Opinto-ohjaaja 3/2020 by Opinto-ohjaaja -ammattilehti

Suomen opinto-ohjaajat ry

opinto-ohjaaja 3/2020

Ohjaajana Ohjaamossa Opinto-ohjaajien koronakevät Koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukainen segregaatio

Opopäivät 2024 ja 2025 ovat nyt haettavissa! Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallitus julistaa vuoden 2024 ja 2025 vuotuisen päätapahtuman järjestämisen alueyhdistyksille haettavaksi. Tapahtuma on viime vuosina koonnut 600 - 900 osanottajaa ja samassa yhteydessä olleet näytteilleasettajien osastot ovat keränneet paikalle useita kymmeniä opinto-ohjaajille tärkeitä sidosryhmiä. Arvostamme konferenssin hyvin järjestettyä yleisilmettä ja toivomme ehdotuksissa paneuduttavan logistisesti mielekkäihin ratkaisuihin. Tapahtuma sijoittuu ajallisesti tammikuun loppupuolelle tai helmikuun alkuun. Opopäivien rakenne on muotoa: saapuminen torstaina puoleen päivään mennessä ja päättyminen lauantaina puoliin päiviin mennessä. Hyväksyttyjen ehdotusten laatineiden alueyhdistysten kanssa Suomen opinto-ohjaajat ry tekee vielä yksityiskohtaisen tapahtuman järjestämissopimuksen. Toivomme, että ehdotukseen liitettäisiin jo tässä vaiheessa ohessa olevia alustavia kuvauksia tapahtumasta. Ehdotukset tulee toimittaa sähköisenä puheenjohtaja Armi Nurmelle, armi.nurmi@sopo.fi 30.10.2020 mennessä.

Ammatillisen koulutuksen monet mahdollisuudet Ota opinto-ohjauksen avuksi tuoreet Ammattiosaaja- ja Mitt yrke -julkaisut. Niiden avulla on helppo tutustua oppilaiden kanssa perustutkintoihin ja ammatilliseen koulutukseen. Uratarinoita ja tietoa ammateista löytyy myös Ammattiosaajan uudistuneilta verkkosivuilta. • Lue lehti verkossa: www.ammattiosaaja.fi • Tilaa maksuttomia Ammattiosaaja- ja Mitt yrke -lehtiä: www.subjectaid.fi

www.ammattiosaaja.fi

Paljon uutta materiaalia!

opi nto-ohja aja 3/2020

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti ISSN 2342-9119 (Painettu) ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA Suomen opinto-ohjaajat ry Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE ILMOITUSMARKKINONTI / MYYNTINEUVOTTELIJA Tuija Mäntsälä Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223 tuija.mantsala@sopo.fi RAHASTONHOITAJA Erja Salminen Kurjenkatu 4 A 25, 20760 PIISPANRISTI erja.salminen@sopo.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tuija Mäntsälä Emmi Hannuksela Jukka Eero Vuorinen jukka.vuorinen@tuni.fi (päätoimittaja) Aki Tulikari (taittaja) TILAUSHINTA 65 EUR / vsk ILMOITUSHINNAT koko sivu: 795 EUR puoli sivua: 535 EUR neljännessivu: 425 EUR takakansi 1225 EUR kannen sisäpinta koko sivu 995 EUR kannen sisäpinta puoli sivua 675 EUR

Tässä numerossa Puheenjohtajalta....................................................................4 Päätoimittajan palsta.............................................................6 Tukea opinto-ohjaajille kesätyön hakemisen teemoihin ja ysiluokkalaisten työnhakuun...........................7 Opinto-ohjaajan rooli ja työnkuva Ohjaamossa.................8 Kiina tulee Turkuun................................................................11 Afrikan auringon alla – Anniinan opiskelua globaalissa maailmassa.......................................................12 Mikä estää nuoria valitsemasta sukupuolelleen epätyypillistä alaa?...................................16 AMKista uralle, uraseurantakyselyt apuna ohjaustyössä............................18 Harjoittelu ja oppiminen muuttuivat koronakeväällä Espanjassa.............................22 Tutkimus: Opinto-ohjaajien kokemukset työstään koronakeväänä 2020...........................................................24 Kaksoisagentit – opinto-ohjaaja/erityisopettaja...............28 Novia utvecklar studerande sina färdigheter att samarbeta i interprofessionella team...........................30 Opinto-ohjaajien koulutusmäärät

PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa

Suomessa 1971-2020.............................................................31

ILMESTYMISAIKATAULU 2020 Lehti 4 – 20.11. aineisto 6.11.

Toimikunnilta..........................................................................32

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai tiedottajalle aki.tulikari@sopo.fi Ilmoitukset pdf-tiedostoina. Opinto-ohjaaja varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä. Stock kuvat: Adobe Stock

Puheenjohtajalta Armi Nurmi

Nyt vahvistetaan opintoohjausta kaikilla kouluasteilla

ällä hetkellä on menossa suuria koulutusta koskevia muutossuunnitelmia. Olen koostanut teille ajankohtaisia asioita koulutuspolitiikan kentältä. Oppivelvollisuuden laajentamista koskeva lakiesitys eduskunnalle annetaan budjettilakina näillä näkymin viimeistään 5.10. Suomen hallitusohjelman mukaan jokaiselle nuorelle taataan toisen asteen tutkinto. Tällä on tarkoitus nostaa väestön osaamis- ja koulutustasoa, kavennetaan oppimiseroja ja lisätään koulutuksellista tasa-arvoa. Oppivelvollisuuden laajentamista koskevaan lausuntokierrokseen annettiin paljon muutosehdotuksia. On erityisen tärkeää, että rahoituksen painopistettä siirretään voimakkaammin opetukseen ja ohjaukseen. Oppimateriaaleihin on myös varattava riittävästi rahoitusta. Oppivelvollisuusuudistuksen myötä nuoren oppivelvollisuus päättyisi, kun hän täyttää 18 vuotta tai suorittaa toisen asteen tutkinnon. Tämä tarkoittaa sitä, että toisen asteen tutkinnon suorittaminen olisi jatkossa nuorelle maksutonta. Myös kaikki toisen asteen opiskelussa tarvittavat välttämättömät oppimateriaalit ja välineet olisivat uudistuksen jälkeen maksuttomia. Myös opiskelijaasuminen säilyisi maksuttomana. Näillä näkymin oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kestäisi sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta. Osana oppivelvollisuusuudistusta vahvistetaan opinto-ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta. Oppivelvollisuuden suorittamisen voisi keskeyttää ainoastaan erittäin perustellusta syystä. Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksutto-

man toisen asteen kustannuksiin on julkisen talouden suunnitelmassa varattu rahoitus. Kunnille korvataan uudistuksesta aiheutuvat kulut täysimääräisesti. Koulumatkatuen rajan nostamisesta ja maksuttomuussäännösten muutoksesta johtuvaa rahoitusta käytetään keskeyttämisuhan alaisten opiskelijoiden ohjaukseen sekä oppimateriaaleihin. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021 alkaen ikäluokka kerrallaan.

Oppivelvollisuuden laajentamista koskevaan lausuntokierrokseen annettiin paljon muutosehdotuksia. On erityisen tärkeää, että rahoituksen painopistettä siirretään voimakkaammin opetukseen ja ohjaukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt laajan opinto-ohjauksen kehittämisohjelman, jolla tuetaan ja vahvistetaan opinto-ohjausta perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Kehittämisohjelma on osa oppivelvollisuuden laajentamista. Opinto-ohjausta tuetaan vuodesta 2021 lähtien yhteensä noin 19 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi opinto-ohjauksen kehittämiseen suunnataan 6,3 miljoonaa euroa ohjelman aikana. Ohjelma kestää vuoden 2022 loppuun. Ohjelman tarkoituksena on kehittää ja vahvistaa opinto-ohjauksen toteutumista, toimintatapoja ja jatkumoa peruskoulusta toiselle asteelle. Vahvistamalla opinto-ohjausta voidaan tavoittaa ja tukea paremmin niitä oppilaita ja opiskelijoita, jotka tarvitsevat tukea jatko-opintoihin hakeutumisessa ja opintojen suorittamisessa. Ohjel-

man myötä perusopetuksessa otetaan käyttöön uudenlainen, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus. Sillä mahdollistetaan oppilaan tarpeisiin sovellettu oppilaanohjaus arviolta vuosittain 10 000:lle tehostettua oppilaanohjausta tarvitsevalle oppilaalle perusopetuksen 8‒9 vuosiluokalla. Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus on yksilöllistä oppilaanohjausta ja opiskelun tukea, jota oppilaanohjaaja, opettaja ja erityisopettaja voivat tarjota havaitun tarpeen perusteella, esimerkiksi koulunkäynnin motivoinnin, jatko-opintoja urasuunnitelmien lisätuen tai muun arvioidun tarpeen nojalla. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden saaman ohjauksen laatu paranee ja määrä lisääntyy opinto-ohjauksen kehittämisohjelman myötä. Tavoitteena on, että jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle tarjotaan hänen tarvitsemansa ohjaus ja tuki oikea-aikaisesti kaikissa oppimisympäristöissä siten, että keskeyttäminen vähenee ja oppimistulokset paranevat. Kehittämisohjelman avulla vahvistetaan ennen kaikkea eniten tukea ja ohjausta tarvitsevien nuorten, kuten oppimisvaikeuksista kärsivien tai psyykkisesti oireilevien nuorten sekä maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten nuorten saamaa ohjausta. On hienoa, että opinto-ohjausta vahvistetaan kaikilla kouluasteilla. Laadukas opinto-ohjaus tarvitsee tuekseen kuitenkin selkeät normit. Suositukset eivät riitä. Opintoohjausta on vahvistettava siten, että ketju koulutuksesta työelämään toimii katkeamatta. Tehokas ja oikea-aikainen opinto-ohjaus vähentää opintojen keskeyttämistä ja edesauttaa ohjattavien ajallaan valmistumista. Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla korkeintaan 200

ohjattavaa laadukkaan ohjauksen turvaamiseksi perusopetuksessa ja toisella asteella.

Ohjelman myötä perusopetuksessa otetaan käyttöön uudenlainen, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus. On ilahduttavaa seurata, miten korkeakoulujen esitysten pohjalta opetusja kulttuuriministeriö on päättänyt korkeakoulujen lähivuosien lisäaloituspaikkojen suuntaamisesta. Ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 1 723 ja yliopistot yhteensä 4 231 lisäaloituspaikkaa vuosina 2021 ja 2022 alkaviin koulutuksiin. Aiemmin on päätetty, että vuoden 2020 lisäpaikkojen kohdentamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätösten perusteella vuosina 2020–2022 ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään runsaat 3 900 ja yliopistojen aloituspaikkoja runsaat 6 300. Aloituspaikkojen lisäämisellä on

tarkoitus toteuttaa koulutustason nosto ja vastata eri alueiden ja alojen osaajapulaan. Aloituspaikkoja on lisätty korkeakoulutuksen saatavuuden turvaamiseksi kattavasti eri puolella Suomea ja eri koulutusaloilla. Korkeakoulut päättävät, millä valintatavalla paikat täytetään. Elämme nyt monella tapaa hyvin poikkeuksellisia aikoja. Pidäthän huolta itsestäsi. Muistathan, että vähemmän on enemmän. Pysytään terveinä! Yhdessä viemme asioita eteenpäin. Armi Nurmi Suomen opinto-ohjaajat ry puheenjohtaja

-sivusto on uudistunut!

TIETOA TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖISTÄ YMMÄRRETTÄVÄSTI Vinkit • Videot • Lomakkeet • Testit • Esitteet • Peli & kyselyt Lataa & hyödynnä opetusmateriaaleja

tyoelamaan.fi/materiaalit

ä!

Lue lisä

.. .. Paatoimittajan palsta Jukka Eero Vuorinen

Viidakon tähtöset ja sukupuoliroolimallit

ämän vuoden TAT:n Nuorten tulevaisuusraportti piti sisällään runsaasti ajankohtaista asiaa. Raportin tueksi oli tällä kertaa saatu sosiaalipsykologi Antti Seitamaan pohdinnat suomalaisen uravalinnan tilasta. Tämä kiintoisa artikkeli oli otsikoitu nimellä Lukioväylää vai ammatillista kiihdytyskaistaa kohti omaa elämää. Paketti on hieno tiivistelmä siitä, missä Suomessa meidän työmme ydinteemoissa nyt mennään. Mitä seuraavaksi – TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 on ladattavissa verkosta. Ehkä merkittävin uutinen tämän vuoden raportissa oli, miten suomalaisten nuorten koulutusvalinnat ovat kaikista toimenpiteistä ja julistuksista huolimatta vahvasti segregoituneet. Sukupuolittuneisuus koulutusvalinnoissa on jatkuvasti vahvistuva trendi. Tyttöjen suosikkialat ovat terveydenhuolto ja matkailu- ja ravintola-ala, poikien suosikit löytyvät teknologiateollisuudesta ja maanpuolustuksesta. Tytöt ja pojat näyttävät olevan kiinnostuneita lähestulkoon päinvastaisista toimialoista.

"Suomalaisten nuorten koulutusvalinnat ovat kaikista toimenpiteistä ja julistuksista huolimatta vahvasti segregoituneet." Raportti kertoo myös sen, että opintoohjaaja on koulutusvalintaa tekevän yläkouluikäisen tärkein tietolähde. Joku voisi vetää tästä sellaisen johtopäätöksen, että myös suomalaisen opinto-ohjauksen sisältö ja painotukset täytyy myös olla vahvasti sukupuolittunutta. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Jaamme varmasti kaikki tämän huolen ja olen varma siitä,

että muistamme kannustaa niitä nuoria, jotka osaavat ja uskaltavat rikkoa perinteistä kaavaa. Ysiluokka onkin ongelmallinen ajankohta sukupuolittuneiden valintojen näkökulmasta. Tuossa iässä sukupuoli-identeetti ja käsitykset sukupuolirooleista vasta muotoutuvat. Mikä meidän kulttuurissamme sitten ohjaa näihin valintoihin?

Suurin osa oli sellaisia, joista en ollut kuullutkaan koskaan. Amanda näyttää siis olevan oikea tosi-tv-tähti. Enpä ollut hänestäkään kuullut aiemmin. Sukunimi oli tutun oloinen. Hänen unelmamiehensä on Iltalehden (4.5.2020) mukaan yli kaksimetrinen urheilutähti, joka on kunnianhimoinen, hyvännäköinen, itsevarma ja charmikas.

Olen jo pitkään ihmetellyt median ja kulttuurimme infantilisoitumista. Ennen vanhaan lapset leikkivät ja aikuiset tekivät jotain muuta. Nyt asia tuntuu kääntyneen päinvastoin. Leluja kerääviä aikuisia ei enää hämmästellä ja viihdeohjelmien keskeinen sisältö muodostuu yhä enemmän entisajan lapsuudelle tyypillisistä leikeistä. Tämä viihde on tavattaman suosittua, taikka en tiedä, mutta näin ainakin voisi olettaa, kun uusia tuotantokausia pukkaa vuosi vuoden perään. Ketkä näitä viihdeohjelmia sitten seuraavat? Varmaan monet, mutta myös lapset ja nuoret.

Ohjauskeskustelussa on tapanani ollut käydä läpi, mitä nuoret harrastavat. Nykyään vakiovastaus, oli ohjattava sitten tyttö tai poika: ”Käyn salilla.”

Vahvasti sukupuolittuneet roolihahmot

Näissä tositelevisiokilpailuissa kilpailijoilla on yleensä hyvin korostuneet sukupuoliroolit. Hyvänä esimerkkinä on tositelevisiosarja Viidakon tähtöset. Tässä sarjassa aikuiset ihmiset kisailevat hyvin lapsellisten asioiden ympärillä hyvin vakavissaan. Näin heidän hyvin sukupuolittuneista roolihahmoista tuleekin totta. Näissä kilpailuissa menestyneet ovat nykyisin julkkiksia. Katsoin Wikipediasta näitä hahmoja. Viidakon tähtösten viimekertainen voittaja oli Amanda Harkimo. Hän on esiintynyt viidakkokisan lisäksi seuraavissa kisailuohjelmissa Big Brother, Martina ja hengenpelastajat, Ruotsin paratiisihotelli, Hottikset ja Julkkisselviytyjät.

Jukka Eero Vuorinen päätoimittaja Mitä seuraavaksi? TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020. https:// www.tat.fi/julkaisut/tat-nuortentulevaisuusraportti-2020/

Tukea opinto-ohjaajille kesätyön hakemisen teemoihin ja ysiluokkalaisten työnhakuun Oulun ammattikorkeakoulun POTKEhankkeessa kehitetään valmennusta ja materiaaleja ysiluokkalaisten kesätyöhaun tukemiseksi. Ysiluokkalaisten kesätyöt ovat tärkeitä ensimmäisiä kokemuksia työelämästä. Ne aktivoivat nuoria miettimään omaa ammatillista tulevaisuuttaan, ja positiiviset palautteet ja palkka kannustavat osallistumaan työelämään. Kaikkia nuoria ei auteta tai tueta kotona hakemaan kesätöitä ja siksi koulun rooli voi myös olla siinä suhteessa todella tärkeä. POTKE-hankkeessa kehitetään toimintamallia, jossa ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat tuottavat ja vetävät työnhakuvalmennuksia ysiluokkalaisille, yhdessä hankkeen asiantuntijoiden ja opintoohjaajien kanssa. Hankkeessa tuotetaan myös avoimesti jaettavaa, toiminnallista ja osallistavaa tukimateriaalia työnhaun valmentamiseen ysiluokkalaisille. Hankkeen ennakkotiedot kertovat, että työantajat toivovat nuorilta reippautta, oma-aloitteisuutta, ja vuorovaikutustaitoja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hyviä käytöstapoja puhelinkeskusteluissa. Nuoret taas kaipaavat tietoja siitä, mistä kesätyöpaikkoja voi löytää ja miten niitä haetaan. Keväällä tehdyissä pilottivalmennuksissa nuoret kertoivat löytäneensä kesätyöpaikan lähinnä suh-

teilla ja harrastuspiirien kautta. Myös oman osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistamisen aavistellaan olevan tärkeä osa työnhakua, hyvien käytöstapojen ohella. Siksi valmennuksia pyritään kehittämään nuoria työnhakuun innostavaksi ja kannustavaksi myös omia tuttuja suhteita laajemmin. Pilottivalmennuksissa keväällä 2020 tutustuttiin ysiluokkalaisiin ja heidän tarpeisiinsa kohderyhmänä, sekä kokeiltiin muutamia valmennuksellisia harjoituksia. Kokeilussa oli mm. omien ajatusten kirjaamiselle A3- kokoinen pohja, johon kirjattiin omia osaamisia ja vahvuuksia ensin itsenäisesti ja sen jälkeen ryhmissä, positiivista palautetta luokkatovereilta saaden. Pilottiryhmän enemmistö koki harjoituksen hyödylliseksi, ”peukkutestissä” peukku ylöspäin tunnin lopuksi. Hankkeessa on kartoitettu myös kokonaisuutena työnhakuun ja työelämään liittyvät tarpeelliset osaamissisällöt. Seuraavassa vaiheessa suunnitellaan ysiluokkalaisille valmiita valmennuspaketteja ja osallistavaa materiaalia hankkeeseen osallistuvien tradenomiopiskelijoiden kanssa. Valmentavan lähestymistavan tuomia hyötyjä on parhaimmillaan oppilaiden voimaannuttaminen tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja aiempaa osaamis-

taan, sekä omia erityisen mielenkiinnon kohteita ja niihin liittyviä työtehtäviä, sekä etsimään töitä aktiivisesti ja omaaloitteisesti. Toiminnalla luodaan myös uudenlaista, pitkäkestoista yhteistyötä Oulun ammattikorkeakoulun opettajien ja yhteistyökoulujen opinto-ohjaajien välille. Hankkeen aikana ysiluokkien oppilaita voi hoksauttaa seuraamaan POTKE- Potkuatyoelamaan - Instagram- tiliä, ja opinto-ohjaajille avoimet materiaalit ovat saatavilla kokonaisuudessaan hankkeen päättyessä syksyllä 2022. Sanna Oja Kirjoittaja on Vastuullisen liiketoiminnan yliopettaja Oamkissa ja POTKEhankkeessa mukana asiantuntijana POTKE (Peruskoulunsa päättävien opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen) -hankkeessa tuetaan yhdeksäsluokkalaisten työelämävalmiuksien kehittämistä ja kesätöiden hakemista. Hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanketta koordinoi Oulun ammattikorkeakoulu.

