Uusi LOPS koeajossa

Ei mennyt kuin muutama vuosi ja taas uutta opetussuunnitelmaa ajetaan sisään lukioissa. Vanha ops pyörii jaloissamme ainakin pari vuotta vielä. Osalla opiskelijoista kolmekin vuotta, jos on valinnut opinnot neljään vuoteen. Ylioppilaaksi valmistumisessakin on vanhaa ja uutta. Nyt on vielä epäselvää, onko mahdollista kompensoida hylättyä yo-arvosanaa? Ja jos voi kompensoida, niin miten? Lukiotoimikunnaltakin on pyydetty tähän kantaa. Ja jotakin kompensaatiomallia toivotaan.

Uutena on tullut uudet käsitteet vanhoille kursseille. Pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opintojaksot, jotka muodostuvat joko yhdestä tai useammasta moduulista. Myös laaja-alainen oppiminen lisättiin käsitteenä. Maksuton toinen aste ja oppivelvollisuus tähän sitten vielä.

Kun vasta muutama viikko on oltu lukiotyössä, niin nyt on vasta ensitunnelmia muutoksista. Ehkä vähän sekavalta ja ”muuttuiko sittenkään mikään” –tunnelma on nyt tässä kohtaa. Ehkä jatkossa tulee esille sitten niitä arkihavainnoilla enemmän tietoa muutosten vaikutuksista. Mitä muutoksen laatijat ovatkaan toivoneet?

Kun muutos on sekä mahdollisuus että riski, niin ainakin meidän lukiossa aika varovaisesti olemme lähteneet liikkeelle. Moduuleja on muodostettu, joista osa etenee kahden opetusjakson yli. Osa pidempäänkin. Arvioinnit tehdään moduuli kerrallaan aivan kuin vanhassakin järjestelmässä tehtiin kurssi kerrallaan. Opettaja antaa sitten lopullisen arvosanan opintojakson lopussa. Omassa pienessä mielessäni mietin mikä tässä muuttui käsiteltävän asian kokonaisuuden ymmärtämisen logiigassa? Kokonaisuuksien ymmärtäminen kun on aina ollut lukio-opetuksen keskeinen tehtävä.

Oppiaineita yhdistäviä moduuleja ja opintojaksoja opettajat ovat miettineet uutta Lopsia laatiessaan. Arkiopsiin meidän lukiossamme niitä tosi varovasti sitten lopulta tuli. Vanhojen opsienkin aikaan opettajat tiesivät yhdistää eri oppiaineita laajojen kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Hiukan tämä vielä hämärtää omaa ymmärrystäni. Ehkä se siitä aikanaan valaistuu minullekin?

Toisen asteen siirtyminen maksuttomaksi oli kuitenkin selkeä parannus opiskelijoille. Meidän yläkoulusta siirtyi normaalia enemmän nuoria vaihtoehtoisiin koulutuksiin. Nuoria hakeutui mm. erityislukioihin. Ehkä omien vahvuuksiensa vuoksikin? Enää ei ole valintaan taloudellista estettä. Nuorille varmasti hyvä juttu.

Oppivelvollisuus lukioiden osalla ei tuo merkittävää muutosta ohjaustyöhön, mutta lisätyötä toki monien muiden muutosten lisäksi! Lukioikäisten kanssa toimiminen on luontevaa. Vaikeudetkin ovat erilaisia kuin murrosikäisillä. Huolta pidetään yhdessä nuoren, huoltajien ja auttajien kanssa. Emme liikaa korosta velvollisuutta, vaan korostamme mahdollisuuksia.

Opiskelunsa keskeyttäneiden opiskelijoiden seurantaan on järjestetty VALPAS-järjestelmä. Lukioissa on ollut aiemminkin perinteenä järjestellä yhdessä nuoren kanssa seuraava jatkopaikka keskeytymisen yhteydessä. On vain marginaalissa olevia nuoria, jotka joka tapauksessa siirtyvät aikanaan sosiaalityön tai terveydenhuollon erityiseen tukeen. Mutta heidänkin asiaa on huolehdittu ennakkoon. Itse en pidä hyvänä erilaisten kontrolli- ja henkilöiden seurantajärjestelmien tuomista lukioon hyvänä kehityksenä. Tiedän toisin ajattelijoitakin olevan.

Vielä jää pohtimatta miten korkeakouluyhteistyöt ja työelämäkurssit lukioissa saadaan luontevasti mahtumaan lukiolaisen jo nyt painavaan reppuun. Niitä valmistellaan lukioissa syksyn aikana. Osassa lukiotahan korkeakoulukursseja on ollut käytössä eri muodoissaan.

Ehkä tästä usvaisesta syksyn alusta vähitellen siirrymme selkeämpään kevääseen. Näin toivon.

35 35

Matti Strömmer