Hallitus 2023 esittäytyy

Olen ollut vuodesta 2017 alkaen korkeakoulutoimikunnan jäsen. Aloitin tänä vuonna kolmannen kauden Sopon hallituksessa ja näin ollen myös korkeakoulutoimikunnan puheenjohtajana. Lisäksi toimin myös Lapin Opinto-ohjaus ry:n hallituksessa.

On ollut mukavaa ja mielenkiintoista tutustua ympäri Suomea eri kouluasteilla toimiviin opinto-ohjaajiin Sopo:ssa toimiessa. Vapaa aikana luen paljon, lähinnä dekkareita ja teen erilaisia käsitöitä. Kesän ja syksyn vietän kämpällämme tunturissa Enontekiöllä Pöyrisjärvessä kalastaen ja marjastaen.

Juudit Hurtig

Tervehdys Turusta! Viides lukuvuosi Turussa ja opintoohjaajana Syvälahden koulussa Hirvensalossa on sujunut mukavan tasapainoisesti tuttujen juttujen ja uusien asioiden parissa. Koulussa on vajaa 500 yläkoululaista (+ n. 200 alakoululaista) ja saan tehdä työtä opokollegan kanssa.

Minut valittiin vuosi sitten Tiina Haatajan varajäseneksi ja tänä vuonna toimin SOPOn hallituksessa hänen paikallaan. Samoin vuosi sitten aloitin peruskoulutoimikunnassa, jossa jatkan myös. Varsinais-Suomen opot ry:n hallituksessa olen tapahtumavastaavana. Töistä kotiin pyöräiltyäni lämmitän helloja minulle uudessa kodissa eli vanhassa puutalossa ja laulan sydämeni kyllyydestä CCA-kuoron riveissä.

Anne Sivén

Tulen iloisesta Itä-Suomesta Kuopiosta ja olen opinto-ohjaajana Kallaveden lukiossa.

Toimin Sopon sihteerinä seuraavat kaksi vuotta ja taustalla on Pohjois-Savon opinto-ohjaajien puheenjohtajuus. Olen myös Kuopion Oaj:n hallituksen jäsen.

Rentoudun liikkumalla monipuolisesti ja erityisesti tanssiminen on lähellä sydäntäni.

Tuija Syväjärvi

Toimin opinto-ohjaajana Lapin ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksessa Rovaniemellä. Ohjattavinani on suomenkielisen matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoita niin verkossa kuin monimuotoisesti opiskelevia.

Perusopetustoimikunta

lähetetyn kyselymme tuloksia. Kyselyyn vastasi yhteensä 139 perusopetuksen oppilaanohjaajaa. Kyselyn mukaan 81 % seurasi työaikaansa ja 74 %:lla työaika meni yli. Silti vain 33 % prosenttia vastanneista oli tehnyt vuosityöaikasuunnitelman rehtorin kanssa.

Opopäivät

2022 ovat takanapäin ja kevään yhteishaku juuri jo päättymässä kuten kohta myös eduskuntavaalit. Peruskoulun oppilaanohjaajan vuoden kiireisin aika alkaa pikkuhiljaa olla ohi ja siten on korkea aika tarkistaa tähän mennessä tehdyt tunnit ja vertailla tehtyjä työtehtäviä omaan työaikasuunnitelmaan. Useilla peruskoulun oppilaanohjaajilla tunnit ovat joka vuosi menneet yli. Tavoitteeksi kannattaa asettaa, että saisi pitää omasta työajasta kiinni tai saada tehdystä ylityöstä tulevaisuudessa korvaus.

Peruskoulun oppilaanohjaajan työaika kokonaisuudessaan ja edunvalvonta olivat yhtenä Hämeenlinnan opopäivillä perusopetustoimikunnan toimikunnan seminaariin aiheena. Kiitoksia kaikille osallistuneille! Seuraavaksi tiivistettynä seminaarissa esitetyt asiat.

Viestimme oli, että jokaisen kannattaa lukuvuoden alussa sopia esihenkilön kanssa työaikasuunnitelmassa, mitkä ovat opinto-ohjaajan tehtävät ja pitää kirjaa tunneista. Apuna voi käyttää SOPO:n nettisivuilta löytyvää perusopetuksen oppilaanohjaajan työnkuvaa (ks. yhdistys -> toimikunnat -> aineistot). Yhtenä vaihtoehtona tässä on käyttää OAJ:n Vipu-sovellusta, jossa kannattaa sopimusala-asetuksissa määritellä käytettäväksi SOPO ry:n laatimia työaikakategoriota tai voit myös käyttää Vipu-taulukkoa, johon voi itse määritellä omat työaikakokonaisuudet.

Meidän peruskoulun oppilaanohjaajien tulisi voida keskittyä perustehtävään eli ohjaukseen. Monet koulun hallinnolliset tehtävät tuppaavat siirtyä meille ja siten on syytä tarkastella onko koulussa muita henkilöitä, jotka voisivat koulussa niitä tehdä. Kävimme läpi perusopetustoimikunnan seminaarissa ohjauksen resursointia yläkouluissa lukuvuonna 2021−2022. Käytimme aineistona viime keväänä peruskoulun oppilaanohjaajille

Lukuvuoden alussa on erittäin suositeltavaa tehdä vuosityöaikasuunnitelma ja samalla kannattaa tuoda esiin ettei esim. valinnaisainetyö tai uusien oppilaiden vastaanottaminen mitenkään automaattisesti ole oppilaanohajaajan työtä ja mikäli on, siitä voidaan sopia ylimääräinen korvaus esim. nykyisen OVTESin B13§ lisäyksen kautta. Neuvottelu ei aina ole itsestäänselvää ja jokaisessa koulussa on varmasti omat käytänteet, joita on vaikea muuttaa. Siitä huolimatta omalle työnantajalle kannattaa tuoda esille, mitä eri työtehtäviä oppilaanohjaajan työnkuvaan tulisi kuulua ja mitä ei.

Viime kevään perusopetustoimikunnan kyselyssä oppilaanohjaajien ohjattavien määrä vaihteli aina sadasta oppilaasta 420:een. Keskimäärin vastanneilla oli 203 ohjattavaa per oppilaanohjaaja. Kyselyyn vastanneiden mukaan oppilaanohjaajien työnkuvaan vaikuttaa paljon se, miten muu perusopetus on resursoitu (esim. erityisopetus). Lisäksi oppilaanohjaajat viestittivät, ettei oppivelvollisuuden laajentamisen kautta tulleisiin uusiin työtehtäviin ole aikaa.

Tässä kohdin, eduskuntavaalien alla, on syytä tarkastella OAJ:n tavoitteita eduskuntavaaleihin ja seuraavalle hallituskaudelle 2023–27 opinto-ohjauksen näkökulmasta. Kyseisten OAJ:n vaalitavoitteiden mukaan jokaisella oppijalla on oltava oikeus opettajan yksilölliseen kohtaamiseen riittävän pienissä ryhmissä. Sen mukaan nykyiset väljät säädökset ja suositukset opettajien määrästä eivät riitä. Ne eivät turvaa oppijoiden oikeutta opettajaan, oppilaan- ja opintoohjaajaan eivätkä erityisopettajaan, ja määrissä on merkittäviä eroja eri puolilla Suomea. OAJ:n mukaan niin perusopetuksen kuin toisen asteen koulutuksen riittävä opinto-ohjaus on turvattava mitoituksella 1:150 eli yhdellä opintoohjaajalla tulisi olla 150 ohjattavaa. Toivottavasti nämä tavoitteet eivät vain jää OAJ:n vaalipapereihin vaan niitä edistetään vielä vaalien jälkeenkin.

Keskusteluissa on noussut esille useaan otteeseen peruskoulun oppilaanohjaajien palkkaus. Esittelimme opopäivillä myös perusopetustoimikunnan edunvalvonnan kolme kärkeä. Tavoitteenamme OAJ:n palkkaneuvotteluissa ollut peruskoulun oppilaanohjaajan peruspalkan nostaminen oppilaiden lisääntyneen tuen tarpeen ja uusien työtehtävien (esim. oppivelvollisuus ja TEHO) perusteella. Lisäksi neuvotteluissa olemme tuoneet esille peruskoulun ja lukion aineenopettajien ja oppilaanohjaajien palkkaeron, jossa lukion aineenopettajilla on 5 % korkeampi palkka kun taas lukion ja peruskoulun oppilaanohjaajien palkkaero on 25 %. Mielestämme peruskoulun oppilaanohjaajan palkka pitäisi nostaa ja sen tulisi olla verrattavissa peruskoulun ja lukion aineenopettajien palkkaeroon.

Perusopetustoimikunta työskentelee opinto-ohjauksen ja oppilaanohjaajien aseman parantamiseksi ja tänä vuonna meidän toimikunnassamme on viisi jäsentä. Toimikuntamme puheenjohtajana toimii Antti Nyman pääkaupunkiseudulta, joka valittiin myös hallituksen kokouksessa SOPO:n varapuheenjohtajaksi. Sellainen pieni muutos hallituksessa on vuosikokouksen jälkeen käynyt, kun Tiina Haataja ilmoitti jäävänsä pois hallitustyöstä ja siten hänen varajäsenensä Juudit Hurtig Turusta toimii nyt SOPO:n hallituksen varsinaisena jäsenenä sekä tietenkin meidän toimikunnassa. Hallituksen jäsenenä on myös Kati Ainassaari Haapavedeltä. Lisäksi perusopetustoimikuntaan kuuluu SOPO:n hallituksen varajäsenet Emmi Hannuksela Ylöjärveltä ja Tuukka Roukala Kokkolasta.

Hyvää ja aurinkoista kevättä!

Terveisin Perusopetustoimikunnan Antti, Emmi, Juudit, Kati & Tuukka

Ammatillisen

toimikunnan uudessa kokoonpanossa ovat mukana puheenjohtaja Eero Lounela Keudasta, Hans Kankkonen Vamiasta, Mia Gerdt Tredusta, Leena Hietanen Hyriasta ja Piia Saarinen Saskysta. Toimikunta ei ole vielä ehtinyt tavata, mutta suuntaviivat tulevaan löytyvät edellisen lehden sivuilla esitellyn kyselyn tuloksista. 2022 kesän ja syksyn aikana ammatillisille opinto-ohjaajille tehdyssä kyselyssä kartoitettiin työnkuvaamme ja työtehtäviä oppivelvollisuuden laajentumiseen liittyvässä kehittämistyössä.

Kyselyn tuloksena tuli näkyviin huoli ohjattavien määrän vaihtelusta opintoohjaajien työssä ammatillisessa koulutuksessa. Vaihteluväli vastanneiden kesken oli 130 ja yli tuhannen opiskelijan välillä ja mediaani oli 370 opiskelijaa. Opinto-ohjaajien työtehtävät ovat niin ikään vaihtelevia. Toiset ohjaavat 1–2 tutkinnonalaa ja tekevät sen lisäksi lähinnä opinto-ohjaajalle kuuluvia tehtäviä. Toisilla tutkinnonaloja on jopa yli 9 eri alaa ja useita opinto-ohjaajille kuulumattomia tehtäviä.

Tyypillisiä kyselyssä esille tulleita opinto-ohjaajien ydintehtäviin kuulumattomia töitä olivat opettajien perehdytys, ohjaus ja osaamisen varmistaminen, vastuu juhlien ja tapahtumien järjestämisestä sekä opiskelijatietohallintajärjestelmän laaja käyttö, siis sihteerin tehtävät. Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä opinto-ohjaajia on palkattu lisää osaan ammatillisista oppilaitoksista. Opinto-ohjaajien määrän lisäys ei ole kuitenkaan vaikuttanut ohjattavien määrään, joten työtaakka on raskas monella ammatillisella opinto-ohjaajalla.

Kyselyn yhteenvetona Hans Kankkonen totesi Hämeenlinnan opopäivien toimikuntaseminaarissa, että kyselyn perusteella tyypillistä ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajaa ei selkeästi ole. Seminaarissa herätti paljon keskustelua ohjattavien määrän vaihtelu ja työtehtävien moninaisuus, opiskelijoiden moninaiset ongelmat, joita opinto-ohjaajat ja opiskeluhuolto yrittävät auttaa muun hoidon ja tuen puuttuessa. Työajan käyttöön, seurantaan ja riittävyyteen työn rajaamisen vaikeuden takia on tarvetta etsiä linjauksia. Esihenkilöiden tulisi paremmin ymmärtää opinto-ohjaajien työtä ja vuoropuhelu on avain asemassa opinto-ohjaajien työn jäsentämisessä. Työnkuvien tarkennus ja tehtävien rajaaminen niin, että kaikilla opintoohjaajilla on tulevaisuudessa riittävästi aikaa ohjaukseen ja oman työn kehittämiseen ovat hyviä, toimikunnalle tavoiteltavia asioita.

Ammatillinen toimikunta koostaa terveisinä eduskuntaan pyrkivien puolueille ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajien tavoitelistan. Listaamme asioita, joilla on merkitystä toisen asteen ammatillisen perustutkinnon oppivelvollisten ja aikuisena koulutusta tarvitsevien näkökulmista, jotta eduskunnassa vähintäänkin tiedetään näkemyksiämme ammatillisen koulutuksen kehittämistä varten. Ymmärrettävästi leikkaukset eivät tavoitelistaan voi kuulua.

Mukavaa vaalikevättä!

Eero Lounela

Ammatillisen toimikunnan pj.

Lukiotoimikunta lijavalintojen kehittämishankkeesta, josta meille olivat kertomassa projektipäällikkö Tanja Juurus ja koordinaattori Milla Rautakorpi. Ajankohtaiskatsauksen OAJ:n keräämästä tiedosta liittyen opinto-ohjaukseen ja toisen asteen koulutukseen meille kävi pitämässä erityisasiantuntija Emmi (Eira) Bani. Lisäksi ehdimme keskustella lyhyesti uuden opetussuunnitelman opinto-ohjauksen lomakkeista, joiden käytöstä lukiotoimikunta oli myös työstänyt lyhyen kyselyn.

”Vanha” lukiotoimikunta ei suinkaan päässyt opopäivien jälkeen vapaalle, vaan työstimme vielä yhdessä lausunnon ylioppilastutkinnossa ja sen harjoittelussa käytettävän koejärjestelmän jatkokehittämisestä. Nyt on aika hiljalleen käynnistellä uuden toimikunnan työskentelyä ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin töitä varmasti riittää.

Kevättä kohti mennään ja kohta ovat taas käsillä sekä ylioppilaskirjoitukset kuin korkeakoulujen kevään toinen hakukin. Vaikka meille nämä ovat vuosittain toistuvia rutiineja, niin meidän opiskelijoillemme ne ovat niitä elämän suuria asioita, joissa punnitaan omaa osaamista ja tulevaisuuden suuntaa. On sykähdyttävää olla nuorten mukana ja apuna matkalla kohti seuraavaa opiskelupaikkaa ja tulevaisuutta.

Työn iloa!

Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.

Kiitos

Hämeenlinna ja Kanta-Hämeen opinto-ohjaajat ry! Oli ihanaa saapua opopäiville, kun heti hotellin aulassa kuului lukuisia tervehdys huudahduksia ja monet kohtaamiset alkoivat lämpimällä halauksella. Kyllä tätä muiden opinto-ohjaajien kohtaamista ihan livenä ja suuremmalla joukolla oli jo odotettu.

Kiitokset myös kaikille opopäivien toimikuntaosuuteen osallistuneille. Saimme kuulla tuoreimmat kuulumiset valtakunnallisesta yliopistojen opiske-

Korkeakoulutoimikunta

Tapasimme

pitkästä aikaa Hämeenlinnassa valtakunnallisilla opopäivillä kasvokkain, ja tämä näkyi mukavina kohtaamisina. Kuulimme mielenkiintoisia esityksiä ja saimme osallistua erilaisiin työpajoihin. Monet näistä käsittelivät jollain muotoa tulevaisuutta ja ohjausta tulevaisuudessa.

