Opinto-ohjaaja 2/2023

opinto-ohjaaja

2/2023

Opiskelijavalinnat, opintopolut ja urasuunnittelu

Vahvuusperustainen ohjaus

SOPOn uusi hallitus esittäytyy

Suomen opinto-ohjaajat ry

Sopo ry:n jäsenmaksut 2023

Suomen opinto-ohjaajat ry:n jäsenrekisteri toimii verkossa. Rekisteri on yhteydessä jäsenmaksujärjestelmään ja suoritus kirjautuu välittömästi jäsentietoihisi.

Jäsenmaksun määrä päätettiin pitää ennallaan

Hämeenlinnan vuosikokouksessa perjantaina 3.2.2023.

Jäsenmaksut vuodelle ovat seuraavat:

Varsinainen jäsen 50 €

Opiskelijajäsen 27 €

Seniorijäsen 100 €

Maksaessasi jäsenmaksusi ole hyvä ja tarkista, että jäsentietosi ovat oikein osoitteessa www.sopo.fi kohdassa jäsentiedot.

Maksaessasi tarvitset jäsennumerosi ja pankkitunnukset. Jäsennumerosi löydät Opinto-ohjaajalehden osoitekentästä.

SÄILYTÄ JÄSENYYTESI MAKSAMALLA

JÄSENMAKSUSI 31.3.2023 mennessä!

-luokkalaisten teemaviikko

Tervetuloa

tutustumaan ruoka-alaan 15.–26.5.

Maistuva Päivä on 7.–8.luokkalaisille suunnattu teemaviikko, jonka aikana kouluryhmillä on mahdollisuus vierailla elintarvikeyrityksessä tutustumassa elintarvikealaan ja alan erilaisiin työmahdollisuuksiin.

Osoitteesta

www.etl.fi/maistuva-paiva

• löydät esittelyt

vierailukohteista

• hakulomakkeen

yritysvierailulle

Kouluryhmien haku

vierailuille on auki 1.–24.3.

opinto-ohjaaja

2/2023

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti

ISSN 2342-9119 (Painettu)

ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)

Julkaisija

Suomen opinto-ohjaajat ry

Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE

Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija

Tuija Mäntsälä

Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU

puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223

tuija.mantsala@sopo.fi

Rahastonhoitaja

Tuula Karttunen

Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi

puh. 050 3086378

tuula.karttunen@sopo.fi

Toimitusneuvosto

Tuija Mäntsälä

Eero Lounela

Armi Nurmi (päätoimittaja, armi.nurmi@sopo.fi)

Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja)

Tilaushinta 65 EUR / vsk

Ilmoitushinnat

koko sivu: 875 EUR

puoli sivua: 590 EUR

neljännessivu: 475 EUR

takakansi 1300 EUR

kannen sisäpinta – koko sivu 1020 EUR

– puoli sivua 720 EUR

Painopaikka

PunaMusta, Forssa

Ilmestymisaikataulu 2023

Lehti 1 – 1.2. Aineisto 13.1.

Lehti 2 – 17.3. Aineisto 28.2.

Lehti 3 – 15.9. Aineisto 25.8.

Lehti 4 – 24.11. Aineisto 3.11.

Lehteen tarkoitettu aineisto

sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille aki.tulikari@sopo.fi

Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden

lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Stock kuvat: Adobe Stock ja Midjourney tekoäly

Puheenjohtajalta – Paula Lindqvist

Suomen opinto-ohjaajat ry:n eli SOPO ry:n tavoitteena on vahvistaa yhdistyksen asemaa ja vaikutusvaltaa valtakunnallisena ohjausalan pedagogisena järjestönä jäsenistön hyväksi toimien.  Tähtäämme siihen, että ohjauksen asema kaikilla koulutusasteilla vahvistuu.  Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2023 erityisesti seurattavina asioina ovat laajennetun oppivelvollisuuden myötä tulleet uudet tehtävät ja velvoitteet eri asteilla, sekä opiskelijavalintojen ja hakujärjestelmien jatkuvat muutokset.

OAJ:n tavoite eduskuntavaaleihin ja seuraavalle hallituskaudelle 2023–2027 on, että opinto-ohjaajien määrää oppilaitoksissa tulee lisätä ja tuen rakenteita kehittää. Perusopetuksessa ja toisella asteella opinto-ohjaajalla tulisi olla 150 ohjattavaa. Nuorilla ja opiskelijoilla on tällä hetkellä monia erilaisia opiskelun haasteita, jopa uupumusta, joten riittävä, helposti saatavissa oleva opintoohjaus on elintärkeää oppilaitoksissa. Toimintaympäristön ja koulutuspoliittiset muutokset ovat myöskin lisänneet opinto-ohjaajien työtehtäviä.

OAJ:n ohjausalan pedagogisena järjestönä Suomen opinto-ohjaajat ry kannattaa OAJ:n tavoitteita.

Kaikilla oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus asiantuntevaan ja riittävään pedagogisen opinto-ohjaukseen, jota antavat koulutetut opinto-ohjaajat. Pedagoginen opinto-ohjaus tulisi määritellä osaksi korkeakoulujenkin lainsäädäntöä ja samalla opinto-ohjaajien kelpoisuusehdot korkea-asteelle. Näiden ei tulisi ainoastaan olla osa korkeakoulujen autonomiaa.

Kaikkien koulutusasteiden oppilaiden ja opiskelijoiden tulee myös saada tarvittava määrä opetusta. Nykymaailmassa tulee omata monenlaista tietoa ja hallita monenlaisia taitoja. Perustaidot kuten lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen opitaan toivottavasti jo varhain,

mutta näiden lisäksi on muitakin yleisiä, läpileikkaavia taitoja kuten kriittinen ajattelu, tunne- ja vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot tai kulttuurinen osaaminen. Tällaisia transversaaleja taitoja ovat lisäksi vaikkapa kyky oppia uutta, tai kyky sopeutua uusiin tilanteisiin.

Nämä ovat rakennuspalikoita, joista oppilaamme ja opiskelijamme rakentavat osaamistaan ja sitä kautta luovat omaa elämän polkuaan. Ja mikä tärkeintä, nämä ovat rakennuspalikoita, jotka suojaavat heitä elämän eri vaiheissa ja vahvistavat resilienssiä.

Nuorten odotukset työelämästäkään eivät ole kovin korkealla, sanovat tutkimukset.

Me opinto-ohjaajat ja myös muut tahot olemme viime aikoina nostaneet esille suomalaisten nuorten suorituspaineet. Itsekin olen peräänkuuluttanut pysähtymistä ja koulutus- ja oppimisrauhaa. Opiskeleminen yhdessä koulussa tai yhdellä asteella ei voi olla pelkkää välivaihetta, joka vie seuraavaan vaiheeseen. Nyt tosiaan olisi aika pysähtyä ja nostaa oppimisen merkitystä sellaisenaan. Että kullakin asteella opitaan sinne määriteltyjä taitoja ja valmiuksia, ja kasvetaan ihmisenä rauhassa. Suorituskeskeinen opiskelukulttuuri tuottaa uupumusta opintojen aikana ja työelämään siirryttäessä. Nuorten odotukset työelämästäkään eivät ole kovin korkealla, sanovat tutkimukset.

Sen tiedämme, että monet koulutuksen rakenteet tuottavat suorituspainetta. Korkeakoulujen ensikertalaisuuskiintiö ja muuttuneet opiskelijavalintatavat ovat lyhyessä ajassa paineistaneet korkeaasteelle hakevia nuoria ja muuttaneet osaltaan erityisesti lukioiden opinto-ohjauksen painopistettä. Todistusvalinnan pisteytysmalleja ollaan korjaamassa, mutta tämä on vain hienosäätöä, eikä poista nykyopiskelijavalintaan liittyviä syvempiä ongelmia. Näitä ovat muun

muassa eri oppiaineiden keskinäinen arvottaminen, oppimisen jääminen taka-alalle, kun arvosanojen merkitys on nostettu liian korkealle tai mielikuvien ohjaamat opiskeluvalinnat. Näihin palaan myöhemmissä palstoissani.

Entäpä miten me aikuiset puhumme kokeista, hakemisesta tai opiskelupaikoista? Puhummeko huippusuorituksista, superopiskelijoista tai unelma-aloista? Välittyykö aikuisten yleisestä puheesta sellainen viesti, että mikään muu ei kelpaisi? Voisiko tavallinen olla hyvä?

Opinto-ohjaajat olemme onnekkaita siinä, että saamme olla osa nuorten arkea, olla ne luotetut tyypit, joille voi tulla juttelemaan. Tämä on työmme yksi parhaita puolia, lähtökohtaisesti olla luottamuksen arvoinen. Pidetään me tästä kiinni!

Jatketaan siis oppilaidemme ja opiskelijoidemme puolella! Suomen opintoohjaajat ry toimimme aktiivisesti opinto-ohjauksen puolesta ja nostamme opinto-ohjaajien ääntä kuuluviin.  Mitä enemmän meitä on, sitä vaikuttavampi äänemme on. Olemme yhteisen asian äärellä.

Valoisaa kevättä, opinto-ohjaajat!

Paula Lindqvist

Jatketaan oppilaidemme ja opiskelijoidemme puolella!

Työvaatteet päälle ja töihin!

Oppisopimuskoulutus on paras tapa oppia ammatti nuorelle, joka ei koe koulua omakseen. Sillä voi olla suuri hyöty työuran toisessakin päässä, kun osaamista voidaan siirtää mestareilta kisälleille. Samat henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmat (HOKS) ja näytönarvioinnit kaikkialla takaavat opiskelijoille yhdenmukaisen palvelun ja laadun. Oppisopimuskoulutus on kuitenkin laaja ja vaativa kokonaisuus, ja opettajalta vaaditaan työelämälähtöisen pedagogisen osaamisen lisäksi oman toimialan erityispiirteiden tuntemusta.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei muuttanut tilannetta työpaikkojen vastuun osalta. Koulutuksen järjestäjällä on oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu oppivelvollisen ohjaus- ja valvontavastuu myös oppisopimuskoulutuksessa. Oppivelvollisuuslain mukaan, jos oppivelvollinen on aikeissa keskeyttää opintonsa, koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä oppivelvollisen ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa mahdollisuudet suorittaa opintoja muussa oppimisympäristössä tai hakeutua muuhun koulutukseen. Tarvittaessa vaihtoehdot selvitetään yhteistyössä toisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Oppivelvollinen opiskelija ei voi erota oman ilmoituksensa perusteella, ellei hänellä ole uutta opiskelupaikkaa. Jos oppisopimus keskeytyy, oppivelvollisen on jatkettava opintojaan muissa oppimisympäristöissä, ellei hänellä ole uutta opiskelupaikkaa.

Opiskelija voi hankkia osaamista joko kokonaan oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuen, tai yhdistellä näitä. Mallien ero on, että ensimmäisessä opiskelija on määräaikaisessa työsuhteessa yritykseen ja saa työstään palkkaa. Jälkimmäisessä hänen opiskelijastatuksensa säilyy, jolloin opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hän saa palkkaa. Mutta tietävätkö työnantajat

näistä vaihtoehdoista? Eivät aina riittävästi. Lisätukea tarjoamalla oppisopimuskoulutus toimii myös hyvänä väylänä maahanmuuttajien kotouttamiseen. Oppisopimuskoulutus on yritykselle investointi. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen yleistyminen Suomessa edellyttää paljon tiiviimpää yhteistyöstä yritysten, koulutuksen järjestäjien ja valtion välillä. Käytännössä se tarkoittaa ainakin onnistuneiden esimerkkien viestintää, palveluprosessin yhtenäistämistä, byrokratian minimoimista, työelämän tarpeiden paikallista tuntemusta sekä irrottautumista liiallisesta tutkintokeskeisyydestä.

Oppisopimuskoulutus on yritykselle investointi.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen yleistyminen Suomessa edellyttää paljon tiiviimpää yhteistyöstä yritysten, koulutuksen järjestäjien ja valtion välillä.

Yrityksille on osattava tarjota faktaa siitä, mitä oppisopimuskoulutus on. Toisin sanoen: on löydettävä ne perustelut, joilla yritykset ymmärtävät, että oppisopimuskoulutuksessa on kyse hyödyllisestä investoinnista. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, jossa työnantaja kouluttaa työntekijän. Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Oppisopimus on käytännönläheinen tapa opiskella, sillä oppisopimuksella opiskeleva kouluttautuu tehden samalla töitä, nostaa palkkaa ja kerryttää työkokemusta.

Oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden opiskella ensimmäinen ammatti, vaihtaa alaa tai saada todistus omasta osaamisesta. Oppisopimuksella voi myös suorittaa loppuun kesken jääneet ammatilliset opinnot tai hankkia lisäkoulu-

tusta. Oppisopimustyöpaikan saaminen on edellytys oppisopimukselle. Työpaikan löytäminen ei ole helppoa, mutta siihen on olemassa monta eri polkua. Usein oppisopimustyöpaikka löytyy esimerkiksi kesätyön, osa-aikatyön, rekrykoulutuksen tai työssäoppimisen kautta.

Yhteishaku jatko-opintoihin on usein, useamman vuoden ohjaustyön tulos. Keväällä on aika katsoa kulunutta lukuvuotta silmiin. Miten minä onnistuin työssäni? Puhelin on kädessä aamuisin ennen kuin kunnolla edes avaan silmäni. Ensimmäiseksi katson kalenteria ja alan tehdä mielessäni päivän to do -listaa. Pian fitness-kelloni ilmoittaa, että sykkeeni on korkea ja tilanteeni stressaava. Kun aamut alkavat pitkään näin, tulos on helppo kuvitella. Ilo katoaa elämästä, ja siitä tulee suorittamista. Maailmasta eivät tehtävät lopu. Aseta itsesi prioriteettilistan kärkisijoille. Se tunne johdattaa minut ensimmäiseksi lenkille, sitten tanssitunnille – kroppa sheikkaamaan. Että, se onkin mahtavaa! Muista pitää itsestäsi huolta. Lukuiloa!

