Opinto-ohjaaja 4/2021

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 4/2021

Meritokratian uhka ohjauksen ja tuen tila korkeakouluissa Tasa-arvo ja ohjauksen rooli sopon alue- ja toimikuntaseminaari

Rohkean valinta H AE OPIS KE L IJA KS I L A P P IIN Minä valitsin Lapin, valitse sinäkin!

Tutustu koulutuksiimme Avoimet ovet 2021 verkossa -sivustoillamme: ulapland.fi lapinamk.fi

opi nto-ohja aja 4/2021

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / MYYNTINEUVOTTELIJA Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@sopo.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä Emmi Hannuksela Jukka Eero Vuorinen jukka.vuorinen@tuni.fi (päätoimittaja) Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja) TILAUSHINTA 65 EUR / vsk ILMOITUSHINNAT koko sivu: 835 EUR puoli sivua: 560 EUR neljännessivu: 455 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 995 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 675 EUR PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa

Tässä numerossa Puheenjohtajalta....................................................................4 Päätoimittajan palsta.............................................................5 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on korkeakoulun jokaisen ohjaustahon asia.............................7 Ryhmäytys auttaa oppimaan.............................................12 NOPO-opinto-ohjaajan työnkuva Oulun seudun nivelvaiheen opinto-ohjauksessa........................................14 Tulevaisuuden työelämätaidot opitaan harjoittelemalla......................................................16 Opotiikkaa-opopäivät työn alla Hämeenlinnassa............18 Meritokratian uhka – myös meillä........................................21 SOPO Alue- ja toimikuntaseminaari 29.-30.10.2021...........23 Toimikunnilta..........................................................................26 Oppimisen tuki lukiossa.........................................................28 Opinto-ohjaukselle on tarvetta korkeakouluissakin..........30 Ajankohtainen dokumentti USA:n yliopistojen opiskelijavalinnoista..........................................33 Kolumni – Pia Oförsagd........................................................35

Stock kuvat: Adobe Stock

ILMESTYMISAIKATAULU 2022 Lehti 1 – 28.1. (aineisto 7.1.)

Lehti 2 – 18.3. (aineisto 28.2.)

Lehti 3 – 9.9. (aineisto 22.8.)

Lehti 4 – 25.11. (aineisto 4.11.)

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

3

Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Laadukasta ohjausta nyt ja tulevaisuudessa!

A

lueiden väestölliset erot kasvavat seuraavien vuosien aikana. Jatkossa onkin tärkeää turvata toisen asteen koulutuksen saavutettavuus tilanteessa, jossa alueiden väliset väestölliset erot kasvavat. Väestökehitys ja työelämän muutokset vaikuttavat toisen asteen koulutuksen tehtäviin ja muuttavat koulutuksen järjestämisen reunaehtoja.

Onkin tärkeää valmistella toimenpiteitä, joilla varmistetaan toisen asteen koulutuksen saatavuus vastaten samalla työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Laadukas toisen asteen koulutus on merkittävä pohja tulevalle jatkokouluttautumiselle. Ajatuksena on tukea nuorten nykyistä nopeampaa ja laajempaa siirtymistä toiselta asteelta korkeaasteelle. Kehittämistyössä on huomioitava sekä ammatillisen koulutuksen että lukiokoulutuksen kehitystarpeet molemmilla kansalliskielillä.

Oppivelvollisuuden laajentumisen toimeenpano on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Oppivelvollisten koulutukseen hakeutumista ja pääsyä koulutukseen on seurattava seuraavien vuosien aikana tarkasti. Seurannan tavoitteena varmistetaan, että kaikki oppivelvolliset hakeutuvat perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja myös saavat opiskelupaikan. Osana seurantaa on kehitettävä rekistereitä ja raportointipalveluja, jotta pystytään seuraamaan systemaattisesti kaikkien oppivelvollisten hakeutumista ja koulutukseen pääsyä.

Opinto-ohjauksen osalta onkin tärkeää seurata ja arvioida erityisesti uudistuksen yhteydessä käyttöön otettujen uusien tai vahvistettujen opinto-ohjauksen muotojen laatua, määrää ja resursointia sekä opinto-ohjauksen kohdentumista ja riittävyyttä. Lisäksi on tärkeää kohdentaa seurantaa opinto-ohjaajien koulutukseen, koulutusmääriin ja osaamistarpeisiin sekä muun opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamistarpeisiin.

4

Opetuksen osalta seurannan keskiössä on alkava opetuksen ja ohjauksen laatu ja koulutuksen tuottama osaaminen.

Erityishuomiota on kiinnitettävä pätevien osaajien saamiseen molemmilla kotimaisilla kielillä. Tehokas ja oikeaaikainen opinto-ohjaus vähentää opintojen keskeyttämistä ja edesauttaa ohjattavien ajallaan valmistumista. Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla korkeintaan 200 ohjattavaa laadukkaan ohjauksen turvaamiseksi perusopetuksessa ja toisella asteella. Ilman mitoitusta ei voida taata laadukasta opinto-ohjausta kaikille ohjattaville.

Suurten tavoitteiden läpi meneminen ottaa usein vuosien neuvottelun.

Työnantajan mielestä koskaan ei ole oikea aika korottaa palkkoja.

Opinto-ohjauksella on merkittävä rooli yksilöiden oman koulutuspolun löytymiseen ja siksi se on keskeinen elementti onnistuneiden koulutusvalintojen ja osaamisen turvaamisen taustalla. Jokaisella kouluasteella on oltava saatavilla laadukasta opinto-ohjausta perusopetuksesta aina korkeakouluun asti, ja sen takaavat vain koulutetut opinto-ohjaajat.

Tulevasta keväästä 2022 on tulossa tiukka työmarkkinajärjestöille. Opetusalan sopimukset päättyvät talvella 2022.

Syksyn aikana OAJ:ssä määritellään neuvottelutavoitteita. Toiveita neuvottelutavoitteiksi on kerätty opettajilta jäsenyhdistysten kautta. Myös Suomen opinto-ohjaajat ry on toimittanut viime kesänä omat neuvottelutavoitteet OAJ:lle. Kaikki tavoitteet eivät valitettavasti koskaan mahdu samalla kertaa neuvottelupöydälle. Terveiset jäsenistöltä ovat tässä vaiheessa selkeät. Osa ajattelee, että parannukset työoloissa

ovat palkkaa tärkeämpiä ja toiset taas haluavat neuvotteluista puhtaasti lisää rahaa. OAJ on ajanut jo vuosien ajan palkkaohjelmaa, jolla palkka saadaan työn vaativuutta ja vastuullisuutta vastaavalle tasolle. Suurten tavoitteiden läpi meneminen ottaa usein vuosien neuvottelun. Työnantajan mielestä koskaan ei ole oikea aika korottaa palkkoja.

Yhdessä viemme asioita eteenpäin.

Teemme arvokasta työtä ohjattavien parhaaksi. Muistathan täydennyskouluttautua aktiivisesti, jotta oma osaamisesi pysyy ajantasalla. Nähdään Hämeenlinnan Opopäivillä helmikuussa!

Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja

.. ..

Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen

Suomi osana Pohjoismaita

M

aamme asema on vahvasti liitoksissa Pohjoismaihin. Tämä pohjoiseurooppalainen kulma ja sen yhteiskuntajärjestys ovat osoittautuneet menestystarinaksi. Tapamme organisoida ihmisten elämä kerää jatkuvasti myönteistä huomiota maailmalla. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on käsite, jota kaikkialla arvostetaan. Nämä pohjoiset maat eroavat toisistaan monessa suhteessa. Kaikki eivät kuulu EU:hun, kaikki eivät kuulu NATO:on, kaikki eivät kuulu EURO-alueeseen.

Niitä kuitenkin yhdistää moni asia. Demokraattinen järjestelmä, oikeusvaltio, vapaa liikkuminen, lehdistön vapaus ja vähäinen korruptio ovat niitä ominaisuuksia, joita yleisesti pidetään tavoittelemisen arvoisina asioina. Saatamme ihmetellä juuttien itsepäisyyttä, katsoa kummeksuen norskien urheiluintoilua ja kummastella svedujen ylimielisyyttä, mutta kansainvälisessä seurassa on helppo huomata meidän kuuluvamme samaan porukkaan.

Suomen asema muihin verrattavana Pohjoismaana ei ole mikään vanha tarina. Vaikka Suomi on kuulunut Pohjoismaiden neuvostoon vuodesta 1955 lähtien, vasta 1980-luvun loppupuolella saavutimme muihin läntisiin naapurimaihimme verrattavissa olevan elintason. Tänä päivänä olemme suvereenisti aito Pohjoismaa. Tuoreessa PN:n raportista käy ilmi tälle yhteisölle tyypillinen ristiriitaisuus. Toisaalta vedetään yhtä, toisaalta jokainen maa haluaa sooloilla. Lähtökohtaisesti raportti osoittaa kansalaisten suhtautuvan myönteisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön. Moni on kuitenkin pettynyt yhteen asiaan: koronatoimia olisi pitänyt koordinoida paremmin yli maarajojen. Tiiviistä vuoropuhelusta huolimatta maat eivät onnistuneet sopimaan yhteispohjoismaisesta strategiasta.

Pohjoismaista yhteistyötä halutaan lisää

Tulokset osoittavat väestön tukevan pohjoismaista yhteistyötä. Monet toivovat myös sen lisäämistä.Tutkimuksessa 86 prosenttia vastaajista katsoo, että Pohjoismaiden välinen kehittynyt yhteistyö on tärkeää tai erittäin tärkeää.Vastaajista 60 prosenttia toivoo yhteistyön lisäämistä ja 32 prosenttia on tyytyväisiä nykytilaan. Yhteistyön vähentämistä toivoo sen sijaan vain yksi prosentti vastaajista.

Vaikka kaikissa Pohjoismaissa puhutaan eri kieltä, yhdistää näitä maita kielellinen yhteenkuuluvuus – skandinaaviska.

Pohjoismaisen yhteistyön kannalta ruotsinkieli on tärkeää. Vaikka kaikissa Pohjoismaissa puhutaan eri kieltä, yhdistää näitä maita kielellinen yhteenkuuluvuus – skandinaaviska. Viime aikainen kehitys Suomessa on edennyt yhteistyön kannalta huolestuttavaan suuntaan. Yhä harvempi nuori kirjoittaa yo-kirjoituksissa ruotsin ja monen asenne ruotsinkieltä kohtaan on hyvin kielteinen. Myös ruotsin asema maamme toisena virallisena kielenä on heikkenemässä. Parikymmentä vuotta sitten ruotsinkielisiä oli 5,6 %, nyt vain 5,2 % ja määrä on vain 287 954, joka on alhaisin lukema sataan vuoteen.

Varsin ikävää, jos tuolloin ruotsin taitajia tällä niemellä olisi vain pieni joukko.

Yritän itse solkottaa ruotsia aina, kun siihen on mahdollisuus, ja Tammerforssissa sitä tapahtuu harvoin. Harmikseni huomaan, että suomenruotsalaiset liian helposti vaihtavat kielen suomeen.

Taxellin paradoksi oli pitkään RKP:n kielipolitiikan kivijalka. Kaksikielisyys johtaa yksikielisyyteen, yksikielisyys johtaa kaksikielisyyteen – tämä oli se prinsiippi, joka oli pitkään voimassa.

Elävä kaksikielisyys eli se, mistä minäkin tykkäisin, ei ollut mahdollista. Eikä semmoista meidän koululainsäädäntö edelleenkään tunne. On joko tai. Nyt on asenteet muuttumassa. Kaksikielisiä koulurakennuksia on tullut ja tulossa entistä enemmän. Ja mikä parasta, nyt Helsinkiin on tulossa pohjoismainen koulu, en nordisk, tvåspråkig skola.

Hurra!

Jukka Eero Vuorinen Chefredaktör och ansvarig utgivare

Uusi Kalmarin unioni

Olen pitkään ollut vahva nordisti. Pidän hyvin todennäköisenä tulevaisuuden skenaariona sellaista vaihtoehtoa, jossa EU-yhteistyön kohdatessa entistä vakavampia vaikeuksia Pohjoismaat muodostaisivat entistä tiiviimmän liiton, eräänlaisen uuden Kalmarin unionin.

Tässä yhteenliittymässä olisi lähes 30 miljoonaa asukasta ja se olisi maailman kymmenenneksi suurin talousmahti.

5

Euroguidance

Euroguidance viestii

Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä

Europassi on monipuolinen työkalu oppimisen tueksi Europassi auttaa tunnistamaan omaa osaamista ja tarkastelemaan sekä suunnittelemaan omaa kehitystä opinnoissa ja työuralla. Europassin kautta saa myös tietoa työ- ja opiskelupaikoista sekä osaamisen tunnustamisesta Suomessa ja kansainvälisesti.

Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen ei ole aina helppoa. Europassista siihen voi saada tukea ja opastusta.

Sähköiseen Europassi-profiiliin voi jäsentää ohjatusti osaamistaan sekä arvioida omaa kielitaitoa ja digitaitojaan. Europassi auttaa tunnistamaan osaamista riippumatta siitä mistä se on hankittu – samalla se kannustaa uuden oppimiseen.

Käyttäjä valitsee, mitkä palvelut ottaa käyttöön Europassin palvelut ovat maksuttomia, joustavia ja helppokäyttöisiä. Niitä voi käyttää 29:llä eri kielellä. Käyttäjä valitsee itse mitkä palvelut hän ottaa käyttöönsä ja millä tavoin. Yksinkertaisimmillaan Europassista voi etsiä tietoa työ- ja opiskelumahdollisuuksista tai tehdä itselleen ansioluettelon.

Rekisteröitymällä saa käyttöönsä lisää palveluita: Europassi-profiiliin voi koota digitaalisen portfolion omasta osaamisestaan. Profiilin voi tallentaa Europassissa ansioluettelon muotoon ja sen voi halutessaan jakaa esimerkiksi työnantajalle.

Kirjastoon käyttäjä voi tallentaa ansioluettelonsa, saatekirjeensä, todistuksia ja muita dokumentteja. Kaikki tallentaminen on turvallista. Tiedostoja on helppo jakaa ja ladata muuhun käyttöön Kirjaston kautta.

Hakutoiminnolla käyttäjä voi etsiä työ- ja opiskelupaikkoja koko Euroopan alueelta. Europassin älykäs ehdotustyökalu tarjoaa työpaikka- ja kurssiehdotuksia rekisteröityneelle käyttäjälle sen perusteella minkälaista osaamista hänellä jo on, tai mistä hän on kiinnostunut.

Lisäksi käytössä ovat ammatillisen ja korkeakoulututkintotodistuksen liitteet sekä liikkuvuustodistus, joista löytyy tietoa Europassi-portaalista.

Tukea Europassin käyttöön Opetushallituksesta Oppilaitokset sekä tieto- ja neuvontapalveluiden asiantuntijat voivat ohjata opiskelijat ja vastavalmistuneet Europassin pariin ja neuvoa Europassin käytössä. Opetushallitus toimii Suomen Europassi-keskuksena ja tukee oppilaitosten ja TNE-asiantuntijoiden työtä.

Lisätietoa: www.europass.eu ja www.oph.fi/fi/oppilaitoksille-tietoa-europassista Seuraa meitä somessa ja verkossa Euroguidance Suomi

EuroguidanceFI

oph.fi/euroguidance MAAILMALLE.NET Maailmalle.netistä löydät tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla.

Ajankohtaista tietoa saat somekanavistamme.

6

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on korkeakoulun jokaisen ohjaustahon asia

Suomen korkeakouluja velvoittaa tasa-arvolaki (609/1986). Lain tarkoituksena on edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja estää sukupuoleen perustuva syrjintä. Laki sisältää vuonna 2014 laaditut lisäykset toimenpiteistä tasa-arvon toteuttamisesta koulutuksessa, opetuksessa ja työelämässä.

Lain yhtenä päämääränä on edistää naisten asemaa erityisesti työelämässä.

S

uomalaiset työmarkkinat ovat EU:n eriytyneimpien joukossa ja tilastotietojen mukaan koulutuksen segregaatio on Suomessa erittäin jyrkkää (ks. esim. https://tasaarvoisestiuralle.fi/tasa-arvoavainlukuina/). Koulutuksessa segregaatio ilmenee tavallisimmin siten, että naiset ja miehet valitsevat eri oppiaineita ja koulutusaloja. Sukupuolella on raportoitu olevan jopa perhetaustaa suurempi vaikutus kouluttautumiseen (OECD, Education at a Glance 2020). Tyttöjä ja naisia on kannustettu tekniikan aloille 1980-luvulta lähtien ja työtä asian eteen tehdään edelleen, mutta pelkkä kannustus sukupuolelle epätyypillisiin koulutusalavalintoihin ja vaativampiin tehtäviin ei näytä yksistään riittävän, sillä tyttöjen ja naisten osuus teknologian alan koulutus- ja työpaikoissa on pysynyt alhaisena.

Sukupuolittuneet käytännöt elävät vahvasti etenkin miesenemmistöisillä työpaikoilla, joissa naiset kokevat muita enemmän haittaa sukupuolestaan työelämässä, palkkauksessa ja työuralle etenemisessä (Teräsaho & Närvi, 2019).

Segregaatio ilmenee myös oppimistuloksissa ja koulu- ja opetushenkilökunnan sukupuolijakaumassa. Vaikka enemmistö korkeakouluopiskelijoista on naisia, esimerkiksi korkeakoulujen ylimmässä johdossa naiset ovat aliedustettuina. 60 % yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallituksen jäsenistä on miehiä (Härkönen, 2020). Edelleen

on perustellusti tärkeää, että koulutusorganisaatioissa jatketaan tasa-arvo ja sukupuolitietoisuuden lisäämistä ja sukupuolistereotypioiden purkamista ja näiden käytäntöjen juurruttamista pysyviksi toimintatavoiksi.

teisiä nais- ja miesvaltaisia ammatteja avattava aliedustetuille sukupuolten edustajille ja naisten ja miesten väliseen tasapainoon on pyrittävä kaikissa, myös korkeakoulujen viitoittamissa tehtävissä.