OPINTO-OHJAAJAA TARVITAAN

– opinto-ohjaajan rooli ja työnkuva Ohjaamossa Ohjaamo on alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu neuvonta- ja ohjauspalvelu. Ohjaamoja on eri puolilla Suomea noin 70, sekä isoissa kaupungeissa että maaseutualueilla. Palvelu on saanut alkunsa osana nuorisotakuun toimenpiteitä viitisen vuotta sitten, ja sen tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Toimintamalli rakentuu monialaisesti henkilökohtaista ohjausta, tietoa ja tukea tarjoavasta Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Osana tätä yhteistyöverkostoa toimivat oppilaitokset ja oppilaitoksissa työskentelevät opintoohjaajat. Tässä kirjoituksessa kuvataan opintoohjaajien roolia ja työnkuvaa Ohjaamossa heidän itsensä sanoittamana.

Ohjaamot Suomessa

Ohjaamot tukevat nuoria elämän erilaisissa siirtymissä ja muutostilanteissa. Keskeisimpänä tavoitteena on edistää nuoren kiinnittymistä työelämään tai koulutukseen. Lisäksi Ohjaamoissa on tarjolla monenlaista elämänhallintaan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen liittyvää tukea, kuten asumis- ja terveyspalveluita ja erilaista vertaisryhmätoimintaa.

Opinto-ohjaaja voi katsoa asiakasprosessia hieman eri vinkkelistä ja tuoda siihen erilaista ja kokonaisvaltaista näkökulmaa. Ohjaamot ovat työyhteisöjä, joissa eri alojen ammattilaiset kohtaavat. Niissä on saatavilla vähintään TE-asiantuntijoiden, nuorisopalveluiden sekä opetusja sosiaalitoimen ammattilaisten palveluja. Suurin osa palveluista tuotetaan

joko paikan päällä päivystämällä tai toimimalla Ohjaamo-verkostossa. Opinto-ohjaajien palveluita oli saatavilla viikottain noin kolmanneksessa Ohjaamoista vuonna 2019. Samana vuonna tyystin ilman opinto-ohjauksen palveluita toimi 12 % Ohjaamoista. (https:// kohtaamo.info/tutkimus)

Opinto-ohjaajan rooli ja työnkuva Ohjaamossa

Ohjaamoissa tarvitaan opinto-ohjaajien osaamista koulutusneuvonnassa ja uraohjauksessa sekä ohjattavan urasuunnittelutaitojen kehittymisen tukemisessa. Opinto-ohjaaja täydentää koulutuskentän tuntemuksellaan ja verkostoillaan Ohjaamon palvelupalettia ja tuo omalta osaltaan tärkeää ohjauksellista työotetta Ohjaamoon. Opinto-ohjaajalla on taustallaan ohjauksen koulutusta, jota ei välttämättä aivan sellaisenaan löydy kaikilta Ohjaamon toimijoilta. Opinto-ohjaaja voi katsoa asiakasprosessia hieman eri vinkkelistä ja tuoda siihen erilaista ja kokonaisvaltaista näkökulmaa.

Oppilaitoksissa voi olla kuitenkin vaikeaa irrottaa opinto-ohjaajajien työpanosta Ohjaamojen käyttöön. Lisäksi voi olla oppilaitoksia, joissa ei tunneta vielä riittävästi Ohjaamo-toimintaa ja sen oppilaitoksille tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia. Tähän juttuun on haastateltu kolmea opinto-ohjaajaa, jotka toimivat eri puolilla Suomea ja ohjaavat oman työnsä ohella Ohjaamossa asioivia nuoria. Haastattelut on tehty osana URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa -projektia. URAA! -projekti on yksi Ohjaamo-toiminnan kehittämisen tukiprojekteista, ja sitä ovat toteuttaneet Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen ammatilliset opettajakorkeakoulut.

Opinto-ohjaajan osaamista tarvitaan

Ohjaamossa asioi paljon nuoria, jotka tuskailevat itselleen epäsopivien koulutusvalintojen tai väärän koulutusasteen kanssa tai miettivät alan vaihtoa. Monilla nuorilla tulevaisuuden suunta on

vielä hämärän peitossa. Takana voi olla useita koulutusstartteja tai meneillään on lukion jälkeinen välivuosi tai -vuodet tai korkeakouluopinnot lopettanut/ lopettamassa oleva nuori kaipaa vahvistusta ja uusia näkymiä. Usein esiintyviä tapauksia ovat työnhakijat, joiden ammatillinen koulutus on jäänyt kesken, esimerkiksi äitiysloman vuoksi. Ohjaamossa käy myös maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka haluavat esimerkiksi kohentaa suomen kielen taitoaan tai opiskella. Myös hakeutumisasiat pohdituttavat: Ei tiedetä, miten johonkin koulutukseen haetaan tai miten jatkuva haku amikseen toimii tai miten avoimen amkin tai yliopiston opinnoilla voi edistää opiskelemaan pääsyä tai miten yleensä parantaa mahdollisuuksiaan saada opiskelupaikka korkeakoulusta. Opinto-ohjaajan ohjauksessa lukion käynyt nuori voi havahtua 2. asteen ammatillisen koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tai tietyn spesifisen kiinnostuksen omaava nuori haluaa tietää, miten käytännössä pääsisi opiskelemaan juuri tiettyä alaa, esimerkiksi tähtitiedettä, animaation tekoa, rekkakuskiksi, lastenhoitajaksi... On myös asiakkaita, joita ei kiinnosta mikään opiskelu tai joiden taustasta opinto-ohjaaja tunnistaa asioita, joita pitää hoitaa ennen opintoja yhdessä Ohjaamon muiden toimijoiden kanssa, kuten asunto-, tuki- ja terveysasiat.

Opinto-ohjaajana moniammatillisessa työyhteisössä

Ohjaamossa palvelut tuotetaan monialaisesti ja -ammatillisesti niin, että esimerkiksi opinto-ohjaaja tekee yhteistä asiakastyötä hyvin monen eri toimijan, kuten TE-asiantuntijoiden, ammatinvalintapsykologin, etsivän nuorisotyön, koulutuskuntayhtymän, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, sosiaalityön, sairaalakoulun ja kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa. Käytännössä yhteinen asiakastyö toteutuu niin, että joku Ohjaamon työntekijöistä ottaa asiakkaan vastaan ja kartoittaa nuoren tilannetta pintapuolisesti. Tämän perusteella voi jo pyytää jotain toista työntekijää mukaansa, jolloin nuoren tilannetta lähdetään kartoittamaan yhdessä tarkemmin. Yhteistyötä

asiakkaiden asioiden hoitamiseksi tehdään myös päivystysaikojen ulkopuolella siten, että konsultoidaan toisia toimijoita puhelimitse. Yhteydenotto voi tulla myös asiakkaan verkostosta, tai päinvastoin. Asiakkaalle saadaan yleensä melko piankin järjestymään tapaamisaika, jossa asia otetaan yhteisesti esille ja mietitään jatkotoimet ja vastuut asian hoitamiseksi.

Ohjaamot ovat aitoja monipalvelupaikkoja. Ohjaamossa työskenteleminen laajentaa ammattitaitoa ja selkeyttää Ohjaamossa työskenteleville eri verkostotoimijoiden työnkuvia. Monialaisesti tehtävä yhteinen työ on sekä voimavara että haaste. Haastavuutta tuo työvoimahallinnon tai koulutuksen järjestäjien hallinto ja byrokratia ja haettavina olevien koulutuspaikkojen määrä. Haastavaa on myös yhteisen ajan löytäminen asiakkaan asioiden edistämiseen, koska kaikki asiantuntijat eivät ole Ohjaamossa paikalla yhtä aikaa. Tiedonsiirtoon asiakkaan asioissa ei ole yhteistä alustaa, joten se on välillä hankalaa. Toimivaa on, että asiakasprosessia viedään yhdessä eteenpäin. Verkostokumppanin kautta opinto-ohjaajalle Ohjaamoon ohjautuva asiakas on tavallisesti jo ohjausprosessissa sellaisessa vaiheessa, että koulutusasioiden eteen-

päin vieminen on ”helppoa” eli monta asiaa on jo mietitty valmiiksi. TE-toimiston asiantuntijan kanssa on mahdollista samalla kertaa selvittää useita eri asioita asiakkaan koulutuskuvioiden osalta, mikä nopeuttaa työskentelyä. Ohjaamot ovat aitoja monipalvelupaikkoja. Ohjaamossa työskenteleminen laajentaa ammattitaitoa ja selkeyttää Ohjaamossa työskenteleville eri verkostotoimijoiden työnkuvia. Asiakkaiden ohjaaminen oikea-aikaisesti oikeisiin palveluihin helpottuu, kun tuntee paremmin eri toimijoiden työntekemisen taustaa, lakisääteistä perustaa, toimintatapoja ja henkilökohtaista työskentelytyyliä. Ohjaamossa pääsee tekemään töitä oman ”hiekkalaatikkonsa” ulkopuolelle, jolloin näkökulmat asioihin laajenevat ja ymmärrys paitsi asiakkaasta myös yhteystyökumppaneiden toiminnasta lisääntyy.

Opinto-ohjaaja kaksoisroolissa

Ohjaamossa opinto-ohjaajana voi ohjata asiakkaita ”vapaammin” eli ei tarvitse pitäytyä tiukasti opinto-ohjaajan roolissa, ja asiakaskunta on hyvin monenlaista. Työ painottuu ennen oppilaitokseen tuloa tehtävään ohjaukseen eli koulutusvalintoihin ja uraohjaukseen, ei niinkään opintojen aikaiseen ohjaukseen. Työ on oppilaitoksiin verrattuna enemmän moniammatillista tiimi- ja verkostotyötä, joten verkoston ja sen palveluiden tuntemus on Ohjaamo-työssä ensiarvoisen tärkeää. Ohjaamossa on mahdollisuus

oppia joka päivä jotain uutta osana moniammatillista osaajatiimiä. Oppilaitoksessa työaikaa kuluu myös paljon muuhun kuin ohjaukseen, kuten sihteerimäiseen rekisterien ylläpitonaputteluun. Niinpä Ohjaamossa opintoohjaajalla on oikeasti aikaa kuunnella ja kohdata asiakas. Ohjaamojen käytössä oleva opinto-ohjaaja-resurssi vaihtelee todella paljon. Haastateltavien työajasta kuluu Ohjaamossa 15–80 %. Ohjaamoissa toivotaan, että koulutusneuvontaa olisi tarjolla joka päivä. Lisäksi opinto-ohjaajajin kokemus on, että resurssi ei riitä Ohjaamon kehitystyöhön osallistumiseen. Opinto-ohjaajan ohjausosaamista vaativat asiakastilanteet ovat sekä kertaluontoisia että myös pidempikestoista ohjausprosessia vaativia. Usein opinto-ohjaaja toimii Ohjaamossa toisten työntekijöiden työparina, esimerkiksi etsivän nuorisotyön työntekijä, sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja tulee asiakkaansa kanssa keskustelemaan erilaisista opintovaihtoehdoista. Tällöin ohjattavan ohjausprosessi on pidempikestoinen, mutta opinto-ohjaajan rooli voi olla myös yhden tai kahden kerran mittainen lyhyempi prosessi. Ohjaamon tarkoitus ei ole jäädä pitkäaikaiseksi rinnallekulkijaksi, vaan ohjata asiakas eteenpäin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin ja palveluihin. Oppilaitosten on tärkeää olla mukana Ohjaamo-verkostossa. Ohjaamossa työskenteleminen antaa uudenlaista näkökulmaa siihen, mitä oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuu nuoren elämässä. Ohjaamossa tavoitetaan myös niitä nuoria, joita ei muiden kanavien kautta saada ohjattua koulutuksen pariin. Ohjaamossa tapahtuvan opinto-ohjaajajien ohjauksen avulla voidaan kohdentaa nuoren koulutushakuja paremmin, karsia hakuammuntaa sekä tukea esim. keskeytyneiden opintojen loppuun saat-

tamista. Ennen opintoja tehtävä oikeanlainen ohjaus vähentää riskiä opintojen keskeyttämiseen. Opintojen päättymisvaiheen ohjaukseen Ohjaamo tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, jos valmistuvan opiskelijan jatkopolku ei ole opintojen aikana vielä selvinnyt. Ohjaamosta tapahtuu suoraa asiakasohjausta oppilaitoksille. Lisäksi jo koulutuksessa olevat asiakkaat saavat tukea ja ohjausta opintojensa aikana.

Opinto-ohjaajajien ajatuksia Ohjaamon palveluiden kehittämiseksi

Ohjaamon opinto-ohjaaja-resurssia tulisi lisätä niin, että opinto-ohjaaja olisi Ohjaamossa joka päivä myös päivystysajan ulkopuolella. Asiakkaat ovat kokeneet tarpeellisena, että jostain paikasta saa tietoa koulutusasioissa, riippumatta siitä, millaista koulutusta miettii itselleen. Ohjaamossa opinto-ohjaaja on helposti saatavilla myös niille nuorille, jotka eivät ole tällä hetkellä koulutuksessa ja ovat näin ollen koulumaailman opinto-ohjaajan palveluiden ulkopuolella. Myös muut Ohjaamo-toimijat pitävät tärkeänä saatavilla olevaa opintoohjaajan osaamista.

Oppilaitosten on tärkeää olla mukana Ohjaamo-verkostossa. Ohjaamossa tulisi olla Kelan palvelut edes joinakin päivinä viikosta face to face -palveluna, lisää terveydenhoidon palveluja, esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan aikoja. Digipalveluita tulee kehittää, ja chat ja sähköinen ajanvarausjärjestelmä palvelisivat niin asiakkaita kuin verkostoakin. Ohjaamoon pitäisi saada vihdoin myös yhteinen ohjausalusta, jossa voisi yksinkertaisesti ja helposti vaihtaa asiakkaan ohjaukseen liittyvää tietoa, asiakkaan luvalla tietenkin, eri toimijoiden kesken.

Opinto-ohjaajan tulisi olla kiinteä osa Ohjaamon jatkuvasti kehittyvää yhteisöä. Tällöin Ohjaamossa voitaisiin järjestää mm. ryhmäohjausta samanlaisissa tilanteissa oleville nuorille, esimerkiksi lukion välivuosilaiset yms. Ohjaamon olisi oltava jatkossakin keihäänkärkenä uusien mallien kokeilussa ja käyttöönotossa sekä verkoston aktivoinnissa ja koordinoinnissa. ”Ohjaamossa on ollut ilo työskennellä ihan jokainen päivä”, kertovat haastateltavamme. Kiitos haastattelusta Riitta, Katja ja Sami-Pekka. Kirjoittaja Anne Leppänen, ohjauksen lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Toimii kouluttajana ja valmentaja kahdessa Ohjaamo-toiminnan tukiprojektissa: URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa. Projektia toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) 2018–2020. https://kohtaamo.info/uraa TESSU2 – Aitoon monialaiseen yhteistyö- ja ohjausosaamiseen Ohjaamoissa. Projektia toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Åbo Akademi (ÅA) 2019 – 2021. https://kohtaamo.info/ tessu Lähde Kohtaamo-hanke. Keski-Suomen ELY-keskus. https://kohtaamo.info/ tutkimus. Viitattu 19.8.2020.

Kiina tulee Turkuun

iinan kielen opiskelumahdollisuudet laajenevat Suomessa, kun Turun yliopisto aloittaa kiinan kielen oppiaineen opetuksen suunnitelmien mukaan syksyllä 2021. Tähän asti kiinan kielen opetusvastuu on ollut ainoastaan Helsingin yliopistolla. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kiinan kielen opintosuunnitelma painottuu kieliasiantuntijuuteen, kielelliseen viestintään ja kiinalaisen yhteiskunnan tuntemukseen. Turun kiinan kielen pääaine tarjoaa monipuolisia kielelliseen viestintään ja työelämän vuorovaikutustaitoihin painottuvia opintoja, joiden kautta opiskelija perehtyy kiinan kielen ohella myös kiinalaiseen yhteiskuntaan ja sen ilmiöihin, kulttuuriin ja kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen. Kiinan oppiaineesta valmistuvat kiinan kielisen viestinnän asiantuntijat voivat sijoittua työelämässä julkishallinnon, erilaisten järjestöjen, liike-elämän tai viestinnän tehtäviin. Toimivia aineyhdistelmä sivuaineita voivat olla eri ihmistieteet, yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, yrittäjyysopinnot, tai vaikkapa kieliteknologia.

viestinnän, politiikan ja valtion instituutioiden toiminnan tunteminen ei ole ainoastaan etu työmarkkinoilla, vaan asiantuntijuutta tarvitaan edesauttamaan myös Suomen kansallisia intressejä. Ilman kielellistä osaamista altistumme helposti tarpeettomille riskeille ollessamme riippuvaisia englannin kielisestä uutisoinnista, jolloin oma käsityksemme Kiinasta perustuu ennen kaikkea anglosaksisen maailman tulkinnalle. Kuten koronakevät ja Kiinan valtion viimeaikaiset toimet ovat osoittaneet, kiinalaisen yhteiskunnan tuntemukselle ja kiinan kielen asiantuntijuudelle on selkeä tarve myös Suomessa. Turun uusien kiinan opintojen myötä yhä useammalle tarjoutuu mahdollisuus perehtyä kiinalaiseen yhteiskuntaan ja saavuttaa sujuva kiinan kielen kielitaito, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia nykypäivän työelämässä. Uusi kiinan pääaine luo myös tilaisuuden laajentaa kiinan kielen oppimisen ja opettamisen tutkimusta ja kehittää ainetta valtakunnallisesti.