Armi Nurmi

Voimat kehiin!

Yhdeksäsluokkalaisten ja opinto-ohjaajien kokemuksia vahvuusperustaisesta ohjauksesta

Lapin yliopistossa monimenetelmäistä tutkimusta, jossa tutkin, miten vahvuusperustainen ohjaus tukee yhdeksäsluokkalaisten vahvuuksien tunnistamista, psykologisen pääoman karttumista sekä minkälaisia kokemuksia oppilailla ja opinto-ohjaajilla on ohjauksesta.

Oppivelvollisuus laajeni elokuussa 2021 ja samassa yhteydessä hallitus uudisti perusopetuksen oppilaanohjausta uudella tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen mallilla. Oppivelvollisuuden laajentamisen yhtenä tavoitteena on, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ohjauksen ja opiskeluhuollon palveluiden vahvistamista sekä tehokasta kehittämistä. Osalla nuorista ei vielä yhdeksännellä luokalla ole riittäviä valmiuksia tehdä itselleen sopivaa koulutus- ja uravalintapäätöstä. Oppilaiden väärät valinnat voivat johtaa alhaiseen opiskelumotivaatioon tai varhaiseen koulunkäynnin keskeyttämiseen.

Oppilaanohjauksen tavoitteena on, että jokainen nuori löytää omia mielenkiinnon kohteitaan, kykyjään ja vahvuuksiaan vastaavan jatkokoulutuspaikan peruskoulun jälkeen. Vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää kaikille oppilaille, mutta erityisesti heille, joilla on elämässään ja opinnoissaan erityisiä haasteita. Riippumatta oppilaan taustasta ja opiskelukyvystä oppilaanohjausta voidaan tehostaa muun muassa auttamalla häntä tunnistamaan omia vahvuuksiaan suhteessa koulutus- ja uramahdollisuuksiin. Oppilaalle tulisi myös tarjota mahdollisuuksia itsereflektointiin, päätöksenteon harjoitteluun, omien ajattelutapojen arviointiin sekä niin vahvuuksia kuin työelämää kuvaavan sanaston harjoitteluun.

Me kaikki nuorten kanssa työskentelevät olemme varmasti yhtä mieltä vahvuuksien tunnistamisen hyödyistä ja tarpeellisuudesta, mutta miten voimme arjen

työssä auttaa nuorta tunnistamaan, ottamaan käyttöön ja kehittämään omia vahvuuksiaan? Mitä vahvuuksia ja vahvuussanoja on ylipäätään olemassa? Onko olemassa jokin työkalu tai ohjausmenetelmä, jonka voimme ottaa käyttöön niin yksilö-, kuin luokkatyöhönkin? Miten ohjata ja auttaa nuorta hänen opinto- ja urapolkunsa etsimisessä entistä paremmin?

Ytimen muodosti laaja vahvuusnäkemys, jonka mukaan yksilöllinen vahvuuspotentiaalimme koostuu kuudesta osa-alueesta: luonteenvahvuudet, taidot ja osaaminen, luontainen kyvykkyys, kiinnostukset, arvot ja resurssit.

Länsi-Suomessa sijaisevassa yhtenäiskoulussa lähdettiin syksyllä 2020 etsimään vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin ja toteutettiin kahdeksan viikon mittainen interventiokokeilu. Yhdeksäsluokkalaiset saivat oppilaanohjauksen tunneilla vahvuusperustaista oppilaanohjausta. Sen ytimen muodosti laaja vahvuusnäkemys, jonka mukaan yksilöllinen vahvuuspotentiaalimme koostuu kuudesta osa-alueesta: luonteenvahvuudet (character strengths), taidot ja osaaminen (skills), luontainen kyvykkyys (talents), kiinnostukset (interests), arvot (values) ja resurssit (resources). Laajan vahvuusnäkemyksen avulla voidaan sanoittaa ja tunnistaa vahvuuksia sekä kiinnostuksia laajaalaisesti, ei rajoittumalla pelkästään luonteenvahvuuksien tai ammatillisen osaamisen kartoittamiseen.

Vahvuusperustaisessa oppilaanohjauksen interventiossa sovellettiin voimakehätyöskentelyä. Se on myönteiseen vuorovaikutukseen perustuvaa ohjaustoimintaa, jossa pyritään ihmisen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen.

Työskentelyn avulla voidaan tuoda esille ohjattavan ainutlaatuinen vahvuuspotentiaali hänen senhetkisestä elämäntilanteestaan käsin ilman painetta siitä, että pitäisi olla tietynlainen. Voimakehätyöskentelyn tukena käytettiin Voimakehä® -vahvuustyökalua, joka sisältää pelialustan sekä 600 vahvuussanaa sisältävää korttia kuudelta vahvuuden osa-alueelta.

Väitöskirjani ensimmäisessä artikkelissa Changes in Finnish ninth graders – Positive sychological capital (PsyCap) in a strenght-based student guidance intervention (Katajisto, Hyvärinen & Uusiautti, 2021) tutkin vahvuusperustaisen ohjausintervention vaikutusta oppilaiden psykologiseen pääomaan, tietoisuuteen omista vahvuuksistaan ja voimavaroistaan sekä kokemuksiin oppilaanohjauksesta. Alustavat tutkimustulokset olivat positiivisia. Koeryhmän keskiarvot psykologisen pääoman, vahvuuksien ja opinto-ohjauksen osalta kasvoivat alku- ja loppumittauksen välillä kontrolliryhmää enemmän. Oppilaanohjauksen suhteen kasvu oli tilastollisesti erittäin merkitsevä ja vahvuuksien tunnistamisen suhteen tilastollisesti merkitsevä. Interventio auttoi oppilaita paitsi hahmottamaan ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja urapolkuaan, mutta myös tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Aikaisempienkin tutkimusten mukaan käsitykset omista vahvuuksista helpottavat oman tien löytämistä peruskoulun päättövaiheessa ja vahvuuksien perusteella tehdyt valinnat tuovat nivelvaiheeseen varmuutta.

Toisessa artikkelissani “The best thing was to realize that I am not a nobody. I am meaningful.” (Katajisto, Uusiautti & Hyvärinen, 2023) tutkin oppilaiden kuvaamaa muutosta itsessään vahvuusperustaisen voimakehäohjauksen aikana. Haastateltujen oppilaiden mukaan voimakehäohjaus auttoi heitä tunnistamaan ja nimeämään vahvuuksiaan, vahvisti heidän itseluottamustaan sekä lisäsi heidän panostustaan koulunkäyntiin.

Voimakehäohjauksella oli oppilaiden kokemuksen mukaan myös vaikutusta heidän uravalintoihinsa joko vahvistaen aiemmin tehtyä valintaa tai antaen uusia ajatuksia mahdollisesta urapolusta.

Voimakehätyöskentely on myönteiseen vuorovaikutukseen perustuvaa ohjaustoimintaa, jossa pyritään ihmisen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen.

Kolmas artikkelini “Positive hustle to student guidance” – Student counselors’ perceptions of implementing a new strengths-based student guidance method (Katajisto, Wenström & Uusiautti, 2022) avasi sitä, miten opinto-ohjaajat toteuttavat vahvuusperustaista ohjausmenetelmää osana perusopetuksen oppilaanohjausta ja mitkä ovat heidän käsityksensä menetelmän käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä. Opintoohjaajien mielestä vahvuusperustainen ohjaus voimakehätyöskentelyn ja -materiaalin avulla lisäsi oppilaiden itseluottamusta ja vahvisti nuorten jatko-opintopaikkaan tai ammatinvalintaan liittyviä päätöksentekotaitojaan. Opinto-ohjaajat kokivat voimakehän motivoivaksi ja toiminnalliseksi työskentelymenetelmäksi, joka nostaa esiin jokaisen oppilaan vahvuudet heidän lähtökohdistaan riippumatta.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tärkeää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja elämässä menestymisen näkökulmasta. Ohjaamme nuoria tulevaisuuteen ja työelämään, jonka osaamistarpeita emme pysty täysin ennakoimaan. Etsimme sekä opettajina ja ohjaajina että yhteiskunnassa laajemminkin vastauksia erilaisiin hyvinvoinnin haasteisiin kuten koulu-uupumukseen, syrjäytymiseen ja opintojen keskeyttämiseen. Yksi vastaus löytyy vahvuuksien entistä laaja-alaisemmasta tunnistamisesta. Vahvuudet tukevat paitsi positiivisen psykologisen pääoman myös osaamisidentiteetin rakentumista. Vahvuuksistaan tietoiset nuoret pystyvät suunnittelemaan tulevaisuuttaan optimistisesti, ovat sitkeitä ja toiveikkaita suurissakin yhteiskunnallisissa muutoksissa sekä toivottavasti kokevat, kuten yksi haastateltavistani intervention jälkeen: “Kyl mä oikeesti taidanki ol hyvä!”

Lisätietoa täältä: Katajisto, Hyvärinen & Uusiautti (2021). Changes in Finnish ninth graders positive psychological capital (PsyCap) in a strenght-based student guidance intervention. International Journal of Adolescence and Youth, 26(1), 321339. https:// doi.org/10.1080/02673843.2021.194

3469

Katajisto, M., Uusiautti, S., & Hyvärinen, S. (2023). “The Best Thing Was to Realize that I Am Not a Nobody. I Am Meaningful.” Students’ Perceptions of a Strengths-Based Approach to Guidance. International Journal of Educational Psychology, 12(1). https://doi.org/10.17583/ijep.10467

Katajisto, M., Wenström, S., & Uusiautti, S. (2022). Positive Hustle to Student Guidance: Student Counselors’ Perceptions of Implementing a New Strengths-Based Student Guidance Method. International Journal of Innovation and Research in Educational Sciences, 9(2), 111–125. http://ijires.org/administrator/ components/com_jresearch/files/ publications/IJIRES_1920_FI NAL.pdf https://voimakeha.info.

Marjo Katajisto, väitöskirjatutkija Lapin yliopisto, Itätuulen koulun rehtori Kasvatustieteen maisteri (KM), luokanopettaja ja erityisopettaja

Yhteystiedot marjo.katajisto@pori.fi puh. 044 7015102

Euroguidance

Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä

Syty kansainvälisyyteen! Opas aikuisille esittelee mahdollisuuksien kirjon

Euroguidance ja Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi EPALE tuottivat oppaan, joka esittelee käytännönläheisesti yli 30-vuotiaiden mahdollisuuksia tuoda kansainvälisyyttä omaan elämään. Opas esittelee niin kotimaasta kuin ulkomailta löytyviä vaihtoehtoja. Osaan voi tarttua matalalla kynnyksellä jopa kotoa käsin. Vaihtoehdot on jaoteltu liikennevalojen värien mukaan sen pohjalta, kuinka paljon suunnittelua ja aikaa ne vaativat.

Tietopaketti ohjaajien välistymismahdollisuuksistakansain-

Meiltä Euroguidancessa kysytään aika ajoin, miten ohjaaja itse voi hankkia kansainvälisiä kokemuksia ja verkostoitua kollegojen kanssa yli rajojen.

Kokosimme verkkosivullemme tieto-osion, jonka avulla voit löytää oman tapasi kansainvälistyä, työskentelitpä yleissivistävän-, ammatillisen-, korkeakoulutuksen, aikuiskoulutuksen tai nuorten TNO-työn parissa.

Väyliä kansainvälistymiseen voivat olla muun muassa kansainväliset koulutukset, seminaarit tai verkkofoorumit. Ammattilaisten liikkuvuushanke voi olla esimerkiksi opintovierailu tai job shadow -jakso. Moniin näistä vaihtoehdoista voi saada rahallista tukea.

-> Mikä sopii parhaiten sinulle?

Seuraa meitä somessa:

Euroguidance Suomi EuroguidanceFI

Syty kansainvälisyyteen -opas tarjoaa kaiken ikäisille ideoita ja vinkkejä siitä, miten saada kansainvälisiä kokemuksia työn ja opiskelun parissa sekä vapaa-ajalla. Opas sisältää myös apukysymyksiä ja taulukoita, jotka auttavat sopivan kansainvälistymisvaihtoehdon valitsemisessa ja suunnittelussa. Eri ikäisten aikuisten kokemustarinat inspiroivat ja valaisevat, miten käytännön järjestelyt heillä onnistuivat.

- > Tutustu tietopakettiin ja oppaaseen: oph.fi/euroguidance

Maailmalle.net uudistuu

Maailmalle.netin palvelukokonaisuutta uudistetaan vuoden 2023 aikana. Palvelun sisällöt kohdistetaan jatkossa erityisesti tieto-, neuvontaja ohjausalan ammattilaisille.

Muutoksista tiedotetaan tarkemmin kevään ja kesän aikana muun muassa Maailmalle.netin verkkosivuilla ja somekanavissa.

MAAILMALLE.NET

Maailmalle.netistä löydät tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla.

Ajankohtaista tietoa saat somekanavistamme.

Kuva: Satu Haavisto

Kansanopistovuoden jälkeen ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä

Monessa kansanopistossa voi opiskella avoimen yliopiston tai korkeakoulun opintoja. Yleensä avoimen korkeakoulun opinnot sisältyvät lukuvuoden kestäviin kansanopistolinjoihin tai ovat opintojen pääsisältö.

Suuri osa opetustarjonnasta on eri oppiaineiden perusopintoja, mutta joissain aineissa voi opiskella pidemmälle, kuten esimerkiksi Päivölän opiston oikeustieteen linjalla, jolla opiskellaan 63 op Turun yliopiston opetussuunnitelman mukaisesti.

Salla Puoskari, joka opiskeli oikeustiedettä v. 2020-2021 Päivölän opistossa, pääsi opiskelemaan oikeustiedettä Turun yliopistoon viime vuonna.

