Toimikunnilta

Perusopetustoimikunta

Hyvää poikkeusolojen syksyä kollegat! Varmasti moni teistä palasi kesälomalta lähiopetukseen koululle, mutta poikkeusoloissa. Osalla poikkeusjärjestelyitä on ollut vähemmän ja osalla enemmän. Turvavälien pitäminen luokkatasoittain on saattanut onnistua mutta muuten nuorisoa on kyllä hankala pitää täysin erillään. Tämä on tietysti sinänsä positiivinen asia, vaikka ei näissä olosuhteissa toivottavaa.

Perusopetustoimikunta kokoontui alkukeväästä yhteen livenä ja loppukeväästä etäyhteydellä. Etänä jatketaan näin syksylläkin. Vietimme kokoontumisissa paljon aikaa työaikaa ja -tehtäviä miettien. Työstimme nimittäin yhdessä OAJ:n työaikasovellukseen oppilaanohjaajalle sopivia työaikakategorioita. Ne ovat nyt päivitetty Vipu-sovellukseen ja voitte toivottavasti selkeämmin käyttää sitä työajan laskentaan. Apua saimme Petri Niemeltä ja hänen vuosityöaikalaskurista (http://www.oppilaanohjaus. fi/laskuri.php). Laskurin työaikakategoriat vastaavat Vipu-sovellukseen suunniteltuja kategorioita.

Saimme myös osallistujan OPH:n pedagogisen tuen asiakirjojen kehittämisryhmään. OPH pyysi kommentteja heidän tekemistään oppimisen tukeen liittyvien lomakkeiden luonnoksista. Varsinainen kehittämistyö alkoi elokuussa ja jatkuu lokakuun lopulle. Tehdyn kyselyn mukaan asiakirjat koetaan kouluissa raskaiksi, monimutkaisiksi ja päällekkäisyyksiä sisältäviksi. Tarkoituksena olisi tehdä mahdollisimman selkeät ja loogisesti etenevät versiot, joita koulut voisivat hyödyntää joko sellaisenaan tai muokkauksia tehden. Tavoite on haastava mutta tavoiteltavan arvoinen.

Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta!

Terveisin Emmi Hannuksela, Kirsi Jarkia, Hans Kankkonen, Jyrki Karjalainen, Antti Nyman ja Tuija Ristimella

Perusopetuksen työajan seuraamisen edistysaskeleet

Perusopetustoimikunta on hionut yhdessä opinto-ohjaaja Petri Niemen kanssa työkaluja vuosityösuunnittelun tueksi sekä työajan seuraamiseksi.

Tarjoamme nyt kaikille peruskoulun opinto-ohjaajille kaksi työkalua: työajan seurantatyökalun sekä vuosityöaikalaskurin vuosisuunnittelun tueksi.

Työajan seurannan työkaluna toimii OAJ:n Vipu -sovellus (vipu.oaj.fi), josta löytyvät nyt erityisesti opinto-ohjaajille laatimamme työaikakategoriat (kohdasta Sopimusala).

Laskurin käyttöönotto tulee tehdä verkkoselaimella, mutta tämän jälkeen Vipua voi käyttää myös matkapuhelimen työpöydälle asetettavan pikakuvakkeen kautta,

jolloin sivustolle ei tarvitse erikseen kirjautua. Vipu-sovelluksen raporttityökalu antaa hyvän kuvan siitä, mihin oma työaika kuluu, eikä päivittäisen työajan merkitseminenvie valtavasti aikaa.

Vuosisuunnittelun tueksi Petri Niemi on suunnitellut vuosityöaikalaskurin, joka löytyy hänen sivustoltaan http:// www.oppilaanohjaus.fi/laskuri.php

Laskurissa on kolme välilehteä, ja sillä voi suunnitella halutessaan hyvinkin tarkasti vuotuisten työtuntien käytön ja käyttää sitä vuosisuunnittelussa rehtorin kanssa. Laskurin työaikakategoriat vastaavat Vipu-sovellukseen suunniteltuja kategorioita.

Tavoitteemme oli tarjota helposti käytettäviä, yhteneviä ja selkeitä työkaluja opinto-ohjaajien käyttöön. Päädyimme hyödyntämään Vipu-sovellusta, sillä se oli jo olemassaoleva sovellus, johon tarvitsi vain luoda omat, opinto-ohjaajalle sopivat kategoriat.