Kiina-asiantuntijuus yhdistetään usein kansainväliseen kauppaan ja suomalaisyritysten mahdollisuuksiin Kiinan kuluttajamarkkinoilla. Tästä huolimatta Kiinan tuntemusta ja etenkin kiinan kielen kielitaitoa harvoin hyödynnetään tehokkaasti ja järjestelmällisesti suomalaisessa yritysmaailmassa. Kiinalaisten kanssa pärjää englannilla, mutta englannin sujuvasta osaamisesta ei ole juuri hyötyä, jos ei tunne kiinalaista yhteiskuntaa ja sen toimintamalleja tai kiinalaisille tyypillistä viestintätapaa. Tästä syystä ovet Kiinaan avautuvat lopulta hyvin pienelle joukolle yrityksiä. Kiina on kuitenkin muutakin kuin valtava kulutusmarkkina. Kiina on suurvalta, joka aktiivisesti ajaa omia intressejään monella kansainvälisellä areenalla ja siksi kiinan kielisen

Afrikan auringon alla – Anniinan opiskelua globaalissa maailmassa

un Anniina Ahlholm (29) aloitti yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelut syyskuun alussa 2017, ei hän vielä tiennyt, että opinnot vievät hänet Afrikkaan asti. Ja, että koronapandemia tuo nopeasti takaisin. Opintomatkalla kirkastui myös sen tärkeys, että ympärillä on luotettavia ihmisiä, jotka kysyvät ”Miten jaksat?” tai ”Miten voit?”. ”Kansainvälisyys on kiinnostanut minua nuoruudesta saakka ja minulla on ollut haave, että pääsisin tekemään töitä jossain kehittyvässä maassa. Ammattikorkeakouluissa on hyvät kansainvälisen oppimisen mahdollisuudet, erityi-

Ohjaajan rooli on tärkeä, erityisesti kriisitilanteessa. ”Harjoitteluni ohjaajan Tanja Sowen (oik) kanssa kävimme paljon ajatusten vaihtoa ja tunteiden jakamista, kun selvisi, että pandemian takia en pääse palaamaan Suomeen suunnitellusti”, pohtii Anniina Ahlholm ja kiittää Tanjaa ja hänen perhettään avusta. ”Lopuksi myös ulkoministeriö kiitti meitä, sillä UM:n pyynnöstä keräsimme Tanjan kanssa ripeästi suomalaisten yhteystietoja kotiuttamislentoja varten.” Kuvaaja: Minna Törmä.

sesti ErasmusPlus-toiminnan kautta. Jotenkin kuitenkin itseäni kiehtoi eniten tarinat Afrikasta ja Gambiasta, jossa oli ollut Humakista harjoittelija aikaisemminkin”, kertoo Anniina, joka on aikaisemmalta ammatiltaan päihde- ja mielenterveystyöhön erikoistunut lähihoitaja. Hän työskenteli psykiatrian kentällä seitsemän vuotta ennen yhteisöpedagogi-opintoja.

Harjoittelut onnistuivat

”Tein kaksi harjoittelua Mahmudan Tulevaisuus ry:lle, joka on pieni humanitaarista työtä tekevä järjestö. Harjoittelun suoritin Gambiassa, Länsi-Afrikassa, Mahmudan kylässä ja esikoulu Nursery School Ihanissa. Tavoitteenani oli oppia järjestötyöstä, lasten ohjauksista, kehittyvän maan yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tietysti halusin oppia myös eri heimokieliä ja vahvistaa englannin taitoani. Tämäkin onnistui, sillä Gambian virallinen kieli on englanti. Entinen siirtomaaisäntä jätti jälkeensä muun muassa kielen”, kertoo Anniina.

Opintomatkalla kirkastui myös sen tärkeys, että ympärillä on luotettavia ihmisiä, jotka kysyvät ”Miten jaksat?” tai ”Miten voit?” Koulutuksella mahdollisuus muutokseen

Koulun perustaminen Mahmudan kylään syksyllä 2018 ja esikoulutoiminnan ylläpitäminen ovat järjestön tärkeintä toimintaa. Kaikkiaan oppilaita on yli 170 ja kolmen opettajan voimin he käyvät koulua joko aamu- tai iltapäiväryhmässä. ”Luokkakoot ovat isoja, yli 30 oppilasta per luokka. Siksi on tärkeää,

Yläkouluaikaiset haaveet toteutuivat kun ensiksi Suvi Moisio (oik) ja myöhemmin Anniina Ahlholm (vas) pääsivät tekemään vapaaehtoistyötä Afrikkaan osana yhteisöpedagogi (AMK) -opintojaan. Ohjaajana heillä toimi Humakin lehtori Maarit Honkonen-Seppälä (kes). Kuva lokakuulta 2019, jolloin Suvi perehdytti Anniinaa supisuomalaisessa maaseutumiljöössä Laukaan Leppävedellä. Kuvaaja: Säde Leppälä

että lapset pääsevät tekemään ja oppimaan asioita myös pienemmissä ryhmissä ja saavat aikuisen huomiota”, jatkaa Anniina. ”Harjoitteluni viimeisillä viikoilla tuli tieto, että suomalaisten on palattava takaisin Suomeen. Myös Gambiassa oli tullut ensimmäinen koronatapaus ja viranomaiset sulkivat kaikki koulut ja hetken päästä myös ilmatilan.”

Koulut kiinni ja paluulentojen etsintää

”Loppuaika meni oikeastaan vain järjestellessä kotiin paluuta. Varaamani paluulennot peruttiin, kahteen kertaan.

Olimme Suomen ulkoministeriöön tiiviisti yhteydessä Gambiasta sähköpostitse ja Suomesta puhelimitse. Useat EU-maat tekivät omien kansalaistensa kotiutumislentoja, mutta meille sanottiin, että etsikää vielä kaupallisia lentoja”, kertoo Anniina tilanteestaan. Lentoja löytyikin Suomeen esimerkiksi Nigerian ja Etiopian kautta. ”En uskaltanut lähteä, sillä lähtökohtaisesti suunta oli väärä ja saimme tietoa, että joka puolella maailmaa koronan takia tulee muutoksia ja ilmatilojen ja lentokenttien sulkuja.”

Ulkoministeriön avustamista

Gambiassa oli Anniinan harjoitteluohjaaja Tanja Sowen laskelmien mukaan jumissa myös noin kolmekymmentä muuta suomalaista. ”Opettajani kirjoitti

ulkoministeri Pekka Haavistolle ja hänen avustajilleen, että nyt tarvittaisiin apua. Koululta oltiin myös puhelimitse yhteydessä UM:n johtaviin virkamiehiin ja siitä asiat lähtivät rullaamaan”, kertoo Anniina hektisistä hetkistä. ”Saimme tehtäväksi kirjata niiden suomalaisten yhteystiedot, jotka halusivat palata Suomeen ja lähetimme ne UM:n. Päivitimme UM:n pyynnöstä listoja mahdollisten riski- ja sairaustilanteiden osalta”, tiivistää Anniina urakointiaan ja kiittää kaikesta harjoitteluohjaajaansa Tanjaa ja hänen perhettään sekä läheisiään Gambiassa.

Ohjaussuhde muuttui

Kahden päivän päästä osa suomalaisista pääsikin alun perin belgialaisille tarkoitetulle evakuointilennolle Brysseliin”,

Syksyllä 2017 aloittanut yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Anniina Ahlholm toimi kaksi kertaa järjestöharjoittelussa pienessä Mahmudan Tulevaisuus ry -nimisessä järjestössä, tehden järjestön viestintää ja markkinointia sekä ryhmäohjauksia järjestön esikoulussa Nursery School Ihanissa Gambiassa. Kuvassa koulun eskarilaiset uusissa kummien ostamissa koulupuvuissa.

Länsi-Gambiassa sijaitsevan noin 2000 asukkaan Mahmudan kylän ylpeys on esikoulu Nursery School Ihanat. Koulun toiminta alkoi syyskuussa 2018. Alun perin oli tavoitteena ottaa 40 lasta, mutta koulutuksen tarve oli niin suuri, että juuri ennen koronaa koulussa oli kirjoilla 170 lasta. Kolmen opettajan avulla lapset käyvät koulua kahdessa vuorossa.

kertoo onnellinen Anniina, joka pohtii ohjaussuhteen muuttumista niin Gambiassa kuin Suomeenkin. ”Ennen koronatilannetta harjoitteluohjaaja-Tanjan ja ohjaavan opettajan Maaritin kanssa käydyt keskustelut olivat työtehtävien jakamista, kuulumisten vaihtoa ja fiilisten jakoa. Kun kävi ilmi, etten pääsekään suunnitellusti kotiin, oli ohjaavalla opettajalla suuri tuki. Hänellä oli järki päässä, hän lupasi auttaa kaikessa ja auttoikin. Hän soitti muun muassa ulkoministeriöön useita kertoja. Sen lisäksi hän käytti paljon suhteitaan ja verkostojaan, rauhoitteli ja piti ajan tasalla. Eli tuki ja ohjaus muuttui konkreettiseksi auttamiseksi”, pohtii Anniina, joka valmistui keväällä yhteisöpedagogiksi (AMK). Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä Kuvat: Anniina Ahlholm, ellei toisin mainita. Osana nuoriso- ja järjestötyön opintojaan Anniina Ahlholm teki kaksi harjoittelua Gambiassa Mahmudan Tulevaisuus ry -nimisessä järjestössä. Honkonen-Seppälä on Humakin lehtori Jyväskylästä. Haastattelu tehtiin sähköpostitse ja WhatsApppuheluin.

Koulut menivät Gambiassa kiinni päivän varoajalla. ”Valitettavasti en ehtinyt hyvästelemään oppilaita ja opettajia. Luulen, että lapset ovat ihmeissään kaikesta tapahtuneesta, sillä en tiedä kuinka heidän kanssaan asiaa on käsitelty”, pohtii Anniina Ahlholm ympärillään esikoululaisia. Kuvaaja: Tanja Sowe

Mahmudan Tulevaisuus ry:n esikoulun Nursery School Ihanien opettajat Kumba Njie (vas), Modoy Touray sekä Tairu Seaka tutustumassa suomalaiseen sanomalehteen, jossa juttua koulusta. Koronavirus levisi myös kaksimiljoonaiseen Gambiaan. Maan terveydenhuolto on lapsenkengissä ja esimerkiksi hengityskonekapasiteetti on viidelle hengelle.

Euroguidance viestii

Euroguidance Ohjausalan ammattilaisten tukena

a ott vu

Suomessa

nd i 25 år nla Fi

Jo 25 vuotta Euroguidance-toimintaa Suomessa

199

5 – 2020

Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, ja samana vuonna Suomi liittyi eurooppalaisen koulutustiedotuksen ja neuvonnan verkostoon. 2000-luvun alussa verkosto sai nimekseen Euroguidance.

Alusta asti Euroguidance-keskusten tehtävänä on ollut edistää ohjausalan kansainvälistä yhteistyötä Euroopassa sekä tukea ohjauksen ammattilaisia opetusja työhallinnossa kansainvälisen liikkuvuuden asioissa. Ohjaustyö on kansainvälistynyt nopeasti. Ihmisten moninaisuus on lisääntynyt ja samalla se, millaista ohjauksellista tukea he tarvitsevat. Se on synnyttänyt ohjauksen ammattilaisille uusia osaamistarpeita. Monikulttuurinen ohjaustyö on ollut Euroguidance-toiminnassa mukana 1990-luvun lopulta lähtien. Euroguidance-verkosto ja Suomi sen osana katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen, vaikka koko maailma on myllerryksessä 2020-luvun alussa. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan kuitenkin tulevina aikoina ja ohjausalan ammattilaiset tarvitsevat jatkossakin tietoa, työvälineitä ja täydennyskoulutusta kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusasioissa. Lue lisää Euroguidance-toiminnasta vuosien varrelta: oph.fi/fi/uutiset/2020/jo-25-vuotta-euroguidance-toimintaa-suomessa

Ohjaa kansainvälisyyteen – uusia työvälineitä työsi tueksi Euroguidance on tuottanut uusia materiaaleja ja työvälineitä kansainvälisyydestä tieto-, neuvonta- ja ohjausalan ammatti-

Kuva: Anni Koponen

laisten työn tueksi. Niillä voit inspiroida ja rohkaista, esitellä kansainvälistymisen eri vaihtoehtoja ja kertoa kansainvälisen osaamisen merkityksestä. Oppitunti- ja ryhmäohjausmateriaali on tehty eri kohderyhmille: peruskoulun viimeisillä luokilla oleville, lukiolaisille sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville. Lisäksi olemme tuottaneet uusia tehtäviä yksilöohjaukseen. Uuteen materiaaliin kuuluvat myös Polku maailmalle -ohjauskortit ja Kymmenen askelta kansainvälisyyden edistämiseen -opas. Polku maailmalle -kortteja voit käyttää monipuolisesti ohjaus- ja vuorovaikutustyössä. Kortteja voit tilata Euroguidance-tiimiltä osoitteesta euroguidance@oph.fi. Kymmenen askelta kansainvälisyyden edistämiseen on opas nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä toimiville. Käymällä askeleet läpi löydät keinoja edistää nuorten kansainvälistymistä. Tutustu uusiin materiaaleihin Euroguidancen verkkosivuilla: oph.fi/fi/kehittaminen/tyovalineita-ohjaukseen

Seuraa meitä somessa Euroguidance Suomi

MAAILMALLE.NET Maailmalle.netistä löydät tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla. Ajankohtaista tietoa saat somekanavistamme.

EuroguidanceFI

Mikä estää nuoria valitsemasta sukupuolelleen epätyypillistä alaa? Koulutuksen ja työelämän segregaatio sukupuolen mukaan on Suomessa huomattavaa. Miten me ohjaajina ja opettajina voisimme vaikuttaa asiaan? Sinä Osaat! -hanke haluaa kerätä ja jakaa hyviä käytänteitä ja ideoita sukupuolen mukaisen segregaation vähentämiseen.

Sukupuolen mukainen segregaatio

Sukupuolen mukainen segregaatio tarkoittaa koulutuksen ja työmarkkinoiden kahtiajakoa miesten ja naisten aloihin. Horisontaalinen segregaatio viittaa työntekijöiden määrään eri aloilla (esim. nais-/miestyöntekijöiden lukumäärä SOTE-alan tehtävissä). Vertikaalinen segregaatio viittaa siihen, kuinka sukupuolet ovat edustettuina johtotehtävissä (esim. nais-/miesjohtajien määrä SOTE-alalla). Koulutuksessa tytöt ja pojat valitsevat eri koulutusaloja ja segregaatio on meillä erittäin jyrkkää. On helppo löytää käytännön esimerkkejä koulutuksen segregaatiosta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 toisen asteen terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoista lähes 84 prosenttia oli naisia, kun taas ICT- alan opiskelijoista 89 prosenttia oli miehiä. Ammattikorkeakouluissa vuonna 2019 naisten osuus oli suurin terveys- ja hyvinvointialoilla (84 %), sen jälkeen tulivat luonnontieteet (76%) ja yhteiskunnalliset alat (72%). Vastaavasti tekniikan alojen opiskeli-

Energiatekniikan insinööri kirjoittaa raporttia. Kuva: Sinä osaat -hanke

joista 82% ja ICT-alan opiskelijoista 80% oli miehiä. Viime vuonna yliopistojen uusista opiskelijoista naisia oli eri aloilla seuraavasti: tekniset alat 31%, ICT-ala 28%, kasvatusalat 86% sekä terveys- ja hyvinvointialat 72%.

Sekä peruskoulujen että lukioiden TET-jaksot ovat tärkeä kohta, jossa on mahdollista tutustua eri aloihin ilman sukupuolen mukaista ohjausta ja ennakko-odotuksia. On syytä kuitenkin huomauttaa, että erot sekä terveys- ja hyvinvointialojen että teknisten alojen sisällä ovat suuria. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa kone- ja sähkötekniikan sekä tietojenkäsittelyn opiskelijat ovat lähes pelkästään miehiä, kun taas kemian ja ympäristön opinnot maistuvat myös naisille. Myös suomalaisille työmarkkinoille on tyypillistä ammattialojen jakautuminen. Naiset ovat alkaneet kouluttautua

perinteisesti miesvaltaisille aloille, esimerkiksi ICT- ja tekniikan aloille, mutta siirtyminen on liian pientä ja hidasta. Sen sijaan miehet eivät ole merkittävässä määrin siirtyneet naisenemmistöisille aloille.

Mitä väliä tällä sitten on?

Me emme kaikki käytä tuotteita ja palveluita samalla tavalla. Keski-ikäinen miesinsinööri todennäköisesti käyttää tuotetta, vaikkapa kännykkää, eri tavalla kuin nuori nainen. Tämä erilaisuus tulisi huomioida jo tuotetta tai palvelua suunniteltaessa. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun suunnittelussa on mukana mahdollisimman monenlaisia henkilöitä. Moninaisuus myös tutkitusti lisää innovaatiota.

Koulujen ja oppilaitosten rooli

Oppilaitoksilla on merkittävä rooli ja vastuu oppilaiden työelämään tutustuttamisessa. Tehtävä on kuitenkin haasteellinen työelämän nopean muutoksen ja oppilaitosten rajallisten resurssien vuoksi. Haasteeseen onkin vastattava luomalla uusia tapoja ja käytänteitä.

Parhaat tulokset saadaan yhdessä muiden oppilaitosten, vanhempien ja työnantajien kanssa. Lukioiden TET on tervetullut uudistus. Sekä peruskoulujen että lukioiden TET-jaksot ovat tärkeä kohta, jossa on mahdollista tutustua eri aloihin ilman sukupuolen mukaista ohjausta ja ennakko-odotuksia.

maankin hyviä ideoita, miten koulussa voidaan lisätä eri alojen ja ammattien tuntemusta muun opetuksen ’sivutuotteena’ tai vaikka ihan varsinaisena ydinasianakin. Haluamme kerätä ja jakaa näitä ideoita Sinä Osaat! -hankkeessa. Toisaalta, jos sinulla on aiheeseen liittyen asioita, joista toivot lisätietoa, voit kertoa toiveistasi hankkeelle.

Myös oppimateriaaleihin on syytä kiinnittää entistä tarkempaa huomiota, jotta niissä olevat stereotypiat saadaan purettua – tämänkin voi tehdä yhdessä oppilaiden kanssa – ja vaikka paljon hyvää on jo tehty oppilaitosten markkinointimateriaalien kanssa, tehtävää vielä on.

Voit käydä kirjoittamassa ideasi ja toiveesi lisätietoista oheisen QR-koodin tai verkko-osoitteen kautta avautuvaan kyselyyn. Voit vastata useammankin kerran. Jaamme ideat Sinä osat! -hankkeen sivuilla kaikkien käytettäväksi.

Ennakkoluulot ja tietämättömyys

Educa20-messuilla kävijöiltä kysyttiin, mikä estää nuoria valitsemasta sukupuolelleen epätyypillistä alaa. Vastauksia saatiin 206 kappaletta. Tulos ei ollut mitenkään yllättävä. Eniten ääniä saivat ennakkoluulot ja tietämättömyys. Kärkisijoille nousivat myös mallien puute, ennakkoasenne, sukupuoliroolit ja roolimallit. Myös vanhemmat, kaverit ja sosiaalinen paine vaikuttavat nuorten valintoihin. Epävarmuus ja rohkeuden puute estävät nuorta tekemästä oletuksista poikkeavia valintoja. Jos valinta tehdään ennestään tutuista aloista, pitäisi nuorten saada tutustua mahdollisimman moneen alaan jo koulussa. Jos omia mielenkiinnon kohteita pääsee vertailemaan eri alojen työtehtäviin, voi opiskelupaikan valinta osua kohteeseen, joita ei muuten olisi tullut ajatelleeksi.

Opinto-ohjaajat ja opettajat aitiopaikalla

Millaisilla keinoilla koulu voisi lisätä nuorten tietämystä eri aloista ja ammateista. Yksi tehokkaimmista ja varmasti myös mielekkäimmistä keinoista onkin tehdä se ilmiöpohjaisesti yhdessä eri oppiaineiden kanssa. Moni opettaja ja ohjaaja jo tekeekin tässä asiassa hyvää työtä. Yhteiskunta muuttuu, digitalisaatio vyöryy eri aloille. Tulevaisuuden ammatit eivät ole enää samoja kuin tämän päivän ammatit. Voisiko tällaisten asioiden ymmärtäminen vaikuttaa tyttöjen ja poikien valintoihin opiskelupaikkojen suhteen? Sinä Osaat! – hankkeen oppi-

Kyselyyn vastaaminen Mies kätilönä on harvinaisuus Suomessa. Kuva: Jonathan Borda | Unsplash

materiaaleissa valotetaan, mitä tulevaisuuden ammatit voivat olla.

Kyselyyn voit vastata 18.9.-25.10.2020 välisenä aikana osoitteessa https:// webropol.com/s/sinaosaat-opo. Pääset kyselyyn myös oheisella QRkoodilla.