Pisteet hyväksiluetaan yhteistyöyliopistossa ja usein myös muut yliopistot hyväksyvät suoritettuja

mutta tämä pitää aina varmistaa kyseiseltä yliopistolta.

”Avoimen puolen opinnot Päivölässä olivat hyödyllinen ensimmäinen aste opiskelulle. Meitä oli kompakti pieni ryhmä, joten opetus oli hyvin henkilökohtaista. Tämän takia luennoilla pystyi keskittymään haastaviinkin teemoihin ja avun kysymiseen oli matala kynnys”.

Opintopisteet voi hyödyntää, kun pääsee yliopistoon tai korkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi. Pisteet hyväksiluetaan yhteistyöyliopistossa ja usein myös muut yliopistot hyväksyvät suoritettuja opintoja, mutta tämä pitää aina varmistaa kyseiseltä yliopistolta. Opinnoissa suoritettujen opintojen perusteella on myös mahdollista hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon suoraan avoimen väylän kautta.

Kansanopisto-opinnot antavat myös mahdollisuuden kokeilla yliopisto-

opintoja menettämättä paikkaa yhteishaun ensikertalaiskiintiössä.

”Joskus voi käydä niinkin, että opistossa vietetyn vuoden aikana huomaa, ettei ala ollutkaan itselle se oikea”, sanoo Päivölän opiston rehtori Antti Jehkonen. ”Joskus opinnoista tai alasta on erilainen käsitys, kuin mitä todellisuus sitten on. Silloin ei ole käyttänyt ensikertalaispisteitään väärään valintaan.”

Vuoden aikana alan käsitteistö tulee tutuksi ja opiskeluun on olemassa valmiuksia ja työkaluja.

”Opiskelen tällä hetkellä Turun yliopistossa oikeustieteellisessä ensimmäistä vuotta”, Salla Puoskari kertoo. ”Pääsin opiskelemaan neljännellä yrityksellä pääsykokeella. Koen ehdottomasti, että opistolla on suuri vaikutus opintojen aloittamisen helpottamisessa. Alan käsitteistö on jo tuttua ja siten luentojen kuunteleminen ja aihealueiden sisäistäminen on nopeampaa. Ei ole tarvinnut aloittaa ns. tyhjältä pöydältä vaan on ollut valmiina työkaluja opiskeluun ja lukemiseen. Koen myös, että pääsykokeisiin oli helpompi valmistautua vaikka tieto pääsykoekirjojen ulkopuolelta on periaatteessa turhaa. Ei kuitenkaan

tarvinnut jokaista käsitettä alkaa nollasta opettelemaan ulkoa, kun käsitteen idea oli jo tuttu.”

Kansanopisto-opiskelu on pääasiassa kokopäiväistä. Kansanopistojen yksi suuri etu onkin opiskelujen joustavuus ja yksilöllisyys. Opiskelu on käytännön-

opintoja,

Salla Puoskari ja oikeustieteen linjanjohtaja Iisa Vepsä.

”Joskus voi käydä niinkin, että opistossa vietetyn vuoden aikana huomaa, ettei ala ollutkaan itselle se oikea” sanoo Päivölän opiston rehtori Antti Jehkonen.

läheistä ja keskittyy juuri siihen, mitä on oppimaan tultu. Yksi vuosi kansanopistossa opettaakin usein enemmän kuin pidempi aika muualla.

”Ystävyyssuhteet, jotka vuoden aikana kehittyvät, ovat usein koko elämän mittaisia ja kantavat huonojenkin aikojen yli. Opiskelijayhteisöt jatkavat elämäänsä vielä kauan opintojen päätyttyäkin. Jokainen opintoryhmä on oma luova kokonaisuutensa”, sanoo rehtori Antti Jehkonen. ”Opiskeluvuoden aikana voi keskittyä omien vahvuuksien ja myös kehittämisen kohtien tunnistamiseen yhdessä opettajien ja opiskelukavereiden kanssa. Hyvin usein myös omat tulevaisuudensuunnitelmat selkiytyvät vuoden aikana. Opiskelijat ovat motivoituneita ja ahkeria. Yhdessä opiskeleminen on yleistä”, jatkaa Jehkonen.

”Opiskeluvuoden aikana voi keskittyä omien vahvuuksien ja myös kehittämisen kohtien tunnistamiseen yhdessä opettajien ja opiskelukavereiden kanssa.”

Kansanopistojen yhteisöllisessä ilmapiirissä saa ryhmän tuen sekä henkilökohtaisen ohjauksen ja samalla sosiaaliset taidot kehittyvät.

”Pääsykokeisiin oli ehdottomasti helpompi ja mukavampi lukea, kun vieressä kaverit antoivat vertaistukea ja usein kertasimmekin yhdessä opistolla illalla

kirjojen aiheita”, jatkaa Päivölän entinen opiskelija Salla Puoskari.

Kansanopistot ovat yleensä sisäoppilaitoksia, joissa on mahdollista asua opintojen ajan. Asumiseen on mahdollista saada asumislisää ja opintoihin toisen asteen opintotukea tai opintolainaa. Opintotukikuukaudet eivät myöskään vähennä myöhempiä opintotukikuukausia ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Kaikki maksuihin liittyvät asiat kannattaa tarkistaa kansanopistoista suoraan tai kansanopistot.fi –sivustolta.

”Kansanopistoihin on helppo tulla opiskelemaan. Täällä ei katsota opiskelijan ikää tai elämäntilannetta. Sisäoppilaitosympäristö antaa nuorelle paljon eväitä tuleviin opintoihin ja kotoa pois muuttamiseen”, kertoo rehtori Antti Jehkonen Päivölän opistosta.

Lukion jälkeen saattaa myös olla tarve hengähtää hetkisen ja miettiä rauhassa mihin suuntaa toisen asteen jälkeen. Myös ammattikoulusta valmistuneille unelma-ammatti voi vielä olla epäselvä tai opiskelujen aikana on tullut halu jatkaa opintoja.

”Ryhmäkoot ovat yleensä pieniä ja opintojen tavoitteet asetetaan yhdessä opettajan kanssa. Opetus on eteenpäin

menevää, eli jos haluaakin sparrata pääsykokeisiin, niin sekin on aikataulutettu niin, että opinnot etenevät tavoitteeseen”, jatkaa Jehkonen.

Linjoja kansanopisto-opinnoissa löytyy laidasta laitaan. Avoimen yliopiston opintoja löytyy useasta opistosta. Kansanopistot ovatkin hyvä vaihtoehto kokeilla omaa alaa paineettomasti ja saada samalla opintopisteitä ja osaamista.

”Suosittelen Päivölän opistoa ehdottomasti niille, jotka miettivät olisiko oikis oma juttu, sekä niille jotka haluavat tukea pääsykokeeseen valmistautumisessa”, summaa Salla Puoskari.

Kirjoittaja: Taru Halme, Päivölän opisto

Lisätietoja löytyy www.kansanopistot.fi -sivustolta.

Päivölän opisto tarjoaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulupainotteisia opintoja oikeustieteessä, psykologiassa, kasvatustieteessä, luonnontieteessä, kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa: www.paivola.fi

Päivölän opisto talvella.

Vuoden opoksi valittiin Nina Pajari ja Vuoden gradun kirjoitti Marika Jääskeläinen

Hämeenlinnan Opopäivillä palkittiin perinteikkäästi Vuoden opo ja Vuoden gradu. Vuoden 2023 voittajilta saatiin tuoreeltaan kommentit tunnelmista heti kukituksen jälkeen

”Ihan mahtavat fiilikset! Oon tosi iloinen ja toisaalta edelleen yllättynyt tästä kunniasta!” Vuoden opo 2023 tittelin voittanut Nina Pajari säteilee.

Kemissä Karihaaran koulussa toimivalla Pajarilla on viidentoista vuoden kokemus ammatilliselta puolelta. Aiempi työpaikka, Ammattiopisto Lappia, löytyy samasta pitäjästä. ”Terveisiä kollegalle Tanjalle Kemiin, kun tälläisen järjesti!” Pajari toivottaa.

Pajari ohjaa Karihaaran koulussa kaikkiaan 230 oppilasta. ”Kaikki ovat omalla tavallaan ihania omine vahvuuksineen ja heikkouksineen ja kaikkineen.”

Vuoden Opo Nina Pajari, millaisia ominaisuuksia on hyvällä opinto-ohjaajalla?

”Kyllähän se on kuultu ja tiedetään: luotettava rinnallakulkija, nuoresta kiinnostunut ja saavutettavissa ja tavoitettavissa. Nuorilla on paljon hetkiä, jolloin tarvitaan luotettava aikuinen jolla on aikaa kuunnella. Siitä se kaikki lähtee rakentumaan.”

Pajarista TATin tekemän pitkän haastattelun voit lukea osoitteessa tat.fi/blogi/ haastattelussa-vuoden-opo2023/

Vuoden gradu

Marika Jääskeläinen voitti Vuoden gradu -palkinnon Itä-Suomen yliopistoon kirjoittamallaan Kypärä vai kravatti?

Poikien maskuliinisuudet ja miesfeminiinisyydet oppilaanohjauksen kirjojen kuvissa -gradulla.

”Olen erittäin otettu tästä! Tämä tulee määrittämään tosi paljon tulevaisuuspohdintoja siitä, mitä tulen tekemään. Tutkimus on kiinnostanut jo valmiiksi, ja jos muutkin ovat sitä mieltä, että olen onnistunut gradussani, niin se vahvistaa

omaa ajatusta tutkimisen jatkamisesta”, summaa Jääskeläinen.

”Halusin tehdä gradun visuaalisuudesta oppimateriaaleissa, koska olin huomannut niissä tosi paljon puutteita yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Sieltä aineistosta se sitten nousi, kun huomasin miten pojat on niissä kuvissa esitetty.”

”Ammatteihin ja koulutukseen liittyvissä kuvissa oli selvä kahtiajako. Ammatillisen puolen kuvissa tunnelma on rento ja hyväntuulinen. Niissä on haalarit päällä. Akateemisessa kuvastossa tunnelma on hyvin virallinen, etäinen, asiantuntijamainen – ei helposti lähestyttävä.”

Tulos pääsi yllättämään. ”Ihan alkuvaiheessa kiinnitin huomiota eri asioihin. Vasta, kun kuvia tarkemmin vertaili, tämä ero tuli selväksi”, Jääskeläinen kertoo. Myös palkinnon voittaminen oli yllätys. ”Kyllä se oli yllätys. Prosessi oli raskas, mutta kiitän itseäni, että jaksoin vielä ne viimeiset viikot hioa työtä, koska muuten ei oltaisi tässä”, Jääskeläinen naurahtaa.

Nina Pajari (vas.) ja Marika jääskeläinen.

Teksti ja kuva: Aki Tulikari

Opetusministeri Li Anderssonin tervehdys avajaisissa.

2023 OPOPÄIVÄT KUVINA

Iloisia opinto-ohjaajiavarsinaissuomalaisia messuilla.

Hämeenlinnan Opopäivien järjestelyistä kuultiin paljon kehuja ja siitä on kiittäminen on sinipaitaisia järjestäjiä.

SOPOn puheenjohtaja Paula Lindqvistin tervetulosanat.

Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen julkisti Vuoden Opon.

Lauri Järvilehto Aalto-yliopistosta luennoi tulevaisuuden osaamisesta.

Pk-toimikunnassa pohdittiinpalkkoja. Tällaisiavastauksiasaatiin.

Talous ja nuoret TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä.

Jaakko Helander luennoi aiheella Ohjaus tulevaisuudessa ja julkisti Vuoden Gradun

Messuaulan hulinaa.

Katleena Kortesuo luennoi aiheella Hukunko viestitulvaan.

Perjantain työpajoja.

Opinto-ohjaaja -lehden valokuva kilpailun voitti Sarita Rannankari kuvallaan Loksahduksen päässä.

Kaupungin vastaanotto Verkatehtaalla.

Iltajuhlan aikana palkittiin ansioituneita opinto-ohjaajia. Perjantain jatkoja vietettiin Ravintola Aulangossa.

Kaupungin vastaanoton jatkoilla soi live musiikki.

Vuoden opinto- ohjaajan puhe

Lappeenrannassa 1999

Esipuhe

Seuratessani Opinto-ohjaaja -lehden kirjoituksia opinto-ohjauksen kehityksestä ja ongelmista varsinkin ammatillisessa koulutuksessa, olen huomannut, että samat ongelmat näyttävät jatkuvan vuosikymmenestä toiseen. Siksi pidin vanhan puheeni Hämeenlinnassa vuoden opot tilaisuudessa ja näin se kuuluu.

Vuoden 1999 puhe

Yhteiskunnalliset ja koulumaailmassa tapahtuneet muutokset ovat viime- ja tämän vuosikymmenen aikana olleet valtaisat. Opon tehtäväkuva on sen mukana koko ajan muuttunut ja paisunut.

Meistä toisen asteen opoista poikkeuskoulutettiin suurin osa 80-luvulla. Olimme intoa ja ideoita täynnä, kunnes palasimme kouluihimme ja tunsimme muutosvasta-rinnan paineet. Silloin teimme kuitenkin sitä työtä, mihin opon koulutus antoi valmiudet. Hoidimme ryhmänohjausta, henkilökohtaista ohjausta, uranvalintaa ja loimme suhteita ympäröivään yritysmaailmaan ja muihin kouluihin. Työ oli haastavaa ja mielenkiintoista. Olimmehan uranuurtajia. Vuosikymmenen (siis 90-luvun) vaihteessa syvä lama iski yhteiskuntaan aiheuttaen muutoksia myös kouluihin. Syntyi säästötarpeita ja -paineita ja monen opon rooli alkoi muuttua, jos ei ollut pystynyt tekemään itseään riittävän tarpeelliseksi. Tunnit vähenivät ja tämä kostautui oppilaille siten, että henkilökohtainen ohjaus väheni ensimmäisenä. Muutenkin opon rooli alkoi muuttua, koska koulukin muuttui. Ulkopuolinen työ lisääntyi. Meistä tuli oppilaitosten esittelijöitä, messujen järjestäjiä, ideointi- ja kehitysasiamiehiä, yhteyshenkilöitä, oppaita, kaikkien opettajien sijaisia, esitteiden tekijöitä, tiedottajia yms. Valitettavasti tuntimäärä, millä työt hoidettiin, säilyi ennallaan, jopa väheni.

