkeen puolella naisista oli suolen toiminnan häiriöitä ja ummetusta. Suolen toiminta palautui kuitenkin kuukaudessa samaan kuin ei-raskaana olevilla. Lyhytaikainen, muutaman päivän opioidilääkitys synnytyksen jälkeen ei vaikuttanut ummetuksen ilmenemiseen.

Tutkimustulokset tulee huomioida käytännön potilastyössä. Ummetuksen ehkäisy pitää suunnitella, jos leikkaukseen tulevalla potilaalla on opioidilääkitys ja aina jos potilas tarvitsee leikkauksen jälkeen yksittäisiä annoksia enemmän opioidiryhmän kipulääkettä. Näissä tilanteissa on järkevää käyttää kivun hoitoon oksikodoni-naloksoni-yhdistelmävalmistetta.

Raskauden seurannassa on kysyttävä myös suolen toiminnasta, ja äideille on annettava asianmukaista neuvontaa ummetuksen ehkäisystä ja hoidosta. Opioideihin liittyvät mahasuolikanavan toimintahäiriöt eivät ole peruste jättää synnytyksen jälkeinen kipu hoitamatta, koska lyhyt opioidihoito ei näytä lisäävän ummetuksen riskiä.

Moona Kurosen lääketieteen alan väitöskirja Constipation and pain management after spine surgery and in pregnancy and postpartum tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa marraskuussa 2021. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4359-0.

Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla

NOIN 40 PROSENTILLA 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna. Move!-mittaustuloksissa on paljon alueellista vaihtelua.

Vuoden 2021 varusmiesten kestävyyskunto on mittaushistorian toiseksi huonoin. Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten varusmiesten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut.

Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset toteutettiin 5.- ja 8.-luokkalaisille oppilaille syksyllä 2021 osana peruskoulujen liikunnanopetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Move!-järjestelmän lähtökohtana on kannustaa ja tukea oppilaita huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystä. Valtakunnallisessa tiedonkeruussa raportoitiin yli 107 000 oppilaan mittaustulokset.

Syksyn 2021 Move!-mittaustulosten perusteella noin 40 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla. Tuloksissa on kuitenkin paljon alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset ovat sekä 5.- että 8.-luokkalaisissa valtakunnallisia tuloksia parempia, kun Lapin, Kainuun ja Satakunnan tulokset ovat koko maan tuloksia heikompia.

Kestävyyskunto on heikentynyt edelleen 8.-luokkalaisilla, mutta 5.-luokkalaisilla kestävyyskunnon lasku näytti pysähtyneen. Lihaskunnon osalta erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna sekä 5.- että 8.-luokkalaisilla oppilailla. Sen sijaan liikkuvuus, erityisesti pojilla, on parantunut hieman viime vuoteen verrattuna. Tyttöjen liikkuvuus on kuitenkin edelleen selkeästi poikia parempi. Noin neljännes 8.-luokkalaisista pojista (yli 6 000 poikaa) ei saa suoristettua selkää täysistunnassa ja noin 15 % (yli 3 500 poikaa) ei onnistu kyykistyksessä.

Varusmiesten kuntotestit suoritettiin saapumiserittäin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa 2021. Tulokset (lähes 20 000 hlöä) kuvaavat melko kattavasti keskimäärin 19-vuotiaan nuoren miehen kuntotasoa. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneiden naisten tuloksia ei ole raportoitu säännöllisesti, koska kyseinen valikoitunut otos ei edusta väestötasoa. Varusmiesten kuntotesteillä arvioidaan kestävyyttä ja lihaskuntoa. Lisäksi testien yhteydessä mitataan kehon pituus ja paino.

Varusmiesten kuntotilastot osoittavat, että varusmiesten kehon paino on kasvanut ja aerobinen kunto heikentynyt koko mittaushistorian aikana muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Kehon keskipaino on noussut vajaassa 30 vuodessa (1993-2021) 70,8 kilosta 78,7 kiloon.

Kestävyyskuntoa mittaavan, varusmiesten palveluksen alussa suorittaman 12 minuutin juoksutestin keskiarvo vuonna 2021 oli 2 376 metriä. Tulos on mittaushistorian toiseksi huonoin (2 358 m / vuonna 2019). Lihaskunnon osalta hyväkuntoisten varusmiesten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut. Kiitettävien ja hyvien tulosten osuus vuonna 2021 oli 32,7 prosenttia ja heikkojen tulosten osuus 23,3 prosenttia.

Varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten vuosikymmeniä jatkunut kestävyys- ja lihaskunnon heikentyminen sekä painon nousu näyttävät jatkuneen. Sama huolestuttava trendi näkyy myös perusopetuksen oppilaiden Move!-mittauksissa.

Move!-mittausten ja varusmiesten kuntotestien tulokset kuvaavat hyvin kyseisten ikäluokkien fyysistä toimintakykyä sekä kuntoa ja painoa, joten niillä on valtava merkitys väestön tulevaan sairastavuuteen, työkykyyn, eläköitymiseen ja jopa kuolleisuuteen

Väestön fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi tarvitaan kaikkien hallinnonalojen yhdensuuntaisia ja riittävän vaikuttavia toimia, kuten fyysistä aktiivisuutta tukevaa, esteetöntä ja saavutettavaa rakennettua ympäristöä, fyysistä aktiivisuutta tukevaa varhaiskasvatusta, koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluita sekä laadukasta liikunnanopetusta ja liikuntaneuvontaa.

Alkuperäinen julkaisu: Valtion liikuntaneuvosto joulukuu 2021. Lasten ja nuorten fyysinen kunto huolestuttavalla tasolla.