Sinä Osaat! -tytöt ja teknologia

Suomalaisen peruskoulun tytöt ovat maailman kärkisijoilla matemaattisluonnontieteellisissä oppiaineissa. Kuitenkin matemaattisten ja teknisten alojen opiskelijoista vain pieni osa on naisia. Sinä Osaat! Tytöt ja teknologia -hanke pyrkii innostamaan tyttöjä teknisten alojen pariin. Hanke järjestää 9. luokan tytöille teknologiaTET-paikkoja, yritysvierailuja ja työpajoja. Opinto-ohjaajille ja opettajille tehdään materiaaleja ja kursseja. Moni saattaa ajatella, että työskennelläkseen teknologia-alalla pitää olla ’nörtti’. Naisten uratarinoista voi päätellä toisin. Työ on hyvin monipuolista, luovaa aivotyötä ja sosiaalista kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa. Ei siis yksin puurtamista, vaikka itsenäisesti työtä tehdäänkin. Työ on joustavaa ja usein myös riippumatonta ajasta ja paikasta. Eikä tarvitse olla erityisen hyvä, kiinnostus ja innostus on tärkeintä. Kaikilla teknisillä aloilla tarvitaan moninaisuutta, tervetuloa naiset.

Kirjoittajat: Sinikka Viinikka Lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu Eija Leinonen Kouluttaja, KoulutusAvain Oy Aija Juntunen Konsultti, KoulutusAvain Oy Kaisa Orajärvi Projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulu Lisätietoja: Sinä Osaat! – tytöt ja teknologia -hanke: www.sinaosaat.fi SEGLI-hanke: www.kaikkienduuni.fi

Jaa ideoita – toivo lisätietoa

Voisimmeko yhdessä hälventää oppilaiden tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja koulutusalan valinnassa? Sinulla on var-

AMKista uralle, uraseurantakyselyt apuna ohjaustyössä Kirjoittajat: Raisa Aine, Sanna Eronen, Päivi Karjalainen ja Ulla Nuutinen

Millaista tietoa uraseurantakysely tuottaa?

Opinto- tai uraohjaajana on tärkeä hyödyntää kerättyjä uraseurantatietoja ohjaustyössä. Uraseurantatiedon avulla opiskelijaa voi ohjata pohtimaan ammatillista kasvua, alalta työllistymistä ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Tällä hetkellä kyselyt on toteutettu vuosina (2012, pilotti), 2013 ja 2014 valmistuneille. Uraseurannalla saadaan tietoa valmistuneiden työllistymisestä, koulutuksen tuottamista uramahdollisuuksista sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Uraseurantatiedot kootaan opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen (www. vipunen.fi), jonka sisällöstä vastaa opetusja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus. Seuraava uraseurantakysely toteutetaan syksyllä 2020. Uraseurantakyselyssä kartoitettiin ammattikorkeakoulusta 2013 ja 2014 valmistuneiden näkökulmia työssä tarvittavasta osaamisesta avoimella kysymyksellä Minkälaista ammatillista ja alaasi liittyvää osaamista kannustaisit nykyisiä opiskelijoita hankkimaan tulevaisuuden työelämää ajatellen? Lisäksi kyselyssä oli 18 ennalta määritettyä osaamista (ks. kuvio 1) ja valmistuneita pyydettiin arviomaan, kuinka tärkeitä kyseiset osaamiset ovat heidän nykyisessä työssä sekä miten hyvin amk-opiskelu kehitti kyseisiä osaamisia. Tulosten esittelyssä hyödynnetään niin määrällisten kuvailutietoja kuin valtakunnallisen uraseuranta-aineiston avoimia vastauksia tarvittavista osaamisista nykyisessä työelämässä.

Työelämätaidot ja osaaminen

Tulevaisuuden työelämästä puhutaan paljon. Usein pohditaan tulevaisuuden työn osaamistarpeita, millaisia ominaisuuksia työnteko vaatii tekijöiltään ja miten työtä ylipäätänsä tehdään. Sitran

Elinvoima-foorumi tiivistää tulevaisuuden työn osuvasti: ”Uusi työ on ainakin joustavaa, monimuotoista, mahdollistavaa, verkottunutta, kokeilevaa ja sitä tehdään monessa roolissa yhtä aikaa. Uuden työn maailmassa liikutaan joustavasti yli perinteisten rajojen. Työnteon tapaa ei myöskään ole enää lineaarista tai tiettyyn vuosikelloon sidottua kuten ennen vanhaan. Uutta työtä syntyy, jos uskallamme paremmin yrittää ja myös välillä epäonnistua. Jos koskaan ei kokeilla uutta, ei sitä myöskään synny. Työelämässä tarvitaankin tulevaisuudessa yhä enemmän yrittäjämäistä asennetta ja työnteon tapaa.” (Sitra 2020). On tärkeä hahmottaa nykyisen työelämän ja tulevaisuuden työn luonnetta, jotta voidaan paremmin ymmärtää, millaista osaamista tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan. Uraseurantakyselyn mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet (alasta riippumatta) kokivat tärkeimmiksi työelämässä tarvittaviksi osaamisiksi stressisietokyvyn ja sopeutumiskyvyn uusiin tilanteisiin, omaaloitteellisuuden ja itseohjautuvuuden, kyvyn oppia ja omaksua uutta, ongelmanratkaisutaidot, itsenäisen työskentelyn ja ajanhallinnan, vuorovaikutusja neuvottelutaidot sekä organisointi- ja koordinointitaidot arviointiin tärkeimmiksi osaamisalueiksi. (ks. kuvio 1).

”Koko ajan ei tarvitse olla tehokkaampi, tuottavampi ja toimeliaampi. Opi tunnistamaan, mikä juuri sinusta tuntuu hyvältä ja toimi sen mukaan.” Opetus-ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on nostanut geneeristen osaamisten osalta esille hyvin samankaltaiset taidot kuin uraseurantakyselyssä. OEF:n mukaan vuoteen 2035 mennessä

merkitykseltään kasvaa eniten geneeristen osaamisten osalta ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, kokonaisuuksien hallinta, luovuus ja oppimiskyky (Nyyssölä 2019). Edellä mainittujen taitojen kehittyminen on merkittävässä roolissa niin yksilön hyvinvoinnin kuin menestymisen näkökulmasta. Ammattilaiseksi kasvaminen tarvitsee opintoihin oman kohtansa ja tilansa, jossa perinteisten ammattiin liittyvien tietojen lisäksi pysähdytään pohtimaan ja tarkastelemaan millaista muuta osaamista omalla alalla tarvitsee olla. (Nuutinen 2018.) Esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelija opiskelee opinnoissa monipuolisesti sairaanhoitajan tietoihin ja taitoihin liittyviä osaalueita, lääkeaineita, hoitotyöhön liittyviä osa-alueita jne., mutta heillä ei ole syntynyt ymmärrystä omista stressinhallintataidoista tai omista jaksamisen voimavaroista sairaanhoitajan vaativassa ja henkisesti kuormittavassa työssä. Avaamme seuraavaksi uraseurantakyselyssä tärkeimmiksi koettuja osaamisia tarkemmin sekä pohdimme, miten näiden ominaisuuksien kehittymistä voisi vahvistaa ura- tai opinto-ohjaajan työssä.

Stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin & Itsenäinen työskentely ja ajanhallinta

Uraseurantakyselyn tulosten mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet pitävät tärkeänä omassa työssään stressinsietokykyä ja sopeutumista uusiin tilanteisiin, mutta arvioivat tämän kehittyneen vähemmän opinnoissaan suhteessa osaamisen tärkeyteen nykyisessä työssä. Erotus osaamisen tärkeyden ja niiden kehittymisen välillä on 1,6, joten olisi tulevaisuudessa äärimmäisen tärkeää pohtia, miten koulutusorganisaatioissa stressinsietokykyä voitaisiin kehittää. Uraseurantakyselyn avoimissa vastauksissa työelämän kiire ja jatkuvat muutokset sekä haasteet arjen hallinnassa tulivat esille vahvasti:

Geneeriset työelämätaidot c Stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin 2lanteisiin

5,4

3,8

Oma-aloi6eisuus-ja itseohjautuvuus

5,4

4,3

Kyky oppia ja omaksua uu6a

5,4

4,4

Ongelmanratkaisutaidot

5,3

3,9

Vuorovaikutus-ja neuvo6elutaidot

5,3

4,1

Itsenäinen työskentely ja ajanhallinta

5,3

4,2

Organisaa2o-ja koordinaa2otaidot

5,1

3,8

Tiedonhankintataidot

4,9

4,3

Alan keskeiset termit, menetelmät ja periaa6eet

4,8

4,2

Tieto-ja vies2ntätekniikan taidot

4,7

3,9

Moniamma2llisissa ryhmissä toimiminen

4,6

3,6

Kehi6ämisosaaminen

3,7

Verkostoitumistaidot

3,7

AnalyyDset taidot

3,7

Opinnoista saatu käytännön osaaminen

4,5 4,5 4,4

3,8

Toimiminen monikul6uurisessa ympäristössä

3,4

Budjetoin2-ja liiketaloudellinen osaaminen

4,3

4,1

3,5

2,7 2,7

Yri6äjyystaidot 0

1,2

2,4

3,6

Kuinka tärkeitä seuraavat osaamiset ovat nykyisessä työssäsi? Miten hyvin amk-opiskelu kehiD kyseisiä osaamisia?

4,8

Kuvio 1. Ammattikorkeakoulusta vuosina 2013 ja 2014 kaikilta aloilta valmistuneiden vastaajien arviot 18 eri osaamisalueisiin tärkeydestä nykyisessä työssä sekä arvio siitä, miten amk-opiskelu kehitti kyseisiä osaamisalueita. (Tehnyt Sanna Eronen)

”Koska ala kuin ala muuttuu nykyään jatkuvasti, panostaisin muuntautumiskykyyn, kykyyn oppia nopeasti uutta sekä stressinsietoon.” ”Itsensä kuuntelemista, omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamista. Myös oman jaksamisen mitoittaminen ja omien rajojen määritteleminen. Koko ajan ei tarvitse olla tehokkaampi, tuot-

tavampi ja toimeliaampi. Opi tunnistamaan, mikä juuri sinusta tuntuu hyvältä ja toimi sen mukaan.” “Lisäksi korostaisin yksintyöskentelyn tärkeyttä, sillä on hyvä opetella olemaan vastuussa (ja ottamaan vastuuta) omasta työskentelystä. Vaikka työpaikalla ei oltaisi yksin, on hyvä kuitenkin osata ymmärtää omien tekojen seuraukset (se-

kä omat oikeudet ja velvollisuudet).” Avoimet vastaukset toivat näkyviin, millaisia asioita vastaajat liittävät stressinsietokykyyn. Vastauksissa viitataan mm. ajanhallintataitoihin, paineensietokykyyn, oman kuormituksen ja stressinsäätelyyn sekä rentoutumisen ja palautumisen taitoihin. Nämä kaikki ovat tärkeitä keinoja, kun ajatellaan

opiskelijan hyvinvoinnin kokonaisuutta. Myös itsesäätelyllä on suuri merkitys muuttuvissa ammateissa ja työnkuvissa. Kun yksilöllä on kykyä säädellä ajatuksia, tunteita, motivaatioita ja toimintaansa, hän pärjää työelämän erilaisissa tilanteissa, pystyy ottamaan vastaan työelämän tarjoamia mahdollisuuksia ja kohtaamaan omaan osaamiseen liittyviä muutostarpeita.

Kykyä oppia ja omaksua uutta

”Sillä, joka aloittaa uransa Microsoftilla, ei ole harmainta hajuakaan missä hänen uransa päättyy” (Kuurila 2014, 11). Tämä lainaus kuvaa hyvin, miten tärkeää on tulevaisuuden työelämässä kyetä siirtymään tehtävästä ja roolista toiseen sekä oman osaamisen ajan tasalla pitäminen. Myös uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus korostaa oman osaamisen ajan tasalla pitämistä. (Arola, Gröhn, Kaihua ja Puisto, 2017.) Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn avoimia vastauksia tarkastellessa korostuvat myös nämä samat taidot: ”Kannustaisin oma-aloitteisuuteen. Työnantajat arvostavat paljon, jos nuori työnhakija on pyrkinyt itse kerryttämään työkokemusta. Esim. Web-kehittäjä, joka on vapaa-ajallaan koodannut ja hankkinut sitä kautta kokemusta, palkataan helpommin. Kun hakee ensimmäistä työtä, tällä on iso merkitys” ”Keskity siihen mikä kiinnostaa ja koita myös itse aktiivisesti etsiä asioita, joiden kautta kehittää taitojasi eteenpäin” Itsetuntemus on keskeisessä asemassa yksilön oman osaamisen tunnistamisessa. Harjoittelemalla itsearviointitaitoja, opiskelijat tulevat tietoisemmiksi niin vahvuuksistaan kuin heikkouksistaan ammatillisessa osaamisessaan. Näiden tunnistaminen on olennaisessa roolissa siinä, miten yksilö mieltää oman ammatillisen identiteetin. (Virtanen, Tynjälä ja Stenström 2008, 7.) Ohjaustyötä tekevien merkitys opiskelijoiden itsetuntemuksen kehittämisessä ei voi liiaksi korostaa. Sen lisäksi, että opiskelija oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämisenkohteitaan, tulisi hänen myös ymmärtää työelämän sen hetkisiä osaamisvaatimuksia ja kyetä rakenta-

maan vuoropuhelu näiden välille. Hyvä itsetuntemus sekä selkeä ymmärrys alan osaamisista, mahdollistaa sen, että opiskelija voi kohdentaa resurssejaan tehokkaasti niihin asioihin, jotka tukevat parhaiten hänen opiskelu- tai urahaaveitaan.

Oma-aloitteellisuus ja itseohjautuvuus

Uraseurantakyselyyn vastanneet nostivat tärkeäksi taidoksi oma-aloitteisuuden ja itseohjautuvuuden ja kuvailivat niitä seuraavanlaisesti: ”Itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus. Kyky hyväksyä muutoksia nopeasti ja kehittää omaa osaamistaan muutoksen vaatimalla tavalla.” ”Vuorovaikutustaidot ja itsensä johtamisen taidot (ajanhallinta, priorisointi) ovat hurjan tärkeitä. Työelämässä annetaan raamit, mutta usein on itse kuitenkin vapautta ja vastuuta suunnitella työskentelyään. Siihen valmentautuu parhaiten, kun jo opiskeluaikoina ottaa itseohjautuvan ja aktiivisen roolin.”

Ongelmanratkaisukykyä sekä uskallusta rohkeasti yrittää kokeilla uusia ideoita olisi tärkeää harjoitella osana kaikkea koulutusta. Savickas (2013, 150) kuvailee, miksi oma-aloitteellisuus ja vastuunkanto ovat tärkeitä ominaisuuksia nykyisillä työurilla: ”Aikaisemmin yritykset omistivat työntekijöiden urat, mutta nykyään yksilöt omistavat itse oman uransa” (Savickas 2013, 150.) Samanlainen itsenäinen ote pätee myös opintojen suorittamisessa. Oli sitten kyse itseohjautuvuudesta työelämätaitona, opiskelutaitona tai urasuunnittelutaitona, voidaan todeta sen olevan taitona keskiössä, jota tulisi erilaisin keinoin vahvistaa koulu-uran alusta lähtien. Työelämäntaidoista puhuttaessa mainitaan tärkeänä omattavina taitona yrittäjämäisen otteen. Usein opiskelijat kuullessaan sanan yrittäjyys, toteavat etteivät he halua yrittäjäksi. Kuitenkaan puhuttaessa yrittäjämäisestä otteesta, ei kyse ole siitä, että kaikista tulisi tulevaisuudessa yrittäjiä. Kysymys on puolestaan

siitä, että työssä kuin työssä tarvitaan kyky johtaa itseään tehokkaasti, rohkeutta kokeilla ja kyky tarttua tuumasta toimeen. (Arola, Gröhn, Kaihua ja Puisto, 2017,6).

Ongelmanratkaisutaidot ja vuorovaikutusja neuvottelutaidot

Ongelmanratkaisutaidoista kysyttäessä nousivat myös työkaverit osaksi taitoja. Eli vuorovaikutusja neuvottelutaidoilla on myös merkitys ongelmanratkaisutaidoissa: ”Myös ongelmanratkaisutaitoja tulee korostaa. Koulussa ongelma pysyy monesti "asiaongelmana", mutta työelämässä ongelmanratkaisuun liittyy tiiviisti asiaongelman lisäksi muut ihmiset, muut yksiköt, yhtiön periaatteet yms.” ”Ongelmanratkaisutaidot (esimerkiksi Lean Six Sigma Green Belt jo opiskeluaikana)” Yllä olevat lainaukset uraseurantakyselyn vastauksista tuovat esille hyvin, miten erilaisissa tilanteissa työelämässä tarvitaan ongelmanratkaisutaitoja, ei vain asioiden ratkaisemisessa vaan myös ihmisten välisten ongelmien ratkaisussa. Työelämävalmiuksista tehdyn selvityksen mukaan ongelmanratkaisukyky on erittäin keskeisessä roolissa työuralla etenemisen näkökulmasta ja ongelmanratkaisukykyä sekä uskallusta rohkeasti yrittää kokeilla uusia ideoita olisi tärkeää harjoitella osana kaikkea koulutusta. Selvitys nostaa myös esille, että ei ole ainoastaan kyse yksilön ominaisuuksista vaan työelämän ja työpaikkojen kulttuurin tulisi olla sellaista, joka rohkaisee uusien ideoiden esille tuontiin sekä sallii epäonnistumiset. Asioiden ratkaisuun tarvitaan usein monitieteellistä tai ammatillista lähestymistä. Työtä tehdään yhdessä ja tärkeää on kyky valjastaa oma osaaminen yhteiseen käyttöön, jolloin vuorovaikutusja neuvottelutaidot nousevat keskeisiksi tulevaisuuden työelämätaidoiksi. (Arola, Gröhn, Kaihua ja Puisto, 2017,6). Myös Virtasen ja Tynjälän (2019, 13) tutkimuksessa havaittiin, miten positiivinen oppimisilmapiiri tukee opiskelijoiden luovuuden kehittymistä. Emotionaalisesti turvallinen oppimisympäristö

rohkaisee opiskelijoita ilmaisemaan uusia, jopa hyvinkin perinteisiä ajatusmalleja rikkovia ideoita ja tapoja tehdä asioita. Tutkimus myös osoitti, että ongelmanratkaisua ja kykyä toimia uusissa tilanteissa, opitaan parhaiten yhdistämällä opetuksessa niin teoriaa kuin käytäntöä. Jokaisen ohjaustyötä tekevän tulisi pyrkiä luomaan työpaikallaan kannustava ja virheitä salliva ympäristö ja näin pyrkiä luomaan turvallinen ympäristö opiskelijoille ja kokeilla ja kehittää ongelmanratkaisutaitojaan. (Virtanen & Tynjälä 2019, 13.)