Koululait ovat muuttuneet moneen kertaan, samoin koulun sisäiset rakenteet. Uusia muutoksia on tulossa mm. työssä oppimisen jaksot ja ammatillisen koulutuksen muut uudistukset puhumattakaan valinnaisuuden lisääntymisestä.

Siis opon rooli muuttuu samanaikaisesti koulun muuttuessa ja ohjauksen sekä tiedon ja tiedottamisen tarve lisääntyy. Tarvitsisimme jatkuvasti lisä- ja täydennyskoulutusta pystyäksemme turvaamaan oppilaittemme tiedontarpeen. Hehän ovat niitä meidän opojen pääasiakkaita. Osa heistä näyttää jääneen yhteiskunnallisen murroksen ja kehityksen jalkoihin. Kuka pitää sen murrosikäisen, epävarman, finnien kanssa taistelevan, tiedon määrän hämäännyttämän, ensimmäistä kertaa rakastuneen, yhtäkkiä puoli metriä kasvaneen ja aikuisten maailmaan totuttelevan nuoren puolta, joka joskus ainoana koko perheestä lähtee aamuisin liikkeelle? Sehän on meidän opojen tehtävä pitää pääasiakkaastamme huolta, olla välillä äitinä tai isänä, lohduttajana, välittäjänä, kuuntelijana, kannustajana ja tiedonjakajana.

Kuka pitää sen murrosikäisen, epävarman, finnien kanssa taistelevan, tiedon määrän hämäännyttämän, ensimmäistä kertaa rakastuneen, yhtäkkiä puoli metriä kasvaneen ja aikuisten maailmaan totuttelevan nuoren puolta?

Uusi koululaki ei mielestäni edelleenkään turvaa oppilaan riittävää tiedonsaantia. Lauseet ovat hienoja opinto-ohjauksen asemaa korostavia, mutta konkreettisuus puuttuu. Kuinka suurelle oppilasmäärälle tarvitaan päätoiminen opo, onko se 1000 oppilasta vai 300 tai jotain muuta? Miten koulut voidaan määrätä valitsemaan eläkkeelle jäävän opon tilalle koulutettu opo. Jossain on tehty siten, että opon tunnit on jaettu tasan eri opettajien kesken tai opon tehtävät on määrätty jollekin opettajalle eli kunnat ja koulut ovat edelleen määräävässä asemassa silloin kun mietitään opon tehtäviin tarvittavaa tuntimäärää. Valitettavasti taloudelliset realiteetit menevät usein oppilaan tarpeitten edelle kauniista puheista huolimatta. Olen usein miettinyt tätä omaa rooliani, siis opon roolia, miksi minä tätä teen? Pystynkö, ehdinkö ja jaksanko tehdä täysillä sen mitä tämä tehtävä vaatii?

Jos olen täysin rehellinen, niin vastaus on ei. Luulen, että teillä monella on aivan samoin.

Eräänä perjantaina iltapäivällä eräs kaveri pysäytti minut käytävällä ja kysyi, että olisiko minulla aikaa puhua hänen kanssaan. Sanoin, että minulla on nyt aika kiire, palataanko maanantaina asiaan. Hän lähti ja teki viikonloppuna itsemurhan. Tämä tapaus kalvaa edelleen mieltäni ja tuskin se unohtuu koskaan. Tämä saattaa olla opon raadollista arkea.

Mutta miksi minä tätä teen?

Työ on edelleen haastavaa. Nuoret ovat valtaosaltaan positiivisesti ajattelevia, eteenpäin pyrkiviä ja tiedonhaluisia. On siis mielekästä ja innostavaa työskennellä heidän kanssaan. On mielenkiintoista luoda suhteita yrityksiin, eri oppilaitoksiin ja monenlaisiin työelämään liittyviin sidosryhmiin. On mielenkiintoista kehittää ja keksiä nuorille uusia vaihtoehtoisia opintolinjoja heidän kiinnostuksensa mukaan ja siten, että koulutusreitit palvelevat mahdollisimman hyvin ympäröivää yhteiskuntaa. On yllättävää huomata omien kykyjensä venymisen rajattomuuden. Joudut olemaan psykologi, filosofi, kasvatustieteilijä, kaiken alan opettaja, markkinointipäällikkö, messupäällikkö, esittelijä, tuotekehittelijä ja OPO. Mikä muu työ voi olla näin monipuolista. Ei ole kahta samanlaista päivää. Täysillä emme voi tehdä tätä kaikkea, mutta tiedän, että valtaosa meistä tekee parhaansa. Kukaan ei voi tehdä enempää. Kuka hyvänsä teistä voisi olla tällä paikalla tänään. Olen äärettömän ylpeä tästä nimityksestäni.

Tavoitteemme olkoon edelleen pääasiakkaamme, oppilaan hyväksi toiminen parhaan kykymme mukaan niin kasvatus- kuin opetustyössä. Ja lopuksi; Olkaamme onnellisia luovasta työstämme.

Raimo Junttila, ex-opo ja vuoden 1999

1. ammatillisen puolen vuoden opo

Tiesitkö, että sähkö- ja energia-ala on tulevaisuuden ala, joka tarjoaa mitä moninaisempia töitä? Suomessa alaa voi opiskella jokaisessa maakunnassa – tarjolla on yli 200 sähkö- ja energia-alan koulutusta!

Sinussa on näkymätön voima -koulukampanja kertoo alan mahdollisuuksista. Tutustu oppilaidesi kanssa alaan virtuaalioppitunnin avulla.

Tunnin läpivieminen ei vaadi opolta kokemusta sähköalasta eikä edes erityisempää perehtymistä materiaaliin. Riittää, että sinulla on luokallinen oppilaita ja jokaisella oma tietokone.

Virtuaalitunti on kaikille avoin, ilmainen sisältö osoitteessa www.nakymatonvoima.fi/kampanjamateriaalit

Itsensä kehittämistä opiskelijoiden parhaaksi

Kolmen vuoden tauon jälkeen opetus- ja kasvatusalan Educa-messut kokosivat yli 15 000 kasvatuksen asiantuntijaa, kymmeniä tunteja luentoja sekä 350 näytteilleasettajaa saman katon alle Helsingin Messukeskukseen.

Messumatkassa olivat mukana opintoohjaajat Merja Jokela Pohjois-Tapiolan koulusta ja Aija Helander Mankkaan koulusta. ”Lähdemme aina oppimaan yhdessä, jos vaan mahdollista. Saamme täältä ideoita opintojen ohjaukseen sekä virkistystä yleisestikin”, kertovat iloiset ja ilmiselvästi työstään innostuneet konkarit.

Kohtaamista ja sivistystä

Suurtapahtumassa oli esillä erityisesti opetuksen tulevaisuus, opettajien työhyvinvointi, ammatillinen koulutus sekä opetusteknologia. Educan teemana oli tulevaisuuden sivistys. Aihetta pohtivat perjantain paneelikeskustelussa muun muassa opetusministeri Li Andersson ja

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. ”Sivistyksen kannalta kohtaamisilla on suuri merkitys, sillä opimme vuorovaikutuksessa ja toisiltamme, sanoo Murto.

Vinkkejä ja virkistystä

Ensimmäistä kertaa näytteilleasettajana Educassa oli myös verkostoammattikorkeakoulu Humak. Tarjolla oli erityisesti opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnattuja hankkeita, joita ovat: Saavutettavat koulutuspolut ja oikeus oppia, Saako oppia, DIGISTI – Digitaidot haltuun toisella asteella, Lookout – osaamisen uudet suunnat sekä Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu sekä Seikkaillen osallisuutta ja hyvinvointia kouluihin. Luonnollisesti maaliskuussa alkava kevään yhteishaku kiinnosti paikalle saapuneita opinto-ohjaajia. Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen Hyvinvointikortit sekä kynätesti sai tapahtumassa hyvän vastaanoton. ”Meillä on aina koulussa kyniä ja nyt saimme niille myös uutta käyttöä, joka saa varmasti opiskelijatkin innokkaasti kokeilemaan

Iloiset opinto-ohjaajat Merja Jokela (vas) Pohjois-Tapiolan koulusta ja Aija Helander Mankkaan koulusta ovat innokkaita uuden kokeilijoita. ”Kaikki mikä auttaa meidän opiskelijoita eteenpäin otetaan käyttöön”. Nyt oli vuorossa Humakin ständin välipalajumppa ”pysyykö kynä sormenpäällä?” testin kokeilu. Kynätesti on osa Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen palveluita. Testauksessa mukana hankkeen Maarit Honkonen-Seppälä (oik).

omaa keskittymiskykyään ja tarkkaavaisuuttaan”, pohtivat opinto-ohjaajat Jokela ja Helander.

Lisää tietoa Educa-messuilla esillä olevista palveluista löydät netistä: https://educa.messukeskus.com/

Seikkaillen osallisuutta ja hyvinvointia kouluihin https://seikkailuakouluihin.humak.fi/

Saako oppia https://saako-oppia.humak.fi/

DIGISTI – digitaidot haltuun toisella asteella https://digisti. humak.fi/digisti-hanke/ Lookout – osaamisen uudet suunnat https://lookout.humak. fi/

Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu https://www.jamk.fi/fi/ projekti/aktiivinen-ja-hyvinvoivakorkeakoulu

Educa-messut järjestetään seuraavan kerran Helsingin Messukeskuksessa 26.–27.1.2024. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Helsingin Messukeskus ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.

Teksti ja kuva: Maarit HonkonenSeppälä, Humakin lehtori ja Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen Humakin vastaava.

Fysioterapeutti Juho Jäppisen suunnitteleman kognitiivista kuormitusta ja väsymystä mittaavan kynätestin kimpussa myös (AMK)-opiskelijat Emmi Syrjäläinen ja Hilda Lehtola Educa-messuilla. Jyväskylän yliopiston, JAMKn, Ilmasotakoulun ja Humakin hanke on suunnattu korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle, mutta luonnollisesti hankkeen nettisivuilta voivat käydä kaikki ottamassa vinkkiä omaan ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

Liikkuva opiskelu -kokonaisuus oli vahvasti esillä Educassa. Valtakunnalliseen liikunnan edistämisohjelmaan eli Liikkuvat-ohjelmaan kuuluvat Liikkuva perhe, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja-ohjelmat. Ohjelmia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Liikkuvat-ohjelmien avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Lisää tietoa: https://www.likes.fi/ohjelmat/

Varsinais-Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja ja Suomen opinto-ohjaajat ry:ssä aiemmin puheenjohtajana toiminut Armi Nurmi oli ensimmäisten joukossa tutustumassa Educa-messujen antiin. ”Opinto-ohjaajan työ on jatkuvaa ja elinikäistä itsensä kouluttamista ja verkostoitumista. Educa-messut ja yli 350 näytteilleasettajaa, kymmenet luennot sekä 15 000 kävijää on hyvä areena oman työhön”.

Todistusvalinta

otettiin korkeakou-

luissa nykylaajuudessaan käyttöön vuonna 2020. Taustalla oli ennen kaikkea koulutuspoliittinen tavoite nopeuttaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakoulutukseen, ja ensimmäisten selvitysten mukaan tässä on jossain määrin myös onnistuttu (Karhunen, H., ym. 2022). Todistusvalintaa on kuitenkin kritisoitu voimakkaasti, sillä sen on katsottu tuoneen mukanaan monia negatiivisia vaikutuksia mm. lukiolaisten hyvinvointiin ja lukioiden toimintaan. Todistusvalinta yksin tuskin on syyllinen kaikkeen siihen, mistä sitä on syytetty, mutta harva silti on sitäkään mieltä, että todistusvalinnan pisteytys osui kerralla nappiin. Yliopistot selvittävätkin parhaillaan todistusvalinnan vaikutuksia lukiolaisiin, yliopisto-opis-

kelijoihin ja opiskelijavalinnan lopputulokseen. Tämän tutkimustiedon pohjalta yliopistot kehittävät todistusvalinnan pisteytystä aiempaa paremmaksi ja selkeämmäksi.

Kysymys siis enää kuuluu, miten labyrintista tehdään avara ja selkeä mahdollisuuksien tori?

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Ella Siltanen piti yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen helmikuisessa webinaarissa puheenvuoron, jossa hän kertoi, miltä yliopistojen opiskelijavalinnat näyttävät lukiolaisen silmin. Hän kuvasi opiskelijavalintoja villiksi labyrintiksi, jossa lukiolaisen pää

menee helposti pyörälle, ja josta puuttuu johdonmukaisuus. Tällaisen labyrintin luominen ei varmasti ole ollut yliopistojen tarkoitus. On myös yliopistojen edun mukaista, ettei opiskelijavalintajärjestelmä itsessään aiheuta hakijalle tarpeetonta kuormitusta. Kysymys siis enää kuuluu, miten labyrintista tehdään avara ja selkeä mahdollisuuksien tori?