Vaikka laki velvoittaa oppilaitoksia laatimaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus suunnitelman, OKM:n selvityksen mukaan (Tanhua, I. 2020) Suomessa on edelleen korkeakouluja, joiden osalta ei löydy ajantasaista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Niin ikään Kososen OKM:n toimeksiantona tänä vuonna laatiman laajan “Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua” -raportin mukaan, koulutuksen tasa-arvon eteen on maassamme vielä paljon tehtävää. Raportissa ehdotetaan lähes 40 savutettavuutta, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja moninaisuutta parantavaa tavoitetta suomalaiselle korkeakoulutukselle. Raportissa ehdotetaan myös saavutettavuutta koskevien säännösten kirjaamista yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin. Suomi toteuttaa EU:n tasa-arvostrategiaa, jossa tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä unionia, jossa kaikilla on sukupuolesta riippumatta tasavertaiset mahdollisuudet edetä valitsemaansa elämänpolkua moninaisesti sekä johtaa ja osallistua tasavertaisesti yhteisöjemme toimintaan.

Sukupuolisensitiivisyyttä on lisättävä koulutusprosesseissa, stereotypioita on kyseenalaistettava ja purettava, perin-

Raportissa ehdotetaan lähes 40 savutettavuutta, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja moninaisuutta parantavaa tavoitetta suomalaiselle korkeakoulutukselle.

Opinto-ohjauksella on keskeinen rooli opiskelijan ura- ja työelämään ohjauksessa. Opinto-ohjauksella autetaan opiskelijaa pohtimaan koulutuksellisia valintoja sekä työllisyys- ja kehitysnäkymiä jatkossa. Opiskelijoita tiedotetaan erilaisista koulutuksellisista ja työelämän mahdollisuuksista, työtehtävistä, aloista, harjoittelupaikoista ja työelämäyhteyksistä. Näillä toimilla autetaan opiskelijoita hahmottamaan ja motivoitumaan työelämään. Vastatakseen mahdollisimman hyvin tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen ohjauksessa, opinto-ohjaajien ja muiden opinto-ohjauksessa toimivien on tunnistettava ja kyettävä huomioimaan miten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa voidaan ohjauksellisesti vahvistaa.

7

Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hanke

Korkeakoulujen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuteen liittyvien toimintojen jalkauttamisessa ja kehittämisessä on tärkeä lähteä liikkeelle kartoittavasta työskentelystä, jolla pyritään selvittämään organisaation ja toimijoiden tämänhetkistä tilannetta ja käytänteitä.

NAU -hanke on nimennyt yhdeksi keskeiseksi päämääräkseen juuri tilanteita kartoittavan tiedon keräämisen ja levittämisen.

Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hanke pyrkii vahvistamaan toiminnallaan tasa-arvoista korkeakoulutuksen ja työelämän kulttuuria. Päätavoitteena on edistää ja tukea naisten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Hanke tuottaa ja levittää tutkittua tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Hankkeessa tarkastellaan sukupuolista segregaatiota tuottavia käytäntöjä ja rakenteita ja kartoitetaan toimintamalleja, materiaaleja ja hyviä käytäntöjä segregaation vähentämiseksi eri korkeakouluissa. Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu (amk) ja siinä ovat mukana Oulun amk, Haaga-Helia amk, Jyväskylän amk, Laurea-amk, Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tekniikan akateemiset TEK. Hankkeen tarkoituksena on erityisesti: 1) Tuottaa ja levittää tutkittua tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta, 2) kehittää sukupuolitietoista uraohjausta ja naisopiskelijoita hyödyttäviä opintojen aikaisia työelämäyhteistyön muotoja sekä korkeakoulujen tasaarvotyötä, 3) tukea korkeakoulutettujen naisten urapolkuja ja yrittäjyyttä yhdessä työelämän edustajien kanssa sekä 4) lisätä korkeakoulujen ja yritysten työntekijöiden ymmärrystä yhdenvertaisuuteen liittyvistä rakenteista ja tiedostamattomista vääristymistä.

8

Tilasto osoitteesta tasaarvoisestiuralle.fi

Hankkeen tähän mennessä toteutuneisiin toimenpiteisiin ja niistä julkaistuihin tuloksiin voi käydä perehtymässä sivulla https://tasaarvoisestiuralle.fi

Kysely korkeakoulujen opinto-ohjauspalveluihin

Suomen opinto-ohjaajat ry:n korkeakoulutoimikunta suoritti suomalaisille korkeakouluille ja yliopistoille keväällä 2021 kyselyn korkeakoulujen opintoohjaukseen ja ohjausmalleihin liittyen.

Saman kyselyn yhteyteen Sopo ry:n korkeakoulutoimikunnassa koettiin tarpeelliseksi lisätä myös kysymyksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien kysymysten laadinnasta, analyysista ja raportoinnista ovat vastanneet NAU-hankkeen toimijat.

Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä sähköpostitse kevään ja alkukesän 2021 aikana. Kysely lähetettiin 14 yliopistoon ja 23 ammattikorkeakouluun opintoohjauksesta vastaaviin palveluihin.

Vastauksia saatiin 37. Kysely oli mahdollista täyttää joko yksin tai tehdä yksi yhteinen vastaus omassa organisaatiosta yhdessä muiden opinto-ohjauksessa toimivien kollegoiden kanssa.

Kyselyvastauksia saatiin yliopistoista 8 ja ammattikorkeakoulusta 28. Kyselyyn vastattiin seuraavista yliopistoista: Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Svenska handelshögskolan, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.

Vastaajat arvioivat lisätiedon, välineiden ja koulutuksen saannin opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvon tukemiseen liittyen hyvin tarpeelliseksi ja tärkeäksi.

Ammattikorkeakouluista vastasivat Centria amk, Diakonia amk, Haaga-Helia amk, Hämeen amk, Jyväskylän amk, Kaakkois-Suomen amk, Lapin amk, Laurea-amk, Metropolia amk, Oulun amk, Satakunnan amk, Savonia amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk ja Yrkeshögskolan Novia.

Koko kysely käsitti 26 opinto-ohjaukseen liittyvää kysymystä. Neljä kysymystä keskittyi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo teemaan. Ensimmäiseksi kysyttiin sisältääkö opinto-ohjaus/suunnitelma ohjausta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi?

työt ja yhteistyö oppilaitosten välillä ja kiinteiden työelämäyhteyksien rooli uraohjauksessa tasa-arvon ja sukupuolitietoisuuden tukemisessa nähtiin tärkeänä. Mentorointimallit koettiin toimiviksi käytännöiksi tasa-arvoisemman työelämään siirtymisen näkökulmasta, erityisesti niiden tutkinto-ohjelmien ja opiskelijaryhmien kohdalla, joiden työelämään siirtymisessä oli kohdattu haasteita. Myös yhteistyön merkitys oppilaiston välillä, eri hankkeiden kanssa sekä työelämän kanssa nousi useassa vastauksessa esiin.

Tilasto osoitteesta tasaarvoisestiuralle.fi

Toinen kysymys koski sitä, miten hyvin opinto-ohjauksessa toimivat arvioivat tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvän ohjauksen toteutuvan käytännön tasolla korkeakoulussa. Kuinka tärkeäksi kyseinen asia koetaan, pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5 (1 ei ollenkaan 5 erinomaisesti).

reilussa neljänneksessä (27,3%, n=9) vastauksista raportoitiin, että aihe ei sisälly opinto-ohjaukseen tai opintoohjaussuunnitelmiin. Käytännön tasolla toteutuvan yhdenvertaisuuteen ja tasaarvoon liittyvän ohjaus arvioitiin onnistuvan hieman keskitasoa paremmin (ka 3.4, n=34).

Kolmas kysymys oli avoin. Siinä kysyttiin millaiset korkeakoulun konkreettiset opinto-ohjauskäytännöt tukevat tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Vastaajia pyydettiin kertomaan esimerkkejä millaisia tasaarvoa tai sukupuolitietoisuutta edistäviä ura- ja ohjauskäytäntöjä, työkaluja tai työelämäyhteistyön muotoja hyödynnetään.

Vastaajat arvioivat lisätiedon, välineiden ja koulutuksen saannin opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvon tukemiseen liittyen hyvin tarpeelliseksi ja tärkeäksi (ka 3.9, n=33).

Neljäntenä kysyttiin, kuinka tärkeäksi koetaan lisätiedon, mahdollisten työvälineiden ja koulutuksen saanti opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen ja -tasaarvoon liittyen.

Tulokset

Vastauksista 73 %:n (n=24) mukaan korkeakoulun tai yliopiston opintoohjaus tai opinto-ohjaussuunnitelma sisältää ohjausta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Noin

9

Tasa-arvoa tukevia käytänteitä vastaajien mukaan

Avoimeen kysymykseen “Millaiset korkeakoulun konkreettiset opinto-ohjauskäytännöt tukevat tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä?” saatiin 26 vastausta. Vastauksissa kerrottiin esimerkkejä siitä, millaisia tasaarvoa tai sukupuolitietoisuutta edistäviä ura- ja ohjauskäytäntöjä, työkaluja tai työelämäyhteistyön muotoja hyödynnetään vastaajien omassa organisaatiossa.

Useassa vastauksessa kuvattiin erityisesti hankkeiden keskeistä merkitystä tasa-arvoa ja sukupuolitietoisuutta edistävinä toimina. Myös opinnäyte-

”Työelämän kanssa yhteistyössä tehtävät projektityöt ja opinnäytetyöt edesauttavat opiskelijoita siirtymään työelämään. Kun ei edes huomioida sukupuolta opetuksessa tai ryhmätöissä mitenkään vaan kaikkia kohdellaan itsestään selvästi samalla tavalla.”

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että valtaosassa (yli 70%) yliopistoja ja korkeakouluja opinto-ohjaus tai opintoohjaussuunnitelma sisältää ohjausta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Vastauksissa raportoitiin useita konkreettisia käytännön esimerkkejä sekä esteettömyydestä että saavutettavuudesta.

Näissä esimerkeissä kerrottiin avoimen opintotarjonnasta, digilukiseuloista, monikulttuurisuuden huomioon ottamisesta ohjauksessa, opintopsykologien palveluista ja nepsy -valmennuksesta. Kansainvälisyyyden nähtiin tuovan oman haasteensa, mutta haasteisiin pyritään vastaamaan siten että “kaikki toimet rakennetaan niin, ettei esim. sukupuoli- tai kieliasiat ole esteenä ohjaukseen osallistumiseen.” Uraohjauksen näkökulmasta yksilöllinen ohjaus ja oman osaamisen sanoittaminen nousi vastauksista esiin. Joillakin vastaajista oli uraohjauksesta vastaamaan nimetty

9

erillinen asiantuntija. Vastausten mukaan ohjausta ja ohjauspalveluja tarjotaan tasapuolisesti ja tarvittaessa myös järjestetään erityistukea tai erityisjärjestelyjä. Joukossa oli myös useita vastauksia, joissa tuotiin esille, ettei tasa-arvoiseen työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä tukevista käytännöistä ole tietoa.

“Ohjauksen ja ohjauspalvelujen tasapuolinen tarjoaminen kaikille, tarvittaessa erityistukea tai -järjestelyjä.

Erillishaut aliedustetuille ryhmille ja valituille opiskelijoille on tarjottu/tarjotaan lisäohjausta, tukiryhmiä opintojen etenemisen tukemiseksi. Tässä on kyllä tarvetta tehdä käytäntöjä näkyvämmiksi ja systemaattisemmiksi.”

“Hyvin vaikea ottaa kantaa kysymyksiin (tasa-arvoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta). Miksei ole "en osaa sanoa"-vaihtoehtoa?”

Johtopäätökset

Korkeakoulujen opinto-ohjaustoimijoille suunnatun kyselyn perusteella voidaan todeta, että valtaosassa (yli 70%) yliopistoja ja korkeakouluja opinto-ohjaus tai opinto-ohjaussuunnitelma sisältää ohjausta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Käytännön tasolla toteutuvan yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvän ohjaus arvioitiin korkeakoulukentällä onnistuvan kohtalaisen hyvin. On kuitenkin merkille pantavaa, että yli neljännes raportoi tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisen puuttuvan opinto-ohjauksesta tai opinto-ohjaussuunnitelmista.

Tämä selittynee joko todellisella heikolla tilanteella, mutta voinee kertoa myös siitä, miten tarkasti vastaajat ovat perehtyneet ajantasaiseen opinto-ohjaukseen tai opinto-ohjaussuunnitelmiin. Joka tapauksessa olisi ensiarvoisen tärkeää, että kaikki ohjauksen toimijat olisivat tietoisia aiheesta ja opinto-ohjauksen suunnitelmista ja dokumenteista löytyisi ajantasaista tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ohjauksessa. Tätä päätelmää vahvistaa myös

10

se, että lisätiedon, välineiden ja koulutuksen saannin opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvon tukemiseen liittyen nähtiin kyselyn perusteella hyvin tarpeelliseksi ja tärkeäksi.

Avoimien vastausten perusteella välittyy käsitys, että laajemmin lähestyttynä saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta konkreettisia välineitä ja toimintamalleja opinto- ja uraohjaukseen on ja niitä käytetään aktiivisesti.

Näitä ovat mm. kaikkia tasapuolisesti kohtelevat ohjauksen työskentelytavat, erilaiset opiskelun tukimuodot, uraohjaustyökalut ja työelämään siirtymistä tukevat mentorointimallit.

Sen sijaan kun tarkastellaan erityisesti millaisia tasa-arvoa tai sukupuolitietoisuutta edistäviä konkreettisia käytäntöjä hyödynnetään vastaajien omassa organisaatiossa, voidaan havaita, että varsinaisesti tähän tematiikkaan liittyviä käytänteitä tuotiin esille vähän tai niitä ei tunnisteta. Joka tapauksessa hankkeiden merkitys tasa-arvon ja sukupuolisuutta edistävien käytäntöjen edistäjänä korkeakouluissa nähtiin hyvin oleelliseksi.

Kyselyaineisto oli pieni, eikä oikeuta tekemään tuloksista pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kyselyyn vastattiin kuitenkin suurimmasta osasta Suomen yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Siten tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja hyvänä pohjana jatkotyöskentelylle korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyössä. Selvitys osoittaa, että työtä tällä saralla on, ja tarvitsemme edelleen lisää konkreettisia korkeakoulujen toimintaan luontaisesti jalkautuneita tasa-arvoa edistäviä käytäntöjä, joista jokainen ohjauspalveluissa toimiva olisi tietoinen ja pystyisi niitä hyödyntämään ohjaustyössään.

Erityisesti sukupuolisen segregaation vähentämiseksi sovellettavia toimivia käytäntöjä tulisi kehittää ja tehdä entistä tunnetummaksi ja helposti sovellettavammaksi korkeakoulujen ohjaustyössä.

Teksti: Kati Mäenpää, lehtori, opintoohjaaja, Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus Raisa Aine, lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus Lisätietoa NAU-hankkeesta: https:// tasaarvoisestiuralle.fi Lähteet: Artikkeli Mäenpää & Aine (2021) ”Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus edellyttävät konkreettisia toimia korkeakoulun käytännöissä” on luettavissa osoitteessa: https://oamk.fi/oamkjournal/2021/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus-edellyttavat-konkreettisiatoimia-korkeakoulun-kaytannoissa/ Härkönen, H. 2020. Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa.

Akava Works-raportti 4. Helsinki. https://akavaworks.fi/wp-content/ uploads/sites/2/2020/11/Sukupuolijakauma-korkeakoulujen-hallinnossa-2020-11-18.pdf Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-838-0 OECD 2020a. Education at a Glance 2020. OECD indicators.

Paris: OECD Publishing. https://read. oecd-ilibrary.org/education/education-at-a-glance-2020_69096873en#page2 Teräsaho, M. & Närvi, J. (toim.)

2019. Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon. Analyyseja tasa-arvobarometrista 2017. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 6.

Helsinki: PunaMusta Oy. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-343-314-4

LUKUVUOSI KESKELLÄ HELSINKIÄ.

17.8.202226.5.2023 SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO. HEO YLIOPISTO-OPINNOT

HEO KULTTUURIOPINNOT

HEO MEDIAOPINNOT

Arkkitehtuuri ja muotoilu

Animaatio

Graafinen suunnittelu

Kasvatustieteet

Draama ja Näyttelijäntaide

Pelisuunnittelu

Kauppatieteet

Elokuva- ja TV-ilmaisu

Radio- ja TV-journalismi

Liikunta- ja terveystieteet

Kulttuuri- ja tapahtumatuotanto

Lääketiede

Kuvataide ja urbaani kuva

Oikeustiede

Käsikirjoittaminen ja Dramaturgia

Psykologia Sisustussuunnittelu Valtiotieteet ja yhteiskunta Viestintä ja politiikka

Laulaja Lauluntekijä Musiikki ja musiikkiteknologia

Urheilutoimittaja Visuaalinen journalismi & valokuvaus

Täytä hakemuksesi: www.heo.fi11

Ryhmäytys auttaa oppimaan S

yksyisin useissa kouluissa pohditaan ryhmäytyspäivän tai -leirin toteuttamista. Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijoille yhteistoiminnalliset menetelmät ja ryhmäilmiöt ovat monella opintojaksolla esillä. Myös niin, että syksyisin uudet opiskelijat saavat järjestää itselleen eli omalle ryhmälleen ryhmäytysleirin.

Muuramen lukion kasvatti Venla Moilanen sai tehdä yhdessä 34 opiskelijakaverinsa kanssa kahden päivän päiväleirin.

Tässäpä Venlan mietteitä ja ideoita, miten saadaan leiri onnistumaan.

Vinkkejä by Venla Moilanen:

Onnistuneen leirin toteutumiseen tarvitaan kärsivällisyyttä. Kärsivällisyyttä siinä mielessä, että aina kaikkia ideoita ei voi toteuttaa ja joskus pitää tyytyä puoliksi hyvään vaihtoehtoon.

Leirin suunnittelussa on tärkeää myös opettajien tuki ja oikea ajankohta. Mei-

dän kohdalla leirin suunnittelu aloitettiin jo opintojen varhaisessa vaiheessa.

Se takasi sen, että pystyimme antamaan panokset leiriä varten, eikä tarvinnut murehtia muiden tehtävien palautusaikatauluja.