Uraseurantatiedot ohjaustyössä

Tässä artikkelissa tarkastelimme uraseurantatietoja työelämässä tarvittavan osaamisen näkökulmasta. Monet tutkimukset ovat yrittäneet ennustaa tulevaisuuden työtehtäviä tarkasti kategorisoiden, mutta niiden ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi ja virheelliseksi. Sen sijaan tulevaisuuden työelämäosaamisten tarkastelu yli eri työtehtävien- ja ympäristörajojen, on yksi tapa lähestyä tulevaisuuden työelämää. (ks. esim. Future Work Skills 2020-raportti, 2011.) Tarkkojen ammattien tai työtehtävien esittelyn sijaan ohjaustyössä kannattaisi keskittyä yhä enemmän ohjattavien itsetuntemuksen vahvistamiseen ja lähteä sitä kautta pohtimaan yhdessä ohjattavan kanssa millaisissa työympäristöissä ohjattava olisi parhaimmillaan ja mitkä opinnot tätä tavoitetta tukisivat parhaiten. Uraseurantakyselyn tulokset työelämässä tarvittavista osaamisista on yhdenmukaisia monien työelämätaitoja tutkineiden tutkimusten kanssa (esim. Nyyssölä 2019; Virtanen, Tynjälä ja Stenström 2008; Arola, Gröhn, Kaihua ja Puisto, 2017; Virtanen & Tynjälä 2019.) Erityisesti korkeakoulukontekstissa opiskelijat voivat kokea, että uraseurantakyselyn tulokset ovat helpommin käsiteltävää tietoa ja jopa luotettavampaa, sillä ne ovat hiljattain korkeakouluista valmistuneiden antamaa tietoa työelämästä. Lisäksi uraseurantakysely tarjoaa opiskelijoille monipuolista tietoa työelämästä niin valmistumishetkellä kuin viisi vuotta valmistumisesta. Miten ohjauksen parissa toimivat henkilöt voivat hyödyntää uraseurantakyse-

lyn tuloksia osaamisten näkökulmasta? Tuloksia on mahdollista hyödyntää erittäin monipuolisesti joko hyödyntämällä alakohtaisia tuloksia tai tarkastelemalla kaikkia aloja yhdessä. Uraseurantakyselyn tietoja voi käyttää tukena ohjattavan urasuunnittelussa, mm. kiinnostavien alojen ja työnimikkeiden löytämisessä, alojen osaamisvaatimusten hahmottamisessa sekä eri alojen työllistymistilanteesta niin valmistumishetkellä kuin myöhemmin. Laurea-ammattikorkeakoulun urapalveluissa asiantuntijana toimiva Sanna Eronen on hyödyntänyt uraseurantakyselyn tuloksia käymällä läpi opiskelijoiden kanssa oman koulutusalan osaamisodotuksia ja auttaa opiskelijoita suhteuttamaan osaamistaan näihin odotuksiin. Opiskelijat ovat päässeet rakentamaan uraseurantakyselyn tuloksista osaamispohjaisia asiantuntijapuita/ajatuskarttoja, joista he ovat sitten poimineet omia vahvuuksiaan ja kehittämisenkohteitaan. Näiden pohjalta opiskelijat ovat tehneet suunnitelmia, miten he voivat kehittää opintojen aikana niitä osaamisia, jotka ovat omalla alalla tärkeitä, mutta eivät ole omia vahvuuksiaan. Vahvuuksia puolestaan on hyödynnetty ansioluetteloiden ja työhakemusten kirjoittamisessa. Erilaiset stressinhallinnan keinot ja itsesäätelytaidot valmistavat työelämään ja auttavat pärjäämään työn muutoksissa. Niin kuin aikaisemmin nostimme esille kyselyssä tärkeimmiksi taidoiksi työelämässä (alasta riippumatta) nousivat stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin. Näiden taitojen kehittämiseen kaivattiin kuitenkin lisää tukea oppilaitoksilta opintojen aikana. Ennen kaikkea ohjaajana olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten opinnot voidaan nivoa sujuvaksi osaksi opiskelijan elämää huomioiden opiskelijan kokonaisvaltainen hyvinvointi. LÄHTEET: Arola Milma, Gröhn Saara, Kaihua Katja ja Puisto Minna 2017, Eväitä työelämään, Kuusi tapaa lisätä korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia. Sitran selvityksiä 123. Sitra 2017. Haettu osoitteesta: https://media.sitra.fi/2017/06/05104025/ Selvityksia123.pdf

Future work skills 2020. 2011. Assessed September 12, 2016. https://www.iftf. org/uploads/media/SR-1382A_UPRI_future_work_skills_sm.pdf Kuurila Erja 2014, Uraohjaus ja suunnittelu ammattikorkeakoulussa, Painosalama Oy – Turku, 2014 Haettu ositteesta: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/98607/AnnalesC384KuurilaVK. pdf Nuutinen, U., 2018. Ammatillisen kasvun polku: opettajuuden ontologinen rakentuminen yhteisöllisessä ryhmäprosessissa. JYU dissertations. Nyyssölä Kari, 2019. Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa? Osaamisen ennakointifoorumin tulosseminaari. Haettu osoitteesta: https://www.oph.fi/ sites/default/files/documents/mita-osaamista-tarvitaan-tulevaisuudessa_nyyssola_04042019.pdf Savickas, M. 2013. The Theory and Practice of Career Construction. Teoksessa Steven Brown & Robert Lent (toim.) Career Development and Counseling: Putting Theory and Research to Work. New Jersey: John Wiley & Sons, 147-183. Sitra, 2020, Uusi työ. Haettu osoitteesta: https://www.sitra.fi/aiheet/uusityo/#mista-on-kyse viitattu 27.8.2020. Virtanen, A., Tynjälä, P. & Stenström, M-L. 2008. Field-specific educational practices as a source for students’ vocational identity formation. In S. Billett, C. Harteis & A. Eteläpelto (eds.) Emerging perspectives of workplace learning (pp. 19-34). Rotterdam: Sense Publishers. Virtanen, A., & Tynjälä, P. (2019). Factors explaining the learning of generic skills: a study of university students’ experiences. Teaching in Higher Education, 24 (7), 880-894. doi:10.1080/13562517.2018.151 5195 Haettu osoitteesta: https://jyx.jyu. fi/bitstream/handle/123456789/65597/ factors%20explaining%20the%20 learning%20of%20generic%20skills. pdf?sequence=1&isAllowed=y

Harjoittelu ja oppiminen muuttuivat koronakeväällä Hanna Joosia, Pipsa Kinnunen, Netta Mickelsson sekä Maria Suominen ovat Humanistisen ammattikorkeakoulun Jyväskylän alueyksikön yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijoita. Osana nuoriso- ja järjestötyön opintojaan he tekivät harjoitteluja Espanjassa. Harjoittelut ja sitä kautta oppiminen muuttui kevään 2020 aikana kaikilla. Miltä tilanne näytti opiskelijan ja lehtorin silmin?

Hanna Joosia, Nuorten Taidetyöpaja & Etsivä Nuorisotyö, Fuengirola, Espanja:

Ohjausajatukseni kevään osalta voin tiivistää: ”Kontaktista yhteisöissä etäyhteyksiin ryhmissä, ja viestittelyihin whatsapissa”. Tarve ohjattavalla ohjaukseen on edelleen sama, tai jopa kasvava koronatilanteen vuoksi. Moni nuori tarvitsi enemmän ohjausta tällaisessa tilanteessa. Otimme käyttöön mahdollisimman monia kommunikaation välineitä ja alustoja. Whatsapin lisäksi käytimme ohjauksessa ja viestinnässä blogeja ja videoblogeja, Facebookia, TikTokia, YouTubea ja Instagramia. Itse olen ollut myös osa Couchsurfing-yhteisöä, jonka kautta olen löytänyt ystäviä ympäri maailmaa, ja alunalkaen majapaikkani myös tälle harjoittelujaksolle. Näillä sovelluksilla olemme pärjänneet, ja tulevaisuuden tutkimus kertoo mihin se riitti.

osia pa nna Jo . a n H e e ja li Suom piske MK) -o kuussa ä A s ( i e ta g k s o sta ola ag isöped Fuengir lusta va in yhte arjoitte 20 kilometriä mme h ia is tä s to e Humak ö noin imme invälis u a a T s s . s a. Etäty n a n a a n a k lasi ani k en luo ista ilm nssa ik it e o ra rh p e e ä p m ittä vä ka ”Asuim in, ystä oli hyvä heng otyön pilotin een pä ris o u N n luotees kellä. Vuorilla ä toimi”. ja Etsiv es kriisin k aidetyöpajan kun WiFi vaan T , n vin Nuorte äkin hy i lähelt onnistu

Pipsa Suominen, LumiPartio, Fuengirola, Espanja:

Harjoittelupaikassa ohjaustilanteet olivat vähän vaikeampia, sillä kommunikaatio sujui hieman hitaammin kaikkien välillä. Espanjassa oli ulkonaliikkumiskielto ja perheet elivät kodeissaan. Kaupassa ja apteekissa sai käydä, muuten ulkoilua oli rajoitettu. Meidänkin harjoitteluohjaaja oli vapaaehtoinen partioaktiivi, joka samalla teki kotoaan palkkatöitä ja hoiti lasten kotikoulun normaalien kotitöiden lisäksi. Mutta kaikesta selvittiin. Me harjoittelijat saimme onneksemme myös paljon vastuuta sekä meitä pidettiin tasavertaisina ohjaajina. Ideoitamme kuunneltiin ja ne otettiin hyvin vastaan. Olemme mielestäni saaneet tehdä partiotoiminnasta meidän näköisen.

Yhteisöpeda gogi (AMK) -opiskelija Pi telu paikan psa Kinnuse päällä Fueng n harjoitirolassa jäi vi seksi. Hänen iden viikon m kokemuksens ittaia jopa yhteisö ovat kuitenk llisiä. ”Ulkona in ikimuistois ia, liikkumiskiello sa taputettiin n aikana Esp joka ilta kello anjaskahdeksan p tohenkilökunn arvekkeilta ho alle. Se loi yh iteisöllisyyttä kansalaisten meidän kaik välille. Saato kien imme sama keella yhde lla ssä muiden kanssa”. Kuva laulaa parvekssa suljettu ra nta.

iskelija Netta gi (AMK) -op o g a d e p ö ana erilaisia is Yhte rjoittelun aik ha ili ke ko n . ”Jos sinulla Mickelsso sen alustoja uk a hj o n e lis i, suosittelen digitaa ilin käyttäjätil a m G i ta t sillä tehdä :n on FB Nuoret voiva . tä is i m tä yt teita helpost Canvan kä ndistään julis ä lib hie e m st si itu ik esimerk ieluisa harjo Toimiva ja m ja nopeasti. ”. tävä nuorille

Marjo Kolehmainen, lehtori ja opinto-ohjaaja, Jyväskylä: Netta Mickelsson, LumiPartio ja Nuorten Taidetyöpaja, Fuengirola, Espanja:

Harjoitteluissani en tavannut livenä nuoria ensinkään, sillä korona tuli Espanjassa päälle juuri kuin harjoittelut alkoivat. Itse sainkin hyvin paljon vaikuttaa siihen, millaisia etätehtäviä antoi nuorille. Suunnittelin PartioTrivalPursuitia Canva-ohjelmalla. Jatkojalostan peliä myös Nuorten Taidetyöpajalle. Koin saavani vapaasti toteuttaa ideoitani, mutta silti tarvittaessa sain ohjaajilta tukea. Koen myös ohjaavan opettajan tuen olleen tärkeää, jos en esimerkiksi ymmärtänyt jotain harkkaan liittyvää tehtävää, saatoin aina asiasta kysyä.

Maria Suominen, LumiPartio, Fuengirola, Espanja:

Aikaisemmassa harjoittelussani ohjaus tehtiin kasvotusten. Nyt keväällä kaikki muuttui. Suunnittelimme yhdessä harjoittelijakollegani kanssa normaalisti paikan päällä järjestettävien partiokokousten siirtämistä verkkoa hyödyntäen ja erilaisia digitaalisia keskustelualustoja kuten Jitsi-sovellusta käyttäen. Ohjaus toimi verkon välityksellä ensiksi Espanjassa ja sitten Espanjaan, kun pääsimme takaisin kotiin ja karanteeniin. Keväisessä harjoittelutilanteessa tuli perehdyttyä myös verkkonuorisotyöhön, joka oli itselleni uusi, mutta mielenkiintoinen aihe. Digitaalisen nuorisotyön keskuksen Verken sivuilta löytyy paljon hyödynnettävää materiaalia.

Ammattikorkeakoulujen tehtävä on antaa korkeinta suomalaista ammatillista koulutusta. Se vaatii myös jatkuvaa ja uudistuvaa koulutuksen kehittämistä. Myös kehittävä ja ennakoiva ote työelämään yhdessä eri organisaatioiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti, on osa työtämme. Keväällä ennakointi oli lähes mahdotonta. AMKien lakisääteinen tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotyö (TKI) tuottaa tietoa koulutuksen toteuttamiseen, joka suuntaa valmistuvat opiskelijat toimialojemme tulevaisuuden työelämään. Tulevaisuuden työelämä on entistä digitaalisempi tai globaalimpi, jossa tarvitaan substanssitaitojen lisäksi niin sanottuja tulevaisuustaitoja. Esimerkiksi kyky sopeutua muutoksiin ja joustavuus ovat keskiössä. Keväällä sopeutuminen, joustavuus ja nopea uuden oppiminen nousivat keskiöön. Saimme myös paljon uutta kokemusta, jota voimme jatkossa hyödyntää.

Marjo Kolehmainen vastaa osaltaan Humakissa hanketoiminnasta, johon koronakevät toi lisätyötä. ”Useita koronaan liittyviä hankehakuja tuli auki ja olemme tehneet nopeasti hakemuksia. Kehittämistyöhön osallistuvat yhdessä niin me lehtorit kuin opiskelijat ja tietty meidän työelämäkumppanit. Kehittämistyö vaatii soveltavaa tutkimusta ja ennakkoluulottomia kokeiluja. Näistä syntyy hyvä pohja työelämän kehittymiseen ja ammattikorkeakouluopetukseen”. Kuva vuodelta 2018. Kuvaaja Maarit HonkonenSeppälä.

Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä Kirjoittaja on Humakin lehtori ja opinto-ohjaaja Laukaan Leppävedeltä ja osan haastateltavista harjoitteluohjaaja. Yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Maria Suominen (oik.) valmistautui pitkään kansainväliseen harjoitteluun ja odotti innolla lasten ja nuorten ohjaamista sekä espanjalaiseen kulttuuriin tutustumista Pipsa Kinnusen kanssa.”Koronasta huolimatta on ollut ilo huomata kuinka sekä Humak että harjoittelupaikka ovat tulleet tilanteessa vastaan, jotta harjoittelua ei tarvitse keskeyttää, vaan sitä voidaan jatkaa etänä ja jalostaa oppimistavoitteita.”

Opinto-ohjaajien kokemukset työstään koronakeväänä 2020 Kirjoittanut Johanna Rantanen, Jussi Silvonen, Seija Koskela & Sauli Puukari

pinto-ohjauksen ammattilaiset työssään eli OHJAT-tutkimuksessa keräsimme viime toukokuussa tietoa siitä, miten opinto-ohjaajat kokivat työnsä ja hyvinvointinsa covid-19 pandemian mukanaan tuomissa poikkeusoloissa. Kutsun e-kyselyyn saivat kaikki SOPO ry:n 1038 työssä olevaa jäsentä. Heistä 431 (42 %) ennätti kiireisen kevään keskeltä vastamaan. Kuvaamme seuraavassa kyselystä tehtyjä alustavia havaintoja koko vastaajajoukon tasolla. Tämä antaa mahdollisuuden peilata omia tuntemuksia opinto-ohjaajien kokonaiskuvaan ja tekstiä lukiessa onkin luonnollista kokea sekä ”eihän tuo nyt minua kuvaa” että ”juu, noin se on”. Koulutusorganisaatioittain useimmiten päätoimisina opinto-ohjaajina (80 %) toimineet vastaajat jakautuvat seuraavasti: peruskoulu 32 %, lukio 23 %, peruskoulu ja lukio 6 %, ammatillinen koulutus 25 %, ammattikorkeakoulu 9 % ja muut 5 %.

Työn määrä, laatu ja etätyö

Yllättävää ei liene, että koronakevään aikana 55 % vastaajista koki työmääränsä lisääntyneen vähintään hieman. Toisaalta vajaa kolmannes koki työmäärän pysyneen samana kuin muutoinkin. Tunne lisääntyneestä työmäärästä ei myöskään näkynyt raportoidussa viikkotyötuntimäärässä (ml. kaikki työhön käytetty aika), jonka keskiarvo oli 36,7 ja joka ei eronnut merkitsevästi vuosien 2017 ja 2019 toteuttamiemme kyselyiden vastauksista (ks. Rantanen & Silvonen, 2018; Rantanen, 2019). Vastaajista 79 % kertoi keväällä tehneensä pääasiassa etätyötä ja enemmistö oli tyytyväisiä (77 %) työnsä laatuun ja tuloksiin. He kokivat onnistuneensa myös etäohjauksessa melko hyvin (keskiarvo 7,9; asteikko 1-10). Kuten kuvio 1 havainnollistaa, etäohjaukseen on vastaajien joukossa myös tulevaisuudessa hieman enemmän halukkuutta kuin vastahakoisuutta. Lähes viidennes haluaa tehdä etäohjausta osana työtään jatkossa ”ehdottomasti”.

Haluatko tehdä etäohjausta osana työtäsi nyt ja jatkossa? (% vastaajista) 18,9 14,6

6,1

5,3

En lainkaan

6,1

5,6

14,1

7,2

13,3

8,8

EhdoAomasC

Kuvio 1. Halukkuus tehdä etäohjausta asteikolla 1-10, pylväissä %-osuudet vastaajista. Kuvio 1. Halukkuus tehdäHaluatko tehdä etäohjausta osana työtäsi nyt ja jatkossa? etäohjausta asteikolla 1-10, pylväissä %-osuudet vastaajista.

Etätyöhön ja -ohjaukseen liittyy dija(% vastaajista) järjestelmät. Digiosaamiseen liittygiosaaminen, joka vastaajilla näyttää vään täydennyskoulutukseen (ja aikaan) pääosin hyvältä. Reilu puolet (52 %) ei voi siis mahdollisesti olla tarvetta. 18,9 koe, että oman digiosaamisen riittämätMikä näistä kuvaa parhaiten 14,6 tömyys hidastaisi työtehtävien tekemisVastaajista 94 % saa vähintään 14,1 jonkin 13,3 digiosaamistasi? tä. Kuviosta 2 nähdäänkin, enemmistö verran tukea työhön liittyvien tietotekkokee itsensä digitaitojen suhteen osaaniikan, tietojärjestelmien ja sovellusten 1 % jaksi (65 %) tai digiekspertiksi (15 %). kanssa. Niin7,2ikään 8,8 vastaajien käytössä 19 % 6,1 kaikilla 6,1 Vastaavat osuudet digityövälineiden/ohjelmien 15 % 5,3 suomalaisilla5,6 olevien palkansaajilla ovat 51 ja 11 prosenttia puute tai huono laatu ei enemmistöllä DigieksperI (Sutela, Pärnänen & Keyriläinen, 2019). (66 %) vaikeuta työntekoa. Työn digiEn lainkaan 2 3 4 5 6 7 8 9 EhdoAomasC Osaaja Osaajilla on laitteet ja järjestelmät haltalisoitumisessa olennaisempi haittatePärjääjä lussa ja he pystyvät myös jonkin verran kijä tuntuukin olevan se, että työnteko Putoaja auttamaanKuvio työkavereita näissätehdä asioissa. jumittaa ja1-10, keskeytyy järjestelmien ja 1. Halukkuus etäohjausta asteikolla pylväissä %-osuudet vastaajista. Toisaalta viidennes nimesi itsensä ”pärsovellusten hitauden tai toimintahäiri65 % vain työlleen jääjiksi” ja he opettelevat öiden vuoksi. Näin koki vähintään jonkaikkein välttämättömimmät ohjelmat kin verran 58 % vastaajista. 74 % koki

Mikä näistä kuvaa parhaiten Kuvio 2. Itsearvioitu digiosaamistasi? digiosaaminen. Huom. katso nimitysten kuvaukset: Sutela, Pärnänen ja Keyrilä (2019, s. 91).