Petri Niemi on tuottanut sivustolleen paljon materiaalia opinto-ohjaajien käyttöön, ja hänen yhteistyönsä avulla pystyimme yhdenmukaistamaan vuosisuunnittelutyökalun ja Vipu-sovelluksen kategoriat.

Opinto-ohjaajan työ on jaettu kategorioihin seuraavasti: ohjaustyö, opetustyö, ohjaustoiminnan organisointi, yhteistyö, ammattitaitoa ylläpitävä ja kehittävä koulutus, tiedottaminen sekä muut sovitut tehtävät. Löydät myös kategorioiden tarkemmat määrittelyt laskurista.

Jyrki Karjalainen

Ammatillisen koulutuksen toimikunta

Toivottavasti kesän vapaajakson aikana sait nollattua viime kevään ja ehdit nauttimaan kesästä ja latasit akkusi täyteen tulevaa lukuvuotta varten. Sitä tarvitaan!

Olemme varmasti kaikki uuden lukuvuoden alussa hiukan hämmentyneinä. Toisaalta on ollut ihana palata työpaikalle, nähdä opiskelijoita ja kollegoita ja aloittaa työpäivä omalla työpisteellä. Toisaalta on totuteltu vuorolukuun, kasvomaskeihin, visiireihin, käsidesiin, turvaväleihin… Tällaista lukuvuoden aloitusta ei koskaan aikaisemmin ole ollut. Olemme jokainen kevään aikana oppineet valtavasti uusia tapoja työskennellä opinto-ohjaajina ammatillisessa koulutuksessa. Etänä työskentely on tuonut uusia ulottuvuuksia arkeemme sekä hyvässä että vähemmän hyvässä. Nyt elokuussa on ollut ihana kohdata opiskelijoita, jotka kertovat kuinka ihanaa on päästä kouluun ja seurata opetusta ihan oikeassa luokassa. Turhia poissaoloja ei ole ehkä niin kuin aikaisemmin. Osalle lähiopetukseen palaaminen on tuntunut ahdistavalta, jopa pelottavalta. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella, osan opinnot sujuivat keväällä jopa paremmin, kun ei ollut kukaan häiritsemässä. Sai keskittyä ihan rauhassa. Asioita voi katsoa niin monesta näkökulmasta. Se mikä oli toiselle ihan mahdotonta, olikin toiselle ihana mahdollisuus.

Kuinka monen opinnot eivät edenneet, kuinka moni tipahti matkasta. Sitä selvitellään nyt oppilaitoskentällä. Kuinka paljon tarvitaankaan lisäresurssia, että saadaan jokaisen opiskelijan henkilökohtainen opiskelupolku oikeaan

suuntaan ja päästään etenemään suunnitelmien mukaisesti. Meillä opinto-ohjaajina on oma tehtävämme opiskelijan HOKS:in ajantasalle saamisessa. Toivottavasti tämä työ myös resursoidaan asianmukaisesti sinunkin oppilaitoksessasi.

Kevään sopimusneuvottelut olivat opinto-ohjaajille iso pettymys. Epätasaarvo vapaajaksojen määrässä verrattuna opettajiin jäi edelleen voimaan. Sitä ei paljon lievitä, vaikka ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle opinto-ohjaajalle saatiin uuteen sopimukseen tuntuva kuoppakorotus ja palkat ovat sen jälkeen samalla tasolla muiden opettajien kanssa ensi vuoden alusta. Edelleenkään emme kuitenkaan ole tasa-arvoisia vapaajaksojen osalta: opettajat 12 viikkoa ja opinto-ohjaajat 10. Tuntuu todellakin kohtuuttomalta! On ihan selvä, että tästä asiasta OAJ:n neuvottelijoita evästetään jatkossakin.

Monilla työpaikoilla on ollut yt-neuvotteluita, lomautuksia ja on jouduttu turvautumaan myös irtisanomisiin. Oppilaitosmaailmassa olemme tämän suhteen onnellisessa asemassa, meillä on töitä. Ehkä liikaakin. Kuinka monella ammatillisen koulutuksen opintoohjaajalla on SOPO:n suosituksen mukaisesti maksimissaan 200 ohjattavaa? Me allekirjoittaneet haaveilemme siitä ja teemme omalta osaltamme työtä tämän haaveen toteuttamiseksi meille jokaiselle.