Monella on käsitys siitä, mikä opiskelijavalinnoissa on rikki ja miten se korjataan. ”Todistusvalinnan pisteytystä pitää muuttaa niin, että matematiikasta saa paljon vähemmän pisteitä”, sanoo yksi. ”Nuoria pitää pisteytyksellä ohjata opiskelemaan matematiikkaa, sillä huoli Suomen LUMA-osaamisesta pitää ottaa vakavasti”, vastaa toinen. ”Kaikki oppiaineet pitää pisteyttää saman ar-

Yliopistojen opiskelijavalintojen tulevaisuuden näkymiä

voisesti”, toteaa joku. ”Pisteytyksessä tulee näkyä alalla tarvittava osaaminen”, huomauttaa seuraava. Ristiriitaisia tavoitteita. ”Yhteispistevalinta pitää ottaa takaisin, koska todistusvalinta luo liikaa paineita lukiolaisille”, on todennut moni unohtaen sen, että todistusvalinnan käyttöönoton yhtenä perusteena oli se kohtuuton paine, joka lukiolaisille syntyi, kun unelma-alalle päästäkseen piti samanaikaisesti panostaa täysillä sekä ylioppilaskirjoituksiin että valintakokeisiin. Onpa ratkaisuksi julkisesti vaadittu myös valintakokeiden palauttamista yliopistoihin, vaikka niitä ei ole koskaan poistettu, ja vaikka valintakokeiden painoarvo on itse asiassa jopa kasvanut aiemmasta. Valintakokeita ei jatkossakaan olla poistamassa, vaan niiden kehittäminen on yliopistojen työlistalla, kunhan todistusvalinnan päivitystyö on valmis.

Esitystä todistusvalinnan pisteytyksen päivittämiseksi laaditaan parhaillaan kuumeisesti. Kokonaan uutta pisteytystä ei olla luomassa, vaan työn alla on nykyisen pisteytyksen säätäminen: matematiikan, kielten ja eri reaaliaineiden oikea pisteytys suhteessa toisiinsa ja suhteessa haettavaan koulutusalaan sekä koko pisteytyksen selkiyttäminen. Alusta asti on ollut selvää, että täydellistä pisteytystä ei ole mahdollista laatia, sillä siihen liittyy niin monta yksityiskohtaa, joiden kohdalla yhteen suuntaan kumartaminen tarkoittaa pyllistämistä toiseen suuntaan. Kun ratkaisu on yhdestä näkökulmasta katsottuna täydellinen, siihen todennäköisesti liittyy jokin iso ongelma katsottaessa samaa asiaa toisesta näkökulmasta. Todistusvalinnan kehittämisessä kyse onkin siitä, että pyritään löytämään sekä kokonaisuuteen että kuhunkin yksityiskohtaan paras mahdollinen kompromissi niin hakijoiden, eri koulutusalojen kuin koko yhteiskunnankin näkökulmasta. Täydellistä pisteytystä ei ole ja hurraa-huudot jäänevät vaimeiksi, mutta keskeinen lähtökohta pisteytyksen kehittämisessä on se, että pisteytys on selkeä ja looginen, ja että se ohjaa lukiolaista opiskelemaan itseä kiinnostavia oppiaineita ilman turhia paineita.

Todistusvalinnan päivitetty pisteytys tulee käyttöön vuonna 2026, ja siitä pystytään tiedottamaan kuluvan vuoden syyskuussa eli siinä vaiheessa, kun vuoden 2026 abiturientit aloittelevat lukioopintojaan. Tämä ei tietysti valtavasti hetkauta opinto-ohjaajaa tänään, kun ohjattavana istuvat vuosien 2023, 2024 ja 2025 ylioppilaat. Mitä sinä opintoohjaajana voit heille sanoa? Ehdotan, että kerrot jo tämän päivän lukiolaiselle tämän: Opiskele sitä mikä itseäsi kiinnostaa, niin löydät oman tiesi ihan varmasti. Joskus se tie on suorempi ja joskus mutkaisempi, mutta lopulta huomaat sen olleen juuri oikea.

Ehdotan, että kerrot jo tämän päivän lukiolaiselle

tämän: Opiskele sitä mikä itseäsi kiinnostaa, niin löydät oman tiesi ihan varmasti.

Ylioppilaskirjoitukset eivät ole elämän ja kuoleman kysymys, sillä todistusvalinta on vain yksi reitti yliopistoon, eikä valintakoe ole yhtään todistusvalintaa huonompi reitti (pikemminkin päinvastoin, jos yliopistojen opettajilta kysytään). Myöskään tulevan koulutusalan valinta ei ratkaise koko elämää monestakaan syystä. Käytännössä kaikki yliopistojen koulutusalat ovat sellaisia, että ne antavat valmiudet hyvinkin erilaisiin työtehtäviin, ja toisaalta moniin asiantuntijatehtäviin voi pätevöityä hyvinkin erilaisten koulutusalojen opintojen kautta. Korkeakoulututkinto antaa tietyt perusvalmiudet, mutta omaa urapolkua – tai pikemminkin ura-avaruutta – määrittää lopulta eniten opintojen suuntaaminen tutkinnon sisällä ja ennen kaikkea työkokemus sekä työn osana ja ohella tapahtuva elinikäinen oppiminen. Suuntaa voi myös vaihtaa sekä opintojen aikana että vuosien työkokemuksen jälkeen. Koulutuspolitiikan trendinä niin Suomessa kuin maailmalla on kehittää koko ajan enemmän erilaisia väyliä ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Kannattaa myös muistaa, että yliopistoon pääseminen ei

edellytä puhdasta laudatur-riviä millekään koulutusalalle, ja että selvä enemmistö yliopisto-opiskelijoista ei ole kirjoittanut yhtäkään laudaturia.

Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen blogissa (https://blogs. helsinki.fi/valintahanke/) voit seurata kehittämistyön etenemistä ja mm. kuunnella alussa mainitun Ella Siltasen puheenvuoron. Luonnos todistusvalinnan pisteytyksen päivittämiseksi julkaistaan 31.3.2023, ja yliopistot päättävät uudesta pisteytyksestä elokuun loppuun mennessä.

Tanja Juurus, Projektipäällikkö

Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2022-2025

Tanja Juurus

Maahanmuuttajien osaamisja ammattitaitokartoitukset auttavat urasuunnittelussa

Aikuiskoulutuksen

parissa koulutusasiantuntija työskentelevä Maarit Puuperä koordinoi maahanmuuttajien osaamis- ja ammattitaitokartoituksia. Kartoitukset ovat ELY:n rahoittama valtakunnallinen palvelu työttömille maahanmuuttajille. Osaamiskartoituksia järjestetään eri ammatillisille aloille. Niiden avulla kartoitetaan maahanmuuttajien koulutustaustaa, osaamista, vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita. Kartoituksissa selvitetään myös, minkälaisia työtehtäviä henkilö on aikaisemmin tehnyt. Lisäksi selvitetään, onko henkilöllä harrastuksista kertynyttä osaamista.

– Maahan tulleiden osaamispotentiaali jää helposti hyödyntämättä, Puuperä sanoo.

Osaamis- ja ammattitaitokartoituksia tunnetaan eri koulutusasteilla ja sidosryhmien keskuudessa huonosti. Mahdollisuudesta kartoitukseen pitäisi kertoa varsinkin kotoutumiskoulutuksissa ja ammatillisen koulutuksen valintatilanteissa niille, jotka eivät saa opiskelupaikkaa.

– Kuntakokeilun vastuuasiantuntijat ja omavalmentajat ovat avainroolissa, sillä he varaavat osaamis- ja ammattitaitokartoitukset.

Kartoitukset kestävät 5 päivää, ja niistä saa todistuksen, jossa on arvio osaamisesta, taidoista, soveltuvista työtehtävistä sekä suositus sopivista opinnoista. Puuperä haluaa kasvattaa maahanmuuttajien osaamis- ja ammattitaitokartoituksien tunnettuutta. Hän uskoo, että tunnettuutta lisää, jos opinto-ohjaajat ovat tietoisia kartoituksista.

Kartoituksista on apua urasuunnittelussa, Puuperä sanoo.

Kuvassa vasemmalta oikealle Favour Olufade Aizegbefumen ja Marija Jordanoski, joiden soveltavuutta sote-alalle kartoitettiin sekä April Epyildirim, joka sai osaamiskartoituksesta todella korkeat pisteet.

"Maahan tulleiden osaamispotentiaali jää helposti hyödyntämättä."

–

Soveltuvuuttaan sosiaali- ja terveysalalle selvittämässä olleet Favour Olufade Aizegbefumen ja Marija Jordankoski kokivat kartoituksen hyödylliseksi ja innostavaksi.

Kartoitukset kestävät 5 päivää, ja niistä saa todistuksen, jossa on arvio osaamisesta, taidoista, soveltuvista työtehtävistä sekä suositus sopivista opinnoista.

– Opin paljon uutta, esimerkiksi miten potilaita hoidetaan ja miten sänkyjä pedataan. Kartoitus kasvatti kiinnostustani opiskella lähihoitajaksi. On hyvä, että maahanmuuttajat saavat tietoa siitä, minkälaista hoitotyö Suomessa on. Minulle tämä oli 10/10-kokemus, sanoo Olufade Aizegbefumen.

Jordankoski on samaa mieltä.

– Kommunikointi kouluttajan ja muiden opiskelijoiden kanssa antoi tärkeää tietoa alasta. Ammattitaitokartoitus on mahtava polku alan opintoihin.

Teksti: Johanna Rautio, Taitotalo

Kuvat: Maarit Puuperä, Taitotalo

Ari Määttä kouluttamassa opiskelijoita.

Naamion alla on Sotepuolen asiantuntija Eija Wellman April Epyildimirin kanssa.

Kuvassa raksatiimiläisiä Kirsi Juujärvi (vas.), suomi toisena kielenä -kouluttaja, Kimmo Niemi, kouluttaja, Pertti Kesänen, oikealla allekirjoittanut kouluttaja, Maarit Puuperä.

Opiskelijaprofiilit ohjauksen tueksi

Korkeakoulujen aloituspaikkojen

määrät ovat kasvaneet viime vuosina, ja opiskelijavalintatavat monipuolistuneet. Opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja koulutusten moninaiset tarjottimet antavat valtaisan määrän yksilöllisiä mahdollisuuksia opintopolun kulkemiseen. Opintojen aikaiseen ohjaukseen on siis kiinnitettävä erityistä huomiota. Tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistamisella ja ohjauksen kehittämisellä opiskelijat luotsataan saavuttamaan tavoitteensa.

Mitä tapahtuu, kun kaiken uuden opiskelusta innostunut Utu, vuosia sitten viimeksi opiskellut, alanvaihtaja Selmi,

vasta valkean ylioppilaslakin päähänsä painanut Noe ja korkeakouluun tähtäävä ammattialansa konkari Tuisku kohtaavat ammattikorkeakoulun opinnoissa? Artikkelin tavoitteena on kertoa, miten ammattikorkeakoulu pyrkii vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin, jotka liittyvät esimerkiksi joustaviin opiskeluaikatauluihin, oppimisympäristöihin, urasuunnitteluun, henkilökohtaisen kehittymiseen, sosiaaliseen sopeutumiseen ja verkostoitumiseen opintojen aikana.

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak) monimuotoistuviin ja yksilöllistyviin opiskelijoiden tarpeisiin pyritään vastaamaan kehittämällä opiskelijoiden tarpeista nousevia ohjauksen malleja. Selvitimme opiskelijoiden tarpeita lehtoreille ja opiskelijoille järjestettyjen osallistavien työpajojen, haastatteluiden, kyselylomakkeiden ja säännöllisesti kerättyjen palautteiden pohjalta. Hyödynsimme palvelumuotoilua ja UK Design Counci-

lin Double Diamond eli tuplatimanttimallia. Satojen aineistoista nousseiden Mural-seinälle koottujen lappusten analysointivaiheessa hahmottui aluksi yhdeksän opiskelijaprofiilia, jotka tiivistimme lopulta neljään profiiliin. Huomasimme, että nämä neljä erottuivat toisistaan opiskelijoiden aiempien opintojen, työkokemuksen ja opiskelijoiden opinnoilleen asettamien aikataulujen ja tavoitteiden perusteella.

Analysointivaiheessa hahmottui aluksi yhdeksän opiskelijaprofiilia, jotka tiivistimme lopulta neljään profiiliin.

Utu valikoi kaikki itseään kiinnostavat vaihtoehdot korkeakoulun tarjonnasta kehittääkseen itseään, kun taas Selmi on motivoitunut aloittamaan systemaattisen opiskelun saadakseen uuden ammatin. Ammatillisen kasvunsa alkumetreillä oleva Noe imee innostuneena vaikutteita ja tietoa koko korkeakouluyhteisöstä, ja Tuisku toivoo osaamisen tunnistamisen ja opinnollistamisen nopeuttavan tutkinnon suorittamista.

Neljällä opiskelijaprofiililla pystytään rajaamaan ominaisuuksia muista profiileista erottuviksi kokonaisuuksiksi. Tämä rajaaminen auttaa ennakoimaan erilaisia ohjaustarpeita ja resursoimaan ohjaukselle tarvittavaa aikaa. Opiskelijaprofiileja voidaan käyttää hyödyksi myös pienryhmien muodostamisessa. Ne voivat olla pitkäaikaisia tai jonkin tietyn teeman ympärille perustettuja. Ryhmät ovat vertaisryhmiä, joissa jäsenet tukevat toisiaan. Niissä on luonnollista, helppoa ja turvallista jakaa kokemuksia ja ajatuksia, kun tavoitteet ja tarpeet ovat yhteisiä. Opiskelijaprofiileihin perustuvissa opettajan ohjaamissa pienryhmissä pystytään myös ennakoimaan käsiteltävät asiat täsmällisesti ja keskittymään oikeaaikaisesti kaikille yhteisiin aiheisiin.

Opiskelijaprofiileja hyödynnetään siis esimerkiksi opiskelijalähtöisten oppi-

mispolkujen rakentamisessa. Profiileihin perustuvien oppimispolkujen tavoitteena on auttaa jokaista opiskelijaa tietämään erilaiset mahdollisuudet ja vaihtoehdot opintojen suorittamiseen. Kun opiskelija tunnistaa oman profiilinsa, hän voi tutustua erilaisiin ennalta mietittyihin mahdollisuuksiin ja avartaa ajatuksiaan. Hän voi nähdä uusia mahdollisuuksia tai vaikka järkevöittää etenemistään. Lehtorit ja valmentajat puolestaan voivat ennakoida ohjauksen tarpeen sisällöt ja aikataulun. Näin ohjauksesta tulee täsmällistä sisällöllisesti ja se kohdennetaan niille, joita se kulloinkin koskee.