1 % 19 % 15 % DigieksperI Osaaja Pärjääjä Putoaja

65 %

Kuvio 2. Itsearvioitu digiosaaminen. Huom. katso nimitysten kuvaukset: Sutela, Pärnänen ja Keyriläinen s. 91). digiosaaminen. Huom. katso nimitysten kuvaukset: Sutela, Pärnän Kuvio 2.(2019, Itsearvioitu

(2019, s. 91).

3,09 3,09 3,18

Esimieheltä saatu tuki

3,35 3,32 3,42

Työtovereilta saatu tuki

3,53 3,55 3,60

Sitoutuminen ohja7aviin Työn aikapaineet

3,08 3,09 3,03

Vaikutusmahdollisuudet työssä

3,05 3,01 3,09

1,75 2017

2019

2,5

3,25

2020

Kuvio 3. Psykososiaaliset työolot (asteikko 1 = heikko … 4 = erittäin hyvä)

Kuvio 3. Psykososiaaliset työolot (asteikko 1 = heikko … 4 = erittäin hyvä) opinto-ohjauksen ammattilaisten opinto-ohjauksen ammattilaisten joukossa vuosina 2017, 2019 ja 2020. joukossa vuosina 2017, 2019 ja 2020.

myös ohjattavien käytössä olevien digityövälineiden/ohjelmien puutteen tai huonon laadun vaikeuttavan työtänsä jonkin verran.

vuori & Rauhala, 2019; Rantanen, Mäkikangas, Puukari & Silvonen, 2020).

antajien kuin työntekijöiden kiinnittää huomiota pitämällä huolta kohtuullisesta työmäärästä ja työstä irrottautumisesta.

Kuviossa 4 esitettyjen keskiarvojen va5,01 lossa opinto-ohjaajat ovat aiempien Työn imu (asteikko 1-6) 4,99 Psykososiaaliset työolot ja hyvuosien tapaan kokeneet viime keväänä Hyvinvoinnin kuormittajat ja 5,07 vinvointi työssä enemmän työhyvinvointia kuin pahoinvoimavarat työssä 5,09 Kartoitimme työoloja ja hyvinvointia vointia. Työn imun, työtyytyväisyyden Avoimiin Työtyytyväisyys (asteikko 1-6) 5,07 kysymyksiin ”Mitkä työhön 5,07 asiat tai tekijät tässä koronatyössä samoin sisällöin kuin vuosina ja työuupumuksen kokemuksissa ei haliittyvät 2017 ja 2019. Kuvioissa 3 ja 4 on kuvatvaittu eroja vuosien tilanteessa a) kuormittavat ja b) anta2,6 2017, 2019 ja 2020 2,48 Työuupumus (asteikko 1-6) tuna näiden itsearvoitujen kokemusten vastaajien välillä. vat voimaa Sinulle eniten?” annetuissa 2,52 Tämä tarkoittaa, että keskiarvot. Niistä nähdään, että vastaaviime keväänä hienoisesti koettu työvastauksissa työn kuormitustekijöinä 2,24 jien sitoutuminenTyöholismi ** (asteikko 1-4) ohjattaviinsa on vahmäärän lisääntyminen ei ainakaan heti korostuivat erityisesti välittömän vuo2,16 2,52 vaa ja toinen erityisen vahva voimavara näy samanaikaisesti esimerkiksi työrovaikutuksen puute (23 % vastaajista työssä on työtovereilta saatu tuki. Myös 1 uupumuksen 2,25 lisääntymisenä 3,5 tai työn mainitsee), oppilaiden/opiskelijoiden 4,75 6 esimieheltä saadun tuen ja työn vaiimun vähentymisenä opinto-ohjaajilla. tavoittamisen vaikeus (11 %) ja etäty kutusmahdollisuuden keskiarvot ovat Samanlaisia havaintoja mm. työn2020 imusön lieveilmiöt (11 %), jotka kietoutuvat 2017 2019 melko suuria. Yhteenvetona voidaan ta on tehty koko Suomen työväestöstä toisiinsa. Monet vastaajat kokivat välittodeta, että koko joukkona opinto-oh-ammattilaisten (Työterveyslaitos, 2020). tömän vuorovaikutuksen Kuvio 4. Opinto-ohjauksen työhyvinvointi vuosina 2017, 2019 ja 2020. Huom. ** toukokuun puutteen niin 2020 keskiarvo eroaamelko tilastollisesti merkitsevästi aiempien vuosien keskiarvosta. ohjattavien kuin kollegoiden kanssa jaajat kokevat työnsä voimavarat hyvinä. Tämä on hyvä asia sen vastaSen sijaan työholismin kokemuksen tehneen asioiden hoitamisesta hitaampainona, että he kokevat työssään myös lisääntyminen suhteessa aiempiin vuopaa, monimutkaisempaa ja työmäämelko paljon aikapaineita. siin kertoo siitä, että vastaajilla on viime rällisesti kuormittavampaa verrattuna keväänä ollut tavallista enemmän vainormaalitilanteeseen. Kehonkielen ja Ehkä hieman yllättäen koronakevät keuksia irrottautua työvelvollisuuksista läsnäolon puuttuminen etävuorovaikumonine haasteineen ei näy muutoksevapaa-ajalla ja he ovat kokeneet enemtuksesta sekä etätyön mukanaan tuoma na opinto-ohjaajien psykososiaalisiin män työn liiallisuuden ja pakonomaieristäytyneisyys toisista koettiin myös työoloihin liittyvissä kokemuksissa, suuden tuntemuksia. Tämä on keväällä raskaana. sillä verrattuna vuosien 2017 ja 2019 vallinneessa tilanteessa hyvin luonnolkokemuksiin merkitseviä eroja ei ollut. lista. Havainto herättää kuitenkin kyOhjattavia on ollut vaikeaa tavoittaa ja Esimiehiltä on kuitenkin mahdollisesti symyksen siitä, voivatko työholismin ”lassota” etätunneille, minkä vuoksi saatu hieman enemmän tukea kuin aituntemukset ja toimintatavat (mm. työn myös heidän opinnoissa pärjäämisensä kaisemmin (melkein merkitsevä trenvaluminen entistä enemmän vapaa-ajalja jaksamisensa on huolettanut monia di). Tämä olisikin tärkeää, sillä niin le) pitkittyessään uhata opinto-ohjaajivastaajia. Keväällä eteen tulleina haasaiemmat kuin tästä aineistosta tehdyt en hyvinvointia myös vähenevän työn teina mainittiin myös mm. liian monet tutkimukset osoittavat, että vielä työtoimun ja lisääntyvän työuupumuksen turhiksi koetut etäpalaverit, tekniset vereilta saatua tukea vahvemmin työmuodoissa? Tämä voi olla mahdollisesti ongelmat sekä monien sovellusten käyhyvinvointiin on kytköksissä toimiva lisääntyvän etätyön kääntöpuoli työn ja tön haltuunotto ja pirstaleisuus, huono yhteistyösuhde esimieheen ja häneltä vapaa-ajan joustavan yhdistämisen rintyöergonomia sekä kodin rauhattomuus saatu tuki (ks. Korhonen, 2018; Lahtinalla, ja siihen voi olla syytä niin työntyötilana. Etätyötilanteen jatkuessa tai

Työn imu (asteikko 1-6)

5,01 4,99 5,07

Työtyytyväisyys (asteikko 1-6)

5,09 5,07 5,07 2,6 2,48 2,52

Työuupumus (asteikko 1-6)

2,24 2,16

Työholismi ** (asteikko 1-4) 1

2,52

2,25 2017

3,5 2019

4,75

2020

Kuvio 4.Kuvio Opinto-ohjauksen ammattilaisten työhyvinvointi vuosina 2017, 2019 ja2017, 2020.2019 Huom. ** toukokuun 4. Opinto-ohjauksen ammattilaisten työhyvinvointi vuosina ja 2020. 2020 keskiarvo eroaa tilastollisesti merkitsevästi aiempien vuosien keskiarvosta. Huom. ** toukokuun 2020 keskiarvo eroaa tilastollisesti merkitsevästi aiempien vuosien keskiarvosta.

tullessa uudelleen käyttöön otetuksi olisi näihin haasteisiin hyvä saada tukea sekä löytää työorganisaatio- ja yksilötasolla toimivia ratkaisuja. Työssä voimaa antaneet asiat eli ohjattavat (39 % vastaajista mainitsee), työyhteisö (29%) ja etätyö itsessään liittyivät kolikon kääntöpuolena samoihin teemoihin kuin kuormitustekijät. Vastaajat ovat iloinneet ohjattavien onnistumisista sekä vastuullisuudesta ja kokeneet etänä toteutetut ohjauskeskustelut ja muut kohtaamiset ohjattavien kanssa antoisina. Joillekin viime kevään tilanne on mahdollistanut ohjattavien yksilöllisemmän huomioimisen ja toisinaan myös aiempaa syvällisempiä keskusteluja vanhempienkin kanssa. Etäyhteydet ovat riisuneet tiettyä muodollisuutta, kun vuorovaikutus tapahtuukin jokaisen ”omalla maaperällä”, missä välillä näkyy ja kuuluu kunkin arkielämä. Olisiko tämä vapauttanut eri osapuolia olemaan henkisesti lähempänä ja rennommin toistensa kanssa? Työyhteisön suhteen vastaajat mainitsivat useimmiten työkaverit ja kollegiaalisen tuen. Myös esimiehien on koettu olleen kiinnostuneita opinto-ohjaajien työstä ja kuulumisista tässä tilanteessa. Kaiken kaikkiaan näissä vastauksissa korostuu tunne samassa veneessä olemisesta ja tiivistyneestä yhteydenpidosta. Etätyö itsessään on tuonut myös erilaisia myönteisiä asioita työhön. Siinä missä toiset sanoittavat etätyön mahdollistaneen paljon hyvää ja onnistunutta sosiaalista vuorovaikusta, toiset ovat nauttineet työhön tulleesta rauhasta, hiljaisuudesta ja itsekseen työskentelyn mahdollisuudesta. Vapaus aiempaa enemmän aikatauluttaa omaa työtä ja työmatkojen poisjääminen ovat puoles-

taan mahdollistaneet tuunata työpäivää sisältöineen ja taukoineen (esim. ulkoilu) itselle sopivaksi.

Kyselystä saatu palaute ja tutkimuksen jatko

Tämän kertaista kyselyä kiitettiin monessa palautteessa tärkeänä ja tarpeellisena. Toiseksi palautteissa korostui erityisesti etätyön ja –ohjauksen kokeminen myönteisenä mutta ei kuitenkaan automaattiratkaisuna jo ennen korona-aikaa olemassa olleisiin ongelmiin. Etäohjauksen todettiin olleen jossain määrin jopa helpompaa tai vähintään yhtä toimivaa kuin lähiohjaus. Etäohjauksen tavoittavuuden eduista huolimatta ohjattavien liiallinen määrä kuitenkin kuormittaa ja huolettaa myös ohjattavien näkökulmasta. OHJAT-tutkimus jatkuu niin, että analysoimme edelleen vuosien 2017, 2019 ja siihen nyt yhdistettävää vuoden 2020 kyselyaineistoa, jonka suhteen tarkemmat analyysit vastaajien välisestä vaihtelusta ovat vielä meillä edessä. Lisäksi keväällä 2020 tehtiin kaikkiaan 41 kyselyaineistoja syventävää haastattelua, joiden analysointi on käynnissä. OHJATtutkimuksen pohjalta on jo valmistunut tekstin lähteissä ensinnä ** merkityt julkaisut. Tutkimuskokonaisuus tuottaa näin siihen osallistuneiden ansiosta paljon tärkeää tietoa opinto-ohjauksen kentälle ja rikkaassa aineistossa riittää monia näkökulmia tarkasteltavaksi.. Kiitämme lämpimästi kaikkia tutkimukseen jo osallistuneita sekä ennen kaikkea jokaista opinto-ohjauksen ammattilaista tekemästään tärkeästä työstä. OHJAT-tutkimusta toteuttavat: Johanna Rantanen & Sauli Puukari,

Jyväskylän yliopisto Jussi Silvonen, dosentti Itä-Suomen yliopisto Simo Uusinoka & Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu Ari Jussila, Tampereen ammattikorkeakoulu Seija Koskela, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lähteet: **Rantanen, J., Mäkikangas, A., Puukari, S. & Silvonen, J. (2020). Opinto-ohjaajien työhyvinvointiprofiilit ja niiden yhteys työn vaatimuksiin ja voimavaroihin. Psykologia, 55, 140-161. **Kukkonen, H., Jussila, A., & Rantanen, J. (2020). Ohjauksen ammattilaisesta noviisiksi? Ohjaus ammatillisen koulutuksen reformin pyörteissä. TAMKjournal: http://tamkjournal.tamk.fi/ ohjauksen-ammattilaisesta-noviisiksi/ **Hiltunen, P. (2020): Työn intensifikaatio, työn imu ja työtyytyväisyys opinto-ohjaajien kokemana. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. **Korhonen, E. (2018). Ohjaajat työn imussa – työolot ohjaustyön voimavaroina. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. **Lahtivuori, E. & Rauhala, S. (2019): Työn sosiaalisen tuen rooli työn intensifikaation ja työuupumuksen välisessä yhteydessä opintoohjaajilla. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Rantanen, J. (2019). Opinto-ohjaajien työn ja työolojen tutkimus jatkuu. Opinto-ohjaaja, 3, 16–19. Rantanen, J. & Silvonen, J. (2018). Ohjaajat työssään 2017 – Tutkimustiedote. Opintoohjaaja (2), 12–14. Sutela, H., Pärnänen, A. & Keyriläinen, M. (2019). Digiajan työelämä – Työolotutkimuksen tuloksia 1977-2018. Helsinki: Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytym_1977-2018_2019_21473_net. pdf Haettu 2.9.2020 Työterveyslaitos (2020). Koronakevään aikana suomalaisten työhyvinvointi jopa parani. Tiedote. https://www.ttl.fi/koronakevaan-aikana-suomalaisten-tyohyvinvointi-jopa-parani/ Haettu 2.9.2020

Tunnetko puhtausalan mahdollisuudet?

Puhtausalalla on • töitä ja työpaikkoja • monipuolista, asiakaslähtöistä ja vastuullista työtä • hyvät etenemismahdollisuudet Alan koulutus auttaa hyvään alkuun! Puhtausala kiinnostavaksi -hankkeessa luotujen materiaalien avulla voit esitellä puhtausalaa opiskelijoillesi helposti: Katso alasta kertova esittelyvideo Puhtausala – monia mahdollisuuksia Tutustu Urapolkuvideoihin, joilla puhtausalalla toimivat kertovat omasta työstään ja taustastaan Uralla eteenpäin -video kertoo peruskoulutaustaisen Kristiinan tarinan Lataa alasta kertova tietopaketti Kaiken tämän löydät puhki.ﬁ -sivuilta. Kaikki materiaali on maksutonta ja vapaasti käytettävissä!

Jos alaan ja sen mahdollisuuksiin liittyen herää kysyttävää, ota yhteyttä hankkeen toimijoihin, yhteystiedot löydät puhki.ﬁ -sivuilta. Puhki_210x148mm.indd 1

31.8.2020 10.53

Työnohjaaja- ja prosessikonsulttikoulutus 2021–2023 (80 op)

Laajenna osaamistasi työn ja organisaatioiden kehittämiseen! Uudistetussa koulutuksessa yhdistyvät monitieteellinen tieto ja käytännön ohjausratkaisut. Koulutusohjelma tarjoaa kokonaisvaltaisen viitekehyksen työnohjaukseen, konsultointiin ja kehittämistyöhön. Osaamisen kehittämisen lähtökohtia koulutuksessa ovat kokemuksellinen oppiminen, yhdessä oppiminen sekä monimuotoiset oppimisen tavat kasvokkain ja verkkovälitteisesti. Tule mukaan innostavalle oppimismatkalle! https://www.utu.fi/tyonohjaaja-prosessikonsulttikoulutus Lisätietoja antaa koulutuspäällikkö Heli Trapp 040 508 3964, heli.trapp@utu.fi 27

Kaksoisagentit Kaksoisagentit Kaksoisagentit Tanja Paasikalliolla ja Karoliina Snellmanilla on sekä opinto-ohjaajan että erityisopettajan pätevyys. Nina Enkkelän haastattelussa Tanja ja Karoliina kertovat kaksoisroolistaan.

Kumpi oli ensin, opinto-ohjaus vai erityisopetus?

TANJA: Opinto-ohjaus oli ensin, tosin erityisopetus oli siinä rinnalla jo silloin. Olen alun perin lastentarhanopettaja ja kasvatustieteellisten aineiden ja puheviestinnän aineenopettaja, Tein yliopistossa ensin erilliset opo-opinnot ja heti niiden jälkeen erilliset erityisopettaja-opinnot. Kiinnostus erityispetukseen on kulkenut aina mukana, tein ensimmäiset erityispedagogiikan opinnot jo heti ensimmäisenä opiskeluvuotena 20-vuotiaana. KAROLIINA: Valmistuin ensiksi Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutuksesta (2013) ja myöhemmin opiskelin erilliset erityisopettajan opinnot – nekin Itä-Suomen yliopistossa.

Minkä verran sinulla on työkokemusta opinto-ohjaajana ja erityisopettajana? Entä millaisia tehtäviä?

TANJA: Päätoimisesti opinto-ohjaajana olin 5 vuotta, ammattioppilaitoksessa, ja pyörähdin myös yläkoulun puolella. Sen jälkeen olin pari vuotta laaja-alaisena erityisopettajana ammattioppilaitoksessa. Samaan aikaan olin sivutoimisesti läheisen lukion erkkana –joten lukion erityisopetus-ura alkoi jo oikeastaan silloin opinto-ohjaajana ollessa. Lukion eritysopettajan virassa olen ollut vuodesta 2007, ensin Kuopiossa ja sitten Joensuussa. Joensuussa olen ollut nyt kohta 11 vuotta ja tehtäviini kuuluu myös Aikuislukion opinto-ohjausta. Eli ohjausta ja erityisopetusta erilaisilla yhdistelmillä jo lähes 20 vuotta. KAROLIINA: Valmistumiseni jälkeen toimin noin vuoden verran lukion opinto-ohjaajana. Sen jälkeen tieni vei Yrityskylä Itä-Suomeen, jossa olin mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa 6. ja 9. luokkalaisille nuorille suunnattua yhteiskunnan, talouden, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuutta. Olen toiminut peruskoulun laaja-alaisena erityisopettajana kolme vuotta. Peruskoulussa erityisopetuksen tuki suuntautui pitkälti tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen tukemiseen esim. samanaikais – tai pienryhmäopetuksena. Vuosi sitten syksyllä aloitin työt Kuopion lukioiden erityisopettajana eli minulla käynnistyi nyt toinen lukuvuosi lukiossa. Lukiossa erityisopettajan työnkuvassa on korostunut oppimaan oppimisen taitojen tukeminen, oppimistekniikoiden vahvistaminen sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien kartoittaminen. Tuki on paljolti yksilöohjausta, mutta myös samanaikaisopetusta pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä aineenopettajan kanssa, esim. tukikursseilla.

28 28

Mitä yhteistä (samaa) olet huomannut näissä tehtävissä?

