Potentiaali-hanke

Potentiaali-hanke kehittää yhdenvertaisuutta ja itsetuntemusta tukevia ohjausmenetelmiä

Ohjauksella voidaan avartaa ja tukea nuorten koulutusalavalintoja. Ohjauksen tueksi tarvitaan kuitenkin työkaluja, tietoa ja vertaistukea.

Nuoret valitsevat koulutusalansa paikallisten valintahorisonttiensa perusteella. Purkutalkoot-selvityshankkeen mukaan nuorten käsitys ammateista perustuu pinnallisille mielikuville, jolloin kaverien, suvun ja paikallisten mahdollisuuksien vaikutus on vahva. Toiselle asteelle siirtyvillä nuorilla ei välttämättä ole rohkeutta tai itsetuntemusta tehdä yllättäviä valintoja, mutta sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän seikan kannalta epätyypillisten valintojen osuus kasvaa aikuistumisen myötä.

Uskaltaako hakea ilman tukiverkkoja alalle, jolla pelkää joutuvansa silmätikuksi?

On kaikkien etu, että nuorten osaamispotentiaali pääsee sitä parhaiten vastaavalle alalle. Opinto-ohjaaja auttaa nuoria hahmottamaan omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksenkohteitaan, mutta voi lisäksi haastaa miettimään, mitkä seikat saavat harkitsemaan joitain aloja ja sivuuttamaan toiset. Nuorten kanssa voi lisäksi pohtia miten toimia, jos kokee joutuvansa valitsemallaan alalla syrjinnän kohteeksi.

Alanvalinnassa nuorelle on tärkeää oman jutun löytämisen ja kiinnostavan alan lisäksi se, missä hän uskoo tulevansa hyväksytyksi. Opinto-ohjauksen kannalta henkilökohtaisten asioiden käsittelyn ei kuitenkaan tarvitse rajoittua haasteista keskustelemiseen, vaan se voi sisältää esimerkiksi nuorten mielikuvituksen ruokkimista, ohjeistusta yksilön oikeuksista ja nuorille näkymättömien vaikuttimien arviointia.

Tieto ja yhdessä suunnittelu helpottavat vaikeiden asioiden käsittelyä

Millaisia kysymyksiä esittää nuorelle, joka harkitsee yllättävää koulutusalaa tai jota huolettaa alalla pärjääminen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi? Entä miten käsitellä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä opintoohjauksen tunneilla?

Potentiaali-hanke selvitti keväällä 2020 kerätyssä kyselyssä opinto-ohjaajien näkemyksiä asioista, joita on vaikea käsitellä ohjauksessa. Suuri osa kyselyn 148:sta vastanneesta opinto-ohjaajasta osasi kertomansa mukaan käsitellä koulutuspaikan- ja ammatinvalintaa hyvin esimerkiksi sukupuolen tai sosioekonomisen taustan näkökulmasta. Keskustelua ammatinvalinnasta voi virittää esimerkiksi palkkatilastojen avulla, mutta lisäksi nuoria voivat huolettaa henkilökohtaiseen pärjäämiseen liittyvät seikat, kuten opiskelun rahoittaminen vieraassa kaupungissa, ainoana sukupuolensa edustajana oleminen tai jokin sukupuolen ilmaisuun liittyvä seikka. Uskaltaako hakea ilman tukiverkkoja alalle, jolla pelkää joutuvansa silmätikuksi?

Sukupuoli, luokka ja koulutusvalintojen eriytyminen koskettavat kaikkia tavalla tai toisella, joten kynnys keskustella niistä opinto-ohjauksen tunneilla lienee matalampi. Vaan miten käsitellä vaikeaksi koettuja aiheita kuten vammaisuutta, uskontoa, etnisyyttä tai seksuaalista suuntautumista? Kyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa piti valmiuksiaan käsitellä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä aihealueita keskimäärin hyvänä, mutta vaikeiden aiheiden kohdalla osuus oli vain noin

40–50 prosenttia. Valmiuksiaan piti puutteellisena noin joka kymmenes ja vammaisuuden kohdalla jopa joka seitsemäs.