Palkinnot motivoivat

Suunniteltaessa leiriä esimerkiksi lapsille tai nuorille, kannattaa ottaa erilaiset palkinnot käyttöön. Motivaatio kasvaa, kun maalissa odottaa jokin palkkio hyvästä työstä. Palkinnon ei taritse olla aina konkreettinen. Se voi olla esimerkiksi jokin etu tai vapaus, jonka voi myöhemmin lunastaa. Myös yllätyksellisyys lisää osallistujien motivaatiota.

Jo suunnittelussa nuoret mukaan

Osallistaminen! Leiristä tulee aina tekijänsä näköinen. Meidän kohdallamme leirin suunnittelun ja toteutuksen kuu-

Jyväskylässä yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijat järjestivät itselleen syyskuun puolessavälin ryhmäytysleirin. ”Aluksi leirin suunnittelu aiheutti pientä stressiä ja epävarmuutta omista kyvyistä. Muistelen kuitenkin ylpeydellä leirin järjestämisessä olleiden opiskelijoiden ja samalla itseni tekemää työtä ja panostusta leiriä kohtaan,” kertoo Venla Moilanen.

12

”Leirin avulla opimme tuntemaan toisemme ja tapamme tehdä töitä ja oppia ihan eri tavalla”, pohtii Venla ja iloitsee opiskelukavereiden taidosta ohjata, mutta myös heittäytyä erilaisiin toiminnallisiin menetelmiin.

luessa osaksi opintoja, saimme tehdä sen käytännössä kokonaan itse. Ikäryhmästä ja kohderyhmästä riippuen, kannattaa leiriin osallistuvien mielipidettä ja

ideoita kysyä rohkeasti. On tärkeää, että jokainen tulee kuulluksi, vaikka kaikkia ideoita ei voisikaan toteuttaa. On myös muistettava esteettömyys. Jokaisen tarpeiden huomioiminen takaa sen, ettei kukaan tunne oloaan ulkopuoliseksi.

Virheistä oppii vain palautteen kautta

Lopuksi leirin läpikäyminen ja palautteen antaminen. Suunnittelun kanssa lähes yhtä tärkeä vaihe on toteutuksen jälkeinen palautekierros. Silloin pohditaan, missä onnistuttiin ja missä ei.

Yhteisten kokemusten jakaminen auttaa ryhmää muodostumaan yhä tiiviimmäksi. Palautteen antamisen ansiosta tulevaisuudessa järjestettävät leirit saattavat ainakin osittain sujua mutkattomammin.

Lisää vinkkejä leirin onnistumiseen löytyy Nuorisotyö-lehden jutusta, jossa Venlan opiskelukaverit Niklas Lindström ja Olavi Latostenmaa pohtivat samaa tärkeää teemaa: https://nuorisotyo. nuorisoseurat.fi/avaimet-ryhmaytymisleirin-onnistumiseen/

Tarkka suunnittelu, motivointi ja palkinnot ovat osa leiriä. ”Meillä leirimme vaati yksityiskohtaista suunnittelua, eikä lopputulokseen päästy yhdessä illassa. On myös muistettava, että kaikki asiat eivät menneet aivan niin kuin suunniteltiin, se ei kuitenkaan haitannut, sillä on inhimillistä unohtaa asioita ja tehdä virheitä. Ryhmämme tuntui turvalliselta ympäristöltä, joka ei tuominnut pienten vastoinkäymisten sattuessa”, kertoo Venla Moilanen (toinen oik.) ja naurahtaa hauskoista ja motivoivista palkinnoista.

Joulukuussa valmistuu yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Tanja Salon opinnäytetyö Järvi-Suomen Lastenliitto ry:lle.

Työssään Salo tutkii, miten voidaan toteuttaa laadukas ja tavoitteellinen leiri.

Salon työ on luettavissa Theseuksesta osoitteesta: https://www.theseus.fi/ Teksti: Venla Moilanen ja Maarit Honkonen-Seppälä Kuvat leiristä ovat yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Roosa Niemisen käsialaa.

Kirjoittaja Venla Moilanen on Humanistisen ammattikorkeakoulun Jyväskylän kampuksen opiskelija, joka teki jutun yhdessä opettajansa Maarit Honkonen-Seppälän kanssa.

Honkonen-Seppälä toimii yhdessä kollegansa Rosa-Maria Tuiskun kanssa Jyväskylän yhteisöpedagogi21-ryhmän oma valmentajana.

13

Mikä on NOPO-opinto-ohjaajan työnkuva Oulun seudulla tehtävässä nivelvaiheen opinto-ohjauksessa?

N

OPO-opinto-ohjauksen tavoite on perusopetuksen päättävän nuoren kiinnittyminen toisen asteen opintoihin yksilöllisen ohjausprosessin tukemana. Nivelvaiheen opinto-ohjaus eli NOPO täydentää opetussuunnitelman mukaista oppilaanohjausta tarvelähtöisesti. Keskeisenä menetelmänä on yksilöllisesti kohdennettu opintoohjaus nuorille, joiden ammatinvalinta ja koulutusvalinta perusopetuksen jälkeen on epäselvä. Oulussa henkilökohtaista nivelvaiheen opinto-ohjausta toteuttavat Oulun kaupunki ja Koulutuskuntayhtymä OSAO kolmen NOPOopinto-ohjaajan työpanoksella. Lisäksi Ammattiopisto Luovin tarjoaa NOPOopinto-ohjausta niille oppilaille, jotka suuntaavat vaativan erityisen tuen ammatillisiin opintoihin.

Nivelvaiheen opinto-ohjaajan työnkuva on monimuotoinen. Suurin osa työstä liittyy oppilaiden ja perusasteen päättäneiden opiskelijoiden henkilökohtaisesta ohjauksesta, mutta tarvittaessa myös pienryhmäohjauksista. Ohjaustyössä käytössä ovat muun muassa keskustelu ja muu yhteinen työskentely esimerkiksi erilaisten tehtävien ja yhteisen tiedonhaun kautta. Koronapandemian aikana työskentelyssä on hyödynnetty mobiilija verkko-ohjausta, ja se on vakiintunut käyttöön myös perusasteen jälkeisissä opinnoissa opiskelevien nuorten kanssa, mikäli yhteisiä ohjaustapaamisia on muutoin haastava järjestellä.

NOPO-opinto-ohjaajan työssä korostuu kokemuksellisuus. NOPO-opintoohjaaja tekee 8.- ja 9.-luokkalaisten NOPO-oppilaiden kanssa kohdennettuja ja ohjattuja tutustumiskäyntejä yksilöllisesti tai pienryhmissä. Lisäksi oppilaita ohjataan yhteistyössä koulun oppilaanohjaajan kanssa oppilaitosvierailuille esimerkiksi ammattiopistojen ja lukioiden sekä nivelvaiheen koulutusten avointen ovien pariin. Pienryhmäohjauksissa voidaan käsitellä oppi-

14

lasryhmää yhteisesti kiinnostavaa alaa tai valmistautua esimerkiksi pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin.

Seuraavassa sivun taulukossa on kuvattu oppilaanohjaajan ja NOPO-opintoohjaajan työkuvia.

Yhteistyö perusasteen oppilaanohjauksen ja muun henkilöstön kanssa on tiivistä: NOPO-opinto-ohjaaja toimii kiinteästi perusasteen koulujen oppilaanohjaajien kanssa. Työskentelyssä ovat tarpeen mukaan erityisopettaja ja luokanvalvoja sekä oppilaan huoltajat. Ilman koulun henkilöstön tukea ja osallistumista NOPO-opinto-ohjauksen prosessi jää irralliseksi oppilaan muista perusasteella saamista koulutus- ja urasuunnitteluvalmiuksista.

Nivelvaiheen opinto-ohjaajat osallistuvat laajasti myös erilaisten opetus- ja ohjaustahojen yhteistyöverkostoihin ja kehittämistoimiin. Oulun seudulla yhteistyötä on tehty tiiviisti esimerkiksi Oulun seudun opinto-ohjaajien ja ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Yhteistyön pohjana ovat olleet tarpeet nivelvaiheiden sujuvoittamisessa, lainsäädännölliset muutokset, kuten oppivelvollisuuden laajentaminen sekä uraohjauksellisten polkujen kehittäminen.

NOPO-opinto-ohjauksen alustava kuvaus on liitetty osaksi Oulun kaupungin perusasteen opinto-ohjauksen ohjaussuunnitelmaa.

NOPO tarjoaa kohdennetun, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja ohjaustoimenpiteisiin perustuvan yksilöllisen ohjausprosessin.

NOPO-opinto-ohjaaja työskentelee myös perusasteen jälkeisten opintojen alkuvaiheessa, sillä hän ohjaa opiskelijoita, kunnes he ovat kiinnittyneet uusiin opintoihinsa. Siirtymävaiheen aikana NOPO-opinto-ohjaaja pitää yhteyttä opiskelijaan ja tarvittaessa hänen opetuksestaan ja ohjauksestaan vastaavaan henkilöstöön.

NOPO-opinto-ohjaajan työnkuva eroaa perusasteen oppilaanohjaajan tehtävästä siten, että siinä tavoitellaan oppilaan toimintahorisontin laajentamista ammatinvalinnan, urasuunnittelun ja oppilaan itsetuntemuksen sekä päätöksentekotaitojen kehittämisen näkökulmista kohdennetusti. Perusasteen oppilaanohjaajan työnkuva vastaa oppilaanohjauksellisiin tavoitteisiin laajemmin ja kattaa koko ikäryhmän, kun taas NOPO-opinto-ohjaukseen oppilaat valikoituvat ohjaustarpeidensa mukaan.

NOPO tarjoaa kohdennetun, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja ohjaustoimenpiteisiin perustuvan yksilöllisen ohjausprosessin.

Nykyisen NOPO-opinto-ohjauksen toiminnassa on havaittu tarve valtakunnallisen toimintamallin kehittämiselle ja toiminnan laadun vahvistamiselle. Oppivelvollisuuden laajentuminen luo tarpeen opinto-ohjauksen kehittämiselle erityisesti nivelvaiheissa. Oulun kaupunki, OSAO, Ammattiopisto Luovi ja Hämeen ammattikorkeakoulu ovat saaneet Opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustuksen tähän tarkoitukseen. Projektissa kehitettävällä mallilla edistetään opiskelijatarpeisiin perustuvaa yksilöllistä nivelvaiheen uraohjausta ja sujuvoitetaan siirtymiä perusasteen ja toisen asteen välillä. Lisäksi kehittämistyö vahvistaa mallin tutkimuksellista ja teoreettista perustaa.

Elina Toiviainen, opinto-ohjaaja, OSAO Ovi -hakijapalvelut Jaakko Helander, tutkijayliopettaja, HAMK Edu Jaana Heikkinen, opintoohjaaja, Ammattiopisto Luovin, haku- ja neuvontapalvelut

Oppilaanohjaaja

NOPO-opinto-ohjaaja

Koko ikäluokka

Kohdenne u

OPSin sisällöt, muut oppilaanohjaajan lakisääteiset tehtävät.

(Esim. yhteishaku ja oppivelvollisen ohjaus sekä jatko-ohjaus OKM:n säätämään aikarajaan saakka.)

Amma nvalinta, erilaisten koulutuspolkujen kartoi aminen ja ohjatut tutustumiset 8. luokalta alkaen.

Itsetuntemuksen ja -luo amuksen ja minäpystyvyyden sekä toimintahorison n vahvistaminen.

NOPO-opinto-ohjaus erityistä tukea tarvitseville oppijoille perusasteella Kohdenne u ja konsulta ivinen ohjaus Rii ävän varhain aloite u nivelvaiheen ohjausyhteistyö oppilaan, huoltaja ja muun hänen lähiverkostonsa kanssa.

AmisTET, koulutuskokeilut

Omien kiinnostusten kohteiden, vahvuuksien sekä uraa koskevien valintojen tekeminen.

Päätöksentekotaidot tutustumisten ja pitkäkestoisen ohjausprosessin pohjalta.

Tehoste u oppilaanohjaus on Opetushallituksen määräyksen mukaista toimintaa

Nivelvaiheen opinto-ohjaus toisen asteen syksyllä.

NOPO-opinto-ohjaus on vapaaehtoista ja vaa i luvan huoltajalta sekä nuorelta.

Voi olla osa TEHOn toimenpiteitä.

Kodin/huoltajien ja koulun välinen yhteistyö Vastuu oman koulun ohjauksen kokonaisuudesta.

Huoltaja- ja verkostoyhteistyö tarvi aessa Ohjaustyö nimetyillä perusasteen kouluilla viikoi ain.

Työparityö nivelvaiheen opinto-ohjaajan kanssa.

Työparityö koulun opinto-ohjaajan kanssa.

Ohjatut ja kohdennetut tutustumiset amma llisiin tai perusasteen jälkeisiin opintoihin.

Kohdenne u oppilaille, joiden kohdalla selvitetään vaa van erityisen tuen tarve ja heille yksilöllises sopivia opiskeluvaihtoehtoja.

Huoltaja- ja verkostoyhteistyö Jalkautuminen perusasteen kouluille esi ely-, konsultaa o- ja edotustehtävissä.

AmisTET ja OpeTET, koulutuskokeilut ja tutustumiset vaa van erityisen tuen amma llisiin opintoihin.

NOPO työskentelee oppilaan tai opiskelijan kanssa 8.-luokan keväästä toisen asteen syksyyn.

Jalkautuminen perusasteen kouluille esi ely-, konsultaa o- ja edotustehtävissä.

15

NUORI YRITTÄJYYS RY.

Nuori Yrittäjyys ry eli NY on sitoutumaton järjestö, joka tarjoaa kouluille maksuttomia yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoja harjaannuttavia ohjelmia, joiden avulla lapset ja nuoret oppivat tulevaisuuden taitoja. Niitä harjoitellaan toiminnallisten ja oppijalähtöisten tehtävien avulla.

Ohjelmia on tarjolla koko koulupolulle varhaiskasvatuksesta korkeaasteelle saakka. www.nuoriyrittajyys.fi

Tulevaisuuden työelämätaidot opitaan harjoittelemalla Ohjauksen merkitys korostuu

Sekä lukion että peruskoulun opetussuunnitelmat korostavat oppilaanohjauksen merkitystä. Oppijoita tulee tukea niin oppimispolun ja tulevaisuuden urasuunnitelmissa kuin tavoitteellisessa oppimisessakin. Opetussuunnitelmien mukaan tämä ei ole ainoastaan opojen työtä, vaan koko kouluyhteisön: Kaikkien opettajien tulisi tukea nuoria, kun he hakevat omaa polkuaan tulevaisuuden vaihtoehtojen joukosta.

Myös Nuori Yrittäjyys ry haluaa auttaa nuoria tutustumaan työelämätaitoihin ja tarjoaa tähän liittyviä maksuttomia opetusmateriaaleja niin peruskoulun kuin lukioidenkin opettajille.

Työelätaitoja ja urapolun suunnittelua yläkoulussa

Miten kannustaa nuoria omien vahvuuksien tunnistamiseen ja oman tulevaisuuden urapolun suunnitteluun?

Nuoret törmäävät usein aikuisten esittämään kysymykseen ”Mikä sinusta tulee isona”. Perinteinen tapa etsiä kysymykseen eman vastausta on katsella luetViiden te us su kokonai ideoinnin teloa ammateista ja valita aitojen, uden st yy äj u yritt tulevais ja oman itteluun. sieltä itseään kiinnostava n n u su te en 2. as sovelta ammattinimike. Nyky7.–9.lk ja ään vastausta lähdetään kouluissa kuitenkin hakemaan erilaisesta näkökulmasta: tukepas ajan o malla ja ohjaamalla t t e p O nuorta tutustumaan itseensä, omiin vahvuuksiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa. Itsetuntemusta kasvattamalla iskoko oppim vastaus kysymykseen löytyy ajan mitn o a n lm lma ö -ohje . Ohje taan – ja luultavasti muuttuu moneen 9 ty .a 7 m le O n okil at omie vuosilu kertaan elämän varrella. Siksi jatkuva v s u le u te is na rjoit noret ha nsa tu oppiminen on niin tärkeää. u e n is a m n a a

ö y t a Om

sa aik gelsa ja o lyä, on uksien te u n v e h k a v . ityös utaitoja ista, tiim onhak d e nistam ti ja tkaisua manra

16

Muutoskyky on tärkeä työelämätaito – miten sitä voidaan tukea yläkoulussa?

Oppilaiden hyvinvointi perustuu oman elämän hallintaan ja itsetuntemukseen.

Yksi erittäin tärkeä taito nuoren tulevaisuuden kannalta on puolestaan muutoskyky eli resilienssi. Se tarkoittaa ihmisen kykyä sietää epävarmuutta ja kohdata epäonnistumisia. Kouluissa tulee harjoitella myös näitä taitoja.

Oppilaille pitää tarjota oppimistilanteita, joissa nuori sinnikkäästi kulkee kohti itse asettamiaan tavoitteita, kokeilee uusia asioita ja ottaa riskejä. Tämä johtaa aina myös epäonnistumisiin ja mahdollisuuteen oppia virheiden kautta, mikä kasvattaa resilienssiä esimerkiksi tulevaisuuden työelämän haasteissa.

LOPS 21 – Osallisuutta ja työelämätaitoja lukioon laajaalaisen osaamisen kautta

Laaja-alaisen osaamisen kasvattaminen on lukion uuden opetussuunnitelman keskeisimpiä tavoitteita. Teoriatiedon lisäksi tulevaisuuden taitoja opitaan myös harjoittelemalla ja kouluissa kehitetäänkin yhä enemmän opiskelijalähtöisiä ja toiminnallisia työtapoja. Opettajan roolissa korostuu opiskelijoiden tukeminen ja ohjaaminen.

Laaja-alaisessa osaamisessa keskeistä on myös hyvinvoinnista huolehtiminen.

Tämä tulee huomioida kaikissa oppiaineissa. Hyvinvoinnin lisäksi LOPS 21-suunnitelman mukaan lukioissa tulee lisätä niin opettajien kuin opiskelijoidenkin vuorovaikutusosaamista ja yhteisöllisyyttä. Niitä opitaan tekemällä töitä yhdessä, rakentavan vuorovaikutuksen taitoja harjoitellen.