TANJA: Lukion erityisopetus on pedagogista tukea ja pääasiassa yksilöohjausta. Yhdessä opiskelijan kanssa mietitään vahvuuksia ja kehittämisalueita, ja keksistään keinoja oppimisen tukemiseksi. Keskeinen väline on dialogi, ihan niin kuin ohjauksessakin. Kyllähän nämä tehtävät menevät kauniisti lomittain ja päällekkäin, varsinkin Aikuislukion ohjauksessa, jossa useimmilla opiskelijoilla on jokin oppimisen haaste tai muu syy erilaiselle opintopolulle. Aikuislukiossa on vaikea erotella milloin kohtaan opiskelijan opinto-ohjaajana ja milloin erkkana. Sekä opinto-ohjaajana että erkkana on tärkeää osata keskittyä läsnäoloon ja opiskelijan kohtaamiseen. Kuuntelemisen taitoa eí voi koskaan vähätellä. Omista haasteista ja vaikeuksista voi olla hankala puhua koulun aikuisen kanssa. Useinhan se on erkka tai opo, jolle nuori avautuu. KAROLIINA: Kummassakin työssä tärkeintä on opiskelijan kohtaaminen ja kuunteleminen, opiskelijan vahvuuksien tukeminen/tunnistaminen sekä toimivien oppimistapojen löytäminen. Sekä erityisopettajan että opinto-ohjaajan työ on myös moniammatillista ja yhteistyön merkitys niin koulun henkilökunnan kuin myös ulkopuolisten tahojen kanssa korostuu.

Entä mitä eroavaisuuksia?

TANJA: Erityisopettajana teen myös lukitestauksia ja lausuntoja, ja yhteistyötä monien oppimisen tukitahojen kanssa. Jos opona haetaan nuoren kanssa suuntaa opinnoille ja ammatinvalinnalle, niin erkkana keskittyy ehkä enemmän tähän hetkeen ja oppimiseen itseensä. Opinto-ohjaaja auttaa opiskelun pulmissa, erityisopettaja oppimisen haasteissa. Erkkana teen myös enemmän oppiainekohtaista yhteistyötä aineenopettajien kanssa. Opinto-ohjaajalla on isommat määrät opiskelijoita, erkkana kohtaa lähinnä vain ne tukea tarvitsevat. Useimpia heistä sitten kuitenkin säännöllisesti läpi koko opintoajan. KAROLIINA: Erityisopettajan työssä korostuu oppimisen tuen kartoittaminen, suunnittelu ja sen järjestäminen. Opinto-ohjauksessa taas syvennytään enemmän jatko-opintojen ja työelämään liittyvään ohjaukseen sekä lukio-opintojen aikaisten opintojen ohjaukseen ja suunnitteluun. Toki samoja asioita sivutaan myös erityisopetuksessa, esim. jos etsitään kadonnutta motivaatiota tulevaisuuden unelmien ja tavoitteiden avulla.

Kumpi työ on itsellesi mieluisampaa, miksi? Vai saatko tehdä molempia?

TANJA: Onnekseni saan tehdä molempia. Uusi lukio-laki tuo toivottavasti tullessaan lisäresurssia erityisopetukseen ja toivon jossain välissä voivani keskittyä nykyistä vähempään opiskelijamäärään ja vain erityisopettajana. Jos siis pitäisi valita, niin olen erityisopettaja opo-moodilla! Omaksi vahvuudeksi näen opinto-ohjaaja-taustan. Pystyn erityisopettajana ohjaamaan opiskelijaa myös jatko-opintojen soveltuvuuden ja tukitoimien osalta sekä auttamaan mm. soveltuvuuskokeiden erityisjärjestelyn hakemisessa. Teen päivittäin yhteistyötä opinto-ohjaajien kanssa ja usein kohdataankin opiskelija yhdessä palaverissa opon kanssa. KAROLIINA: Pidän kummastakin työstä. Opinto-ohjaajana ehdin työskennellä varsin lyhyen ajan. Koen kuitenkin, että myös erityisopettajan työ on ohjauksellista työtä ja opintoohjauksen koulutuksen oppeja hyödynnän myös erityisopettajana. Jussi Onnismaata (2011) lainaten: ”Aikaa, huomiota ja kunnioitusta”. Nämä kolme asiaa pyrin aina muistamaan kohdatessani opiskelijan.

Mitä haluaisit sanoa ihmisille, jotka suunnittelevat sekä opinto- ohjaajan että erityisopettajan opintoja?

TANJA: Molempi parempi! Lämpimästi suosittelen erityisopettaja-opiskelijoille ohjausta sivuaineeksi ja opoopiskelijoille erityispedagogiikan opintoja. Tällä hetkellä erityisopettaja-opinnoissa ei juurikaan paneuduta yksilön kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Opinto-ohjaaja taas kohtaa työssään myös erilaiset oppijat, joten on hyödyllistä saada näkökulmaa myös siihen. KAROLIINA: Suosittelen kumpiakin opintoja! Minusta opinnot täydentävät ja tukevat toisiaan. Ohjauksellinen työote yhdistettynä erityispedagogiseen osaamiseen on mielestäni hyvä yhdistelmä ja valttikortti työelämässä. Tanja Paasikallio, Lukion erityisopettaja, Joensuun kaupunki (Yhteiskoulun ja Lyseon lukiot sekä Aikuislukio) Karoliina Snellman, Kuopion lukioiden erityisopettaja

7000

olemme auttaneet jo yli seitsemäätuhatta opiskelijaa löytämään opiskelupaikan Australiasta

100%

suomalaisista hakijoista on saanut opiskelijaviisumin kauttamme

instituuttia toimii yhteistyössä kanssamme

700

yli seitsemänsataa kurssia haettavana kauttamme

PALVELUMME OVAT ILMAISIA

Haastattelija Nina Enkkelä

Australiassa opiskelun ekspertit palveluksessasi: puh. +358 30 6363 750 kia@australiastudy.net.au taru@australiastudy.net.au

australiastudy.fi llio Tanja Paasika

Karoliina Sne

llman

Genom examensarbetsprocessen vid Yrkeshögskolan Novia utvecklar studerande sina färdigheter att samarbeta i interprofessionella team

tt brädspel för att samla in data om hälsa och välfärd i den åboländska skärgården. Bland annat det blev resultatet då studerande inom olika studieinriktningar gjorde sitt examensarbete tillsammans. Studerandena var jätteinspirerade av att jobba interprofessionellt, och att kunna använda sig av och lära sig om varandras erfarenheter. Flera av dem tyckte att den största nyttan var att de senare i arbetslivet har nytta av att kunna jobba interprofessionellt, nu då de vet fördelarna med en sådan metod. Vid institutionen för hälsa och välfärd vid Yrkeshögskolan Novia i Åbo skrivs examensarbetet inom ramen för interprofessionella examensarbetsprojekt. Projekten kan vara delar av externt finansierade FoU-projekt, de kan också vara beställningsarbeten av externa samarbetsparter eller interna projekt. Arbetena skrivs i par eller grupper bestående av hälsovårdar-, sjukskötar- och socionomstuderande inom de olika projekten. Genom att göra utvecklingsarbete i interprofessionella projektgrupper förbereds studerande för arbetslivet där man i allt större utsträckning poängterar interprofessionella aspekter och samarbete i social- och hälsovårdstjänsterna. Inom examensarbetsprojekten jobbar också lektorerna interprofessionellt, så att det finns lektorer från både vård- och socionomutbildningarna i samma grupp. Också lektorerna tycker att det är givande att arbeta interprofessionellt. Processen innebär att vi får samarbeta med lektorer inom andra utbildningar som vi inte annars arbetar med i det dagliga arbetet. Samarbetet med aktörer från arbetslivet innebär också att lektorerna upprätthåller sina praktiska kompetenser. Ar-

betslivet å sin sida får ny kunskap, och blir medvetna om de blivande professionellas kompetenser. Det konkreta arbetet med examensarbetet sker under en kort och intensiv tid, på vårterminen det tredje studieåret. I januari inleds arbetet i projekten och studerandena delar in sig i par eller grupper utgående från sina intresseområden. Under tiden januari till maj finns det i studerandes läsordning reserverat två till fyra dagar per vecka för examensarbetet. Det innebär att studerande kan planera sin tid i relation till andra kurser. Studerande får regelbunden handledning under processen. I varje examensarbetsprojekt fungerar 1 lektor som handledare per 6–8 studerande. Beroende på antalet studerande i projektgruppen finns det 1–3 handledare per projekt. Handledningstiderna är insatta i läsordningen med 1–2 veckors mellanrum. Under processen ordnas också tre seminarier som är insatta i schemat. I de fall examensarbetet är ett beställningsarbete deltar också beställaren vid handledningstillfällen och/eller seminarierna. Studerandena ges möjlighet att satsa på examensarbetet under en tydligt avgränsad tid, med tid reserverad i läsordningen .Studerandena har i utvärderingar sagt att det finns tillräckligt med tid i relation till arbetets omfattning. De upplever att strukturen med deadlines, och uttalade krav på vad arbetet ska innehålla, också bidrar till att arbetet framskrider. De tycker det är bra att få handledning på tider som finns insatta med regelbundna mellanrum, och att handledarna är tillgängliga och snabbt svarar på studerandes frågor. Också de handledande lektorerna har uppskattat strukturen där man har reserverat tid för handledningen. Strukturen för examensarbetsprocessen har utvecklats under årens lopp på basen av feedback av såväl studerande som lektorer. Lektorn i svenska har från och med läsåret 2019–2020 kommit in i processen med språkhandledning. Studerandena har också möjlighet att få handledning av skolans it-lärare med skrivtekniska aspekter. Men det finns alltid utrymme för förbättringar, och vi samlar årligen in feedback av studerande för att kunna vidareutveckla processen. Strukturen innebär att de flesta studerande blir färdiga med examensarbetet inom utsatt tid. Våren 2020 fick 94 % av de som inledde sitt arbete klart inom utsatt tid, och året innan var genomströmningen 98 %. Studerande som av någon orsak inte blir klara inom utsatt tid har ännu tid för att färdigställa arbetet i och med att de fortsätter sina studier på hösten. Pia Liljeroth, överlärare Yrkeshögskolan Novia, institutionen för hälsa och välfärd, Åbo

Opinto-ohjaajien koulutusmäärät Suomessa 1971-2020

hjausalan valtakunnallinen osaamiskeskus on julkaissut huhtikuussa 2020 päivitetyt tilastot opintoohjaajien koulutusmäärästä Suomessa vuosina 1971-2020. Vuonna 2020 opinto-ohjaajien suomenkielistä koulutusta järjestetään kahdessa yliopistossa ja viidessä ammattikorkeakoulussa.

Työssä olevien opinto-ohjaajien määrää ja kelpoisuuksia koskeva tieto on tällä hetkellä hajanaista. Suomen opinto-ohjaajat – SOPO ry:n jäsenrekisterin mukaan maaliskuussa 2020 eri tehtävissä työssä olevia opinto-ohjaajia oli yhteensä 970. Opetushallituksen julkaiseman Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019 –raportin mukaan eri oppilaitosmuodoissa Viidenkymmenen vuoden aikana yli oli yhteensä 1050 opinto-ohjaajan tehtä6000 opiskelijaa on hankkinut opintovää, ja kelpoisuus tehtäviin oli lähes kaiohjaajan kelpoisuuden. 2000-luvul killa tehtävissä olevilla ohjaajilla. Kanla kelpoisuuden hankkineita opintosallisen koulutuksen arviointikeskuksen Opinto-ohjaajien koulutusmäärät puolivuosikymmeni6äin 1971-2020 ohjaajia on jo yhteensä 3 434. Heistä toteuttamassa perusasteen ja toisen as1200 446 on suorittanut joko 300:n tai 120 teen nivelvaiheen arvioinnissa keväällä opintopisteen maisteritutkinnon. 2988 2019 yhteensä 47 koulutuksen järjes900 opinto-ohjaajaa on hankkinut kelpoitäjää ilmoitti, että ohjaushenkilöstöltä suuden joko 60 opintopisteen laajuisena puuttui asetuksen mukainen kelpoisuus sivuaineena tai erillisinä opintoina. Hätehtäviinsä. Työ- ja elinkeinoministeri600 meen ammattikorkeakoulu (958) ja Itäön työnvälitystilaston mukaan vuosina Suomen yliopisto (923) ovat 2000-lu2010-2019 oli avoinna yhteensä 2276 300 vulla kouluttaneet määrällisesti eniten opinto-ohjaajan tehtävää, mutta tilasopinto-ohjaajia. Vuoden 2000 jälkeen toissa ei ole mukana haettavana olleiden Åbo työsuhteiden kesto. 0 Akademi on järjestänyt kolme ker1971-1975 1981-1985 1991-1995 2001-2005 2011-2015 Aloitus-paikat 2020 taa ruotsinkielistä koulutusta ja viimei set erilliset opinnot on järjestetty lukuEdellisiä tietoja ei sellaisenaan voi käytvuonna 2011–2012. tää opinto-ohjaajien tulevan koulutus-

Opinto-ohjaajien koulutusmäärät koulutusyksilöi6äin 2001-2020, mukana suunnitellut aloituspaikat

Opinto-ohjaajien koulutusmäärät puolivuosikymmeni6äin 1971-2020 1200

900

600

300

1971-1975

1986-1990

2001-2005

tarpeen arvioinnissa. Ohjausalan koulutuksen tulevaisuuden suunnittelun Opinto-ohjaajien koulutusmäärät koulutusyksilöi6äin 20 perustaksi tarvittaisiin alan koulutusykmukana suunnitellut aloituspaikat siköiden keskinäisen yhteistyön lisäk300 si ohjausalan koulutuksen kansallista ulkoista arviointia. Arvioinnissa tulisi lisäksi ottaa huomioon koulutusten kokonaisrakenne, uudet osaamistarpeet, 225 täydennyskoulutus sekä koulutettujen ammattilaisten mahdollisuus työllistyä joustavasti eri konteksteissa. Monialais150 ten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen laajentuessa kansalaisten on pystyttävä luottamaan siihen, että elinikäistä oh75 jausta tarjoavilla henkilöillä on riittävät tiedot ja ammattitaito, ja että he noudattavat asianmukaisia eettisiä toimintaperiaatteita. 0 2000-2001

2003-2004

2006-2007

2009-2010

UEF JY Haaga-Helia Hamk Raimo Vuorinen Projektipäällikkö, Koulutuksen tutkimuslaitos raimo.vuorinen@jyu.fi

300

2016-2020

2012-2013 Jamk

Koko raportti verkossa: Vuorinen, R. (2020) Opintoohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971-2020. Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita 5. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68457

225

150

2000-2001

2003-2004 UEF

2006-2007 Haaga-Helia

2009-2010 Hamk

2012-2013 Jamk

2015-2016 Oamk

Tamk

2019 ÅA

2015-2016

Oamk

Tamk

Toimikunnilta Perusopetuksen työajan seuraamisen edistysaskeleet

Perusopetustoimikunta

yvää poikkeusolojen syksyä kollegat! Varmasti moni teistä palasi kesälomalta lähiopetukseen koululle, mutta poikkeusoloissa. Osalla poikkeusjärjestelyitä on ollut vähemmän ja osalla enemmän. Turvavälien pitäminen luokkatasoittain on saattanut onnistua mutta muuten nuorisoa on kyllä hankala pitää täysin erillään. Tämä on tietysti sinänsä positiivinen asia, vaikka ei näissä olosuhteissa toivottavaa. Perusopetustoimikunta kokoontui alkukeväästä yhteen livenä ja loppukeväästä etäyhteydellä. Etänä jatketaan näin syksylläkin. Vietimme kokoontumisissa paljon aikaa työaikaa ja -tehtäviä miettien. Työstimme nimittäin yhdessä OAJ:n työaikasovellukseen oppilaanohjaajalle sopivia työaikakategorioita. Ne ovat nyt päivitetty Vipu-sovellukseen ja voitte toivottavasti selkeämmin käyttää sitä työajan laskentaan. Apua saimme Petri Niemeltä ja hänen vuosityöaikalaskurista (http://www.oppilaanohjaus. fi/laskuri.php). Laskurin työaikakategoriat vastaavat Vipu-sovellukseen suunniteltuja kategorioita. Saimme myös osallistujan OPH:n pedagogisen tuen asiakirjojen kehittämisryhmään. OPH pyysi kommentteja heidän tekemistään oppimisen tukeen liittyvien lomakkeiden luonnoksista. Varsinainen kehittämistyö alkoi elokuussa ja jatkuu lokakuun lopulle. Tehdyn kyselyn mukaan asiakirjat koetaan kouluissa raskaiksi, monimutkaisiksi ja päällekkäisyyksiä sisältäviksi. Tarkoituksena olisi tehdä mahdollisimman selkeät ja loogisesti etenevät versiot, joita koulut voisivat hyödyntää joko sellaisenaan tai muokkauksia tehden. Tavoite on haastava mutta tavoiteltavan arvoinen. Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta! Terveisin Emmi Hannuksela, Kirsi Jarkia, Hans Kankkonen, Jyrki Karjalainen, Antti Nyman ja Tuija Ristimella

32 32

Perusopetustoimikunta on hionut yhdessä opinto-ohjaaja Petri Niemen kanssa työkaluja vuosityösuunnittelun tueksi sekä työajan seuraamiseksi. Tarjoamme nyt kaikille peruskoulun opinto-ohjaajille kaksi työkalua: työajan seurantatyökalun sekä vuosityöaikalaskurin vuosisuunnittelun tueksi. Työajan seurannan työkaluna toimii OAJ:n Vipu -sovellus (vipu.oaj.fi), josta löytyvät nyt erityisesti opinto-ohjaajille laatimamme työaikakategoriat (kohdasta Sopimusala). Laskurin käyttöönotto tulee tehdä verkkoselaimella, mutta tämän jälkeen Vipua voi käyttää myös matkapuhelimen työpöydälle asetettavan pikakuvakkeen kautta, jolloin sivustolle ei tarvitse erikseen kirjautua. Vipu-sovelluksen raporttityökalu antaa hyvän kuvan siitä, mihin oma työaika kuluu, eikä päivittäisen työajan merkitseminenvie valtavasti aikaa. Vuosisuunnittelun tueksi Petri Niemi on suunnitellut vuosityöaikalaskurin, joka löytyy hänen sivustoltaan http:// www.oppilaanohjaus.fi/laskuri.php Laskurissa on kolme välilehteä, ja sillä voi suunnitella halutessaan hyvinkin tarkasti vuotuisten työtuntien käytön ja käyttää sitä vuosisuunnittelussa rehtorin kanssa. Laskurin työaikakategoriat vastaavat Vipu-sovellukseen suunniteltuja kategorioita. Tavoitteemme oli tarjota helposti käytettäviä, yhteneviä ja selkeitä työkaluja opinto-ohjaajien käyttöön. Päädyimme hyödyntämään Vipu-sovellusta, sillä se oli jo olemassaoleva sovellus, johon tarvitsi vain luoda omat, opinto-ohjaajalle sopivat kategoriat. Petri Niemi on tuottanut sivustolleen paljon materiaalia opinto-ohjaajien käyttöön, ja hänen yhteistyönsä avulla pystyimme yhdenmukaistamaan vuosisuunnittelutyökalun ja Vipu-sovelluksen kategoriat. Opinto-ohjaajan työ on jaettu kategorioihin seuraavasti: ohjaustyö, opetustyö,

ohjaustoiminnan organisointi, yhteistyö, ammattitaitoa ylläpitävä ja kehittävä koulutus, tiedottaminen sekä muut sovitut tehtävät. Löydät myös kategorioiden tarkemmat määrittelyt laskurista. Jyrki Karjalainen