Yhdenvertaisuuskysymykset ja henkilökohtaiset aiheet voivat olla keskeisiä nuorten valintahorisontteja määrittäviä tekijöitä. Ne ovat kuitenkin haastavia käsitellä eikä huoliin välttämättä löydy tyydyttäviä ratkaisuja. Siten ei ole yllättävää, että Anne-Mari Soudon (2021) mukaan ohjaustyötä tekevät herkästi välttävät aiheita, jotka kokevat liian vaikeiksi tai ahdistaviksi. Hänen mukaansa valmiiden vastausten antamista tärkeämpää on kuitenkin kuunteleminen ja nuorelle annettu mahdollisuus kertoa Kyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa piti valmiuksiaan käsitellä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä aihealueita keskimäärin hyvänä, mutta vaikeiden aiheiden kohdalla osuus oli vain noin 40–50 prosenttia..

Potentiaali-hankkeen kysely antaa viitteitä siitä, että haastavissa tilanteissa toimimista helpottaa aktiivisessa käytössä oleva oppilaitoksen toiminnallinen tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Jos yhdenvertaisuushaasteet ja nuoria askarruttavat aiheet tunnistetaan ennalta, niihin voidaan varautua ja siirtyä yksittäisen opettajan ja opinto-ohjaajan osaamisesta koko oppilaitoksen hyviin käytäntöihin. Suunnitelman laatiminen käynnistyy opiskelijoita, henkilökuntaa ja sidosryhmiä osallistavalla nykytilan arvioinnilla, mihin Potentiaali-hanke on kehittänyt työpajamallia.

Menetelmien kehitystyö jatkuu vuoden loppuun saakka

Potentiaali-hankkeessa on vuosien 2020 ja 2021 aikana pilotoitu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden käsittelyä helpottavia menetelmiä, joista osaa esitellään alla. Lisäksi hanke on kasannut verkkosivulleen tietopankkia hyvistä käytännöistä ja lisälukemistoista.

Teflon-testi pohjustaa työpajoja ja oppitunteja Teflon-testi on nopeasti toteutettava tapa tarkastella sitä, onko kohdannut elämässään yhdenvertaisuuslain määrittämiä syrjintäperus-teita. Testin tuloksia ei tarvitse kertoa muille, sillä testin tarkoituksena on ensisijaisesti herät-tää ajatuksia ja avointa keskustelua. Harjoitus koostuu kahdesta kysymyksestä, jotka pisteytetään asteikolla Usein–En koskaan: 1) Kuinka usein joudut elämässäsi epämukaviin tilanteisiin tai epämukavan erityishuomion kohteeksi seuraavien ominaisuuksiesi takia? ja 2) Kuinka usein tarkoituksella jätät kertomatta seuraavista ominaisuuksistasi, koska epäilet sen johtavan epämukaviin tilanteisiin tai epämukavaan huomioon? Harjoitus on mukailtu Rauhankasvatusinstituutin Teflon-testistä ja Potentiaali-hanke tuottaa ohjeet testin purkukeskustelua varten syksyn 2021 aikana.

Potentiaalipolku.fi Potentiaalipolku.fi on pohdintapeli, jonka avulla opiskelija tai oppilas syventyy pohtimaan omaa tulevaisuuttaan, koulutusvalintojaan ja työuraansa kolmenkymmenen väittämän kautta. Nuori saa pelin aikana kannustavaa palautetta ja neuvoja itsetuntemuksen kasvattamisen, hyvinvoinnin ja työtoiveiden miettimisen tueksi. Lisäksi verkkosivun avulla opettajat ja ohjaajat voivat kokea helpommaksi keskustella nuorten kanssa heidän valinnoistaan ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

Lähteet

Lahtinen, Jenni (toim.) (2019). ”Mikä ois mun juttu” – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä: Purkutalkoot-hankkeen loppuraportti. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-287-805-2 Potentiaali-hanke. https://www. potentiaalihanke.fi/materiaalit/ Souto, Anne-Mari (21.6.2021). Mitä en uskalla kohdata ja kannatella ohjauksessa? Opetushallituksen blogit. https://www.oph.fi/fi/blogi/ mita-en-uskalla-kohdata-ja-kannatella-ohjauksessa