Opetussuunnitelmassa mainitun luovan osaamisen harjoittelu näkyy yrittäjyyskasvatuksen teemoissa vahvasti muun

muassa ongelmanratkaisun, tiedon käsittelyn ja soveltamisen kautta. Yhteiskunnallista osaamisen ydintä ovat osallisuuden tunteen rakentaminen, urasuunnittelu ja tulevaisuuden työelämävalmiuksien kasvattaminen.

Eettisyys ja ympäristöosaaminen on aivan keskeistä kaikessa oppimisessa. Vastuu kestävästä tulevaisuudesta ja kiertotalouden huomioiminen ovat tulevaisuuden yrittäjän ja työelämään osallistuvan edessä aivan varmasti. Jokainen lukio-opiskelija pohdiskelee myös opintojensa aikana globaaliin toimijuuteen ja kulttuuriosaamiseen liittyviä asioita, ainakin pyöriessään media- ja teknologiaympäristöissä, joissa menneen maailman rajat ovat historiaa.

Elinikäinen oppiminen ja opettajien koulutukset

Oppimaan oppiminen on yksi tärkeä tulevaisuuden taito, jota koulupolulla harjoitellaan. Erityisesti opintojen nivelvaiheissa näiden taitojen merkitys korostuu, kun opiskelijan tulee entistä itsenäisemmin kulkea opintokokonaisuuksien läpi. Nämä nivelvaiheet ovat erityisen herkullisia yrittäjyyspedagogiikan työtapojen soveltamiseen.

Nuori Yrittäjyys ry on suunnitellut yhdessä Etu-Töölön lukion kanssa LOPS 21 -suunnitelman hengessä uusille ykkösille lukio-opintoihin orientoivaa YR1-kurssia. Kurssin tavoitteina on: • ohjata opiskelijat tunnistamaan yrittäjyyden mahdollisuuksia ja itsensä joh-

Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa NY-yrittäjien matka ei koskaan ole vailla vastoinkäymisiä. Matkan aikana nuorten resilienssi kasvaa, kun he tekevät päätöksiä ja ottavat vastuuta päätöksistään.

tamisen taitoja sekä soveltamaan taitoja omassa arjessaan ja elämässään ja tavoitteellisessa opiskelussaan • ohjata opiskelijoita kouluyhteisön aktiivisiksi osallistujiksi ja ymmärtämään oma rooli yhteisön toimintakulttuurin rakentajana • tukea opiskelijoita mahdollisuuksien ymmärtämisessä ja omien vahvuuksien tunnistamisessa Kurssin käyttöönoton tueksi NY:n asiantuntijat kouluttivat kaikki Etu-Töölön lukion opettajat YR1-kurssin yrittäjyyspedagogisiin menetelmiin. Kouluil-

Vuosi yrittäjänä- sekä Oma talous haltuun -ohjelmat harjoittavat kaikkia kuutta LOPS21 osaamisen dimensiota kattavasti.

le maksuttomat koulutukset kuuluvat yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoja harjaannuttavien ohjelmien palvelupakettiin. Tutustu tarjontaamme www. nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat Jos haluat kuulla lisää NY-ohjelmista ja koulutuksista, olethan yhteydessä.

Mari Rakkolainen Pedagoginen päällikkö 040 7326260 mari.rakkolainen@nuoriyrittajyys.fi

Mari Rakkolainen

17

OPOTIIKKAA-OPOPÄIVÄT TYÖN ALLA

– digitaalisuutta, kestävää kehitystä ja tulevaisuusohjausta Hämeenlinnassa

O

popäivät 2022 järjestetään 3.-5.2.

Hämeenlinnassa. Teemaksi on valikoitunut tänä vuonna Opotiikkaa. Päivät rakentuvat hyvinvoinnin, ohjauksen tulevaisuuden ja kestävän kehityksen teemojen ympärille. Teemoja tarkastellaan erityisesti digitaalisuuden ja automaation murroksen linssien läpi.

Luonnonkaunis Aulanko ja ajankohtaisia puheenvuoroja

Opopäivillä majoitutaan Aulangolla, keskellä satumaisen kaunista luontoa hyvien ulkoilumaastojen välittömässä läheisyydessä. Päivät alkavat jo torstaina 3.2. aamupäivästä majoittumisen puitteissa. Avajaisia vietetään aiemmista Opopäivistä poiketen jo torstaina puolen päivän jälkeen. Huipputasoisia keynote-puheenvuoroja on kaikkina tapahtumapäivinä torstaista lauantaihin.

Messupäivä toteutuu perjantaina 4.2.

HAMK:in tiloissa. Näytteilleasettajia odotetaan paikalle runsaasti. Opopäiville kannattaa osallistua jo heti torstaista alkaen, koska Hämeenlinnan kaupunki järjestää opinto-ohjaajille juhlavastaanoton torstai-iltana. Perjantaina on luvassa iltajuhla Aulangolla esiintyjineen.

Välimatkat Hämeenlinnassa eri tapahtumapaikkojen välillä ovat lyhyitä, joten päivistä on mahdollisuus saada paljon erilaisia elämyksiä, ideoita ja kokemuksia.

Opopäivien keynote-puhujana on torstaina sarjayrittäjä ja filosofi, digitalisaation uranuurtaja Lauri Järvilehto.

Perjantaina kuulemme kasvatustieteen tohtoria ja ohjauksen dosenttia Jaakko Helanderia sekä digitalisaation asiantuntijaa Teemu Arinaa. Lauantaina päätöspuhujana on psykoterapeutti Maaret Kallio, joka tunnetaan mm. Lujasti lempeä-kirjastaan.

Upeiden esiintyjien lisäksi päiviin mahtuu työpajoja sekä vierailuita paikallisiin yrityksiin ja oppilaitoksiin. TAT ja SAK palkitsevat Opopäivillä myös vuoden opon ja Sopo ry. vuoden parhaan ohjausalan gradun.

18

Anne Ahvenharju (keskellä) kollegoineen.

Opopäivien järjestelyt

Opopäivien järjestämisestä vastaa Kanta-Hämeen opinto-ohjaajat ry. Järjestelyitä varten opinto-ohjaajista on muodostettu tiimejä, joilla on omat vastuualueensa. Tapahtuman suunnittelu tarjoaa opinto-ohjaajille tutun ohjaustyön rutiineiden lisäksi haastetta ja mielenkiintoisia uusia kontakteja. Myös suhteet paikalliseen yritysmaailmaan ovat laajentuneet Opopäivien yhteistyön merkeissä. Myös haasteita päivien suunnittelussa on ollut vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Varasuunnitelmia tehdään, mutta samalla toivotaan, että niihin ei jouduta turvautumaan, vaan päästään kohtaamaan kollegoita pitkän koronahiljaisuuden jälkeen kasvotusten. Opopäivillä on luvassa paljon iloisia jälleennäkemisiä ja puheen sorinaa kuulumisten vaihtuessa!

Tapahtuman markkinointitiimin vetäjä Anne Ahvenharju kertoo, että Opopäivien suunnitteluyhteistyön kautta on päässyt tutustumaan eri oppilaitoksissa työskenteleviin kollegoihin paremmin.

Tämä on tuonut uusien kontaktien lisäksi vaihtelua ja iloa arjen keskelle.

Opopäivien suunnittelussa paikalliset opinto-ohjaajat tekevät läheistä yhteistyötä myös paikkakunnan eri oppilaitosten kanssa. Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa opopäiville luen-

Riitta valkonen

to- ja messutilat upealla kampuksellaan.

Myös Kanta-Hämeen alueen paikalliset ammattiopistot tukevat päivien suunnittelua.

Kanta-Hämeen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Riitta Valkonen lähettää terveiset kaikille Opopäiville osallistumista harkitseville: ”Kannattaa ilmoittautua pian, varata majoitus ja liittyä myös Opopäivät 2022 Hämeenlinnassa FB-ryhmään, josta voi seurata päivien valmisteluja ja ajankohtaisia tietoja.

Otamme käyttöön lähempänä päiviä sähköisen ohjelman, jonka avulla tapahtumat pysyvät mukavasti mukana kännykässä. Nyt jos koskaan kannattaa tulla! Olemme tehneet ja tulemme vielä tekemään paljon töitä hyvien Opopäivien eteen.”

UTELIAAT MUUTTAVAT MAAILMAN LUT on uteliaiden yliopisto, jossa opiskelu tähtää parempaan huomiseen. Meillä voi opiskella tekniikkaa ja kauppatieteitä sekä yhdistää niitä sujuvasti. Kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa.

Hakuaika englanninkielisiin kandidaattiohjelmiin 5.–19.1.2022 ja suomenkielisiin kandidaattiohjelmiin 16.–30.3.2022.

ENGLANNINKIELISET KANDIDAATTIOHJELMAT: » Electrical Engineering (Lappeenranta) » Mechanical Engineering (Lappeenranta) » Technology and Engineering Science (Lappeenranta) » Industrial Engineering and Management (Lahti) » Energy Technology (Lahti) » Software and Systems Engineering (Lahti) » lut.fi/opiskelu

Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin me LUT-yliopistossa etsimme ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Autamme yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. Kansainvälisessä tiedeyhteisössämme on 6 500 jäsentä. Olemme ilmastoteoissa maailman kymmeneksi paras yliopisto.

T

Meritokratian uhka – myös meillä

ämä kirja on kuuma. Se polttaa käsissäni. Se kertoo vaarasta, joka vaanii jokaista opinto-ohjaajaa. Se kertoo uhasta, jolle olemme olleet sokeita.

Kaiken tämän lisäksi se antaa meille selityksiä sille, miksi iso joukko brittejä kääntyi kannattamaan täysin järjetöntä Brexitiä. Tämän kirjan avulla voimme paremmin ymmärtää, miksi USA:n demokratian tuhoutuminen oli hiuskarvan varassa viime tammikuun Washingtonin Capitolin vallankaappauksessa.

Tässä kirjassa on myös avain siihen, miksi Olaf Scholzista tulee Saksan liittokansleri, vaikka viime kevään gallupit lupasit aivan muuta. Michael Sandel on yksi vaikutusvaltaisimpia tämän päivän yhteiskuntafilosofeja ja hänen kirjallaan, The Tyranny of Merit, tulee olemaan kauskantoisia vaikutuksia.

Mistä meritokratiasta oikein on kyse?

Meritokratialla ymmärretään yleensä sellaista yhteiskuntajärjestelmää, joka perustuu yksilöiden lahjakkuuteen ja ansioihin, meriitteihin. Meritokratiassa hierarkian huipulle kohoavat terävimmät ja tunnollisimmat ihmiset oman älynsä ja saavutustensa mukaisesti. Heidän nousunsa ei siis perustu luokkaasemaan, sukutaustaan, perintöön tai sukulaisuussuhteisiin. Jos meriittien hankkiminen sitten vielä tapahtuu reilusti, vapaassa kilpailussa ja mahdollisuuksien tasa-arvosta pidetään kiinni, niin tämänhän pitäisi olla hyvinkin tavoittelemisen arvoinen asia. Itseasiassa meissä jokaisessa opinto-ohjaajassa asuu pieni meritokraatti. Meidän työmme keskeinen eetos perustuu siihen, että me kannustamme oppilaitamme ja opiskelijoitamme hankkimaan meriittejä, joilla sitten pärjää elämässä ja yhteiskunnassa.

Mikä tässä on sitten pielessä? Kukapa meistä ei haluaisi kodin putkiremonttia tekemään parasta mahdollista LVIasentajaa. Emmekä pane pahaksemme, jos meidän hampaita huoltaa hyvin ansioitunut hammaslääkäri. Tämä ei vielä teekään järjestelmästä meritokraattista eikä meidän jatkossakaan tarvitse hoidattaa hampaita, jonkun poropeukalon

hoivissa. Meritokratia on uhka silloin, kun koko yhteiskunnallinen järjestelmä ja kaikki sen toiminnot perustuvat meriitteihin. Meritokratia muuttuu vaaralliseksi silloin, kun eliitti alkaa kuvitella, että heidän menestyksensä on johtunut ainoastaan heidän omista ansiostaan.

Koulutus korostuu meriittinä

Meriittien hankinnassa koulutus on keskeistä. Mitä enemmän on koulutusta, sitä enemmän on meriittejä. Mitä kovempi on hankitun koulutuksen maine, sitä kovemmat ovat meriitit. Yhdysvallat on

keutettu parempaan. On yhteiskunnan etu, että koulutusta on laajennettu ja meilläkin on tavoitteena, että puolet ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. On syytä kuitenkin muistaa, että aina on – olipa koulutuspolitiikka mitä tahansa – osa nuorista, jotka eivät hanki korkeakoulututkintoa. Miten heille käy, jos meriittejä arvostetaan liikaa tai ainoastaan meriittejä arvostetaan? Heille käy huonosti. Heitä mollataan, siitä kun he eivät ole kouluttautuneet.

Meritokratia muuttuu vaaralliseksi silloin, kun eliitti alkaa kuvitella, että heidän menestyksensä on johtunut ainoastaan heidän omista ansiostaan.

Yhdysvalloissa tähän mollaamiseen on valjastettu myös viihdeteollisuus. Archie Bunker ja Homer Simpson ovat näitä valkoisten, ilman korkeakoulututkintoa olevien miesten karikatyyrejä.

Meritokratia antaa oikeutuksen syrjäyttää

tällä tiellä pitkällä. Siitä kertoo sikäläisen eliitin pakkomielteen omainen pyrkimys saada lapsensa huippuyliopistoihin, erityisesti Ivy League -yliopistoihin.

Pieni Suomi seuraa tässä perässä. Meilläkin on havaittavissa samankaltaista, mutta selvästi lievempää eliitin hybristä, joka ilmeni mm. pettymyksenä siihen, että korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksessa luovuttiin yliopistokohtaisista pääsykokeista. Näihin kokeisiin pitkäaikaisella ja maksullisella valmentautumisella onnistui eliitti hankkimaan jälkipolvelleen tavoitellun opiskelupaikan. Tämän uudistuksen jälkeen järjestely monimutkaistui. Se selittää paljolti uudistukseen kohdistunutta kritiikkiä.

Suurena jakajana Amerikan järjestelmässä on korkeakoulututkinto. Sen suoritettuaan kansalainen on ikäänkuin oi-

Meritokratia loppuun vietynä on järjestelmä, jossa jotkut ihmiset suljetaan ulos, koska he eivät ole tarpeeksi hyviä.

Vaikka meritokratia esiintyy reiluna, ei sen idea lähde siitä, että siinä tavoiteltaisiin tasa-arvoa, vaan sen perusmoottorina on kerrostumien välinen liikkuvuus. Loppupeleissä joillekuille jää aina pienempi määrä meriittejä. Siten meritokratia tekee pudotuspelin kautta syntyneen eriarvoisuuden oikeutetuksi. ”What matters for a meritocracy is that everyone has an equal chance to climb the ladder of success; it has nothing to say about how far apart the rungs on the ladder should be. The meritocratic ideal is not a remedy for inequality; it is a justification of inequality.”

Tällaista järjestelmää, jossa kaikilla on mahdollisuus kiivetä kuinka ylös, kun on rahkeita, pidetään yleensä reiluna ja oikeudenmukaisena. Onhan se parempi kuin vaihtoehdot, joissa opiskelupaikat

21

menisivät eniten maksaville tai duunit pelkästään suhteilla. Reilussa kilpailussa on voittajia ja loosereita. Jos häviää kilpailun järjestelmässä, joka yleisesti pidetään reiluna, syy on silloin yksilön.

Tämän meritokraattisien vaikutuksen yhteiskuntaan ja yksilöihin toi esille jo brittiläinen sosiologi Michel Young jo vuonna 1958 ilmestyneessä klassikkoteoksessaan Meritokratian nousu 1870– 2033. Tässä dystopiassa kuvataan sitä, miten meritokratia johtaa valikoitumisen kautta entistä eriarvoisempaan yhteiskuntaan, jossa hyväosaiset ovat lahjakkaita, terveitä ja kauniita. Selektiossa oikeutetusti hävinneet ovat sitten aivan muuta. Tällaisessa oikeutetussa yhteiskunnallisessa kilpailussa hävinneen osa on yksilön minäkehitykselle tuhoisampaa kuin epäreilun syrjäyttämisen kohteeksi joutuminen. Minä nyt en vain ansainnut tätä. Syy oli oikeastaan minussa.

Sääty-yhteiskunnassa syy siihen, ettei saanut parhaita hedelmiä ruokapöydältä oli järjestelmässä, ei yksilössä. Onko demokraattinen ja meritokraattinen yhteiskunta siten julmempi kuin vanha sääty-yhteiskunta?

Eliitin ylimielisyys kasvaa

Korostuneimmillaan meritokratia johtaa ikäviin tilanteisiin niin yksilön kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Ongelman ytimessä on kaksi yhtäaikaista ilmiötä, jotka ovat nähtävissä yhä kärjistyneemmin Yhdysvalloissa, mutta myös muuallakin. Samanaikaisesti kasvavat sekä meritokraattisen eliitin ylimielisyys ja hybris sekä yhteiskunnan kehityksen ja taloudellisen kasvun ulkopuolelle jäävän väestön osan katkeruus.

Populistiset ja äärinationalistiset toimijat ovat haistaneet tässä oman menestyksen mahdollisuudet. Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi ja Brexit-episodi kertovat, miten katkeroinut ja taloudellisesti kasvusta ulkopuolelle jätetty väestönosa on mahdollista mobilisoida. Mitään onnea tai autuutta, taloudellisesta menestyksestä puhumattakaan nämä autoritaariset hahmot eivät kyenneet tuomaan kannattajilleen.

Kysymys oli mielikuviin perustuvista iskulauseista, joista tunnetuin oli ”make America great again”.

Sandel onnistuu kirjassaan vakuuttamaan, miten sellaiset hahmot kuin

22

Barack Obama ja Tony Blair omalla toiminnallaan olivat syypäitä siihen vastakkainasetteluun, joka jäytää nyt koko läntistä maailmaa. Vaikka Blairin ansioiksi voidaan lukea vanhan brittiläisen luokkayhteiskunnan murentaminen, niin tilalle tullut meritokratia kärjisti uudella tavalla vastakkainasettelua. Nämä molemmat korostivat koulutuksen merkitystä. He ajoivat vahvasti mahdollisuuksien tasa-arvoa. Heidän toimiensa avulla korkeampi koulutus tulikin entistä laajemmalle väestönosalle, mutta ei luonnollisestikaan kaikille.

Micheal Youngin dystopiassa kuvataan sitä, miten meritokratia johtaa valikoitumisen kautta entistä eriarvoisempaan yhteiskuntaan, jossa hyväosaiset ovat lahjakkaita, terveitä ja kauniita.

Koulutusekspansion ulkopuolelle jääneiden osaksi jäi nöyryytys. Hyvää tarkoittava puhe tuottikin vastaiskun, jonka seurauksena demokraattinen yhteiskunta muuttui kaltevalle pinnalle.

Muistan itse, kuinka hienolta aikanaan tuntui, kun koulutuspolitiikka tuli entistä tärkeämmäksi. Koulutuksen merkitystä korostettiin kaikkialla, ei vain juhlapuheissa. Britannian Labour-puolueen edistyksellinen ja uudistusmielinen politiikka tuntui raikkaalta tuulahdukselta tunkkaisen thatcherismin jälkeen. Vuonna 1996 julistettiin yhteiskuntapolitiikan tärkeimmäksi asiaksi kolme asiaa: education, education ja education. Myös Obaman hienostunut puhe tuntui nautinnolliselta verrattuna Trumpin lapsekkaisiin lausahduksiin.

Tämä on ravistelevaa. Olenko koko urani ajanut meritokratiaa ja ikäänkuin raivannut tietä rasismille, muukalaisvihalle ja autoritaaristen johtajien kaipuulle?

Olenko koulutuksen merkitystä korostaessani ajanut demokratiaa kaltevalle pinnalle?

Kaikki työ on arvokasta

Saksan tuleva liittokansleri Olaf Scholz on ottanut Sandelin ajatukset vakavasti.

Hänen puheessaan kuuluu vahva kunnioitus kaikkia työntekijöitä kohtaan, ei ainoastaan hyvin koulutettuja ja huip-

puosaajia kohtaan. Hän julisti koko ajan kampanjassaan: Wieder mehr R e s p e k t ! Tulos oli hämmentävä. Äärinationalistinen AfD teki heikon tuloksen ja liittokansleriksi tuli mies takamatkalta.

YLE:n Suvi Turtiainen avasi oivaltavasti Scholzin ajattelua. Sana “kunnioitus” kuulostaa iskulauseelta, mutta hän on puhunut kunnioituksesta ja pikemminkin sen puutteesta jo ennen vaaleja. Scholz puhui siitä vuonna 2019, kun hänen oma puolueensa ei halunnut häntä puheenjohtajaksi. Hän siis fanittaa avoimesti Michael Sandelia. Hänestä on väärin, miten yksilön ja – etenkin asiantuntijaluokan – omat saavutukset ovat nousseet hallitsevaksi tavoitteeksi ja samalla on sivuutettu ajatus yhteisestä hyvästä. Lopulta yksilön saavutuksista tulee tyranniaa.

Scholzin mukaan pandemia on viimeistään osoittanut, miten liian vähän kunnioitusta saaneet ammattiryhmät ovat usein yhteiskunnan selkäranka. Hoivaalan ja sairaaloiden työntekijät, bussikuskit, kaupan kassat ja paketteja kotiin kuljettavat ansaitsevat kaikki Scholzin mukaan lisää kunnioitusta.

Tätä samaa konseptia voi suositella myös opinto-ohjaajille. Kaikki työ on arvokasta. Me tarvitsemme kaikkia, koulutuksen pituudesta riippumatta, yhteisen hyvän rakentamisessa. Tiedän kyllä, että opinto-ohjaajien korkea työetiikka on aina tästä lähtenytkin, mutta voisiko tätä vielä hieman enemmän painottaa. Myös muita meriittejä, kuin vain koulutusta, voisi ja kannattaisi korostaa.

Tiedän, miten haastavaa voi olla niissä yläkouluissa, joissa 80 % siirtyy lukioon, esitellä tasapuolisesti ammatillisia vaihtoehtoja. Sitä vaan pitää tehdä. Suurella sydämellä.

Jukka Eero Vuorinen Michael J. Sandel (2020). The Tyranny of Merit: What’s Become of the Common Good? Penguin Books. 272 s.

Michael J. Sandel (2021). The Tyranny of Merit: What’s Become of the Common Good? Penguin Books with a new Prologue. 272 s.

SOPO Alue- ja toimikuntaseminaari 29.-30.10.2021 Moneen kertaan siirretty alue- ja toimikuntaseminaari Turussa ja Viking Grace laivalla saatiin lokakuun lopussa vihdoin toteutettua. Tunnelma oli riemukas, kun pitkän ajan jälkeen SOPO:n toimijat jälleen pääsivät kokoontumaan yhteen. Tuttuun tapaan seminaari tarjosi mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja luoda uusia kontakteja.

E

nsimmäinen seminaaripäivä alkoi tutustumisella merenkulkualan erilaisiin koulutuksiin, työmahdollisuuksiin sekä Aboa Maren tiloihin. Lehtori Petteri Niittymäki kertoi aluksi merenkulkualan eri opiskelumahdollisuuksista Axxellsissa ja Noviassa. Axxellissa on mahdollista suorittaa ammatillinen perustutkinto ruotsin kielellä ja Noviassa ammattikorkeakoulututkinto ruotsin tai englannin kielellä. Aboa Maressa opiskeluvaihtoehtoja löytyy ammatillisista perustutkinnoista ylempään ammattikorkeakoulututkintoon saakka.

May Jäntti (Suomen Varustamot) ja Fanny Säteri (Merenkulun HarjoitteluMylly) esittelivät laajemmin merenkulkualaa ja sen monipuolisia työmahdollisuuksia. Suomen meriklusterin toimijoilla on vahvasti katse tulevaisuudessa, alan ympäristötarpeet, energiatehokkuus, digitalisaatio ja automaatio tarjoavat monipuolisia merenkulkuun liittyviä työtehtäviä ympäri koko maata. Suomen vienti ja tuonti ovat melkein täysin riippuvaisia merikuljetuksista.

Merenkulun HarjoitteluMyllyn keskeisin tehtävä taas on koordinoida ja jakaa

Piia Saarinen ohjaa laivaa.

Kuva: Hans Kankkonen

Suomen kauppalaivastoa koskevat harjoittelupaikat tasapuolisesti merenkulkualan oppilaitoksille ja niiden opiskelijoille.

Illan mieleenpainuvin kokemus monelle opinto-ohjaajalle oli kuitenkin erilaisten laivasimulaattoreiden testaaminen.

Saimme ohjata erityyppisiä laivoja erilaisissa olosuhteissa, tyynellä ja myrskyssä. Vierailu Aboa Maressa oli kaikin puolin mielenkiintoinen ja hyödyllinen.

Iso kiitos vierailun järjestämisestä kuuluu Novian yhteyshenkilölle Leif-Christian Östergårdille.

OAJ:n erityisasiantuntija Petra Kirkko-Jaakkola kertoi omassa puheenvuorossaan ajankohtaisia asioita edunvalvontaan ja oppivelvollisuuden laajentumiseen liittyen. Keskeisiä teemoja olivat OVTES-palkkausjärjestelmän kehittäminen, sopimusneuvottelujen tavoitevalmistelut, koulutuspolitiikka ja oppivelvollisuuden pidentäminen. Toimikuntien puheenjohtajat kertoivat seminaarin osallistujille sekä Kirkko-Jaakkolalle SOPO:n tavoitteista sopimusneuvotteluihin liittyen. Kirkko-Jaakkola oli hyvin tietoinen asetetuista tavoitteista. Hän kuitenkin painotti, että suuret laivat kääntyvät hitaasti ja vaikuttamista tulee jaksaa tehdä pitkäjänteisesti. OAJ:n tavoitteet tulevat kentän toiveista, siksi on tärkeää, että SOPO yhdistyksenä ja myös yksittäiset jäsenet tekevät jatkuvaa vaikuttamista.

Seminaari jatkui meriteeman mukaisesti Viking Grace -laivalla. Toisen seminaaripäivän aluksi kuulimme alueiden terveisiä ja myös tulevista Hämeenlinnan opopäivistä. Toiminta-alueilla on pikkuhiljaa palaamassa etäkokouksista normaalimpaan toimintaan. Yllätysvieraana aamupäivän ohjelmassa oli riemastuttava Tax Free -myymäläpäällikkö

Jamppe Haakana. Hän kertoi lennokkaasti pitkästä työurastaan merenkulkualalla. Löfgren korosti monipuolisia työmahdollisuuksia ja erityisesti hän kehui alan työaikoja, tavallinen malli on viikko töitä, viikko vapaata.

Seminaarin lopuksi puheenjohtaja Armi Nurmi piti tunteikkaan puheen, jossa hän kävi läpi puheenjohtajakautensa vaiheita. Hän muistutti siitä, miten SOPO pienenä yhdistyksenä on valtakunnallisesti pystynyt tekemään merkittävää työtä opinto-ohjauksen kentällä.

Meidän asiantuntijuuteen luotetaan.

Tästä kertoo se, että SOPOn kantaa ja näkemystä kysytään monipuolisesti erilaisissa koulutuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Viimeisenä ohjelmanumerona oli vielä viime helmikuussa yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä myönnettyjen ansiomerkkien luovutus saajilleen.

Pronssisen ansiomerkin saivat Tuula Karttunen ja Antti Nyman, hopeisen ansiomerkin saivat Nina Enkkelä ja Heini Kelosaari. Kultaisen ansiomerkin saaja, pitkän linjan SOPO-aktiivi Sirpa Puikkonen, ei osallistunut seminaariin.

Erika Perander ja Hans Kankkonen Lisätietoja www.aboamare.fi, shipowners.fi/tyomarkkinat-ja-osaaminen/merenkulun-harjoittelumylly/, shipowners.fi/meriklusteri/

Seuraavassa koosteita toimikuntien omissa tapaamisissa keskustelluista asioista.

Perusopetustoimikunta

Perusopetustoimikunnan tapaaminen seminaarissa oli hyvin välitön ja keskusteleva. Erityisen paljon puhututti perjantainen tapaaminen OAJ:n neuvottelijoiden kanssa ja siellä esille tuomamme peruskoulujen oppilaanohjaajien palkkaus sekä työaika. Miten saada työaika riittämään? Kun uusia tehtäviä tulee, niihin käytetty aika on käytännössä aina pois ohjauksesta. Uutena työtehtävänä on tullut tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus, jonka käytännön toimista puhuimme myös, koska monelle on jäänyt epäselväksi, miten tätä tulisi toteuttaa. Osa kunnista on käyttänyt valtionosuusrahansa sovitusti ohjaukseen, osa taas jopa kokonaisuudessaan jonnekin aivan muualle. Mikään muu

23

keä

aarivä

Semin

aineryhmä ei suostuisi ottamaan lisätehtäviä vastaan ilman lisäkorvausta, mutta opinto-ohjaajille sellaisia selvästi pystytään heittämään tuosta vain. Tehostetun ohjauksen antamisesta mietittiin, että onko syytä varoa, kuinka paljon sitä antaa. Resurssien ollessa vähäiset ei kannattane antaa liian monelle teho-ohjausta. Tällöin työnantaja voi tulkita, että selviää hyvin niukillakin resursseilla.

Tästä pääsimme myös ikuisuusaiheeseen eli ohjattavien määrän rajaaminen 200:aan oppilaanohjaajaa kohden.

Jossain paikoissa tämä toteutuu mutta liian monessa paikkaa ei. Lisäksi määrä ei aina kerro kaikkea, vaan tehostetun ja erityisen tuen oppilailla olisi syytä olla jonkinlaiset kertoimet, jotta työmäärä olisi suhteessa sama yleisopetuksen oppilaiden kanssa.

Puheenaiheena oli myös tuleva TUVAkoulutus ja siihen haku. Muutosprosessi on koulutuksissa vielä täysin kesken, joten ohjaaminen TUVAan on haastavaa. Missä on minkäkinlaista opetusta tarjolla? Mitä jos oppilas ei olekaan hakenut valmentavaan koulutukseen eikä saa yhteishaussa paikkaa? Kesäohjauksen määrä olisi hyvä supistaa, koska hakuihin liittyvät työt ovat oppivelvollisuuden laajentamisen myötä siirtyneet kaikilla asteilla nimenomaan syksyn alkuun. Tapaamisessa huoletti myös erityisammattioppilaitoksen paikkojen liian vähäinen määrä suhteessa hakijoihin ja paikan tarvitsijoihin. TUVA-koulutus ei ole ratkaisu heidän kohdallaan.

Emmi Hannuksela

24

a

aakan

ppe H

: Jam . Kuva

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Ammatillisessa toimikunnassa keskusteltiin OAJ:n tapaamisesta tulevia virkaehtosopimusneuvotteluita koskien.

OAJ:sta olivat paikalla Petri Lindroos, Aleksi Tervamaa ja Markku Perttunen.

Ammatillisen toimikunnan terveiset neuvottelijoille oli lähetetty jo etukäteen. Toimikunnan puheenjohtaja Tuula Karttunen kertoi lyhyesti viestimme neuvottelijoille – Ammatilliset opinto-ohjaajat esittävät oikeudenmukaista korjausta nykyiseen palkkatasoon, sillä kelpoisuusvaatimuksissa edellytetään opinto-ohjaajilta opettajia korkeampaa koulutusta. Tämän vaatimuksen tulee näkyä myös palkkauksessa.

– Opinto-ohjaajat ovat edelleen pettyneitä vapaajaksojen määrään. Opetushenkilöstön tasapuolisen kohteluun perustuen opinto-ohjaajilla tulisi olla opettajia vastaava määrä vapaajaksoja, jotka jakautuvat kalenterivuodelle opettajia vastaavalla tavalla. Kun vapaajaksojen sijoittaminen saadaan opettajien kanssa vastaavalle tasolle, niiden joustava sijoittelu helpottuu. Tällä hetkellä vapaajaksoja on opinto-ohjaajilla vain 10 kun opettajilla niitä on 12 viikkoa.

Etukäteen neuvottelijoille toimitetussa materiaalissa oli lisäksi listattuna keskeiset tehtävän kuvat ja esimerkki vuosikellosta.

Kävimme vilkasta keskustelua kuulumisista ja eri oppilaitosten käytännöistä.

Eniten puhutti uusi oppivelvollisuuslaki. Muutamia määräaikaisia erottamisia on jo tehty lain voimaantulon jälkeen.

Lisäksi keskustelimme maahanmuut-

Antti Nyman nauttii tauolla auringonpaisteesta. Ku va: Emmi Ha nnuksela

tajataustaisten opiskelijoiden kielitaidosta ja ylipäätään opiskelutaidoista, ammatilliset opinnot sujuvat mutta ytoopinnot ei. Voiko opiskelija taktikoiden pysyä koulun kirjoilla - hän on 3 viikkoa pois ja sitten ilmestyy neljännellä viikolla päiväksi tai pariksi kouluun ja saa taas olla 3 viikkoa pois? Vanhempien rooli ja käytös puhuttivat myös sekä erityisen tuen riittävyys ammatillisessa koulutuksessa. Yhä enemmän on opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityistä tukea selviytyäkseen opinnoissaan. Monet heistä tarvitsevat paikan erityisammattioppilaitoksessa, mutta varsinkin pienillä paikkakunnilla ei ole erityisammattioppilaitosta ja perhe ei voi lähettää 16 vuotiasta yksin vieraalle paikkakunnalle opiskelemaan. Puheenjohtaja Armi kehotti meitä kaikki selvittämään opiskelijan kotikunnan kuntavalvojan ja tuomaan esiin että paikkoja erityisammattioppilaitoksiin on lisättävä.

Keskusteluissa nousi esiin myös monia muita asioita ja aika loppui tietysti ihan kesken. Tapaamiset kasvokkain ovat ihan parasta antia ja suorastaan työnohjauksellisia.

Tuula Karttunen

Lukiotoimikunnan

Uusi kompensaatiomalli vaikuttaa selkeämmältä kuin edeltävä. Muistisääntönä voi todeta, että ABBA kerää riittävät pisteet yhden hylätyn arvosanan kompensoimiseksi.

Sopon yhteistyössä Visman kanssa kehittämät HOPS-lomakkeet todettiin kokonaisuudessaan käyttökelpoiseksi, tosin parantamista olisi vielä käyttöoikeuksien hallinnassa. Käännökset ruotsiksi ja englanniksi ovat tulossa.

LOPS2021:n osalta oli vielä useita kysymysmerkkejä. Arviointi opintojaksoittain saattaa aiheuttaa ongelmia siirryttäessä koulusta tai kunnasta toiseen, tämän vuoksi arviointi pitäisi siirtymistilanteessa antaa periodin päättyessä moduleittain. Käytännön tasolla ohjelmistot eivät vielä taivu edes opintopisteiden määrän laskemiseen.

Pidemmällä tähtäimellä ongelmaksi saattaa muodostua opintojen pidentäjien, sairaslomalaisten ym. puuttuvien modulien täydentäminen.

Korkeakouluyhteistyön osalta kiiteltiin eri korkeakoulujen tarjoamia kurkistuskursseja ja mahdollisuuksia, mutta käytännössä opetussuunnitelman, ylioppilaskirjoitusten ja todistusvalinnan aiheuttamat paineet vievät valtaosalta lukiolaisista motivaation ja mahdollisuuden hyödyntää näitä.

Heini Kelosaari

Korkeakoulutoimikunta

Korkeakoulutoimikunnassa keskustelua herätti ohjauksen toimijoiden ja toimenkuvien moninainen kenttä. Korkeakouluissa ohjausta tarjoava henkilökunta työskentelee vaihtelevilla nimikkeillä ja vaihtelevilla työsopimuksilla (OVTES, Sivista).