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

oivottavasti kesän vapaajakson aikana sait nollattua viime kevään ja ehdit nauttimaan kesästä ja latasit akkusi täyteen tulevaa lukuvuotta varten. Sitä tarvitaan! Olemme varmasti kaikki uuden lukuvuoden alussa hiukan hämmentyneinä. Toisaalta on ollut ihana palata työpaikalle, nähdä opiskelijoita ja kollegoita ja aloittaa työpäivä omalla työpisteellä. Toisaalta on totuteltu vuorolukuun, kasvomaskeihin, visiireihin, käsidesiin, turvaväleihin… Tällaista lukuvuoden aloitusta ei koskaan aikaisemmin ole ollut. Olemme jokainen kevään aikana oppineet valtavasti uusia tapoja työskennellä opinto-ohjaajina ammatillisessa koulutuksessa. Etänä työskentely on tuonut uusia ulottuvuuksia arkeemme sekä hyvässä että vähemmän hyvässä. Nyt elokuussa on ollut ihana kohdata opiskelijoita, jotka kertovat kuinka ihanaa on päästä kouluun ja seurata opetusta ihan oikeassa luokassa. Turhia poissaoloja ei ole ehkä niin kuin aikaisemmin. Osalle lähiopetukseen palaaminen on tuntunut ahdistavalta, jopa pelottavalta. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella, osan opinnot sujuivat keväällä jopa paremmin, kun ei ollut kukaan häiritsemässä. Sai keskittyä ihan rauhassa. Asioita voi katsoa niin monesta näkökulmasta. Se mikä oli toiselle ihan mahdotonta, olikin toiselle ihana mahdollisuus. Kuinka monen opinnot eivät edenneet, kuinka moni tipahti matkasta. Sitä selvitellään nyt oppilaitoskentällä. Kuinka paljon tarvitaankaan lisäresurssia, että saadaan jokaisen opiskelijan henkilökohtainen opiskelupolku oikeaan

suuntaan ja päästään etenemään suunnitelmien mukaisesti. Meillä opinto-ohjaajina on oma tehtävämme opiskelijan HOKS:in ajantasalle saamisessa. Toivottavasti tämä työ myös resursoidaan asianmukaisesti sinunkin oppilaitoksessasi. Kevään sopimusneuvottelut olivat opinto-ohjaajille iso pettymys. Epätasaarvo vapaajaksojen määrässä verrattuna opettajiin jäi edelleen voimaan. Sitä ei paljon lievitä, vaikka ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle opinto-ohjaajalle saatiin uuteen sopimukseen tuntuva kuoppakorotus ja palkat ovat sen jälkeen samalla tasolla muiden opettajien kanssa ensi vuoden alusta. Edelleenkään emme kuitenkaan ole tasa-arvoisia vapaajaksojen osalta: opettajat 12 viikkoa ja opinto-ohjaajat 10. Tuntuu todellakin kohtuuttomalta! On ihan selvä, että tästä asiasta OAJ:n neuvottelijoita evästetään jatkossakin. Monilla työpaikoilla on ollut yt-neuvotteluita, lomautuksia ja on jouduttu turvautumaan myös irtisanomisiin. Oppilaitosmaailmassa olemme tämän suhteen onnellisessa asemassa, meillä on töitä. Ehkä liikaakin. Kuinka monella ammatillisen koulutuksen opintoohjaajalla on SOPO:n suosituksen mukaisesti maksimissaan 200 ohjattavaa? Me allekirjoittaneet haaveilemme siitä ja teemme omalta osaltamme työtä tämän haaveen toteuttamiseksi meille jokaiselle. Tsemppiä tärkeään työhösi! Erika, Leena, Timo, Tuula, Virpi ja Sirpa Puikkonen, ammatillisen koulutuksen toimikunnan pj sirpa.puikkonen@gradia.fi

OVTES 2020-2021 ja ammatilliset opinto-ohjaajat: Kuinka meidän kävi?

Kunta-alan työehtosopimuksen neuvottelut viime keväänä olivat melkoinen jännitysnäytelmä. Valtakunnansovittelijaakin tarvittiin, mutta hänenkin ehdotuksensa kaatui, vaikka OAJ olikin siinä vaiheessa valmis hyväksymään sopimuksen. Ongelmaksi muodostui hoitoalan sopimustavoitteet. Lopuksi kuitenkin sopimukseen päästiin juuri ennen kesälomille lähtöä.

OAJ:n neuvottelijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa Sopon ammatillisen koulutuksen toimikunta nosti esiin opinto-ohjaajien palkkauksen opettajia pienemmät vuosisidonnaiset lisät, lisäkoulutusvaatimuksen olemattomalla palkanlisällä ja vapaajaksojen määrän. Nämä kaikki liittyivät opetushenkilöstön tasa-arvoiseen kohteluun, jonka OAJ oli ottanut yhdeksi päätavoitteeksi neuvotteluissa. Neuvottelijoilta saatujen tietojen mukaan neuvottelulistan kärkipäässä oli korkeakoulututkinnon omaavien opinto-ohjaajien palkkavääryyden korjaaminen ja vapaajaksojen määrän saaminen muuta opetushenkilöstöä vastaavaksi. No kuinka meidän sitten kävi?

Palkkaus

Yleiskorotukset ovat ammatillisella puolella 1.8.2020 0.95% ja 1.4.2021 0,99% eli pääsääntöisesti hieman muuta opetusalaa korkeammat. Tämä tarkoittaa peruspalkassa n. 30-40€/kk lisää palkkaa palvelusvuosista riippuen. Ylemmän korkeakoulututkinnon palkkavääryys korjataan 1.1.2021, jolloin heidän palkkansa nousee prikulleen samansuuruiseksi kuin ammatillisilla opettajilla. Vaatimuksemme oli, että lisäkoulutusvaatimuksen tulee näkyä myös palkassa lisänä, mutta se ei valitettavasti toteutunut. Vuosisidonnaiset lisät vastaavat nyt opettajien lisiä ylemmän korkeakoulututkinnon omaavien osalta, mutta opinto-ohjaajille, joilla on muu tutkinto (jäsenistöstä n. 40%) jäi lisät entisen sopimuksen tasolle. Tämä joukko on opettajien lisiä laskennallisesti n. 5% jäljessä, jos palvelusvuosia on kertynyt 20. Eli tehty palkkakorjaus aiheuttikin uuden epäkohdan nyt samaa työtä tekevien kesken.

Vapaajaksot

arvoiseen kohteluun. Uutena pykälänä vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatun opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus laskettaessa kerroin on 0,33 kun se opettajilla on 0,42.

Kiky-tunnit

Kiky-tunteja meillä vuosityöajassa olevilla ei virallisen selityksen mukaan koskaan ollutkaan eli niitä ei siten myöskään voinut poistaa. Ammatillisten oppilaitosten osion C kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosityöajan pituus säilyy siis ennallaan. Aiemmin mainittu pieni ammatillisen puolen etu yleiskorotuksen suuruudessa voitaneen ehkä tulkita jonkinlaiseksi kikykombensaatioksi. Lopuksi voidaan kuitenkin todeta, että sopimukseen pääsy kesän kynnyksellä oli ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin jatkaa sopimusvääntöä kesälomien jälkeen. Kuntien talous on nyt entistä tiukemmalla ja Korona kurimus sen kun syvenee entisestään, joten neuvottelutilanne olisi ollut vielä kevään tilannetta huomattavasti vaikeampi. Luukkainen totesi opopäivillä laivalla, kun edelliset neuvottelut olivat kuumimmillaan, että neuvotteluissa aina kun jossakin voittaa, niin jostakin täytyy antaa periksi, eihän se muuten olisi neuvottelua. Ensi vuonna tähän aikaan osapuolet siirtyvät taas Kuntatyönantajan neuvottelijoiden kanssa yhteisen pöydän ääreen vääntämään kättä uudesta sopimuksesta, joten toivotaan että OAJ:n neuvottelijat saavat tulevaisuudessa entistä parempia tuloksia myös ammatillisten opinto-ohjaajien työsuhde ja palkka-asioissa. Ammatillinen toimikunta jatkaa opinto-ohjaajien työsuhde ja palkkaepäkohtien esille tuomista OAJ:lle, joten niissä asioissa kannattaa myös tulevaisuudessa olla yhteydessä toimikunnan jäseniin. Timo Vainionpää, ammatillisen koulutuksen toimikunta

Vapaajaksojen määrän saaminen samalle tasolle ammatillisten opettajien kanssa eli 10 viikosta 12 viikkoon oli neuvottelutavoitteissa korkealla, mutta ei toteutunut. Sen sijaan sopimukseen kirjattiin, että ammatillisten oppilaitosten osion C opetushenkilöstön osalta kehitetään ammatillisen vuosityöaikasopimuksen vapaajaksojärjestelmää. Toivon mukaan tämä kehittäminen perustuu myös opetushenkilöstön tasa-

Toimikunnilta

Lukiotoimikunta

evät oli kaikille erilainen ja varsin erikoinen. Itse siirryin etäopetukseen perjantaina 13.3. ja ilmoitus virtuaalimaailmaan siirtymisestä tuli torstaina klo 18. Ei todellakaan ollut aikaa ihmetellä, vaan koko arki piti miettiä hetkessä uusiksi. Uskon, että muillakin oli samanlaisia tuntemuksia kuin itselläni: epäuskoa, hämmennystä ja pelkoakin. Kenelläkään ei ollut tietoa kauanko poikkeustila jatkuu, eikä sitä tietoa ole vieläkään. Olen ylpeä ammattikunnastani! Koulu ja koulutus eivät lamaantuneet, vaan kaikki alkoivat etsiä keinoja tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla uudessa tilanteessa. Oli niin kutsutussa uudessa normaalissa hyvääkin, Itselläni tietotekniset valmiudet ovat kehittyneet kohisten. Näissä olosuhteissa uusi lukiotoimikunta aloitti kautensa. Kuten alun insertistä voi päätellä, pääpaino ei aluksi ollut lukion opinto-ohjauksen kehittäminen, vaan selviäminen muutoksesta. Huhtikuussa lukiotoimikunta aloitti kunnolla toimintansa ja työstimme tiiviisti LOPS 2021 henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyviä lomakkeita, joiden on tarkoitus tukea opiskelijoiden opintojen suunnittelua. Näitä lomakkeita uudessa opetussuunnitelmassa ovat: 1) opiskelusuunnitelma, 2) ylioppilastutkintosuunnitelma ja 3) jatko-opintoja urasuunnitelma. Valitettavasti aikataulu näiden valmistelun osalta venyi. Meidän osaltamme lomakkeet valmistuivat kesällä, mutta yhteistyökuvioiden selvittäminen on vielä kesken. Tavoitteena on saada lomakkeet suoraan oppilaitosten käyttöön. Tiedotamme asiasta lisää eri medioissa heti kun voimme. Jos olette paikallisesti valmistelleet jo omianne, niin on mielenkiintoista näh-

dä, miten samanlaisia tai erilaisia näistä lomakkeista on tullut. Vertailemalla päästään varmasti parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Lukiotoimikunnassa asiantuntemusta on tällä hetkellä hyvin erilaisista lukioista, niin pienistä kuin suurista, kansainvälisistä ja ruotsin kielisistä, maalta ja kaupungista jne. Siksi uskon ja toivon, että ryhmämme on koonnut teille hyvän työkalun, joka taipuu monenlaisiin lukioihin. Toukokuussa työstimme lukiotoimikunnan kommentteja Suomen opintoohjaajat ry:n lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Nyt elokuussa pääsin myös osallistumaan keskusteluun oppivelvollisuuden laajentamisen seurantaryhmässä. Korona muutti elämäämme, mutta ei pysäyttänyt sitä. Suomalaisen koulutuskentän kehittäminen jatkuu edelleen ja on syytä pysyä aktiivisena ja osallistua keskusteluun. Tsemppiä alkaneelle lukuvuodelle! Lukitoimikunta: Heini Kelosaari, puheenjohtaja, Anna Quagraine, Nina Enkkelä, Tuula Putkuri, Sari Heiskanen, Päivi Poutiainen

Korkeakoulutoimikunta

Ajan henki – moninaisuus ammattikorkeakoulujen opinto-ohjauksessa

Opiskelijat aloittavat AMK-opintonsa vaihtelevissa tilanteissa. He tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista, toiset tulevat suoraan edellisen oppilaitoksen opinnoista, toiset pitkän työuran tai monien aiempien koulutusten jälkeen. Osalla opinnot ovat aiemmin keskeytyneet ja he palaavat opintojen pariin viimeistelemään tutkintonsa. Ryhmien mukana opiskelee myös toisen asteen opiskelijoita, jotka suorittavat AMK-

opintoja siltaopintoina ammattikorkeakouluun sekä hyvin vaihtelevilla lähtökohdilla opintonsa aloittavia avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Yksilölliset opintopolut voivat siten vaihdella merkittävästi – aloittavat ryhmät ovat yhä heterogeenisempia. Jatkuva oppiminen ja aiemman osaamisen hyödyntäminen ovat keskeisessä asemassa Sanna Marinin hallitusohjelmassa. Ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi laatia osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, joiden avulla saadaan eri tavoin hankittu yksilön osaaminen näkyväksi työelämässä ja koulutusjärjestelmässä (Osallistava ja osallistuva Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, 2019, 164). Opinnollistamisella tarkoitetaan, sitä että osaamisen kehittyminen voi tapahtua opintosuunnitelman tavoitteiden suunnassa yhtä lailla työssä kuin korkeakoulussa, yhdessä ja rinnakkain. Tämä edellyttää osaamisperustaista opintosuunnitelmaa sujuvan opinnollistamisprosessin tueksi (Mäki ym. 2017, 5). Käytännössä henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS, on yhä useammin muutakin kuin vain oman lukujärjestyksen seuraamista. Se on esimerkiksi aiemman osaamisen hyväksilukua ja opintojen aikana muussa kuin muodollisessa koulutuksessa saatavan osaamisen opinnollistamista sekä erilaisia työelämän kanssa yhteistyössä tehtäviä projekteja ja kehittämishankkeita. Yhä useammin opintoja haetaan myös toisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjonnasta. Opintopolun osaamisperustainen räätälöinti lisää laadukkaan ohjauksen merkitystä, sillä opiskelijat tarvitsevat tukea osaamisen tunnistamiseen sekä sen kartoittamiseen, mitä osaamista uratavoitteeseen nähden vielä tarvitaan. Täydentävät ja vapaasti valittavat opinnot tarjoavat mahdollisuuden painottaa opintoja oman uratavoitteen mukaan. AMK:ien ja yliopistojen fuusiot tuovat myös yliopistojen opinnot AMK-opiskelijoiden ulottuville - ristiinopiskelu mahdollistaa sen, että osa AMK-opinnoista koostuu yliopiston opintotarjonnasta.

Ohjauksen merkitys korostuu

Ammattikorkeakoululain (351/2003) pykälän 4 mukaan keskeinen AMK:n perustehtävä on kouluttaa ammatillisia asiantuntijoita alueensa työelämän vaatimuksiin. Ammattikorkeakoulut asettavat tavoitteita liittyen vetovoimaisuuteen, tutkintojen määrään, laadukkaaseen opetukseen, myönteiseen opiskelijapalautteeseen, aktiiviseen opiskelijajärjestö- ja alumnitoimintaan, menestykseen TKI-hankkeissa ja elinvoimaisiin suhteisiin alueen työelämään ja yrittäjiin. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli palkitsee tavoiteajassa valmistuneista tutkinnoista, jolloin hyvin suunniteltu ja toteutettu opiskelijoiden ohjaus ja tuki on keskeisessä roolissa näihin tavoitteisiin pääsemisessä. Erilaiset lähtötilanteet ja opintoihin liittyvä valinnaisuus palvelevat opiskelijan uratavoitteeseen johtavan yksilöllisen opintopolun tavoittelua ja samalla korostuu ammattitaitoisen ja oikea-aikaisen ohjauksen merkitys. Ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajien työssä painottuu yhä vahvemmin tarve urasuunnittelulle, jolloin ohjauksessa tulisi ennakoiden huomioida tulevaisuuden muuttuvien työmarkkinoiden tarpeet. Urasuunnittelun laatua seurataan ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteenakin olevassa valmistuneiden palautekyselyssä. Opintojen etenemiseen ja tavoitteisiin pääsyyn vaikuttavat monet seikat: opintojen keskeytykset, terveydelliset haasteet ja opintojen uudelleen käynnistämisen hetket - opiskelija tarvitsee näissä tilanteissa tuekseen ohjauksen ammattilaisten verkoston: tutoropettajia, opintoneuvojia, opinto-ohjaajia, jotka auttavat häntä laatimaan vaihtoehtoisia HOPS-suunnitelmia ja löytämään erilaisia opintotarjottimia – henkilökohtaisten ohjaustarpeiden painottuu yhä vahvemmin AMK -opiskelun arjessa. Yksilölliset tilanteet huomioiva opintoja uraohjaus edellyttää vahvaa ohjauksen henkilöstön ammattiosaamista ja mahdollisuuksia oman ohjausosaamisen päivittämiseen. Myös AMKopinto-ohjaajien toimintaympäristön digitalisaatio haastaa ohjausosaamisen kehittämiseen. Tarvitsemme yhteisiä tilaisuuksia, joissa voimme tutustua oh-

jauksen parhaisiin käytäntöihin ja siten mahdollistaa AMK -opinto-ohjaajien yhteisöllistä oppimista. Uudistumisen ja ohjauksen kehittämisen haasteet ovat yhteisiä, joten verkostojen ja yhteistyön tiivistäminen tarjoaa tilaisuuksia omaan ammatilliseen kasvuun.

Ohjauksen organisointi - laadukkaan ohjaustyön perusta

ta. 2019. Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Raudasoja, A., Maunula, S. & Pakkala, E-K. (2018). Opetussuunnitelman laatimisen uudet tuulet. HAMK Unlimited Journal 3.8.2018. Haettu 2.9.2020 osoitteesta https://unlimited. hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/ ohjaussuunnitelman-laatimisen-uudet-tuulet

Opetus- ja ohjaushenkilöstöllä tulee olla käytössään ohjaussuunnitelma, jossa määritellään ohjauksen viitekehys ja yhteiset toimintatavat. Henkilöstöä tulee valmentaa ohjaussuunnitelmien käyttöön, jotta käytännöt muodostuvat muutostilanteessa suhteellisen tasalaatuisiksi kaikkien toimijoiden osalta. Muutostilanteessa myös erilaisten ohjaukseen liittyvien käsitteiden avaaminen ja määritteleminen ovat tärkeitä työvaiheita yhteistä ohjauskulttuuria tavoiteltaessa (Raudasoja ym, 2018). Opinto-ohjaajat, joiden työn vaativuuden tukena on yhteisesti sovittu ohjausmalli, selkeä työnjako muiden ohjauksen toimijoiden kanssa, riittävästi työaikaa ohjaustyöhön, lähiesimiehen ja oman tiiminsä tuki – heillä on parhaat mahdollisuudet tarjota laadukasta ohjausta opiskelijoille. Opinto-ohjaajan koulutuksessa painotetaan ammattitaitoisen ohjaajan kykyä luoda jokaiselle opiskelijalle ainutkertainen, arvostava, mikäli suinkin mahdollista – kiireetön kohtaaminen – jokainen opinto-ohjaaja toivoo mahdollisuutta tähän. Vahva ohjausmalli, joka on koko AMK-työyhteisön yhteinen sopimus ohjauksen työnjaosta, tarjoaa selkeät raamit hyvälle ohjaustyölle ja ohjaushenkilöstön jaksamiselle ja työhyvinvoinnille. Korkeakoulutoimikunta Lähteet: Ammattikorkeakoululaki 351/2003. Haettu 2.9.2020 osoitteesta: https://finlex.fi/fi/laki/ alkup/2003/20030351 Mäki, Kimmo, Moisio, Anu & Aura, Pirjo (toim.) 2017. Kolme kulmaa opinnollistamiseen – opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Haaga-Helian julkaisut 7/2017. Helsinki: Grano. Osallistava ja osallistuva Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskun-