.. .. Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen
Suomi osana Pohjoismaita
M
aamme asema on vahvasti liitoksissa Pohjoismaihin. Tämä pohjoiseurooppalainen kulma ja sen yhteiskuntajärjestys ovat osoittautuneet menestystarinaksi. Tapamme organisoida ihmisten elämä kerää jatkuvasti myönteistä huomiota maailmalla. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on käsite, jota kaikkialla arvostetaan. Nämä pohjoiset maat eroavat toisistaan monessa suhteessa. Kaikki eivät kuulu EU:hun, kaikki eivät kuulu NATO:on, kaikki eivät kuulu EURO-alueeseen. Niitä kuitenkin yhdistää moni asia. Demokraattinen järjestelmä, oikeusvaltio, vapaa liikkuminen, lehdistön vapaus ja vähäinen korruptio ovat niitä ominaisuuksia, joita yleisesti pidetään tavoittelemisen arvoisina asioina. Saatamme ihmetellä juuttien itsepäisyyttä, katsoa kummeksuen norskien urheiluintoilua ja kummastella svedujen ylimielisyyttä, mutta kansainvälisessä seurassa on helppo huomata meidän kuuluvamme samaan porukkaan. Suomen asema muihin verrattavana Pohjoismaana ei ole mikään vanha tarina. Vaikka Suomi on kuulunut Pohjoismaiden neuvostoon vuodesta 1955 lähtien, vasta 1980-luvun loppupuolella saavutimme muihin läntisiin naapurimaihimme verrattavissa olevan elintason. Tänä päivänä olemme suvereenisti aito Pohjoismaa. Tuoreessa PN:n raportista käy ilmi tälle yhteisölle tyypillinen ristiriitaisuus. Toisaalta vedetään yhtä, toisaalta jokainen maa haluaa sooloilla. Lähtökohtaisesti raportti osoittaa kansalaisten suhtautuvan myönteisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön. Moni on kuitenkin pettynyt yhteen asiaan: koronatoimia olisi pitänyt koordinoida paremmin yli maarajojen. Tiiviistä vuoropuhelusta huolimatta maat eivät onnistuneet sopimaan yhteispohjoismaisesta strategiasta.
Pohjoismaista yhteistyötä halutaan lisää
Tulokset osoittavat väestön tukevan pohjoismaista yhteistyötä. Monet toivovat myös sen lisäämistä.Tutkimuksessa 86 prosenttia vastaajista katsoo, että Pohjoismaiden välinen kehittynyt yhteistyö on tärkeää tai erittäin tärkeää.Vastaajista 60 prosenttia toivoo yhteistyön lisäämistä ja 32 prosenttia on tyytyväisiä nykytilaan. Yhteistyön vähentämistä toivoo sen sijaan vain yksi prosentti vastaajista.
Vaikka kaikissa Pohjoismaissa puhutaan eri kieltä, yhdistää näitä maita kielellinen yhteenkuuluvuus – skandinaaviska. Pohjoismaisen yhteistyön kannalta ruotsinkieli on tärkeää. Vaikka kaikissa Pohjoismaissa puhutaan eri kieltä, yhdistää näitä maita kielellinen yhteenkuuluvuus – skandinaaviska. Viime aikainen kehitys Suomessa on edennyt yhteistyön kannalta huolestuttavaan suuntaan. Yhä harvempi nuori kirjoittaa yo-kirjoituksissa ruotsin ja monen asenne ruotsinkieltä kohtaan on hyvin kielteinen. Myös ruotsin asema maamme toisena virallisena kielenä on heikkenemässä. Parikymmentä vuotta sitten ruotsinkielisiä oli 5,6 %, nyt vain 5,2 % ja määrä on vain 287 954, joka on alhaisin lukema sataan vuoteen.
Varsin ikävää, jos tuolloin ruotsin taitajia tällä niemellä olisi vain pieni joukko. Yritän itse solkottaa ruotsia aina, kun siihen on mahdollisuus, ja Tammerforssissa sitä tapahtuu harvoin. Harmikseni huomaan, että suomenruotsalaiset liian helposti vaihtavat kielen suomeen. Taxellin paradoksi oli pitkään RKP:n kielipolitiikan kivijalka. Kaksikielisyys johtaa yksikielisyyteen, yksikielisyys johtaa kaksikielisyyteen – tämä oli se prinsiippi, joka oli pitkään voimassa. Elävä kaksikielisyys eli se, mistä minäkin tykkäisin, ei ollut mahdollista. Eikä semmoista meidän koululainsäädäntö edelleenkään tunne. On joko tai. Nyt on asenteet muuttumassa. Kaksikielisiä koulurakennuksia on tullut ja tulossa entistä enemmän. Ja mikä parasta, nyt Helsinkiin on tulossa pohjoismainen koulu, en nordisk, tvåspråkig skola. Hurra! Jukka Eero Vuorinen Chefredaktör och ansvarig utgivare
Uusi Kalmarin unioni
Olen pitkään ollut vahva nordisti. Pidän hyvin todennäköisenä tulevaisuuden skenaariona sellaista vaihtoehtoa, jossa EU-yhteistyön kohdatessa entistä vakavampia vaikeuksia Pohjoismaat muodostaisivat entistä tiiviimmän liiton, eräänlaisen uuden Kalmarin unionin. Tässä yhteenliittymässä olisi lähes 30 miljoonaa asukasta ja se olisi maailman kymmenenneksi suurin talousmahti.
5