Tsemppiä tärkeään työhösi!

Erika, Leena, Timo, Tuula, Virpi ja Sirpa Puikkonen, ammatillisen koulutuksen toimikunnan pj sirpa.puikkonen@gradia.fi

OVTES 2020-2021 ja ammatilliset opinto-ohjaajat: Kuinka meidän kävi?

Kunta-alan työehtosopimuksen neuvottelut viime keväänä olivat melkoinen jännitysnäytelmä. Valtakunnansovittelijaakin tarvittiin, mutta hänenkin ehdotuksensa kaatui, vaikka OAJ olikin siinä vaiheessa valmis hyväksymään sopimuksen. Ongelmaksi muodostui hoitoalan sopimustavoitteet. Lopuksi kuitenkin sopimukseen päästiin juuri ennen kesälomille lähtöä. OAJ:n neuvottelijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa Sopon ammatillisen koulutuksen toimikunta nosti esiin opinto-ohjaajien palkkauksen opettajia pienemmät vuosisidonnaiset lisät, lisäkoulutusvaatimuksen olemattomalla palkanlisällä ja vapaajaksojen määrän. Nämä kaikki liittyivät opetushenkilöstön tasa-arvoiseen kohteluun, jonka OAJ oli ottanut yhdeksi päätavoitteeksi neuvotteluissa. Neuvottelijoilta saatujen tietojen mukaan neuvottelulistan kärkipäässä oli korkeakoulututkinnon omaavien opinto-ohjaajien palkkavääryyden korjaaminen ja vapaajaksojen määrän saaminen muuta opetushenkilöstöä vastaavaksi.

No kuinka meidän sitten kävi?

Palkkaus

Yleiskorotukset ovat ammatillisella puolella 1.8.2020 0.95% ja 1.4.2021 0,99% eli pääsääntöisesti hieman muuta opetusalaa korkeammat. Tämä tarkoittaa peruspalkassa n. 30-40€/kk lisää palkkaa palvelusvuosista riippuen.

Ylemmän korkeakoulututkinnon palkkavääryys korjataan 1.1.2021, jolloin heidän palkkansa nousee prikulleen samansuuruiseksi kuin ammatillisilla opettajilla. Vaatimuksemme oli, että lisäkoulutusvaatimuksen tulee näkyä myös palkassa lisänä, mutta se ei valitettavasti toteutunut.

Vuosisidonnaiset lisät vastaavat nyt opettajien lisiä ylemmän korkeakoulututkinnon omaavien osalta, mutta opinto-ohjaajille, joilla on muu tutkinto (jäsenistöstä n. 40%) jäi lisät entisen sopimuksen tasolle. Tämä joukko on opettajien lisiä laskennallisesti n. 5% jäljessä, jos palvelusvuosia on kertynyt 20. Eli tehty palkkakorjaus aiheuttikin uuden epäkohdan nyt samaa työtä tekevien kesken.

Vapaajaksot

Vapaajaksojen määrän saaminen samalle tasolle ammatillisten opettajien kanssa eli 10 viikosta 12 viikkoon oli neuvottelutavoitteissa korkealla, mutta ei toteutunut. Sen sijaan sopimukseen kirjattiin, että ammatillisten oppilaitosten osion C opetushenkilöstön osalta kehitetään ammatillisen vuosityöaikasopimuksen vapaajaksojärjestelmää. Toivon mukaan tämä kehittäminen perustuu myös opetushenkilöstön tasaarvoiseen kohteluun. Uutena pykälänä vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatun opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus laskettaessa kerroin on 0,33 kun se opettajilla on 0,42.

Kiky-tunnit

Kiky-tunteja meillä vuosityöajassa olevilla ei virallisen selityksen mukaan koskaan ollutkaan eli niitä ei siten myöskään voinut poistaa. Ammatillisten oppilaitosten osion C kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosityöajan pituus säilyy siis ennallaan. Aiemmin mainittu pieni ammatillisen puolen etu yleiskorotuksen suuruudessa voitaneen ehkä tulkita jonkinlaiseksi kikykombensaatioksi.