Silti on tärkeää muistaa, että opiskelijoiden yksilöllisyys ja monimuotoisuus on edelleen huomioitava. Harva, jos kukaan todellinen opiskelija on identtinen mallinnetun profiilin kanssa. Lehtorit ovat kuitenkin tunnistaneet profiilien osuvuuden opiskelijaryhmissään, ja olemme

testanneet profiilit myös ohjauksen kehittämiseen osallistuneilla opiskelijoilla. Tuosta joukosta jokainen opiskelija osasi nimetä itseään kuvaavan profiilin ja piti sangen avartavana nähdä omia mahdollisuuksiaan opintojen suhteen.

Rajaaminen auttaa ennakoimaan erilaisia ohjaustarpeita ja resursoimaan ohjaukselle tarvittavaa aikaa. Opiskelijaprofiileja voidaan käyttää hyödyksi myös pienryhmien muodostamisessa.

Vaikka opiskelijaprofiileihin voidaan yhdistää tietyt ohjaustarpeet, kenellä tahansa opiskelijalla voi olla myös omia tarpeita tai haasteita. Olemme tunnistaneet opintojen suorittamiseen liittyviä yleisiä pullonkauloja ja niitä erityisiä solmuja, joiden avaamiseen opiskelija

tarvitsee henkilökohtaista tukea. Näiden tarpeiden pohjalta rakennamme parhaillaan opintopolkujen sekä ohjauksen ja oppimisympäristöjen kokonaiskuvaa, josta Utu saa helposti tiedon erilaisista vaihtoehdoista, Selmi löytää apua opiskelutaitojen päivittämiseen, Noe ohjataan vahvistamaan omaan alaan tutustumista ja Tuisku saa valmennusta nopeaan opintojen suorittamiseen.

Kirjoittajat:

Sanna Lukkarinen, KTM, lehtori, verkkopedagogi

Päivi Marjanen KT, koulutusjohtaja Hanna Putkonen, KM, lehtori, opintoohjaaja

Kursivoidut kohdat ovat lainauksia

Uudistuvat opiskelijaprofiilit -blogitekstistä, joka kuuluu Humakin Osaaminen edellä -blogisarjaan. https:// www.humak.fi/blogit/

OPOT MAAILMALLA –TULE MUKAAN TOIMINTAAN!

K i i n n o s t a a k o s i n u a o h j a u s a l a n k o l l e g o i d e n a m m a t i l l i s e n o s a a m i s e n v a h v i s t a m i n e n j a o p e t u s s e k t o r i n k e h i t t ä m i s t y ö ? H a l u a i s i t k o j a k a a j a k e h i t t ä ä o m a a a m m a t t i t a i t o a s i k i i n n o s t a v i s s a k a n s a i n v ä l i s i s s ä t e h t ä v i s s ä – e t ä n ä t a i p a i k a n p ä ä l l ä K a a k k o i s - A a s i a s s a ? J u u r i s i n u n o s a a m i s t a s i t a r v i t a a n !

O p e t t a j a t i l m a n r a j o j a - v e r k o s t o n k e v ä ä n v a p a a e h t o i s h a k u o n n y t a v o i n n a 2 . 4 . 2 0 2 3 a s t i !

L u e l i s ä ä h a k u k r i t e e r e i s t ä j a v a p a a e h t o i s p a i k o i s t a v e r k k o s i v u i l t a m m e o p e t t a j a t i l m a n r a j o j a f i

Osaamispoluttaja

– jatkuvan ohjauksen yksilöllinen polku työelämään

Tampereen korkeakouluyhteisön (Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu) yhteistyössä toteuttama Osaamispoluttaja-hanke oli ohjauksen ja työllistymisen tuen kehittämishanke vuosien 2020–2022 aikana, jota rahoitti OKM. Hankkeessa kehitettiin yksilöille suunnattuja, henkilökohtaisia ohjauksen ja tuen palvelupolkuja sekä toteutettiin monipuolisesti erilaisia toimenpiteitä, joilla edistettiin kestävää työllistymistä ja jatkuvaa oppimista. Hankkeen työskentelyyn osallistuivat korkeakouluyhteisömme asiantuntijat monesta eri roolista. Toiminta paketoitiin vuoden 2022 lopussa.

Kohderyhmään kuuluivat 2. asteen tutkinnon suorittaneet, jotka ovat jääneet ilman jatko-opiskelupaikkaa korkeakoulussa, valmistumisvaiheessa olevat tutkinto-opiskelijat sekä korkeakoulututkinnon keskeyttäneet. Kehittämistyössä huomioitiin myös monipuolisesti Pirkanmaan työllisyyskokeilun lähtökohdat.

Kurkistuskurssit ja Avoimen Appro

Korkeakouluopintoja harkitseville sekä niihin hakeutuville luotiin neljä Tampereen ammattikorkeakoulun tarjoamaa kurkistuskurssia sekä Tampereen

yliopiston avoimen yliopiston Avoimen Appro -pelillinen kokonaisuus.

Toisen asteen opiskelijoille suunnattujen kurkistuskurssien tavoitteena oli sujuvoittaa toiselta asteelta korkeakouluopintoihin siirtymistä, perehdyttää korkeakouluopintoihin sekä vahvistaa opiskelutaitoja. Kaksi kursseista keskittyi alakohtaiseen tutustumiseen, toiset kaksi taas korkeakouluopiskeluvalmiuksien tukemiseen. Kurssit sekä niiden materiaalit koettiin monipuolisiksi ja hyödyllisiksi sekä omia uratavoitteita tukeviksi. Osallistujat kokivat, että non-stop -toteutus mahdollisti opiskelun omaan tahtiin ja esim. podcasteja aineistomuotona kehuttiin. Palautteen mukaan kurkistuskursseilta sai myös kattavamman käsityksen opiskelusta ammattikorkeakoulussa sekä kohteena olevasta tutkintoalasta ja sen työllistymisnäkymistä (restonomi ja konetekniikka).

Avoimen yliopiston tarpeisiin kehitettiin vastaava, yliopisto-opintoihin orientoiva itseopiskelupaketti pelin muotoon. Pelin kohderyhmänä olivat 2. asteelta valmistuneet, ilman jatko-opintopaikkaa jääneet korkeakouluopinnoista kiinnostuneet opiskelijat. Avoimen Appron avulla pääsi tutustumaan

Tampereen yliopiston koulutustarjontaan avoimen yliopiston kautta sekä asettamaan itselleen opintoihin liittyviä tavoitteita.

Unelmat toteen

Valmistumisvaiheessa oleville korkeakouluyhteisömme opiskelijoille toteutettiin henkilökohtainen ohjauksen ja tuen palvelupolku, Unelmat toteen -uravalmennusmatka, josta myös konseptoitiin myöhemmin tuote. Valmennukseen osallistui sekä Tampereen ammattikorkeakoulun että Tampereen yliopiston valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita. Valmennuksella haluttiin vastata tarpeeseen saada tukea urasuunnitelmien hahmottamiseen sekä selkiyttämiseen, vahvistaa valmistuvien opiskelijoiden työelämätaitoja sekä rohkaista pohtimaan yrittäjyyttä yhtenä uravaihtoehtona. Valmennuksen avulla osallistujat pääsivät siirtymään yksin puurtamisesta yhdessä tekemiseen. Pienryhmissä saatiin ja annettiin tärkeää vertaistukea kannustavassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä, joka auttoi ujoimmatkin ulos kuorestaan. Osallistujat kokivat valmennuksen teemat osuviksi ja tarpeellisiksi sekä ohjaajat helposti lähestyttäviksi ja asiantunteviksi. Valmennuksen aikana oivalluksia saatiin esimerkiksi RMP-motivaatioprofiilista

sekä uusia ajatuksia ja näkemyksiä, kun mukana oli osallistujia eri koulutusaloilta korkeakouluyhteisöstämme.

Yhteistyö Pirkanmaan kuntakokeilun kanssa

Hankkeessa rakennettiin myös yhteisen kehittämisen malleja yhteistyössä Pirkanmaan työllisyys- ja kasvupalvelujen kanssa (TYKAS). Yhteistyön tavoitteena oli korkeakoulutettujen työnhakijoiden ohjauksen kehittäminen sekä TYKASin OMA-valmentajien ohjausosaamisen vahvistaminen. Yhteistyön pohjalta toteutettiin OMAvalmentajien työn tueksi neljä erilaista työpajaa, joista kolmessa keskityttiin osaamisen tunnistamisen teemoihin ja yhdessä kannattelevaan ja dialogiseen ohjaukseen. Työpajojen tarkoituksena oli antaa uusia työkaluja työn tekemisen tueksi sekä auttaa tutustumaan syvemmin kollegoihin sekä osaamiseen, jota työyhteisössä on. Työpajoista saatu palaute oli positiivista ja vastaavaa toi-

mintaa toivottiin lisää. Yhdessä sanoitettu ja keskusteltu osaaminen vahvisti työntekijöiden keskinäisiä suhteita sekä koettiin hyödylliseksi niin omasta, kuin tiimin näkökulmasta. Haasteeksi yhteistyössä huomattiin eri organisaatioiden kiireinen ja alati muuttuva työarki.

Mitä opimme?

Hankkeen aikana toteutettu yhteistyö oli hedelmällistä ja toisilta opittiin paljon matkan aikana. Osaamispoluttajat pääsivät kokeilemaan, muokkaamaan ja kehittämään tekemistä matkan aikana saatujen palautteiden pohjalta. Yksilöinä opittiin toisilta, mutta myös luotiin yhdessä uusia käytäntöjä. Toteutuksessa oli mukana runsaasti eri toimijoita, jotka kaikki toivat sekä osaamisensa että persoonansa mukaan tekemiseen, jolloin toimintoja ja tuloksia syntyi hyvässä hengessä yhdessä tehden. Kuten niin monessa muussakin hankkeessa, toivomme, että hankkeen hyvät kokeilut ja aihiot saataisiin juurrutettua jokapäiväi-

seen työhömme sekä saataisiin taattua hyvin alkaneen yhteistyön jatkuminen.

Hankkeessa toimineet osaamispoluttajat jatkavat nyt työtään uusien projektien parissa ja yhteistyön rajapintoja etsitään aktiivisesti lisää.

Valoisaa kevään odotusta Osaamispoluttajien puolesta,

Katri Sillanpää, Korkeakoulutoimikunnan jäsen

Vietämme huhtikuussa Työelämän pelisäännöt- eli TYPE-viikkoa.

Järjestämme viikon aikana yhdeksällä eri paikkakunnalla oposeminaarin, jossa esittelemme www.työelämänpelisäännöt.fi -palveluamme ja käymme läpi ajankohtaisia asioita.

Seminaaripäivät ja paikkakunnat ovat seuraavat:

Maanantai 17.4.

Keskiviikko 19.4.

Torstai 20.4.

Perjantai 21.4.

Lappeenranta

Katso lähin paikkakunta ja aikataulut sekä ilmoittaudu mukaan osoitteessa

bit.ly/oposeminaarit2023

3 vinkkiä opiskelutaitojen ja osallisuuden kehittämiseen peruskoulussa

Opotuntien lisäksi opinto-ohjaaja voi kehittää ohjausta koko koulun tasolla, sanoo Jyrki Karjalainen. Hän on kokenut luokanopettaja ja opinto-ohjaaja sekä yksi suositun Valmentaja-oppikirjan kirjoittajista.

Jyrki Karjalainen on työskennellyt useita vuosia ala-asteen luokanopettajana sekä yläasteen ja lukion opinto-ohjaajana. Hänen mukaansa oppilaiden hyvinvoinnin ja opiskelumotivaation lähtökohta on positiivinen toimintakulttuuri.

– Kaikki lähtee siitä, miten me koulun aikuiset suhtaudumme oppilaisiin ja toisiimme. Vahvuuspedagogiikan näkökulmasta: huomataan toisissa positiivisia asioita ja sanotaan ne ääneen. Teoista on kannettava seuraukset, mutta yksilöä ei tule leimata niiden vuoksi.

Karjalainen puhuu myös oppilaiden osallistamisen puolesta. Jokaisella olisi hyvä olla jokin erityinen tehtävä, oli kyseessä sitten oppilaskunta, välituntileikittäjän homma, koripallojoukkue, myyjäiset, koulun sisustustiimi tai vaikkapa luokan kasvien kastelu.

– Minusta on tärkeää, että jokaisella olisi mahdollisuus kokea

itsensä merkitykselliseksi. Peruskoulussa käytännön tekeminen on yleensä todella vaikuttavaa, ei vain puheet.

3 vinkkiä opintoohjaajan työhön

Koulun yhteinen osallisuuslista

Kehittelin peruskoulussa osallisuuslistan, johon listattiin kaikkien koulun oppilaiden osallistuminen osallisuustoimintaan, jota vuoden aikana oli tarjolla. Sitten katsoimme, onko jokainen oppilas jossakin toiminnassa mukana. Mielestäni on tärkeää, että jollakin on kokonaiskuva asioista ja tieto siitä, mitä koulussa oikeasti tapahtuu.

Opiskelutaitojen opetussuunnitelma

Suomalaisessa peruskoulussa olisi hyvä olla opiskelutaitojen opetussuunnitelma, koska eri opettajat

opettavat erilaisia opiskelutekniikoita ja välillä on paljon vaihtuvuutta. Omassa koulussa voisi keskustella siitä, mitä opiskelutaitoja meillä opetetaan ja saisimmeko yhdenmukaistettua niitä vaikka luokkatasoisesti. Yläkoulussa voitaisiin esimerkiksi sopia koordinoidusti, missä aineissa kasiluokalla harjoitellaan käsitekarttaa ja missä tieteellistä kirjoittamista.