Myös rekrytoinneissa on suurta vaihtelua siinä, millaiset kelpoisuusedellytykset ohjaustyöhön palkattavilta vaaditaan. Vaihtelua voi olla jopa saman organisaation sisällä. Ammattikorkeakoulun ohjauksen työnkuvissa ja yliopiston työnkuvissa on myös kirjavuutta.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen fuusioissa arjessa on yhä nähtävissä monia haasteita, kuten palveluprosessit, työnjako, yhteistyö – kaikkeen tähän tarvitaan vielä sujuvuutta ja selkeyttä.

Toimikunnan jäsenet kokivat alueseminaarin ohjelman hyvänä ja seminaarin kaikkineen tärkeänä tilaisuutena kohdata vertaisia kollegoita. Oman ammattiidentiteetin vahvistuminen on tärkeä näissä tilaisuuksissa sekä mahdollisuus keskustella oman työn haasteista ja onnistumisista ja kuulla tulevaisuuden linjauksista.

Tuija Syväjärvi

Lukuvuoden parhaat vinkit työsi tueksi > Tilaa opinto-ohjaajien uutiskirje Saat neljä kertaa vuodessa tietoa hakemisesta, opiskelijavalinnasta, koulutusvaihtoehdoista, uraohjauksesta, infotilaisuuksista ja lukioyhteistyöstä.

> Löydä kätevä koulutushakumme Kaikki kevään yhteishaussa olevat koulutuksemme löytyvät lyhytosoitteella: utu.fi/kandi-maisteri Mukana kolme uutta koulutusta: lääketieteellinen tekniikka ja terveysteknologia, erityisopettaja sekä matematiikan, fysiikan tai kemian aineenopettaja ja luokanopettaja.

> Pyydä #utulähettiläs vierailulle ja seuraa somessa UTUlähettiläämme tekevät oppilaitosvierailuja paikan päällä ja etänä. Seuraa ja vinkkaa lähettiläistä somessa #utulähettiläs.

> Hyödynnä STUDYtalk-videosarjaa uraohjauksessa STUDYtalk-videosarjassa Turun yliopiston asiantuntijat keskustelevat eri alojen opinnoista, tulevaisuudennäkymistä sekä erilaisista koulutus- ja urapoluista.

> Kehitä omaa osaamistasi Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnassa mm. Johdanto kestävään kehitykseen ja kasvatukseen MOOC, erityispedagogiikan ja psykologian opintoja.

> Tule moikkaamaan meitä Studia-messuilla!

Olemme mukana messuilla Opiskelijakaupunki Turun osastolla – mukana UTUlähettiläitä sekä opintoneuvojat kaikista tiedekunnista.

Linkit & lisätiedot:

utu.fi/opoille

25 / Get inspired by UTU

Toimikunnilta Perusopetustoimikunta

K

oulun arjessa ollaan koronarajoitusten osalta varmasti palaamassa koko ajan normaalimpaan toimintaan.

Maskisuositus on poistunut myös kouluista, ryhmiä saa sekoittaa vapaammin ja vierailijat sekä vierailut ovat taas sallittuja. Eniten opinto-ohjaajia, ja varmasti myös oppilaita, ilahduttaa tutustumiset toisen asteen oppilaitoksiin, joihin pääsee taas paikan päälle!

Teimme viime toukokuussa OAJ:n neuvottelijoille tavoitteet peruskoulun oppilaanohjaajien työehtojen parantamiseksi. Aihe nytkähti taas eteenpäin, koska olimme keskustelemassa tavoitteista Akava-talolla perjantaina 29.10. ja peruskoulun osalta aloitimme meille tärkeimmällä ja huolestuttavimmalla asialla, nimittäin palkkauksella. Jo viime kierroksella vuonna 2019 asia oli esillä, ja silloin neuvottelija näki, että olemme palkkakuopassa ja meillä on selkeät perustelut palkankorotukselle.

Nyt kun oppivelvollisuuden laajentaminen toi vielä lisätöitä (valvontavastuu ja tehostettu oppilaanohjaus), asia on kestämätön. Vastaanotto ei ollut yhtä ymmärtäväinen, mutta neuvottelijat näkivät ja ymmärsivät epäkohdan perusteet. Katsotaan miten asia etenee, kun asia siirtyy OAJ:ssa eteenpäin ja joulukuussa hallitus päättää neuvottelutavoitteensa. Tuntuu uskomattomalta, että opinto-ohjaajille voi vain sysätä uusia työtehtäviä ilman että siitä maksetaan lisäkorvausta. Meiltä kysyttiin myös kiinnostusta siirtyä lukion opinto-ohjaajien työaikaan, jossa sitomaton ja sidottu työaika on sovittu erikseen, mutta tästä kieltäydyimme ainakin toistaiseksi, koska sitten meillä olisi lukion opinto-ohjaajien kanssa sama työaika mutta 25 % pienempi palkka. Jos olet kiinnostunut kuulemaan tarkemmat palkankorotuksen perustelumme, voit pyytää niitä toimikunnaltamme.

Visman lomake tehostettuun oppilaanohjaukseen saatiin lopulta tarjolle ja toivottavasti siitä on ollut joillekin

26 26

hyötyä. Osa hyödyntänyt sitä oman lomakkeen tekemisessä tai ottaneet jopa sellaisenaan käyttöön. Minulle, eli puheenjohtajalle, tai suoraan Vismalle, voi laittaa lomakkeesta palautetta, koska Visma on valmis sitä muokkaamaan.

Lomake on hyvin yksinkertainen, jossa on vain muutama laatikko ja niiden yhteydessä niukasti tekstiä. Laatikoiden info-nappien alle keräsimme ne kaikki tiedot, jotka voisivat olla hyödyllisiä ohjauksessa, mutta koska jokaisella on hiukan omanlaisensa tavat, emme laittaneet niitä muuten näkyville. Jos siis kaipaat enemmän, hyödynnä näitä infopalluroita. OPH:ssa tehostetun oppilaanohjauksen pariin on syksyn alusta palkattu väliaikaiseksi työntekijäksi oppilaanohjaaja Petri Niemi, jonka kanssa olen käynyt keskusteluita ja pyrkinyt viemään eteenpäin toivetta käytännön toteutukseen liittyen. Ikävä kyllä moni asia on koulutuksen järjestäjän käsissä, joten valtakunnallisia suosituksia on hankala antaa. Toimikunta jatkaa myös keskustelutapaamisia OKM:n kanssa, koska siellä ollaan kiinnostuttu meidän näkökulmasta oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen.

Ilmoittautuminen Opopäiville alkoi 1.11., eli kaikki innolla ilmoittautumaan! Kasvokkain tapahtuvat tapaamiset ovat niin paljon antoisampia, ja verkostoituminen aivan eri luokkaa kuin etänä järjestettävissä tapahtumissa. Tämä huomattiin läsnä pidettävän alue- ja toimikuntaseminaarin aikana.

Etäyhteydet ovat tulleet jäädäkseen, mutta vain monipuolistamaan verkostoitumista ja kouluttautumista.

Suosittelen myös tutustumaan OKM:n järjestämään Oikeus oppia -webinaarin keskiviikkoiltapäivän tallenteeseen, jossa huoneessa 4 oli oppilaanohjauksen kehittämisestä paljon asiaa ministeriön ja Opetushallituksen näkökulmasta.

Löydät webinaarin osoitteesta: https:// oikeusoppia.sourcehub.fi/#/page=13 Terveisin pj Emmi Hannuksela ja muut toimikuntalaiset Kirsi Jarkia, Jyrki Karjalainen, Päivi Nurminen, Antti Nyman ja Jouni Oinonen

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

S

yksy on alkanut vauhdikkaasti varmasti kaikilla ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajilla. Uusi oppivelvollisuuslaki ja sen mukanaan tuomat haasteet ovat arkipäivää meille.

Toimikunta on kokoontunut edelleenkin Teamsin välityksellä. Yhteisissä keskusteluissa on noussut esiin monenlaisia huolenaiheita. Joissain oppilaitoksissa VALPAS -käyttäjiksi nimetty sekä opinto-ohjaajia että opintosihteereitä.

Valpas-järjestelmä on mielestämme vielä keskeneräinen, toivottavasti OPH:n ohjelmoijat saavat sen kuntoon pian.

OPH:n järjestämiä webinaaeja aiheesta on ollut syksyn mittaan ja tuntuu, että samoja asioita kerrotaan joka kerran hiukan eri sanoilla.

Ammatillisen koulutuksen toimikunta on vastannut syksyn aikana moneen lausuntopyyntöön, mm. yhteisistä tutkinnon osista – opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet opintojaksosta, kuraattorien ja psykologien mitoituksesta ja kelpoisuudesta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä kansallisesta lukutaitostrategiasta. Lausuntopyynnöt tulevat aina melkoisen kiireisinä ja vastausaikaa on yleensä viikko tai muutamia päiviä.

Perjantaina 21.1.2021 järjestää AMKE yhdessä Talous ja nuoret TAT:n kanssa Ammatillisesta opoille aamupäivän tilaisuuden – merkki siis kalenteriin.

Kaikki toimikuntalaiset odottavat jo innokkaina tulevia opopäiviä Hämeenlinnassa. Toivomme, että meitä ammatillisia opinto-ohjaajia on mukana iso joukko. Yhdistyksen vuosikokouksessa valitaan uudet jäsenet toimikuntaan.

Ainakin kaksi meistä luopuu paikastaan toimikunnassa. Mietithän, jos sinä voisit antaa aikaasi yhteiseen toimintaan.

Toimikunnan työ on erittäin mielenkiintoista ja antoisaa.

Aurinkoisia syyspäiviä meille kaikille toivottavat ammatillisen toimikunnan jäsenet Erika, Leena, Virpi, Hans, Timo ja Tuula

Alue- ja toimikuntaseminaarin kuulumisia

Kokoonnuimme lauantaina 30.10.2021 ammatillisen toimikunnan merkeissä.

Mukana olivat Piia Saarinen, Mia Gerdt, Erika Perander, Leena Hietanen, Virpi Salminen, Kai Rantalainen, Timo Vainionpää, Hans Kankkonen, Armi Nurmi ja Tuula Karttunen.

Toimikunnassa keskusteltiin mm. perjantaina 29.10.2021 Sopon edustajien ja OAJ:n tapaamisesta tulevia virkaehtosopimusneuvotteluita koskien. OAJ:sta olivat paikalla Petri Lindroos, Aleksi Tervamaa ja Markku Perttunen. Ammatillisen toimikunnan terveiset neuvottelijoille oli lähetetty jo etukäteen.

Toimikunnan pj. Tuula Karttunen kertoi lyhyesti viestimme neuvottelijoille: – Ammatilliset opinto-ohjaajat esittävät oikeudenmukaista korjausta nykyiseen palkkatasoon, sillä kelpoisuusvaatimuksissa edellytetään opinto-ohjaajilta opettajia korkeampaa koulutusta. Tämän vaatimuksen tulee näkyä myös palkkauksessa.

– Opinto-ohjaajat ovat edelleen pettyneitä vapaajaksojen määrään. Opetushenkilöstön tasapuolisen kohteluun perustuen opinto-ohjaajilla tulisi olla opettajia vastaava määrä vapaajaksoja, jotka jakautuvat kalenterivuodelle opettajia vastaavalla tavalla. Kun vapaajaksojen sijoittaminen saadaan opettajien kanssa vastaavalle tasolle, niiden joustava sijoittelu helpottuu. Tällä hetkellä vapaajaksoja on opinto-ohjaajilla vain 10 kun opettajilla niitä on 12 viikkoa.

Etukäteen neuvottelijoille toimitetussa materiaalissa oli lisäksi listattuna keskeiset tehtävän kuvat ja esimerkki vuosikellosta.

Kävimme vilkasta keskustelua kuulumisista ja eri oppilaitosten käytännöistä.

Eniten puhutti uusi oppivelvollisuuslaki. Muutamia määräaikaisia erottamisia on jo tehty lain voimaantulon jälkeen.

Lisäksi keskustelimme maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielitaidosta ja ylipäätään opiskelutaidoista, ammatilliset opinnot sujuvat mutta ytoopinnot ei. Voiko opiskelija taktikoiden pysyä koulun kirjoilla - hän on 3 viikkoa pois ja sitten ilmestyy neljännellä viikolla päiväksi tai pariksi kouluun ja saa taas olla 3 viikkoa pois? Vanhempien rooli ja käytös puhuttivat myös sekä erityisen tuen riittävyys ammatillisessa

koulutuksessa. Yhä enemmän on opiskelijoita, jotka tarvitsevat erityistä tukea selviytyäkseen opinnoissaan. Monet heistä tarvitsevat paikan erityisammattioppilaitoksessa, mutta varsinkin pienillä paikkakunnilla ei ole erityisammattioppilaitosta ja perhe ei voi lähettää 16 vuotiasta yksin vieraalle paikkakunnalle opiskelemaan. Puheenjohtaja Armi kehotti meitä kaikki selvittämään opiskelijan kotikunnan kuntavalvojan ja tuomaan esiin että paikkoja erityisammattioppilaitoksiin on lisättävä.

Keskusteluissa nousi esiin myös monia muita asioita ja aika loppui tietysti ihan kesken. Tapaamiset kasvokkain ovat ihan parasta antia ja suorastaan työnohjauksellisia.

Tuula Karttunen

Lukiotoimikunta

T

ähän aikaan vuodesta herää usein siihen, miten nopeasti aika kuluu.

Tuntuu, että vastahan se lukuvuosi alkoi ja nyt syyslukukausi on jo ylittänyt puolen välin ja joulu alkaa häämöttää horisontissa. Lukiotoimikunnan syksy on ollut työntäyteinen. Kantaa on otettu lausuntojen valmistelun muodossa niin perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtakunnallisesta hakumenettelystä, asetuksesta opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa, luonnoksesta ylioppilastutkinnon yleisistä ohjeista ja määräyksistä kuin kansallisesta lukutaitostrategiastakin. Vaikuttamiseen on mielestäni siis todella panostettu.

Lisäksi olemme saaneet olla mukana lukion kehittämistyön suunnittelemisessa Opetus- ja kulttuuriministeriön kutsusta ja olla mukana laatimassa tavoitteita virkaehtosopimusneuvotteluita varten.

Opetusalan sopimukset ovat katkolla ensi keväänä ja tavoitteiden asettelu ja alustava neuvottelutyö ovat jo käynnissä. Lukion opinto-ohjaajien palkkauksen tilanteesta on toimitettu yhdessä muiden toimikuntien kanssa OAJ:lle kirjallisesti tietoa jo loppukeväästä, mutta pääsimme lokakuun lopussa

myös tapaamaan OAJ:n toimistolle mm. neuvottelujohtajaa Petri Lindroosia. Oli todella tärkeää päästä keskustelemaan opinto-ohjauksen tilanteesta sopimusneuvottelujen näkökulmasta ihan paikan päälle.

29.10. - 30.10. järjestettiin Suomen opinto-ohjaajat ry:n alue- ja toimikuntaseminaari. Mukana oli aktiivitoimijoita ympäri Suomea. Pystyimme keskustelemaan opinto-ohjauksen ajankohtaisista asioista pitkästä aikaa ihan livenä ja se jos mikä oli huikeaa. Seminaari alkoi tutustumisella merenkulkualan koulutuksiin ja työllistymismahdollisuuksiin ja päästiinpä jopa kokeilemaan laivojen ohjaamista kolmessa erilaisessa simulaattorissa.

Itse olen saanut/pystynyt osallistumaan kahteen koulutukseen livenä nyt syksyllä, eli on ollut mahdollisuus keskustella kollegoiden kanssa ja aktiivisesti kysellä asioita suoraan kouluttajilta. Verkkokoulutuksissa on omat hyvät puolensa, kuten saavutettavuus. Silti jo nämä kaksi koulutusta ovat taas avanneet maailmaa minulle ihan uudella tavalla. Muistakaahan kouluttautua ja tavata kollegoita terveysturvallisesti. Tässä ammatissa, jos missä, on ajan hermolla pysyminen äärettömän tärkeää. lukiotoimikunnan puolesta pj. Heini Kelosaari

Korkeakoulutoimikunta

T

ämäkin syksy on ollut korkeakoulujen opetuksessa niin sanotun hybridimallin toteuttamista. Ainakin omassa ammattikorkeakoulussani on oltu osin etänä ja osin kouluilla aloittavien ryhmien kanssa.

Korkeakoulutoimikunta teki alkukevään ja syksyn aikana kyselyn eri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ohjauksen nykytilanteesta. Tietoa kyselyn vastauksista voi lukea tämän lehden artikkeleista.

Tuija Syväjärvi, pj

27 27

Oppimisen tuki lukiossa J YHTEISÖLLINEN TUKI YKSILÖLLINEN TUKI okainen lukiolainen on oikeutettu oppimisen tukeen ilman perusteluja tai diagnooseja. Lukiossa ei ole kolmiportaista tukea tai HOJKS:a perusopetuksen tapaan, koska oppimistavoitteista ei voida tinkiä kaikille yhteisen päämäärän, ylioppilastutkinnon takia. Ylioppilastutkinnon kokeisiin kokelaalle voidaan toki myöntää erityisjärjestelyjä lääkärin diagnoosin tai erityisopettajan/psykologin lausunnon perusteella.

Oppimisen tuen lisäksi nuori tarvitsee monissa tilanteissa myös sosioemotionaalista tukea. Oppimiseen tarvitaan turvallisuuden tunne ja oppimisrauha.

Täten koulu voi tukea jokaisen lukiolaisen oppimista yhteisöllisesti. Esimerkiksi yhteisöllinen opiskeluhuolto (monialainen yhteistyö) voi ennaltaehkäistä vaikeuksia ja edistää kaikkia opiskelijoita tukevia oppimisympäristöjä sekä opiskelun järjestämistä. Eri lukioissa on toteutettu ohessa kirjattuja tapoja edistää kaikkien opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia.

Tuen toteuttamisessa erityisesti opintoohjaajan ja erityisopettajan yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, samoin yhteistyö opiskelijahuollon toimijoiden kuten psykologin, kuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa. Koulun johdon tuki opiskelijoita ja moniammatillisen yhteistyön toimijoita kohtaan on myös avainasemassa. Koulun johdossa täytyy olla ymmärrys ja vahva halu toimia opiskelijan oppimisen ja hyvinvoinnin parhaaksi.