Lopuksi voidaan kuitenkin todeta, että sopimukseen pääsy kesän kynnyksellä oli ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin jatkaa sopimusvääntöä kesälomien jälkeen. Kuntien talous on nyt entistä tiukemmalla ja Korona kurimus sen kun syvenee entisestään, joten neuvottelutilanne olisi ollut vielä kevään tilannetta huomattavasti vaikeampi. Luukkainen totesi opopäivillä laivalla, kun edelliset neuvottelut olivat kuumimmillaan, että neuvotteluissa aina kun jossakin voittaa, niin jostakin täytyy antaa periksi, eihän se muuten olisi neuvottelua. Ensi vuonna tähän aikaan osapuolet siirtyvät taas Kuntatyönantajan neuvottelijoiden kanssa yhteisen pöydän ääreen vääntämään kättä uudesta sopimuksesta, joten toivotaan että OAJ:n neuvottelijat saavat tulevaisuudessa entistä parempia tuloksia myös ammatillisten opinto-ohjaajien työsuhde ja palkka-asioissa. Ammatillinen toimikunta jatkaa opinto-ohjaajien työsuhde ja palkkaepäkohtien esille tuomista OAJ:lle, joten niissä asioissa kannattaa myös tulevaisuudessa olla yhteydessä toimikunnan jäseniin.

Timo Vainionpää, ammatillisen koulutuksen toimikunta

Lukiotoimikunta

Kevät oli kaikille erilainen ja varsin erikoinen. Itse siirryin etäopetukseen perjantaina 13.3. ja ilmoitus virtuaalimaailmaan siirtymisestä tuli torstaina klo 18. Ei todellakaan ollut aikaa ihmetellä, vaan koko arki piti miettiä hetkessä uusiksi. Uskon, että muillakin oli samanlaisia tuntemuksia kuin itselläni: epäuskoa, hämmennystä ja pelkoakin. Kenelläkään ei ollut tietoa kauanko poikkeustila jatkuu, eikä sitä tietoa ole vieläkään.

Olen ylpeä ammattikunnastani! Koulu ja koulutus eivät lamaantuneet, vaan kaikki alkoivat etsiä keinoja tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla uudessa tilanteessa. Oli niin kutsutussa uudessa normaalissa hyvääkin, Itselläni tietotekniset valmiudet ovat kehittyneet kohisten.

Näissä olosuhteissa uusi lukiotoimikunta aloitti kautensa. Kuten alun insertistä voi päätellä, pääpaino ei aluksi ollut lukion opinto-ohjauksen kehittäminen, vaan selviäminen muutoksesta. Huhtikuussa lukiotoimikunta aloitti kunnolla toimintansa ja työstimme tiiviisti LOPS 2021 henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyviä lomakkeita, joiden on tarkoitus tukea opiskelijoiden opintojen suunnittelua. Näitä lomakkeita uudessa opetussuunnitelmassa ovat: 1) opiskelusuunnitelma, 2) ylioppilastutkintosuunnitelma ja 3) jatko-opinto- ja urasuunnitelma.

Valitettavasti aikataulu näiden valmistelun osalta venyi. Meidän osaltamme lomakkeet valmistuivat kesällä, mutta yhteistyökuvioiden selvittäminen on vielä kesken. Tavoitteena on saada lomakkeet suoraan oppilaitosten käyttöön. Tiedotamme asiasta lisää eri medioissa heti kun voimme.

Jos olette paikallisesti valmistelleet jo omianne, niin on mielenkiintoista nähdä, miten samanlaisia tai erilaisia näistä lomakkeista on tullut. Vertailemalla päästään varmasti parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Lukiotoimikunnassa asiantuntemusta on tällä hetkellä hyvin erilaisista lukioista, niin pienistä kuin suurista, kansainvälisistä ja ruotsin kielisistä, maalta ja kaupungista jne. Siksi uskon ja toivon, että ryhmämme on koonnut teille hyvän työkalun, joka taipuu monenlaisiin lukioihin.

Toukokuussa työstimme lukiotoimikunnan kommentteja Suomen opintoohjaajat ry:n lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Nyt elokuussa pääsin myös osallistumaan keskusteluun oppivelvollisuuden laajentamisen seurantaryhmässä.

Korona muutti elämäämme, mutta ei pysäyttänyt sitä. Suomalaisen koulutuskentän kehittäminen jatkuu edelleen ja on syytä pysyä aktiivisena ja osallistua keskusteluun.