Pelillisen opetuksen

hyödyntäminen

Pelillisessä opetuksessa koulutehtävistä tulee vähän leikinomaisia, ja mukana voi olla tavoitteiden asettamista ja pisteiden keräämistä. Yhdessä vaiheessa meillä sai Wilman hyvä-merkinnöillä krediittejä, joilla pystyi ostamaan vaikka välitunnin sisällä tai sai kuunnella musiikkia tehtäviä tehdessä. Näin koulussa sovitut hyvät asiat tuottavat myös jotain, mitä nuori voi käyttää omaksi ilokseen. n

Hallitus 2023 esittäytyy

toimikunnan puheenjohtaja. Sopon kansainvälinen toiminta keskittyy enimmäkseen pohjoismaiseen yhteistyöhön. SOPO:n toiminta on kiinnostavaa, koska sitä kautta pysyy hyvin kärryillä koulutuspolitiikan ajankohtaisuuksista.

Vapaa-ajalla käyn ryhmäliikuntatunneilla ja opiskelen itsekin logistiikka; tavoitteena on päästä kuljettamaan Pirkanmaan opinto-ohjaajia opopäiville viimeistään 2025!

Paula Lindqvist

Toimin opinto-ohjaajana Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella Helsingissä, sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa, joista esimerkkinä mainittakoon vaikkapa bioanalytiikka, fysioterapia, optometria tai toimintaterapia.

Olen SOPO ry:n hallituksen puheenjohtaja, ensimmäisen kauden toinen vuosi alkamassa. Olen toiminut korkeakoulutoimikunnassa ja kansainvälisessä toimikunnassa sekä hallituksen varajäsenenä.

Pari talvea sitten löysin uudelleen nuoruuden inhokin eli hiihtämisen, joka näin keski-ikäiselle ei olekaan enää inhokki. Muutamankin kilometrin hiihto aurinkoisessa talvisäässä nostaa mielialaa kummasti.

Antti Nyman

Työskentelen yläkoulun oppilaanohjaajana Vantaan Tikkurilassa, Peltolan koulussa. Pidän kovasti työstäni yläkoulun oppilaanohjaajana, jossa parasta on nuorten välitön palaute – niin positiivinen kuin negatiivinenkin. :) Ohjaan nuoria usein pienryhmissä ja koen sen tuovan ohjaukseen oman mielenkiintoisen näkökulman.

Olen ollut SOPOn hallituksessa vuodesta 2020 ja Uudenmaan opinto-ohjaajat ry:n hallituksessa  vuodesta 2019 alkaen. Toimin tällä hetkellä kummassakin varapuheenjohtajana. Lisäksi minut valittiin tänä vuonna perusopetustoimikunnan puheenjohtajaksi. Yhdistystoiminnassa hienointa on ollut kuulla eri alueiden ja koulutusasteiden asioista sekä päästä vaikuttamaan lausunnoilla ja toiminnalla moniin itselle ja muille tärkeisiin asioihin.

Mia Gerdt

Olen töissä Tredussa Tampereella. Ohjaan logistiikan aikuisopiskelijoita. Työhöni kuuluu opinto-ohjauksen lisäksi myös koulutusten suunnittelua sekä opiskelijoiden hoksausta opettajien kanssa yhteistyössä.

SOPO ry:n toiminnassa olen mukana seitsemättä vuotta. Olen ammatillisen toimikunnan jäsen ja kansainvälisen

Vapaa-ajallani käyn mielelläni ulkona. Valokuvaus, matkailu ja oma perhe ovat lähellä sydäntäni.

Vuosien kuluessa olen ehtinyt työskennellä niin peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulussakin. Nyt järjestötöissä on menossa jo neljäs vuosi lukiotoimikunnan puheenjohtajana ja SOPO ry:n hallituksen varsinaisena jäsenenä.

Koulutuspoliittisen vaikuttamistyön ja järjestötoiminnan lisäksi vapaa-aikani kuluu perheen, mökkeilyn, lukemisen, koripallon ja matkustamisesta haaveilemisen parissa.

Eero Lounela

Teen töitä ammatillisen toisen asteen opinto-ohjaajana Keudassa, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä Nurmijärven toimipisteessä. Työhöni kuuluu opinto-ohjausta yksilöille ja ryhmille useilla ammatillisen perustutkinnon aloilla, hakeutumisvaiheen ohjausta sekä markkinointia. Yhteistyö peruskoulujen oppilaanohjaajien, lukion opinto-ohjaajien ja ammattikorkeakoulujen väylä- ja kurkistuskurssien toimijoiden kanssa on antanut minulle hyvän kokonaiskuvan opintoohjaajien työmaista.

Tulin valituksi SOPO:n ammatillisen toimikunnan puheenjohtajaksi ja opinto-ohjaaja-lehden toimitusneuvoston jäseneksi Hämeenlinnan Opopäivillä. Olen myös OAJ:n Keudan paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja.

Vapaa-ajallani ulkoilen – kesällä kolopallon perässä ja talvella muuten vaan. Kulttuuririentoja harrastan tekijänä ja kuluttajana aktiivisesti. Kuva: Sara Lönnberg ja Nanna Paananen.

Kati Ainassaari

Moi moi vaan! Olen opinto-ohjaajana Haapaveden yläkoulussa. Ohjauksessani ovat koulumme 7 lk:ien ja 9 lk:ien oppilaat sekä muutkin haapavetiset oppivelvolliset tarvittaessa, sillä toimin myös kuntamme Valpashenkilönä. Opinto-ohjaajan työtä olen tehnyt vuoden ammattiopistossa ja perusopetuksessa vuodesta 2011.

Aloitan nyt SOPO:n hallituksessa ja perusopetustoimikunnassa.  SOPO:n jäseneksi liityin 2014. Kuulun Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun opinto-ohjaajiin. Olen toiminut OAJ:n Haapaveden paikallisyhdistyksen hallituksessa ja taloudenhoitajana vuodesta 2015. Muitakin luottamustehtäviä on matkan varrella ollut: kaupunginvaltuutettu, luottamusmies ja varaluottamusmies.

Vapaa-ajalla ulkoilen, mökkeilen ja vietän aikaa perheeni & ystävieni kanssa.

Heini Kelosaari

Työskentelen Someron lukion opinto-ohjaajana ja tällä hetkellä työhöni kuuluu myös hanketöitä. Somerolla olen ehtinyt työskennellä jo vuosia, mutta erilaisten yhteistyöverkostojen kautta olen tuttu näky myös muissa opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen liittyvissä yhteyksissä.

Esittelyt jatkuvat seuraavalla sivulla...

Hallitus 2023 esittäytyy

Olen ollut vuodesta 2017 alkaen korkeakoulutoimikunnan jäsen. Aloitin tänä vuonna kolmannen kauden Sopon hallituksessa ja näin ollen myös korkeakoulutoimikunnan puheenjohtajana. Lisäksi toimin myös Lapin Opinto-ohjaus ry:n hallituksessa.

On ollut mukavaa ja mielenkiintoista tutustua ympäri Suomea eri kouluasteilla toimiviin opinto-ohjaajiin Sopo:ssa toimiessa. Vapaa aikana luen paljon, lähinnä dekkareita ja teen erilaisia käsitöitä. Kesän ja syksyn vietän kämpällämme tunturissa Enontekiöllä Pöyrisjärvessä kalastaen ja marjastaen.

Juudit Hurtig

Tervehdys Turusta! Viides lukuvuosi Turussa ja opintoohjaajana Syvälahden koulussa Hirvensalossa on sujunut mukavan tasapainoisesti tuttujen juttujen ja uusien asioiden parissa. Koulussa on vajaa 500 yläkoululaista (+ n. 200 alakoululaista) ja saan tehdä työtä opokollegan kanssa.

Minut valittiin vuosi sitten Tiina Haatajan varajäseneksi ja tänä vuonna toimin SOPOn hallituksessa hänen paikallaan. Samoin vuosi sitten aloitin peruskoulutoimikunnassa, jossa jatkan myös. Varsinais-Suomen opot ry:n hallituksessa olen tapahtumavastaavana. Töistä kotiin pyöräiltyäni lämmitän helloja minulle uudessa kodissa eli vanhassa puutalossa ja laulan sydämeni kyllyydestä CCA-kuoron riveissä.

Anne Sivén

Tulen iloisesta Itä-Suomesta Kuopiosta ja olen opinto-ohjaajana Kallaveden lukiossa.

Toimin Sopon sihteerinä seuraavat kaksi vuotta ja taustalla on Pohjois-Savon opinto-ohjaajien puheenjohtajuus. Olen myös Kuopion Oaj:n hallituksen jäsen.

Rentoudun liikkumalla monipuolisesti ja erityisesti tanssiminen on lähellä sydäntäni.

Tuija Syväjärvi

Toimin opinto-ohjaajana Lapin ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksessa Rovaniemellä. Ohjattavinani on suomenkielisen matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoita niin verkossa kuin monimuotoisesti opiskelevia.

Perusopetustoimikunta

lähetetyn kyselymme tuloksia. Kyselyyn vastasi yhteensä 139 perusopetuksen oppilaanohjaajaa. Kyselyn mukaan 81 % seurasi työaikaansa ja 74 %:lla työaika meni yli. Silti vain 33 % prosenttia vastanneista oli tehnyt vuosityöaikasuunnitelman rehtorin kanssa.

Opopäivät

2022 ovat takanapäin ja kevään yhteishaku juuri jo päättymässä kuten kohta myös eduskuntavaalit. Peruskoulun oppilaanohjaajan vuoden kiireisin aika alkaa pikkuhiljaa olla ohi ja siten on korkea aika tarkistaa tähän mennessä tehdyt tunnit ja vertailla tehtyjä työtehtäviä omaan työaikasuunnitelmaan. Useilla peruskoulun oppilaanohjaajilla tunnit ovat joka vuosi menneet yli. Tavoitteeksi kannattaa asettaa, että saisi pitää omasta työajasta kiinni tai saada tehdystä ylityöstä tulevaisuudessa korvaus.

Peruskoulun oppilaanohjaajan työaika kokonaisuudessaan ja edunvalvonta olivat yhtenä Hämeenlinnan opopäivillä perusopetustoimikunnan toimikunnan seminaariin aiheena. Kiitoksia kaikille osallistuneille! Seuraavaksi tiivistettynä seminaarissa esitetyt asiat.

Viestimme oli, että jokaisen kannattaa lukuvuoden alussa sopia esihenkilön kanssa työaikasuunnitelmassa, mitkä ovat opinto-ohjaajan tehtävät ja pitää kirjaa tunneista. Apuna voi käyttää SOPO:n nettisivuilta löytyvää perusopetuksen oppilaanohjaajan työnkuvaa (ks. yhdistys -> toimikunnat -> aineistot). Yhtenä vaihtoehtona tässä on käyttää OAJ:n Vipu-sovellusta, jossa kannattaa sopimusala-asetuksissa määritellä käytettäväksi SOPO ry:n laatimia työaikakategoriota tai voit myös käyttää Vipu-taulukkoa, johon voi itse määritellä omat työaikakokonaisuudet.

Meidän peruskoulun oppilaanohjaajien tulisi voida keskittyä perustehtävään eli ohjaukseen. Monet koulun hallinnolliset tehtävät tuppaavat siirtyä meille ja siten on syytä tarkastella onko koulussa muita henkilöitä, jotka voisivat koulussa niitä tehdä. Kävimme läpi perusopetustoimikunnan seminaarissa ohjauksen resursointia yläkouluissa lukuvuonna 2021−2022. Käytimme aineistona viime keväänä peruskoulun oppilaanohjaajille

Lukuvuoden alussa on erittäin suositeltavaa tehdä vuosityöaikasuunnitelma ja samalla kannattaa tuoda esiin ettei esim. valinnaisainetyö tai uusien oppilaiden vastaanottaminen mitenkään automaattisesti ole oppilaanohajaajan työtä ja mikäli on, siitä voidaan sopia ylimääräinen korvaus esim. nykyisen OVTESin B13§ lisäyksen kautta. Neuvottelu ei aina ole itsestäänselvää ja jokaisessa koulussa on varmasti omat käytänteet, joita on vaikea muuttaa. Siitä huolimatta omalle työnantajalle kannattaa tuoda esille, mitä eri työtehtäviä oppilaanohjaajan työnkuvaan tulisi kuulua ja mitä ei.

Viime kevään perusopetustoimikunnan kyselyssä oppilaanohjaajien ohjattavien määrä vaihteli aina sadasta oppilaasta 420:een. Keskimäärin vastanneilla oli 203 ohjattavaa per oppilaanohjaaja. Kyselyyn vastanneiden mukaan oppilaanohjaajien työnkuvaan vaikuttaa paljon se, miten muu perusopetus on resursoitu (esim. erityisopetus). Lisäksi oppilaanohjaajat viestittivät, ettei oppivelvollisuuden laajentamisen kautta tulleisiin uusiin työtehtäviin ole aikaa.

Tässä kohdin, eduskuntavaalien alla, on syytä tarkastella OAJ:n tavoitteita eduskuntavaaleihin ja seuraavalle hallituskaudelle 2023–27 opinto-ohjauksen näkökulmasta. Kyseisten OAJ:n vaalitavoitteiden mukaan jokaisella oppijalla on oltava oikeus opettajan yksilölliseen kohtaamiseen riittävän pienissä ryhmissä. Sen mukaan nykyiset väljät säädökset ja suositukset opettajien määrästä eivät riitä. Ne eivät turvaa oppijoiden oikeutta opettajaan, oppilaan- ja opintoohjaajaan eivätkä erityisopettajaan, ja määrissä on merkittäviä eroja eri puolilla Suomea. OAJ:n mukaan niin perusopetuksen kuin toisen asteen koulutuksen riittävä opinto-ohjaus on turvattava mitoituksella 1:150 eli yhdellä opintoohjaajalla tulisi olla 150 ohjattavaa. Toivottavasti nämä tavoitteet eivät vain jää OAJ:n vaalipapereihin vaan niitä edistetään vielä vaalien jälkeenkin.