Nina Enkkelä lukiotoimikunnasta

28

• tuki- tai nollakurssit (en, ru, mat), joissa madalletaan kynnystä perusopetuksen ja lukion välillä • kielten kurssisisältö ja pikkukokeet paloiteltu koko opintojakson ajalle, jolloin päättöviikolla opiskelijan ei tarvitse valmistautua kokeeseen, koska koe käsittää vain kuullun- ja luetunymmärtämisen osiot • tukiopetus ja/tai tukipajat • tukitiimit (en, ru, ai, mat), aineen opettajien ja erityisopettajan oppiainekohtainen tiimi • tiimijaksot: yhteisopettajuus ja pienryhmätyöskentely

• pidennetty lukioaika ja kevennetyt periodit • säännölliset tapaamiset opintoohjaajan, erityisopettajan tai opiskelijahuollon henkilöstön kanssa • LUKI-vaikeuden tai muun pulman toteamisen jälkeen: painetut oppikirjat lainaksi sähköisen oppimateriaalin rinnalle, lisäaika kokeissa, Wilman tukilomakkeen (D) päivittäminen • opiskelutaitojen ohjaus (opiskelutekniikka) • ajanhallinnan ohjaus • RSMP-koulumotivaatioprofiilit

• opintojaksojen ja oppituntien selkeä rakenne ja ennakointi

• joustot erilaisissa elämäntilanteissa

• toimiva, tavoitteellinen opiskeluhuolto, jossa kaikkien toimijoiden, myös opinto-ohjaajien ja erityisopettajien resurssit ovat riittävät ja yhteisöllinen opiskelijahuoltoryh mä kokoontuu säännöllisesti

• dialoginen ohjaus: opiskelijan osallisuuden ja ainutlaatuisuuden kunnioitus

• hyvinvointipäivät, abien tsemppiklinikat • vahva opiskelijamyönteinen asenne

Pelastusopistosta auttajien ammattiin

Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto järjestää pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta sekä pelastusalan päällystökoulutusta.

Tutkintokoulutuksemme etuja:

• sisällöltään ja kestoltaan tiivis koulutus • hyvät opintososiaaliset edut • arvostettu ala, osana sisäisen turvallisuuden ammatteja • hyvä työllisyystilanne

Tutkintoihin on suora haku porrastetusti vuoden aikana, ei yhteishaussa. Tutkintomme ovat myös Opintopolku.fi-palvelussa.

Hätäkeskuspäivystäjätutkinto

90 op / 1,5 vuotta Elokuussa 2022 alkavan koulutuksen hakuaika 3.1.–28.1.2022.

Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Pelastajatutkinto

#syötävänhyvä ammatti Meijeristi – elintarvikealan perustutkinto Hämeen ammatti-instituutista valmistuu ainoana Suomessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä.

Opintoihin kuuluu maitotuotteiden valmistusta ja prosessiosaamista.

Opetusmeijerissä valmistetaan pienessä mittakaavassa lähes kaikkia meijerituotteita. Toimintaympäristö on vastaava kuin isossa tuotantolaitoksessa.

Opintoihihin sisältyy noin vuosi työpaikalla järjestettävää koulutusta (TJK). Oppisopimuksen mukaisilta TJK-jaksoilta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

90 op / 1,5 vuotta Elokuussa 2022 alkavan koulutuksen hakuaika 7.2.–4.3.2022.

Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Asuntolapaikka ja ruokailu kouluviikolla opiskelijalle maksutonta. Tutkinto antaa pätevyyden työskennellä meijerialan lisäksi myös muissa elintarvikealan yrityksissä.

Alipäällystötutkinto

Ammatillisen koulutuksen yhteishaku 23.2. – 23.3.

Koulutukseen on myös jatkuva haku.

60 op / 1 vuosi Elokuussa 2022 alkavan koulutuksen hakuaika 7.3.–1.4.2022.

Pohjakoulutusvaatimuksena pelastajatutkinto.

Pelastusalan päällystötutkinto (AMK)

240 op / 4 vuotta Elokuussa 2022 alkavan koulutuksen hakuaika 14.3.–8.4.2022.

Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto.

Lisätietoja verkkosivuiltamme, PELASTUSOPISTO.FI tai opintosihteeri Pirjo Paldanius, puh. 0295 453 490, tutkintokoulutus@pelastusopisto.fi

Insinööri AMK, bio- ja elintarviketekniikka Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) valmistuu ainoana Suomessa meijeriteknologiaan erikoistuneita bio- ja elintarviketekniikan insinöörejä (AMK).

Hakukohde on Insinööri (AMK), bio- ja elintarviketekniikka.

Meijeriteknologian syventäviin opintoihin paneudutaan kaikille yhteisten perusopintojen jälkeen.

Tutkinto antaa hyvät valmiudet toimia esimiehenä tai tuotantoprosessien kehitys-, suunnittelu- ja laadunvalvontatehtävissä.

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku 17.3. – 31.3.

PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio

29

Opinto-ohjaukselle on tarvetta korkeakouluissakin S uomen opinto-ohjaajat ry:n korkeakoulutoimikunta selvitti valtakunnallista ohjauksen ja tuen tilaa eri korkeakouluissa vuoden 2021 kesäelokuussa. Toimikunta lähetti kaikille ammattikorkeakouluille ja yliopistoille kyselyn, jossa pyrittiin selvittämään opinto-ohjauksen lisäksi myös jatkuvan oppimisen ohjauksen ja tuen tilannetta. Tässä artikkelissa nostamme esiin muutamia kyselyssä selkeästi esiin nousseita näkökulmia ja eroavaisuuksia ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Päähuomiona lienee todettava, että ohjaus toteutuu hyvin eri tavalla kussakin korkea-asteen oppilaitoksessa. Opinto-ohjauksesta ei ole korkeaasteella säädetty samalla tavalla kuin esimerkiksi lukiossa, ammattikoulussa tai peruskoulussa.

Kysely lähetettiin 23 ammattikorkeakoululle ja 14 yliopistolle. Vastauksia saatiin kahdeksasta (8) eri yliopistosta ja 16:sta eri ammattikorkeakoulusta.

Vastausprosentti oli 65.

Ohjaustoimijoiden lisäksi korkeakouluissa on kiinnitetty enemmän huomiota opiskelijahyvinvointiin ja alettu entistä enemmän rekrytoimaan opintopsykologeja ja erityisopettajia.

Ohjauksellisuus näkyy korkeakouluissa hyvin erilailla. Siihen vaikuttavat monet eri seikat; esimerkiksi onko ryhmillä opettajatuutorit ja toimivatko kampuksilla tai koulutuksissa opinto-ohjaajat tai opintopäälliköt. Vastauksista nou-

30

see kuitenkin esiin ohjauksen merkitys korkeakouluopinnoissa sekä se, miten ohjauksen tarve on lisääntynyt esimerkiksi opiskelijavalintatapojen moninaistuessa. Ohjaustoimijoiden lisäksi korkeakouluissa on kiinnitetty enemmän huomiota opiskelijahyvinvointiin ja alettu entistä enemmän rekrytoimaan opintopsykologeja ja erityisopettajia.

Ohjausta toteutetaan sekä yksilöohjauksena että ryhmäohjauksena.

Ohjaustyön jakaantuminen korkeakouluissa vaihtelee paljon, vaikkakin suurimmassa osassa korkeakouluja ohjaustyötä tekevät opinto-ohjaajat. Selvää jakaumaa näkyy erityisesti siinä, että ammattikorkeakouluissa on selvästi systemaattisempi ohjauksen rakenne kuin yliopistoissa. Kaikissa yliopistoissa ei nähdä tarvetta opinto-ohjaajalle.

Ohjaustoimijuudessa varsinkin yliopistojen osalta vastauksissa korostuu se, että ohjaus- ja tukipalvelut ovat hyvin hajautuneita. Opiskelijoiden opintojen keskeyttämisriski on tiedostettu, mutta tapoja vaikuttaa siihen ei tunnisteta kovinkaan hyvin. Ohjausrooleja ja standardeja ei tunnisteta. Ammattikorkeakouluissa ohjaus on rakennettu opiskelijan opintoihin koko opintopolun ajan, kun taas yliopistoissa ohjaus nähdään enemmän yksittäisenä toimenpiteenä, kuten esimerkiksi graduohjauksena.

Ohjausalan henkilöstömäärä ja koulutus vaihtelevat

Kyselyyn vastanneista ohjausta antavista henkilöistä yli 70 %:lla on opinto-ohjaajan muodollinen pätevyys. Ohjaustyötä tekevillä saattaa olla joitakin pienempiä ohjaustoimijuutta tukevia opintoja, mutta osa yliopistojen vastaajista on sitä mieltä, että yliopistossa ohjaustyötä voi tehdä ilman ohjausalan koulutusta.

Ohjausta antavista henkilöistä kuului opettajien työehtosopimuksen piiriin 60 prosenttia ja muuhun työehtosopimuk-

sen alaisuuteen 40 prosenttia. Osassa oppilaitoksia ohjausta ei ehkä nähdä pedagogisena toimintana. Kyselyn tulosten perusteella korkeakoulutoimikunta esittääkin toiveen, että myös korkeaasteelle määriteltäisiin asetuksessa kelpoisuusvaatimus opinto-ohjaajana toimivalle henkilölle.

Opiskelijoiden opintojen keskeyttämisriski on tiedostettu, mutta tapoja vaikuttaa siihen ei tunnisteta kovinkaan hyvin. Ohjausrooleja ja standardeja ei tunnisteta.

Ohjausalan henkilömäärä vaihtelee suuresti eri korkeakoulujen välillä. Useimmilla vastaajilla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka monta ohjausalan henkilöä omassa korkeakoulussa on. Määrät ja arviot vaihtelevat muutamasta henkilöstä noin 150 henkilöön. Eri korkeakouluissa opinto-ohjausta tehdään hyvin erilaisin toimintatavoin ja erilaisiin opiskelijamääriin suhteutettuna. Tämä riippuu siitä, onko olemassa opettajatuutoreita/opintopäälliköitä tai muita ohjausta antavia henkilöitä; esimerkiksi koulutussuunnittelijoita/opintosuunnittelijoita tai uraohjaajia. Puolet vastaajista koki määrän olevan riittävä ja puolet taas oli sitä mieltä, että määrä ei ole riittävä.

Jatkuvan oppijan ohjauksen tarpeet tunnistettu

Jatkuvan oppijan ohjaus- ja neuvontapalvelujen tarve on tiedostettu monessa korkeakoulussa. Jatkuvaksi oppimiseksi mielletään myös avoimen opintojen lisäksi erilaiset erikoistumiskoulutukset, yrityksille räätälöidyt koulutukset sekä myytävät täydennyskoulutukset. Tähän ohjauksen rajapintaan ollaan joko jo resursoitu opintoneuvojia ja koulutusasiantuntijoita tai työ on vielä kehittämisasteella. Joka tapauksessa jatkuvan oppijan ohjaustarpeet on tunnistettu ja tähän yritetään monessa tapauksessa löytää kestäviä ratkaisuja lähivuosina.

Selvää strategista linjausta jatkuvan oppijan ohjaukseen ei kuitenkaan monestakaan korkeakoulusta vielä löydy.

Muutamassa korkeakoulussa ohjauksen linjauksia on kehitetty myös jatkuvan oppijan näkökulmasta, eli ohjausresurssia on jaettu myös niille opiskelijoille, jotka eivät suorita tutkintoa. Yksilölliset urapolut huomioidaan osassa korkeakouluja ja omaa polkua voi rakentaa juuri sellaiseksi kuin haluaa. Joissakin korkeakouluissa urapalvelut ovat rakentaneet puolet ohjauksesta käytännössä omien taitojen ja vahvuuksien kartoittamiseen. Ohjauksessa on tällöin myös huomioitu muuttuva työelämä ja monimuotoiset työurat. Ohjausta on saatettu myös keskittää jatkuvan oppimisen henkilöstölle, mutta tarpeen ja tilanteen vaatiessa ohjaustyötä saatetaan tehdä myös muun henkilökunnan toimesta.

seen; tarjonnan kasvaessa ohjattavienkin määrä kasvaa. Työelämän tarpeita ja työllistymiseen liittyviä asioita pyritään tuomaan esille ohjauksessa sekä myös koulutusten hakumarkkinoinnissa.

Jatkuvan oppijan ohjausprosessi eroaa monesti tutkinto-opiskelijan ohjausprosessista, mutta oman ohjauksen toimenkuvan laajentuminen nähdään tässä kuitenkin rikkautena.

Valitettavan useassa tapauksessa jatkuvan oppimisen ohjaukseen ja tukeen ei ole minkäänlaista strategiaa tai suunnitelmaa. Ohjaustyötä tehdään jatkuvan oppijan näkökulmasta hanketyönä, millä ei välttämättä ole kestävää pohjaa.

Esimerkiksi avoimen yliopiston opiskelijoilla ei ole oikeutta opintoneuvontaan yliopistossa tiedekuntatasolla, vaan he käyttävät avoimen opintoneuvontaa.

Työelämästä osaamistaan täydentämään tuleva ei siis välttämättä saa opinnoillensa tarvitsemaansa tukea. Erot ovat kuitenkin huimat. Siinä, missä toisessa korkeakoulussa on jatkuvan oppimisen koulutuksille nimetty kullekin oma opinto-ohjaaja ja jatkuvaa oppimista otetaan haltuun koko talon tasolla, ei toisessa korkeakoulussa ole tähän teemaan minkäänlaisia suunnitelmia tai toimenpiteitä.

Muutamassa korkeakoulussa ohjauksessa painotetaan myös jatkuvan oppimisen tematiikkaa valmistumisen jälkeen; oppiminen jatkuu myös työelämässä.

Jatkuvan oppijan ohjausteema on myös muutamissa korkeakouluissa kehitysvaiheessa ja oppijoille rakennetaan omaan “palveluluukkua”. Jatkuville oppijoille kehitetään myös omaa (verkko-) orientaatiota.

Jatkuvan oppimisen ohjausta kehitetty

Monessa korkeakoulussa avoimen toiminnan kehittämisen yhteydessä on myös panostettu ohjauksen kehittämi-

Joissakin korkeakouluissa urapalvelut ovat rakentaneet puolet ohjauksesta käytännössä omien taitojen ja vahvuuksien kartoittamiseen. Ohjauksessa on tällöin myös huomioitu muuttuva työelämä ja monimuotoiset työurat.

Avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa ohjausta antavat henkilöt saattavat olla suunnittelijoita tai opintoohjaajia. Avoimessa yliopistossa ohjausta tarjotaan paljon etätoteutuksena.

Se eroaa tutkinto-opiskelijoiden ohjauksesta siinä, että jatkuvien oppijoiden ohjaus ei ole vielä organisoitunutta eikä palvelua ole varsinaisesti olemassa.

Ohjauksen viitekehykset korkeakouluissa

Kyselyssä kartoitettiin myös, tehdäänkö korkeakouluissa ohjausta jonkin tietyn viitekehyksen sisällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinomi-

nisteriö ovat keväällä 2020 asettaneet Elinikäisen ohjauksen ELO-foorumin, jonka tehtäväksi annettiin valmistella ehdotus elinikäisen ohjauksen strategiaksi. Strategian pohjalta on tarkoitus parantaa hallituskauden 2020–2023 aikana ohjauksen saatavuutta, vahvistaa elinikäisiä urasuunnittelutaitoja sekä edistää työelämässä tapahtuvaa osaamisen tunnistamista, hankkimista ja urasuunnittelua. Kyselyyn vastanneista korkeakouluista 70 % hyödyntää alueellisen elinikäisen ohjauksen strategiaa omassa ohjaustyössään.

Ohjauksen viitekehys linkitettiin usein oman ohjaustyön käyttöteoriaan, jonka pohjalta opinto-ohjaajat tekevät työtään oman viitekehyksen sisällä. Välttämättä korkeakouluissa ei siis ole käytössä mitään tiettyä ohjauksen viitekehystä.

Monessa vastauksessa nousi kuitenkin esille (sosio-)konstruktiivinen oppimisteoria, holistinen kokonaisvaltainen ohjaus, ratkaisukeskeisyys ja systeemiteoria.

Kysymys nosti esille myös organisaation ohjaussuunnitelman, joka on uudistamisen alla koko ajan. Ohjauksen viitekehyksestä käydään keskustelua, mutta ohjaajilla itsellään on vapaat kädet oman käsityksensä kautta painottaa asioita yhteisesti sovittujen asioiden toteuttamisessa. OECD:n ja EU:n linjaukset ohjauksen käsikirjassa, jossa esitellään elinikäisen ohjauksen strategiset suuntaviivat, saattaa viitoittaa korkeakoulun ohjaussuunnitelmaa. Ohjausta tehdään kohti jatkuvaa oppimista ja toimijuuden vahvistamista. Arvoina nostettiin esille yksilön kunnioitus, luottamus, yhdenvertaisuus ja dialogisuus.

Uraohjauksen prosesseja kehitetään

Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, miten tutkintoon valmistuvien opiskelijoiden uraohjausta toteutetaan. Uraohjauksen

31

prosesseja ollaan kyselyn perusteella parhaillaan kehittämässä useammassa ammattikorkeakoulussa. Uraohjausta ei ole kaikissa kyselyyn vastanneissa ammattikorkeakouluissa toteutettu kovin järjestelmällisesti eivätkä opiskelijat ole kaikissa tapauksissa tunnistaneet saavansa uraohjausta, vaikka sitä opintojen aikana on annettu. Kehittämistyötä tehdään esimerkiksi siten, että uraohjaus otetaan osaksi ammattikorkeakoulun ohjausmallia.

Laitoksilla voi myös toimia työelämätiimejä, jotka huolehtivat työelämäyhteyksistä erityisesti opetussuunnitelmatyössä.

Uraohjausta toteutetaan tällä hetkellä esimerkiksi erillisillä työelämään valmentavilla opintojaksoilla, mentoroinnilla, harjoittelunohjauksessa, ohjaajien kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa sekä integroituna ohjaus- ja opetustyöhön. Työelämävierailut ja -luennot, alumnitapaamiset, työelämäinfot ja eri-

laiset työnhakuun liittyvät koulutukset toistuivat uraohjauksen menetelminä useissa kyselyn vastauksissa. Joillakin ammattikorkeakouluilla on myös uraohjauspalveluja ja uraohjaajia, jotka tekevät yhteistyötä koulutusten kanssa.