Tsemppiä alkaneelle lukuvuodelle!

Lukitoimikunta: Heini Kelosaari, puheenjohtaja, Anna Quagraine, Nina Enkkelä, Tuula Putkuri, Sari Heiskanen, Päivi Poutiainen

Korkeakoulutoimikunta

Ajan henki – moninaisuus ammattikorkeakoulujen opinto-ohjauksessa

Opiskelijat aloittavat AMK-opintonsa vaihtelevissa tilanteissa. He tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista, toiset tulevat suoraan edellisen oppilaitoksen opinnoista, toiset pitkän työuran tai monien aiempien koulutusten jälkeen. Osalla opinnot ovat aiemmin keskeytyneet ja he palaavat opintojen pariin viimeistelemään tutkintonsa. Ryhmien mukana opiskelee myös toisen asteen opiskelijoita, jotka suorittavat AMKopintoja siltaopintoina ammattikorkeakouluun sekä hyvin vaihtelevilla lähtökohdilla opintonsa aloittavia avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Yksilölliset opintopolut voivat siten vaihdella merkittävästi – aloittavat ryhmät ovat yhä heterogeenisempia.

Jatkuva oppiminen ja aiemman osaamisen hyödyntäminen ovat keskeisessä asemassa Sanna Marinin hallitusohjelmassa. Ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi laatia osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, joiden avulla saadaan eri tavoin hankittu yksilön osaaminen näkyväksi työelämässä ja koulutusjärjestelmässä (Osallistava ja osallistuva Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, 2019, 164). Opinnollistamisella tarkoitetaan, sitä että osaamisen kehittyminen voi tapahtua opintosuunnitelman tavoitteiden suunnassa yhtä lailla työssä kuin korkeakoulussa, yhdessä ja rinnakkain. Tämä edellyttää osaamisperustaista opintosuunnitelmaa sujuvan opinnollistamisprosessin tueksi (Mäki ym. 2017, 5).

Käytännössä henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS, on yhä useammin muutakin kuin vain oman lukujärjestyksen seuraamista. Se on esimerkiksi aiemman osaamisen hyväksilukua ja opintojen aikana muussa kuin muodollisessa koulutuksessa saatavan osaamisen opinnollistamista sekä erilaisia työelämän kanssa yhteistyössä tehtäviä projekteja ja kehittämishankkeita. Yhä useammin opintoja haetaan myös toisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjonnasta. Opintopolun osaamisperustainen räätälöinti lisää laadukkaan ohjauksen merkitystä, sillä opiskelijat tarvitsevat tukea osaamisen tunnistamiseen sekä sen kartoittamiseen, mitä osaamista uratavoitteeseen nähden vielä tarvitaan.

Täydentävät ja vapaasti valittavat opinnot tarjoavat mahdollisuuden painottaa opintoja oman uratavoitteen mukaan. AMK:ien ja yliopistojen fuusiot tuovat myös yliopistojen opinnot AMK-opiskelijoiden ulottuville - ristiinopiskelu mahdollistaa sen, että osa AMK-opinnoista koostuu yliopiston opintotarjonnasta.

Ohjauksen merkitys korostuu

Ammattikorkeakoululain (351/2003) pykälän 4 mukaan keskeinen AMK:n perustehtävä on kouluttaa ammatillisia asiantuntijoita alueensa työelämän vaatimuksiin. Ammattikorkeakoulut asettavat tavoitteita liittyen vetovoimaisuuteen, tutkintojen määrään, laadukkaaseen opetukseen, myönteiseen opiskelijapalautteeseen, aktiiviseen opiskelijajärjestö- ja alumnitoimintaan, menestykseen TKI-hankkeissa ja elinvoimaisiin suhteisiin alueen työelämään ja yrittäjiin. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli palkitsee tavoiteajassa valmistuneista tutkinnoista, jolloin hyvin suunniteltu ja toteutettu opiskelijoiden ohjaus ja tuki on keskeisessä roolissa näihin tavoitteisiin pääsemisessä.