Keskusteluissa on noussut esille useaan otteeseen peruskoulun oppilaanohjaajien palkkaus. Esittelimme opopäivillä myös perusopetustoimikunnan edunvalvonnan kolme kärkeä. Tavoitteenamme OAJ:n palkkaneuvotteluissa ollut peruskoulun oppilaanohjaajan peruspalkan nostaminen oppilaiden lisääntyneen tuen tarpeen ja uusien työtehtävien (esim. oppivelvollisuus ja TEHO) perusteella. Lisäksi neuvotteluissa olemme tuoneet esille peruskoulun ja lukion aineenopettajien ja oppilaanohjaajien palkkaeron, jossa lukion aineenopettajilla on 5 % korkeampi palkka kun taas lukion ja peruskoulun oppilaanohjaajien palkkaero on 25 %. Mielestämme peruskoulun oppilaanohjaajan palkka pitäisi nostaa ja sen tulisi olla verrattavissa peruskoulun ja lukion aineenopettajien palkkaeroon.

Perusopetustoimikunta työskentelee opinto-ohjauksen ja oppilaanohjaajien aseman parantamiseksi ja tänä vuonna meidän toimikunnassamme on viisi jäsentä. Toimikuntamme puheenjohtajana toimii Antti Nyman pääkaupunkiseudulta, joka valittiin myös hallituksen kokouksessa SOPO:n varapuheenjohtajaksi. Sellainen pieni muutos hallituksessa on vuosikokouksen jälkeen käynyt, kun Tiina Haataja ilmoitti jäävänsä pois hallitustyöstä ja siten hänen varajäsenensä Juudit Hurtig Turusta toimii nyt SOPO:n hallituksen varsinaisena jäsenenä sekä tietenkin meidän toimikunnassa. Hallituksen jäsenenä on myös Kati Ainassaari Haapavedeltä. Lisäksi perusopetustoimikuntaan kuuluu SOPO:n hallituksen varajäsenet Emmi Hannuksela Ylöjärveltä ja Tuukka Roukala Kokkolasta.

Hyvää ja aurinkoista kevättä!

Terveisin Perusopetustoimikunnan Antti, Emmi, Juudit, Kati & Tuukka

Ammatillisen

toimikunnan uudessa kokoonpanossa ovat mukana puheenjohtaja Eero Lounela Keudasta, Hans Kankkonen Vamiasta, Mia Gerdt Tredusta, Leena Hietanen Hyriasta ja Piia Saarinen Saskysta. Toimikunta ei ole vielä ehtinyt tavata, mutta suuntaviivat tulevaan löytyvät edellisen lehden sivuilla esitellyn kyselyn tuloksista. 2022 kesän ja syksyn aikana ammatillisille opinto-ohjaajille tehdyssä kyselyssä kartoitettiin työnkuvaamme ja työtehtäviä oppivelvollisuuden laajentumiseen liittyvässä kehittämistyössä.

Kyselyn tuloksena tuli näkyviin huoli ohjattavien määrän vaihtelusta opintoohjaajien työssä ammatillisessa koulutuksessa. Vaihteluväli vastanneiden kesken oli 130 ja yli tuhannen opiskelijan välillä ja mediaani oli 370 opiskelijaa. Opinto-ohjaajien työtehtävät ovat niin ikään vaihtelevia. Toiset ohjaavat 1–2 tutkinnonalaa ja tekevät sen lisäksi lähinnä opinto-ohjaajalle kuuluvia tehtäviä. Toisilla tutkinnonaloja on jopa yli 9 eri alaa ja useita opinto-ohjaajille kuulumattomia tehtäviä.

Tyypillisiä kyselyssä esille tulleita opinto-ohjaajien ydintehtäviin kuulumattomia töitä olivat opettajien perehdytys, ohjaus ja osaamisen varmistaminen, vastuu juhlien ja tapahtumien järjestämisestä sekä opiskelijatietohallintajärjestelmän laaja käyttö, siis sihteerin tehtävät. Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä opinto-ohjaajia on palkattu lisää osaan ammatillisista oppilaitoksista. Opinto-ohjaajien määrän lisäys ei ole kuitenkaan vaikuttanut ohjattavien määrään, joten työtaakka on raskas monella ammatillisella opinto-ohjaajalla.

Kyselyn yhteenvetona Hans Kankkonen totesi Hämeenlinnan opopäivien toimikuntaseminaarissa, että kyselyn perusteella tyypillistä ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajaa ei selkeästi ole. Seminaarissa herätti paljon keskustelua

ohjattavien määrän vaihtelu ja työtehtävien moninaisuus, opiskelijoiden moninaiset ongelmat, joita opinto-ohjaajat ja opiskeluhuolto yrittävät auttaa muun hoidon ja tuen puuttuessa. Työajan käyttöön, seurantaan ja riittävyyteen työn rajaamisen vaikeuden takia on tarvetta etsiä linjauksia. Esihenkilöiden tulisi paremmin ymmärtää opinto-ohjaajien työtä ja vuoropuhelu on avain asemassa opinto-ohjaajien työn jäsentämisessä. Työnkuvien tarkennus ja tehtävien rajaaminen niin, että kaikilla opintoohjaajilla on tulevaisuudessa riittävästi aikaa ohjaukseen ja oman työn kehittämiseen ovat hyviä, toimikunnalle tavoiteltavia asioita.

Ammatillinen toimikunta koostaa terveisinä eduskuntaan pyrkivien puolueille ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien tavoitelistan. Listaamme asioita, joilla on merkitystä toisen asteen ammatillisen perustutkinnon oppivelvollisten ja aikuisena koulutusta tarvitsevien näkökulmista, jotta eduskunnassa vähintäänkin tiedetään näkemyksiämme ammatillisen koulutuksen kehittämistä varten. Ymmärrettävästi leikkaukset eivät tavoitelistaan voi kuulua.

Mukavaa vaalikevättä!

Eero Lounela

Ammatillisen toimikunnan pj.

Lukiotoimikunta

lijavalintojen kehittämishankkeesta, josta meille olivat kertomassa projektipäällikkö Tanja Juurus ja koordinaattori Milla Rautakorpi. Ajankohtaiskatsauksen OAJ:n keräämästä tiedosta liittyen opinto-ohjaukseen ja toisen asteen koulutukseen meille kävi pitämässä erityisasiantuntija Emmi (Eira) Bani. Lisäksi ehdimme keskustella lyhyesti uuden opetussuunnitelman opinto-ohjauksen lomakkeista, joiden käytöstä lukiotoimikunta oli myös työstänyt lyhyen kyselyn.

”Vanha” lukiotoimikunta ei suinkaan päässyt opopäivien jälkeen vapaalle, vaan työstimme vielä yhdessä lausunnon ylioppilastutkinnossa ja sen harjoittelussa käytettävän koejärjestelmän jatkokehittämisestä. Nyt on aika hiljalleen käynnistellä uuden toimikunnan työskentelyä ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin töitä varmasti riittää.

Kevättä kohti mennään ja kohta ovat taas käsillä sekä ylioppilaskirjoitukset kuin korkeakoulujen kevään toinen hakukin. Vaikka meille nämä ovat vuosittain toistuvia rutiineja, niin meidän opiskelijoillemme ne ovat niitä elämän suuria asioita, joissa punnitaan omaa osaamista ja tulevaisuuden suuntaa. On sykähdyttävää olla nuorten mukana ja apuna matkalla kohti seuraavaa opiskelupaikkaa ja tulevaisuutta.

Työn iloa!

Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.

Kiitos

Hämeenlinna ja Kanta-Hämeen opinto-ohjaajat ry! Oli ihanaa saapua opopäiville, kun heti hotellin aulassa kuului lukuisia tervehdys huudahduksia ja monet kohtaamiset alkoivat lämpimällä halauksella. Kyllä tätä muiden opinto-ohjaajien kohtaamista ihan livenä ja suuremmalla joukolla oli jo odotettu.

Kiitokset myös kaikille opopäivien toimikuntaosuuteen osallistuneille. Saimme kuulla tuoreimmat kuulumiset valtakunnallisesta yliopistojen opiske-

Korkeakoulutoimikunta

Tapasimme

pitkästä aikaa Hämeenlinnassa valtakunnallisilla opopäivillä kasvokkain, ja tämä näkyi mukavina kohtaamisina. Kuulimme mielenkiintoisia esityksiä ja saimme osallistua erilaisiin työpajoihin. Monet näistä käsittelivät jollain muotoa tulevaisuutta ja ohjausta tulevaisuudessa.

Korkeakoulutoimikunnan tilaisuus Aulangolla kokosi korkeakoulun opinto-ohjauksen parissa toimivia keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia ajankohtaisista teemoista.

Aiheina olivat

1) Opinto-ohjaajan hyvinvointi omassa organisaatiossa. Sen hyvinä ja kantavina voimina nähtiin työnantajan tuki erilaisiin mahdollisuuksiin oman työn kehittämisessä ja kouluttautumisessa, sekä oman työn johtaminen ja organisointi, jossa opinto-ohjaaja voi itse määritellä omaa aikatauluaan. Lisäksi esiin nousi työnohjauksen mahdollisuus muutamassa ammattikorkeakoulussa, joissa se oli toteutettu ryhmämuotoisena ohjauksena.

2) Miten tekoälyä on hyödynnetty tai miten aiotaan hyödyntää ohjauksessa? Helsingin yliopistossa on otettu käyttöön oman opiskelun reflektion työväline (sähköinen kysely) How you learn. Työkalua ollaan jo jatkokehittämässä siihen suuntaan, miten voidaan tunnistaa opiskelijan tarpeet ja kiinnittää jatko-ohjauksen opiskelija palvelupolkuun. Yhtenä esiin nousseena asiana oli joustavan oppimisen tarjotin (Campusonlinen seuraaja), jossa tekoäly tunnistaa uratavoitteen pohjalta, mitä osaamista opiskelija vielä tarvitsee, ja ehdottaa opintojaksoja. Tähän ideaali jatkokehitys olisi, että tekoäly tunnistaisi myös alueellisen työelämätiedon (alueellinen osaajien tarve, työllistyminen) ja auttaisi opiskelijaa opintoja valitessaan kiinnittämään huomiota myös kyseisen alueen työelämämahdollisuuksiin. Toisaalta huolena nähtiin myös, että tekoäly väärinkäytettynä voi rapauttaa sivistyksen.

3) Millaista ohjaus on erilaisten kriisien ajassa? Mitä erityishuomioita ja menetelmiä tässä voi hyödyntää? Esille nousivat laaja-alainen ohjaus, välittäminen ja huomioiminen sekä Kelan Nuotti-valmennus, jossa ohjattava saa oman ohjaajan 5 kuukauden ajaksi. Kansainväliset opiskelijat ovat myös lisänneet oppimisen tuen tarvetta. Kansainvälisillä opiskelijoilla on hyvin samantyyppisiä kriisejä kuin muillakin, kuten perheiden näkeminen ja huoli läheisistä. Lisäksi kriisiaikana opiskelijoiden

suhtautuminen tulevaisuuden suunnitteluun on muuttunut.

4) Miten oppimisen moninaiset haasteet näkyvät ohjaustyössäsi? Yleisesti keskustelua herätti se, kuinka oppimisen tuen tarve on lisääntynyt. Tuen tarvitsijoita on jo opintojen alussa paljon ja heillä on erilaisia oppimisen haasteita sekä erilaisia oppimisvaikeuksiin liittyviä diagnooseja. Haasteena ovat myös monimuoto-opinnot työn ohella, sekä ajan hallinta ja jaksaminen. Näihin kaivattiin lisää keinoja.

5) Erityisen tuen ja ohjauksen tarjoaminen. Opiskelijat odottavat erityisiä tuen ja ohjauksen palveluita (lähipalveluita), mutta pohdintaa herätti myös se, mihin asti heitä voidaan tukea ja miten

tuki saataisiin tarjottua oikea-aikaisesti. Korkeakouluissa on jo käytössä erilaisia erityisjärjestelyitä ja tukitoimia (opintopsykologit, lukitestit, opiskelumenetelmien ohjausta ja erilaisia tukiryhmiä). TAMKilla on käytössä ns. ”tukiseteli”, jolla opiskelija voi pyytää lisäohjausta/ opetusta keneltä tahansa ohjaajalta 20 h/lukuvuosi. Näin opiskelija pystyy itse hakemaan lisäapua tarvittaessa

Lopuksi keräsimme toiveita korkeatoimikunnalle, ja yhtenä isona toiveena oli tapaaminen muulloinkin kuin vain opopäivillä.

Aurinkoista kevään jatkoa kaikille!

Tuija Syväjärvi

POLIISIKSI BLI POLIS

Opojen tutustumispäivä Polamkissa 5.5.2023

Ilmoittaudu QR-koodista!

YHTEISKUNTATIETEITÄ

Insinöörit ovat huipputyyppejä silloin, kun pitää ratkaista ongelmia. Meillä on myös kauppakorkeakoulu, joka pystyy tekemään bisnestä siitä, miten joku idea myydään.

Yhteiskuntatieteiden myötä meille saadaan tyyppejä, jotka ymmärtävät miten ihminen käyttäytyy. Se on aika timanttinen kombo.

Uusiin yhteiskuntatieteiden ja viestintätieteiden kandidaattiohjelmiin voi hakea kevään toisessa yhteishaussa 15. – 30.3.2023. lut.fi/hae »

Juhis Saksa rehtori

LUTissa voi nyt opiskella