Opinto-ohjaajan rooli ja työnkuva Ohjaamossa

OPINTO-OHJAAJAA TARVITAAN – opinto-ohjaajan rooli ja työnkuva Ohjaamossa

Ohjaamo on alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu neuvonta- ja ohjauspalvelu. Ohjaamoja on eri puolilla Suomea noin 70, sekä isoissa kaupungeissa että maaseutualueilla. Palvelu on saanut alkunsa osana nuorisotakuun toimenpiteitä viitisen vuotta sitten, ja sen tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Toimintamalli rakentuu monialaisesti henkilökohtaista ohjausta, tietoa ja tukea tarjoavasta Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Osana tätä yhteistyöverkostoa toimivat oppilaitokset ja oppilaitoksissa työskentelevät opintoohjaajat.

Tässä kirjoituksessa kuvataan opintoohjaajien roolia ja työnkuvaa Ohjaamossa heidän itsensä sanoittamana.

Ohjaamot Suomessa

Ohjaamot tukevat nuoria elämän erilaisissa siirtymissä ja muutostilanteissa. Keskeisimpänä tavoitteena on edistää nuoren kiinnittymistä työelämään tai koulutukseen. Lisäksi Ohjaamoissa on tarjolla monenlaista elämänhallintaan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen liittyvää tukea, kuten asumis- ja terveyspalveluita ja erilaista vertaisryhmätoimintaa.

Opinto-ohjaaja voi katsoa asiakasprosessia hieman eri vinkkelistä ja tuoda siihen erilaista ja kokonaisvaltaista näkökulmaa.

Ohjaamot ovat työyhteisöjä, joissa eri alojen ammattilaiset kohtaavat. Niissä on saatavilla vähintään TE-asiantuntijoiden, nuorisopalveluiden sekä opetusja sosiaalitoimen ammattilaisten palveluja. Suurin osa palveluista tuotetaan joko paikan päällä päivystämällä tai toimimalla Ohjaamo-verkostossa.

Opinto-ohjaajien palveluita oli saatavilla viikottain noin kolmanneksessa Ohjaamoista vuonna 2019. Samana vuonna tyystin ilman opinto-ohjauksen palveluita toimi 12 % Ohjaamoista. (https:// kohtaamo.info/tutkimus)

Opinto-ohjaajan rooli ja työnkuva Ohjaamossa

Ohjaamoissa tarvitaan opinto-ohjaajien osaamista koulutusneuvonnassa ja uraohjauksessa sekä ohjattavan urasuunnittelutaitojen kehittymisen tukemisessa. Opinto-ohjaaja täydentää koulutuskentän tuntemuksellaan ja verkostoillaan Ohjaamon palvelupalettia ja tuo omalta osaltaan tärkeää ohjauksellista työotetta Ohjaamoon. Opinto-ohjaajalla on taustallaan ohjauksen koulutusta, jota ei välttämättä aivan sellaisenaan löydy kaikilta Ohjaamon toimijoilta. Opinto-ohjaaja voi katsoa asiakasprosessia hieman eri vinkkelistä ja tuoda siihen erilaista ja kokonaisvaltaista näkökulmaa.

Oppilaitoksissa voi olla kuitenkin vaikeaa irrottaa opinto-ohjaajajien työpanosta Ohjaamojen käyttöön. Lisäksi voi olla oppilaitoksia, joissa ei tunneta vielä riittävästi Ohjaamo-toimintaa ja sen oppilaitoksille tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia.

Tähän juttuun on haastateltu kolmea opinto-ohjaajaa, jotka toimivat eri puolilla Suomea ja ohjaavat oman työnsä ohella Ohjaamossa asioivia nuoria. Haastattelut on tehty osana URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa -projektia. URAA! -projekti on yksi Ohjaamo-toiminnan kehittämisen tukiprojekteista, ja sitä ovat toteuttaneet Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen ammatilliset opettajakorkeakoulut.

