Kuvataiteilijan aito arki M
oni visuaalisesti lahjakas nuori haaveilee peruskoulun ja toisen asteen jälkeen kuvataiteilijan ammatista. Kuvataiteilijuuden vetovoima selittynee ainakin osittain mielikuvasta täysin vapaasta ammatista. Kuvataiteen koulutukseen hakeutuneilla on myös opintojen aikana usein mielikuva työstä, että kuvataiteilija tekee omaa taidetta apurahojen turvin ja opettaa kuvataidetta oman taiteilijuuden ohella. Kuvataiteen ammattikorkeakoulut (Lappi, LAB, Novia ja Satakunnan ammattikorkeakoulu) ovat selvittäneet ESR-rahoitteisessa Yli vaaran vuosien -projektissa kuvataiteen opiskelijoiden näkemyksiä, millaisia taitoja he pitävät tärkeinä tulevassa ammatissaan. Verkkokyselyyn vastasi 161 opiskelijaa. Selvityksen toisena kohderyhmänä olivat kuvataiteen koulutusohjelmista vuosina 2008 – 2020 valmistuneet. Teemahaastatteluihin osallistui 51 ammatissa aktiivisesti toimivaa alumnia. Kyselyyn osallistuneiden opiskelijoiden mukaan kuvataiteilijan ammatissa tärkeimmiksi teemoiksi nousivat oman itsensä johtamisen taidot, luovuus, taiteellinen näkemys, työssä jaksamiseen liittyvät taidot ja epävarmuuden sietokyky. Opintoja arvioitaessa 67 prosenttia vastaajista koki opintojen valmistavan erittäin tai melko hyvin kuvataiteilijan ammattiin. 43 prosenttia
14
koki opiskelujen olevan työelämälähtöistä. 24 prosenttia tunsi saavansa riittävästi uraohjausta. 80 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut suorittamaan osan opinnoistaan projektioppimisympäristöissä ja omalla työhuoneellaan ohjaajan johdolla.
Se, miten paljon oman työn ohjaus ja organisointi, viestintä ja tuottaminen vaatii kuvataiteilijalta ajallisesti, oli tullut monille alumneille yllätyksenä. Muun työn määrä arvioitiin olevan jopa 70%. Aiemmissa tutkimuksissa on tullut selväksi, että kuvataiteilijoiden toimeentulo on heikko ja menestyvätkin taiteilijat tekevät usein muuta (luovaa tai ei) työtä taiteen tekemisen ohessa. Alumnihaastattelujen tulokset vahvistivat pitkälti opiskelijoiden käsityksiä ammatissa tarvittavista taidoista. Se, miten paljon tämä oman työn ohjaus ja organisointi, viestintä ja tuottaminen vaatii kuvataiteilijalta ajallisesti, oli tullut monille alumneille yllätyksenä. Muun työn määrä arvioitiin olevan jopa 70%. Ammattitaiteilijan tarvitsee näin olla paitsi monitaitoinen, myös henkisesti vahva pärjätäkseen alalla, vaikka erikoistuisikin taiteessaan hyvin spesifisti.
Elinikäinen oppiminen tuntuu liittyvän vahvasti taiteilijuuteen, toki osa alumneista myönsi hakeutuvan jatkoopintoihin kentän epämääräisyydestä ja epävarmuudesta johtuen. Koulu tarjoaa turvallisen ilmapiirin taiteen tekemiselle. Osa alumneista vierasti yrittäjyyttä ja taiteen soveltavia työnavauksia, samalla monet heistä viittasivat mm. verkostoitumistaitojen puutteeseen. Nämä taiteilijat haaveilevat usein apurahoista ja perustulosta siitä huolimatta, ettei perustuloa ole Suomessa saatavilla ja määräaikaisten työskentelyapurahojen myöntöprosentti on pieni (Taiteen edistämiskeskuksen kuvataiteen hakijoista 8% sai taiteilija-apurahan vuonna 2019). Osalle opiskelijoista tulee yllätyksenä kuvataiteen opintojen ja työelämän monipuolisuus ja itsenäisenä taiteilijana toimimisen vapauden vastapainona vastuu oman itsensä johtamisesta. Kuvataiteilijan tulee heti valmistuttuaan kyetä etsimään rahoitusta omalle työskentelylleen ja hoidettava oma työhuone ja verkosto, missä toimia. Kuvataiteen opetusta on jo pitkään kehitetty vastaamaan entistä paremmin aitoa työelämää. Jo opiskeluaikana käydään läpi muun muassa yrittäjyyteen, ammatillisen viestintään ja projektihallintaan liittyviä taitoja. Opetusta kehitetään myös entistä työelämälähtöisemmäksi viemällä oppimista osaksi