Erilaiset lähtötilanteet ja opintoihin liittyvä valinnaisuus palvelevat opiskelijan uratavoitteeseen johtavan yksilöllisen opintopolun tavoittelua ja samalla korostuu ammattitaitoisen ja oikea-aikaisen ohjauksen merkitys. Ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajien työssä painottuu yhä vahvemmin tarve urasuunnittelulle, jolloin ohjauksessa tulisi ennakoiden huomioida tulevaisuuden muuttuvien työmarkkinoiden tarpeet. Urasuunnittelun laatua seurataan ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteenakin olevassa valmistuneiden palautekyselyssä.

Opintojen etenemiseen ja tavoitteisiin pääsyyn vaikuttavat monet seikat: opintojen keskeytykset, terveydelliset haasteet ja opintojen uudelleen käynnistämisen hetket - opiskelija tarvitsee näissä tilanteissa tuekseen ohjauksen ammattilaisten verkoston: tutoropettajia, opintoneuvojia, opinto-ohjaajia, jotka auttavat häntä laatimaan vaihtoehtoisia HOPS-suunnitelmia ja löytämään erilaisia opintotarjottimia – henkilökohtaisten ohjaustarpeiden painottuu yhä vahvemmin AMK -opiskelun arjessa.

Yksilölliset tilanteet huomioiva opinto- ja uraohjaus edellyttää vahvaa ohjauksen henkilöstön ammattiosaamista ja mahdollisuuksia oman ohjausosaamisen päivittämiseen. Myös AMKopinto-ohjaajien toimintaympäristön digitalisaatio haastaa ohjausosaamisen kehittämiseen. Tarvitsemme yhteisiä tilaisuuksia, joissa voimme tutustua ohjauksen parhaisiin käytäntöihin ja siten mahdollistaa AMK -opinto-ohjaajien yhteisöllistä oppimista. Uudistumisen ja ohjauksen kehittämisen haasteet ovat yhteisiä, joten verkostojen ja yhteistyön tiivistäminen tarjoaa tilaisuuksia omaan ammatilliseen kasvuun.

Ohjauksen organisointi - laadukkaan ohjaustyön perusta

Opetus- ja ohjaushenkilöstöllä tulee olla käytössään ohjaussuunnitelma, jossa määritellään ohjauksen viitekehys ja yhteiset toimintatavat. Henkilöstöä tulee valmentaa ohjaussuunnitelmien käyttöön, jotta käytännöt muodostuvat muutostilanteessa suhteellisen tasalaatuisiksi kaikkien toimijoiden osalta. Muutostilanteessa myös erilaisten ohjaukseen liittyvien käsitteiden avaaminen ja määritteleminen ovat tärkeitä työvaiheita yhteistä ohjauskulttuuria tavoiteltaessa (Raudasoja ym, 2018).

Opinto-ohjaajat, joiden työn vaativuuden tukena on yhteisesti sovittu ohjausmalli, selkeä työnjako muiden ohjauksen toimijoiden kanssa, riittävästi työaikaa ohjaustyöhön, lähiesimiehen ja oman tiiminsä tuki – heillä on parhaat mahdollisuudet tarjota laadukasta ohjausta opiskelijoille. Opinto-ohjaajan koulutuksessa painotetaan ammattitaitoisen ohjaajan kykyä luoda jokaiselle opiskelijalle ainutkertainen, arvostava, mikäli suinkin mahdollista – kiireetön kohtaaminen – jokainen opinto-ohjaaja toivoo mahdollisuutta tähän. Vahva ohjausmalli, joka on koko AMK-työyhteisön yhteinen sopimus ohjauksen työnjaosta, tarjoaa selkeät raamit hyvälle ohjaustyölle ja ohjaushenkilöstön jaksamiselle ja työhyvinvoinnille.

Korkeakoulutoimikunta

Lähteet: Ammattikorkeakoululaki 351/2003. Haettu 2.9.2020 osoitteesta: https://finlex.fi/fi/laki/ alkup/2003/20030351

Mäki, Kimmo, Moisio, Anu & Aura, Pirjo (toim.) 2017. Kolme kulmaa opinnollistamiseen – opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Haaga-Helian julkaisut 7/2017. Helsinki: Grano.

Osallistava ja osallistuva Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. 2019. Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019.

Raudasoja, A., Maunula, S. & Pakkala, E-K. (2018). Opetussuunnitelman laatimisen uudet tuulet. HAMK Unlimited Journal 3.8.2018. Haettu 2.9.2020 osoitteesta https://unlimited. hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/ ohjaussuunnitelman-laatimisen-uudet-tuulet