Opinto-ohjaajan osaamista tarvitaan

Ohjaamossa asioi paljon nuoria, jotka tuskailevat itselleen epäsopivien koulutusvalintojen tai väärän koulutusasteen kanssa tai miettivät alan vaihtoa. Monilla nuorilla tulevaisuuden suunta on

vielä hämärän peitossa. Takana voi olla useita koulutusstartteja tai meneillään on lukion jälkeinen välivuosi tai -vuodet tai korkeakouluopinnot lopettanut/ lopettamassa oleva nuori kaipaa vahvistusta ja uusia näkymiä. Usein esiintyviä tapauksia ovat työnhakijat, joiden ammatillinen koulutus on jäänyt kesken, esimerkiksi äitiysloman vuoksi. Ohjaamossa käy myös maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka haluavat esimerkiksi kohentaa suomen kielen taitoaan tai opiskella.

Myös hakeutumisasiat pohdituttavat: Ei tiedetä, miten johonkin koulutukseen haetaan tai miten jatkuva haku amikseen toimii tai miten avoimen amkin tai yliopiston opinnoilla voi edistää opiskelemaan pääsyä tai miten yleensä parantaa mahdollisuuksiaan saada opiskelupaikka korkeakoulusta. Opinto-ohjaajan ohjauksessa lukion käynyt nuori voi havahtua 2. asteen ammatillisen koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tai tietyn spesifisen kiinnostuksen omaava nuori haluaa tietää, miten käytännössä pääsisi opiskelemaan juuri tiettyä alaa, esimerkiksi tähtitiedettä, animaation tekoa, rekkakuskiksi, lastenhoitajaksi...

On myös asiakkaita, joita ei kiinnosta mikään opiskelu tai joiden taustasta opinto-ohjaaja tunnistaa asioita, joita pitää hoitaa ennen opintoja yhdessä Ohjaamon muiden toimijoiden kanssa, kuten asunto-, tuki- ja terveysasiat.

Opinto-ohjaajana moniammatillisessa työyhteisössä

Ohjaamossa palvelut tuotetaan monialaisesti ja -ammatillisesti niin, että esimerkiksi opinto-ohjaaja tekee yhteistä asiakastyötä hyvin monen eri toimijan, kuten TE-asiantuntijoiden, ammatinvalintapsykologin, etsivän nuorisotyön, koulutuskuntayhtymän, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, sosiaalityön, sairaalakoulun ja kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa.

Käytännössä yhteinen asiakastyö toteutuu niin, että joku Ohjaamon työntekijöistä ottaa asiakkaan vastaan ja kartoittaa nuoren tilannetta pintapuolisesti. Tämän perusteella voi jo pyytää jotain toista työntekijää mukaansa, jolloin nuoren tilannetta lähdetään kartoittamaan yhdessä tarkemmin. Yhteistyötä

asiakkaiden asioiden hoitamiseksi tehdään myös päivystysaikojen ulkopuolella siten, että konsultoidaan toisia toimijoita puhelimitse.

Yhteydenotto voi tulla myös asiakkaan verkostosta, tai päinvastoin. Asiakkaalle saadaan yleensä melko piankin järjestymään tapaamisaika, jossa asia otetaan yhteisesti esille ja mietitään jatkotoimet ja vastuut asian hoitamiseksi.

Ohjaamot ovat aitoja monipalvelupaikkoja. Ohjaamossa työskenteleminen laajentaa ammattitaitoa ja selkeyttää Ohjaamossa työskenteleville eri verkostotoimijoiden työnkuvia.

Monialaisesti tehtävä yhteinen työ on sekä voimavara että haaste. Haastavuutta tuo työvoimahallinnon tai koulutuksen järjestäjien hallinto ja byrokratia ja haettavina olevien koulutuspaikkojen määrä. Haastavaa on myös yhteisen ajan löytäminen asiakkaan asioiden edistämiseen, koska kaikki asiantuntijat eivät ole Ohjaamossa paikalla yhtä aikaa. Tiedonsiirtoon asiakkaan asioissa ei ole yhteistä alustaa, joten se on välillä hankalaa.

