Asiantuntija-artikkeli
10 myyttiä selkäkivusta Selkäkipuihin liitetään useita myyttejä, joista yksi on se, että ne ovat muuttuneet. Niitä on suhteessa yhtä paljon kuin ennen ja niiden haitta-aste on pysynyt samana. Muutos on tapahtunut siinä, miten suhtaudumme selkäkipuihin, eli miten herkästi raportoimme ja haemme apua niihin. Meistä on tullut mukavuudenhaluisempia, emme siedä särkyjä emmekä kolotuksia. MIELIKUVAA elämän helppoudesta korostaa erilaisten kipulääkevalmisteiden aktiivinen markkinointi, jossa viestitetään, että kipuun käytettävät lääkkeet helpottavat aina ja heti ilman haittavaikutuksia. Todellisuudessa vain noin 10 prosenttia kroonista kipua sairastavista hyötyy lääkkeistä. Tulee myös muistaa, että kaikilla lääkkeillä on omat haittansa. Toinen pinttynyt uskomus on se, että suomalaiset potevat muita kansallisuuksia enemmän selkäsairauksia. Joskus uskomus yleistetään yksistään korkean elintason maihin, jolloin oletetaan, että matalan elintason maissa selkäsairauksia esiintyisi vähemmän. Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan uskomus ei pidä paikkaansa, jos käytämme mittarina sitä, kuinka monta vuotta kyseistä vaivaa on sairastettu. Elintasosta riippumatta, selvänä ykkösenä on krooninen alaselkäkipu, jonka kasvu lisääntyi vuodesta 1990–2013 yli 60 prosenttia. Toisena on depressio, jonka kasvu vastaavana aikana oli yli 50 prosenttia. Selkäkipu on yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus Euroopassa. Sitä potee joka neljäs eurooppalainen. Joka viides sairastaa niska-hartiakipua tai yläraajakipua. Pelkkää alaselkäkipua potee samoin joka viides, polvikipua ja alaraajakipua joka seitsemäs eurooppalainen. Maapallon väestöstä kaksi kolmesta sairastaa jossain vaiheessa elämänsä aikana selkäkipua, josta valtaosa paranee itsestään. 12
Hyvä Selkä 1/2022
Selkäkivun myyttejä Selkäkipu on eniten elämää haittaava tuki- ja liikuntaelinsairaus, jonka yleisimmät myytit ovat: 1. Selkäkivut ovat vakavia. Ainoastaan yksi prosentti selkäkivuista voidaan luokitella vakaviksi, kuten murtuma, kasvain, hermo- tai selkäydinvaurio. Yleensä ne voidaan selvittää perusvastaanotolla.
”Vain noin 10 prosenttia kroonista kipua sairastavista hyötyy lääkkeistä.” 2. Selkäkivuista tulee pysyviä ja ne pahenevat iän myötä. Merkittävä osa
selkäkivuista paranee hoitamatta, eikä niistä aiheudu haittaa vanhempana. Hoidoksi riittää perustutkiminen, neuvonta ja opastaminen itsehoitoon. 3. Jatkuva selkäkipu tarkoittaa kudosvauriota. Enemmän kuin kudosvau-
riot tai vammat, selkäkipuihin vaikuttavat ajattelutapa ja mielenlaatu sekä kipuun liittyvä pelko-välttämiskäyttäytyminen, heikko usko toipumiseen ja heikot selviytymistaidot. Nämä kaikki altistavat kivun kroonistumiselle.
Kuva: Pexels
4. Selkäkivun syyn selvittämiseen tarvitaan selän kuvantaminen. Kuvan-
taminen ei kerro kivun syytä, eikä miten sitä tulee hoitaa, eikä se paranna terapiatulosta. 5. Jos kipua ilmenee selkää liikuttaessa tai harjoitettaessa, se kielii vahingosta, jolloin selän käyttäminen on lo-