Yliopistojen vastauksissa korostui HOPS-ohjauksen lisäksi ura- ja rekrytointipalvelujen merkitys uraohjauksessa. Opiskelijoilla on usein mahdollisuus saada yksilöllistä uraohjausta yliopistojen uraohjaajilta. Joillakin yliopistoilla on lisäksi tarjolla uravalmennusryhmiä ja työnhakuneuvontaa. Laitoksilla voi myös toimia työelämätiimejä, jotka huolehtivat työelämäyhteyksistä erityisesti opetussuunnitelmatyössä.

Etäaika vaikea henkisesti ja sosiaalisesti

Pandemia-aikaa kuvaa aiempaa isompi määrä opintojen keskeyttäjiä. Suurimmassa osassa vastaajista opiskelijat ovat “kadonneet” (50 %), jättäneet opinnot kesken (44 %) tai eronneet (19 %). Koronan pelätään vaikuttaneen opiskelijoi-

den erotilastoihin vuoden 2021 osalta.

Etäaika on myös kulminoinut moninaisia opiskelijoiden mielenterveysongelmia, jotka aiemmin ovat saattaneet olla vain piilevinä.

Korona-aika on vaikuttanut opiskeluun kokonaisvaltaisesti. Etäopiskelukausi on koettu monelta osin todella vaikeaksi sekä henkisesti että sosiaalisesti. Monessa foorumissa on todettu, että etäaika ei ole ollut vaikea vain opiskelijoille, vaan myös opetushenkilöstölle. Vaikka tietynlainen vapaus on koettu hyvänä, itsensä johtamisen taidot ovat heikentyneet ja vastuun ottaminen omista opinnoista on vähentynyt.

Monessa korkeakoulussa koetaan, että ohjaajia on ylipäätään aivan liian vähän.

Se vaikuttaa jaksamiseen ja sitä kautta ohjaajien työhyvinvointiin. Ohjaus- ja tukipalveluita markkinoidaan opiskelijoille, mutta ohjaajana ei välttämättä olekaan alan asiantuntija vaan joku muu. Työkalut kohdata ohjausta tarvitseva opiskelija ovat vajavaiset ja samalla työmäärä koetaan liian isoksi. Kaikkea tätä kehystää pelko tulevaisuuden opiskelijamäärän kasvamisesta.

Ohjaukseen panostaminen kantanut hedelmää

Työelämään siirtyminen on muuttunut yhä monisäikeisemmäksi ja vaikeammaksi. Toisaalta on oltava rehellinen tulevasta työstä ja työmahdollisuuksista, mutta samalla täytyy muistaa ja jaksaa kannustaa unelmien tavoitteluun. Opinto-ohjaajan työ koetaan tältä osin entistä vaikeammaksi ja moniulotteisemmaksi.

Tulevaisuusohjauksen taitoja tarvitaan ja samalla monialainen ja -ulotteinen yhteistyö koetaan tärkeäksi. Sähköisten ohjauspalveluiden monipuolisuus ja valtakunnallisten hankkeiden työ tulee myös huomioida.

On kuitenkin positiivista huomata, että monessa korkeakoulussa opiskelijoiden opinnot ovat edenneet hyvin pandemiasta huolimatta. Näissä korkeakouluissa ohjaukseen, toimijoihin ja prosesseihin, on panostettu erityisen paljon. #OpollaOnHyväBrändi Opinto-ohjaajat Katri Sillanpää, Paula Lindqvist, Pia Oförsagd ja Tuija Syväjärvi

32

Ajankohtainen dokumentti USA:n yliopistojen opiskelijavalinnoista

N

etflixin tarjontaan tuli viime keväänä mielenkiintoinen dokumentti. Pari vuotta sitten paljastui yksityistä opintovalmennusta ylläpitävän yrityksen yliopistojen opiskelijavalintoihin liittyvä huijaus. Tämä yritys oli löytänyt porsaanreikiä, joiden avulla varakkaat amerikkalaiset perheet saivat lapsensa sisään jenkkien huippuyliopistoihin, kuten Yaleen ja Stanfordiin. Oikeudenkäynnit saatiin päätökseen vuosi sitten ja puolisen sataa isää ja äitiä tuomittiin isoihin sakkoihin, lyhyisiin vankeustuomioihin tai yhdyskuntapalveluun. Tästä suurta kohua herättäneestä tapahtumasta on nyt valmistunet vetävä dokumentti. Siinä käytetyt vuorosanat perustuvat FBI:n nauhoittamien sopimusneuvottelujen litterointeihin.

Tapahtumat on näytelty aidon tuntuisesti. Olen näyttänyt dokumentin traileria abeille ja he ovat olleet ihmeissään tästä Amerikan meiningistä. Suomalaisen ylioppilastutkinnon arvo on noussut kummasti.

Tämä yritys käytti hyväkseen opiskelijavalintojen sivuovia.

Jenkkiyliopistoihin osa opiskelijoistahan otetaan sisään urheilullisten ansioiden perusteella. Lupaavaksi väyläksi muodostui harvinaiset urheilulajit kuten vesipallo tai soutu, joiden valmentajia onnistuttiin lahjomaan. Lähes uimataidoton koululainen photoshopattiin uintiatleetiksi ja 165 cm pitkä nuorukainen koripalloilijaksi. Huijausfirma onnistui lahjomaan jopa SAT-kokeen valvojia. Näin saatiin koepaperiin vaihdettua kokelaan tietämättä oikeat vastaukset.

Huijauksen pääsuunnittelija oli aloittanut toimintansa yli 10 vuotta sitten. Toiminta lienee ollut aluksi aika viatonta opinto-ohjausta muistuttavaa valmennusta, mutta yliopistourheiluvalmennustaustastaan johtuen olivat nämä yliopistojen sivuovet opiskelipaikkoihin löytyneet. USA:ssa kun nyt ollaan, niin asialla päästiin rahastamaan. Lopuksi vielä oikein kunnolla. Summat olivat aluksi melko pieniä esim. 50 000 dollaria, mutta vauhtiin päästyä lahjukset pyörivät jo miljoonissa.

Dokumentissa esiintyy myös muutamia oikeita opinto-ohjaajia. He joutuivat aitojen eettisten ongelmien eteen, kun he huomasivat heidän opiskelijansa päässeen yliopistoihin sisään huijauksen kautta.

Tuomittujen joukossa oli jenkkijulkkiksia, elokuvatähtiä ja tv-sarjoista tuttuja henkilöitä. Dokumentti kertoo havainnollisesti, mihin meritokratia voi johtaa. Suomen korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistettiin muutama vuosi sitten. Vanha korkeakoulukohtainen ja pääsykoekeskeinen valintatapa olisi tarjonnut mahdollisuuden myös meillä tämän kaltaisiin huijauksiin.

Netflix. Lahjoilla vai lahjuksilla. Opiskelijavalinnat USA:ssa. 2021. 1 t 40 min. Dokumenttielokuvat.

Jukka Eero Vuorinen

33

Kolu mni

– Pia Oförsagd

Paluu piknik-risteilyille

– miten saamme opiskelijat takaisin kampukselle?

O

lin lokakuun lopulla ensimmäistä kertaa työmatkalla puoleentoista vuoteen. Aikaisemmin niin väsynyt idea piknik-risteilystä tuntui nyt työnantajan järjestämänä aivan luksukselta. Juttelimme pitkän kaavan aamiaisen äärellä työkavereiden kanssa siitä, että syksy on ollut rutiinien hakemista, kun on tehty paluuta kampukselle. Mitä pitikään pakata laukkuun mukaan, missäs avaimet ovat, mites ne bussit nykyään kulkevat, apua työvaatteet ovat kutistuneet… Etätyön ja läsnätyön balanssia haetaan.

Vaikka olen ollut Turun ammattikorkeakoulussa töissä kymmenisen vuotta, niin viime keväänä olo oli todella irrallinen.

Teenkö ollenkaan oikeita asioita? Isommissa kokouksissa harva laittoi videota päälle, sielläpähän vetäjäparka yritti tsempata ja huhuilla. Tiedät kyllä. Olo oli aivan absurdi, kun kotikonttorista käsin selvittelin opiskelijoiden välistä konfliktia. Hei hei laitatteko videon päälle. No eivät laittaneet.

Ei puhettakaan, että olisi enää työpäivän jälkeen huvittanut osallistua mihinkään bodybalanceen tietokoneen ruudun kautta. Pakko nostaa katse ja lähteä pihalle.

35 sitä itse tässä on pärjäillyt, mutta millaiset seuraKyllähän ukset 35 tästä hullusta ajasta on opiskelijoille, jotka elävät ainutlaatuista opiskeluaikaansa? Juttelin tällä viikolla erään opiskelijan kanssa, joka uskoi kovasti vielä kesällä pääsevänsä lähiopetukseen heti syksyllä. Joku iski vasten kasvoja motivaation suhteen, kun kävikin ilmi, että ainoa läsnäoloa vaativa kurssi onkin muutaman kerran etänä ja varsinaista koulua paikan päällä on vasta marraskuussa. Vastassa oli siis edelleen viikkoja siihen, että joku taho vaati tulemaan koululle. Opiskelijaidentiteetti on hukassa, kun ei ole yhteisöä, johon kiinnittyä. On yksinäinen olo ja ahdistaa.

Toisaalta opettajat ovat nostaneet esiin huolta siitä, että opiskelijoita on hankala saada kampukselle opiskelemaan. Osa on vaihtanut paikkakuntaa koronan aikana, osa varoo tartuntaa ja huolestuttavaa on sekin, että osa on jämähtänyt kotiinsa eikä pääse sieltä liikkeelle. Arkirutiinit ovat hajonneet etäaikana ja aika on myös nostanut esiin erilaisia mielenterveysongelmia. Opiskelijoiden jaksaminen on siis edelleen suuri huolenaihe. Suomen opinto-ohjaajat ry:n korkeakoulutoimikunnan kesällä teettämässä valtakunnallisessa ohjauksen ja tuen selvityksessä nousi myös esiin ohjaustyötä tekevien kollegoiden iso huoli opiskelijoiden tilanteesta pandemiaaikana. Vastausten perusteella pandemia-aikaa kuvaa se, että opiskelijat ovat aiempaa enemmän ”kadonneet”, jättäneet opinnot kesken tai eronneet.

Helsingin Sanomat nosti juuri julkaistussa Sanna Huolmanin kirjoittamassa jutussa esiin ilmiön uudenlaisesta yksinäisyydestä. (HS 27.10.2021, Uudenlainen yksinäisyys) Artikkelissa pohdittiin koronaviruspandemian jättämiä jälkiä ystävyyssuhteisiin. Itselleni resonoi Mieli ry:n asiantuntijapsykologin Tiina Tuomisen toteamus siitä, että kun mieli on askarrellut viimeiset puolitoista vuotta kohtaamisiin liittyvien rajoitusten ja pelkojen kanssa, niin niistä ei ole välttämättä helppo päästää irti. Mielen uhkajärjestelmä on virittynyt ja varovaisuus jarruttaa ihmisten pariin palaamista. Kuitenkin nimenomaan fyysiset kohtaamiset tasapainottaisivat poikkeuksellisen ajan nostattamia ahdistuksen ja pelon tunteita.

Tuominen toteaa jutussa, että evoluution myötä aivomme ovat oppineet suuntautumaan ihmisten kasvoihin ja ilmeisiin yhteyden ja turvan luojana. Eli läsnä kohtaamisilla on ihan tieteellisestikin todettu vankka yhteys mielen hyvinvointiin.

Viestintä on yli 90-prosenttisesti sanatonta viestintää.

SOPO:n korkeakoulutoimikunnan teettämän kyselyn mukaan monessa korkeakoulussa opiskelijoiden opinnot ovat kuitenkin edenneet hyvin pandemiasta huolimatta.

Mitä niissä on sitten tehty oikein?

Näissä korkeakouluissa ohjaukseen, toimijoihin ja prosesseihin, on panostettu erityisen paljon.

Ah niin mainion risteilyn päätteeksi pohdimme porukalla sitä, mitä voisimme tehdä opiskelijoiden hyväksi vielä enemmän tässä tilanteessa. Meillä aloitti tänä syksynä opintokuraattori, jonka työ on osa Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hanketta. Opettajatuutoreiden koulutukseen ja perehdytykseen panostetaan tällä hetkellä. Opiskelun esteettömyyden ja saavutettavuuden prosesseja kehitetään. Mutta millä keinoilla saisimme vedettyä opiskelijat takaisin yhteisöön? Miten voisimme viestiä niin, että se oikeasti tavoittaa opiskelijan?

Miten voisimme lisätä kotiin jämähtäneille opiskelijoille sellaisia tilaisuuksia, joissa opiskelija kohdataan ihan aidosti ja hänet kuultaisiin ja nähtäisiin siten, että hänelle tulisi aito kokemus osallisuudesta ja kuulumisesta porukkaan?

Pia Oförsagd Opinto-ohjaaja, media-alan koulutuksen koulutusvastaava Turun AMK:n Taideakatemia SOPO ry:n korkeakoulutoimikunnan jäsen

35

Haastamme sinut kertomaan, kenen pitäisi olla vuoden 2022 opinto-ohjaaja!

Hei sinä timanttinen upean ja tärkeän opon kollega!

ETÄILY JA HYBRIDIAIKA on varmasti nostanut kultaiset kollegat arvoonsa, joten toivoisimme, että paljastaisit meille, kuka on ollut sinulle sellainen viime lukukautena tai tänä syksynä? Kollega voi olla samalta koululta tai toiselta puolelta Suomea. Kerro meille kolme perustelua, mitkä ovat tämän opon supervoimat.

TATIN, SAK:N JA SOPO:N raati valitsee voittajan ja jul-

kistus tapahtuu vuoden 2022 Opo-päivillä Hämeenlinnassa.

VUODEN OPO tulee saamaan 1 000 euron lahjakortin, kunniakirjan ja pokaalin! Lisäksi haluamme myös palkita sinut, joka ehdotit häntä. Ainoa ehto on, että ehdokas on SOPO:n jäsen. Lähetä kuvaus ehdokkaastasi ja teidän molempien yhteystiedot 20.12.2021 mennessä osoitteeseen: armi.nurmi@sopo.fi.

SUOMEN OPINTO-OHJAAJAT RY:N VUOSIKOKOUS 2022

Suomen opinto-ohjaajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 4.2.2022 klo 16.00 Hämeenlinnan korkeakoulukeskus, C-talo, Vankanlähde 9, Hämeenlinna.

Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntöjen 11 §:n mukaiset vuosikokousasiat.

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen

5. Esitetään yhdistyksen toimintakertomus vuodelta 2021 ja

päätetään sen hyväksymisestä

6. Esitetään yhdistyksen tilit vuodelta 2021 ja

toiminnantarkastajien lausunto

7. Vahvistetaan tilinpäätös vuodelta 2021 ja päätetään

vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

8. Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja

9. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet

erovuoroisten tilalle

10. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatoiminnantarkastajaa

toimikaudeksi 2022

11. Esitetään ja vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodeksi 2022

12. Määrätään jäsenmaksun suuruus ja perimistapa

13. Hyväksytään talousarvio ja puheenjohtajan

palkkio vuodeksi 2022

14. Kokouksen päättäminen

Helsingissä 1.11.2021 Hallitus

Kylmää tarvitaan kaikkialla – esimerkiksi ilmastoinnin jäähdytyksessä, lämpö-pumpuissa, elintarvikkeiden ja lääkkeiden valmistuksessa ja kuljetuksessa.

KYLMÄALA ON

TULEVAISUUDEN ALA → Loistavat työllisyysnäkymät → Monipuolista ja käytännönläheistä työtä → Tekninen ala → Suuri positiivinen vaikutus energiatehokkuuteen ja ympäristöön

ÖVERTORNEÅ, RUOTSI

ROVANIEMI

KIINNOSTUITKO?

TUTUSTU KOULUTUSPAIKKOIHIN: AMMATILLISET OPPILAITOKSET Helsinki, Stadin ammatti- ja aikuisopisto Helsinki, Taitotalo (ent. AEL-Amiedu) Joensuu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Kerava, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDA Kokkola, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KPedu Kotka, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami Kouvolan aikuiskoulutus Taitaja Kuopio, Savon koulutuskuntayhtymä SAKKY Lahti, Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Oulu, Taitotalo (ent. AEL-Amiedu) Pori, Länsirannikon Koulutus Oy Winnova Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redu Savonlinna, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Samiedu Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Tampere, Careeria Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, TAKK Turun Aikuiskoulutuskeskus Turun ammatti-instituutti Vantaa, Careeria Övertorneå, Ruotsi, Utbildning Nord

AMMATTIKORKEAKOULUT Helsinki, Metropolia AMK Helsinki, Yrkeshögskolan Arcada Joensuu, Joensuun AMK Karelia Jyväskylä, Jyväskylän AMK, JAMK Kotka, Kaakkois-Suomen AMK, XAMK Maarianhamina, Högskolan på Åland Mikkeli, Kaakkois-Suomen AMK, XAMK Oulu, Oulun AMK, OAMK Pori, Satakunnan AMK, SAMK Rovaniemi, Lapin AMK Tampere, Tampereen AMK, TAMK, Turku, Turun AMK Ylivieska, Centria AMK

OULU

YLIVIESKA KOKKOLA

KUOPIO

SEINÄJOKI

JOENSUU Ammatillisessa koulutuksessa kylmäalan tutkintoja ovat kylmäasentajan perustutkinto ja ammattitutkinto sekä kylmämestarin erikoisammattitutkinto.

Ammattikorkeakouluissa voi kylmätekniikkaa opiskella osana AMK-insinöörin tutkintoa.

JYVÄSKYLÄ

MIKKELI PORI

TAMPERE

SAVONLINNA LAHTI

TURKU

KOUVOLA KOTKA

KERAVA

VANTAA MAARIANHAMINA

HELSINKI

LUE LISÄÄ: KYLMAEXTRA.FI