Toimivaa on, että asiakasprosessia viedään yhdessä eteenpäin. Verkostokumppanin kautta opinto-ohjaajalle Ohjaamoon ohjautuva asiakas on tavallisesti jo ohjausprosessissa sellaisessa vaiheessa, että koulutusasioiden eteenpäin vieminen on ”helppoa” eli monta asiaa on jo mietitty valmiiksi. TE-toimiston asiantuntijan kanssa on mahdollista samalla kertaa selvittää useita eri asioita asiakkaan koulutuskuvioiden osalta, mikä nopeuttaa työskentelyä.

Ohjaamot ovat aitoja monipalvelupaikkoja. Ohjaamossa työskenteleminen laajentaa ammattitaitoa ja selkeyttää Ohjaamossa työskenteleville eri verkostotoimijoiden työnkuvia. Asiakkaiden ohjaaminen oikea-aikaisesti oikeisiin palveluihin helpottuu, kun tuntee paremmin eri toimijoiden työntekemisen taustaa, lakisääteistä perustaa, toimintatapoja ja henkilökohtaista työskentelytyyliä. Ohjaamossa pääsee tekemään töitä oman ”hiekkalaatikkonsa” ulkopuolelle, jolloin näkökulmat asioihin laajenevat ja ymmärrys paitsi asiakkaasta myös yhteystyökumppaneiden toiminnasta lisääntyy.

Opinto-ohjaaja kaksoisroolissa

Ohjaamossa opinto-ohjaajana voi ohjata asiakkaita ”vapaammin” eli ei tarvitse pitäytyä tiukasti opinto-ohjaajan roolissa, ja asiakaskunta on hyvin monenlaista.

Työ painottuu ennen oppilaitokseen tuloa tehtävään ohjaukseen eli koulutusvalintoihin ja uraohjaukseen, ei niinkään opintojen aikaiseen ohjaukseen. Työ on oppilaitoksiin verrattuna enemmän moniammatillista tiimi- ja verkostotyötä, joten verkoston ja sen palveluiden tuntemus on Ohjaamo-työssä ensiarvoisen tärkeää. Ohjaamossa on mahdollisuus

oppia joka päivä jotain uutta osana moniammatillista osaajatiimiä.

Oppilaitoksessa työaikaa kuluu myös paljon muuhun kuin ohjaukseen, kuten sihteerimäiseen rekisterien ylläpitonaputteluun. Niinpä Ohjaamossa opintoohjaajalla on oikeasti aikaa kuunnella ja kohdata asiakas. Ohjaamojen käytössä oleva opinto-ohjaaja-resurssi vaihtelee todella paljon. Haastateltavien työajasta kuluu Ohjaamossa 15–80 %. Ohjaamoissa toivotaan, että koulutusneuvontaa olisi tarjolla joka päivä. Lisäksi opinto-ohjaajajin kokemus on, että resurssi ei riitä Ohjaamon kehitystyöhön osallistumiseen.

Opinto-ohjaajan ohjausosaamista vaativat asiakastilanteet ovat sekä kertaluontoisia että myös pidempikestoista ohjausprosessia vaativia. Usein opinto-ohjaaja toimii Ohjaamossa toisten työntekijöiden työparina, esimerkiksi etsivän nuorisotyön työntekijä, sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja tulee asiakkaansa kanssa keskustelemaan erilaisista opintovaihtoehdoista. Tällöin ohjattavan ohjausprosessi on pidempikestoinen, mutta opinto-ohjaajan rooli voi olla myös yhden tai kahden kerran mittainen lyhyempi prosessi. Ohjaamon tarkoitus ei ole jäädä pitkäaikaiseksi rinnallekulkijaksi, vaan ohjata asiakas eteenpäin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin ja palveluihin.