Potentiaali – Stereotypioita purkavan ohjauksen kehittämishanketta toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Hämeen, Oulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus ja Nuorisotutkimusseura. Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahaston ohjelmasta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Jukka-Pekka Jänkälä, Tutkija, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus Yläkoulun opinto-ohjauksen tunti Oppilaat katsovat lyhyen ammattistereotypioita käsittelevän videon, minkä jälkeen ideoidaan joko osaamisten tai ammattien ympärille niihin liittyviä työtehtäviä tai osaamisia. Tehtävään ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan syntyneistä ideoista keskustellaan yhdessä. Tunnin lopuksi ajatukset siirretään oppilaiden omiin koulutushaaveisiin neljän kysymyksen avulla: 1) Onko koulutushaaveitasi joskus kyseenalaistettu?, 2) Mistä osaamisia voi hankkia?, 3) Onko työtehtävissä väliä sukupuolella, fyysisillä ominaisuuksilla, iällä tms.? ja 4) Miten osaamisia voi hankkia eri-ikäisenä?. Purkukeskustelun voi toteuttaa valmiilla vastausvaihtoehdoilla äänestyspeli Kahoot!:issa.

Asiantuntijaverkosto Opinto-ohjaajat työskentelevät usein oppilaitoksiensa ainoana opinto-ohjaajana, mikä tekee asiantuntijuuden jakamisesta haastavaa. Potentiaali-hankkeen pilotoiman keskustelu- ja kehittämisverkoston keskeistä antia oli mahdollisuus keskustella vertaisten kanssa onnistumisista ja haasteista sekä kokeilla uusia menetelmiä yhdessä. Verkossa tapahtuva yhteydenpito toi haasteita, vaikka tarjosikin yhteydenpitovälineen pitkienkin etäisyyksien poikki. Verkossa tai paikallisesti kokoontuva kehittämisverkosto saattaa olla hyvä lisä opinto-ohjaajan työkalu-pakkiin – joko itsejärjestäytyvänä tai jonkin tahon vetämänä.

Dialogitaidot ja kuunteleminen Aidosti yhdenvertainen ja yhdessä ajatteluun tähtäävä keskustelu on yksi tapa rohkaistua kä-sittelemään itselle vieraita asioita ohjauksessa. Helena Aarnion dialogitaitoja mukaillen ohjaa-jan tavoitteena ei tällöin ole tiedon jakaminen, vaan sanatarkka kuuntelu ja toisen ajattelun avaaminen puhtailla, avoimilla kysymyksillä, jotka eivät sisällä ohjaajan omaa näkemystä mahdollisesta ratkaisusta. Dialogitaitoja voi harjoitella erilaisten oppimis-tehtävien avulla ja niitä voi soveltaa sekä kahdestaan että ryhmässä. Keskeistä on tarkastella omia ennakkokäsityksiään, luoda turvallinen ympäristö osallistumiselle ja kohdata keskusteluun osallistujat vertaisina. Älä oleta, vaan kysy.

Pelastusopistosta auttajien ammattiin

Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto järjestää pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta sekä pelastusalan päällystökoulutusta.

Tutkintokoulutuksemme etuja:

• sisällöltään ja kestoltaan tiivis koulutus • hyvät opintososiaaliset edut • arvostettu ala, osana sisäisen turvallisuuden ammatteja • hyvä työllisyystilanne

Tutkintoihin on suora haku porrastetusti vuoden aikana,

ei yhteishaussa. Tutkintomme ovat myös Opintopolku.fi-palvelussa.

Hätäkeskuspäivystäjätutkinto

90 op / 1,5 vuotta

Elokuussa 2022 alkavan koulutuksen hakuaika 3.1.–28.1.2022. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Pelastajatutkinto

90 op / 1,5 vuotta

Elokuussa 2022 alkavan koulutuksen hakuaika 7.2.–4.3.2022. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Alipäällystötutkinto

60 op / 1 vuosi

Elokuussa 2022 alkavan koulutuksen hakuaika 7.3.–1.4.2022. Pohjakoulutusvaatimuksena pelastajatutkinto.

Pelastusalan päällystötutkinto (AMK)

240 op / 4 vuotta

Elokuussa 2022 alkavan koulutuksen hakuaika 14.3.–8.4.2022. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto.

Lisätietoja verkkosivuiltamme, PELASTUSOPISTO.FI tai opintosihteeri Pirjo Paldanius, puh. 0295 453 490, tutkintokoulutus@pelastusopisto.fi