Oppilaitosten on tärkeää olla mukana Ohjaamo-verkostossa. Ohjaamossa työskenteleminen antaa uudenlaista näkökulmaa siihen, mitä oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuu nuoren elämässä. Ohjaamossa tavoitetaan myös niitä nuoria, joita ei muiden kanavien kautta saada ohjattua koulutuksen pariin.

Ohjaamossa tapahtuvan opinto-ohjaajajien ohjauksen avulla voidaan kohdentaa nuoren koulutushakuja paremmin, karsia hakuammuntaa sekä tukea esim. keskeytyneiden opintojen loppuun saattamista. Ennen opintoja tehtävä oikeanlainen ohjaus vähentää riskiä opintojen keskeyttämiseen. Opintojen päättymisvaiheen ohjaukseen Ohjaamo tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, jos valmistuvan opiskelijan jatkopolku ei ole opintojen aikana vielä selvinnyt.

Ohjaamosta tapahtuu suoraa asiakasohjausta oppilaitoksille. Lisäksi jo koulutuksessa olevat asiakkaat saavat tukea ja ohjausta opintojensa aikana.

Opinto-ohjaajajien ajatuksia Ohjaamon palveluiden kehittämiseksi

Ohjaamon opinto-ohjaaja-resurssia tulisi lisätä niin, että opinto-ohjaaja olisi Ohjaamossa joka päivä myös päivystysajan ulkopuolella. Asiakkaat ovat kokeneet tarpeellisena, että jostain paikasta saa tietoa koulutusasioissa, riippumatta siitä, millaista koulutusta miettii itselleen. Ohjaamossa opinto-ohjaaja on helposti saatavilla myös niille nuorille, jotka eivät ole tällä hetkellä koulutuksessa ja ovat näin ollen koulumaailman opinto-ohjaajan palveluiden ulkopuolella. Myös muut Ohjaamo-toimijat pitävät tärkeänä saatavilla olevaa opintoohjaajan osaamista.

Oppilaitosten on tärkeää olla mukana Ohjaamo-verkostossa.

Ohjaamossa tulisi olla Kelan palvelut edes joinakin päivinä viikosta face to face -palveluna, lisää terveydenhoidon palveluja, esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan aikoja. Digipalveluita tulee kehittää, ja chat ja sähköinen ajanvarausjärjestelmä palvelisivat niin asiakkaita kuin verkostoakin. Ohjaamoon pitäisi saada vihdoin myös yhteinen ohjausalusta, jossa voisi yksinkertaisesti ja helposti vaihtaa asiakkaan ohjaukseen liittyvää tietoa, asiakkaan luvalla tietenkin, eri toimijoiden kesken. Opinto-ohjaajan tulisi olla kiinteä osa Ohjaamon jatkuvasti kehittyvää yhteisöä. Tällöin Ohjaamossa voitaisiin järjestää mm. ryhmäohjausta samanlaisissa tilanteissa oleville nuorille, esimerkiksi lukion välivuosilaiset yms.

Ohjaamon olisi oltava jatkossakin keihäänkärkenä uusien mallien kokeilussa ja käyttöönotossa sekä verkoston aktivoinnissa ja koordinoinnissa.

”Ohjaamossa on ollut ilo työskennellä ihan jokainen päivä”, kertovat haastateltavamme.

Kiitos haastattelusta Riitta, Katja ja Sami-Pekka.

Kirjoittaja Anne Leppänen, ohjauksen lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Toimii kouluttajana ja valmentaja kahdessa Ohjaamo-toiminnan tukiprojektissa: URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa. Projektia toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) 2018–2020. https://kohtaamo.info/uraa

TESSU2 – Aitoon monialaiseen yhteistyö- ja ohjausosaamiseen Ohjaamoissa. Projektia toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Åbo Akademi (ÅA) 2019 – 2021. https://kohtaamo.info/ tessu

Lähde Kohtaamo-hanke. Keski-Suomen ELY-keskus. https://kohtaamo.info/ tutkimus. Viitattu 19.8.2020.