Korkeakoulutoimikunnan tilaisuus Aulangolla kokosi korkeakoulun opinto-ohjauksen parissa toimivia keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia ajankohtaisista teemoista.

Aiheina olivat

1) Opinto-ohjaajan hyvinvointi omassa organisaatiossa. Sen hyvinä ja kantavina voimina nähtiin työnantajan tuki erilaisiin mahdollisuuksiin oman työn kehittämisessä ja kouluttautumisessa, sekä oman työn johtaminen ja organisointi, jossa opinto-ohjaaja voi itse määritellä omaa aikatauluaan. Lisäksi esiin nousi työnohjauksen mahdollisuus muutamassa ammattikorkeakoulussa, joissa se oli toteutettu ryhmämuotoisena ohjauksena.

2) Miten tekoälyä on hyödynnetty tai miten aiotaan hyödyntää ohjauksessa? Helsingin yliopistossa on otettu käyttöön oman opiskelun reflektion työväline (sähköinen kysely) How you learn. Työkalua ollaan jo jatkokehittämässä siihen suuntaan, miten voidaan tunnistaa opiskelijan tarpeet ja kiinnittää jatko-ohjauksen opiskelija palvelupolkuun. Yhtenä esiin nousseena asiana oli joustavan oppimisen tarjotin (Campusonlinen seuraaja), jossa tekoäly tunnistaa uratavoitteen pohjalta, mitä osaamista opiskelija vielä tarvitsee, ja ehdottaa opintojaksoja. Tähän ideaali jatkokehitys olisi, että tekoäly tunnistaisi myös alueellisen työelämätiedon (alueellinen osaajien tarve, työllistyminen) ja auttaisi opiskelijaa opintoja valitessaan kiinnittämään huomiota myös kyseisen alueen työelämämahdollisuuksiin. Toisaalta huolena nähtiin myös, että tekoäly väärinkäytettynä voi rapauttaa sivistyksen.

3) Millaista ohjaus on erilaisten kriisien ajassa? Mitä erityishuomioita ja menetelmiä tässä voi hyödyntää? Esille nousivat laaja-alainen ohjaus, välittäminen ja huomioiminen sekä Kelan Nuotti-valmennus, jossa ohjattava saa oman ohjaajan 5 kuukauden ajaksi. Kansainväliset opiskelijat ovat myös lisänneet oppimisen tuen tarvetta. Kansainvälisillä opiskelijoilla on hyvin samantyyppisiä kriisejä kuin muillakin, kuten perheiden näkeminen ja huoli läheisistä. Lisäksi kriisiaikana opiskelijoiden suhtautuminen tulevaisuuden suunnitteluun on muuttunut.

4) Miten oppimisen moninaiset haasteet näkyvät ohjaustyössäsi? Yleisesti keskustelua herätti se, kuinka oppimisen tuen tarve on lisääntynyt. Tuen tarvitsijoita on jo opintojen alussa paljon ja heillä on erilaisia oppimisen haasteita sekä erilaisia oppimisvaikeuksiin liittyviä diagnooseja. Haasteena ovat myös monimuoto-opinnot työn ohella, sekä ajan hallinta ja jaksaminen. Näihin kaivattiin lisää keinoja.

5) Erityisen tuen ja ohjauksen tarjoaminen. Opiskelijat odottavat erityisiä tuen ja ohjauksen palveluita (lähipalveluita), mutta pohdintaa herätti myös se, mihin asti heitä voidaan tukea ja miten tuki saataisiin tarjottua oikea-aikaisesti. Korkeakouluissa on jo käytössä erilaisia erityisjärjestelyitä ja tukitoimia (opintopsykologit, lukitestit, opiskelumenetelmien ohjausta ja erilaisia tukiryhmiä). TAMKilla on käytössä ns. ”tukiseteli”, jolla opiskelija voi pyytää lisäohjausta/ opetusta keneltä tahansa ohjaajalta 20 h/lukuvuosi. Näin opiskelija pystyy itse hakemaan lisäapua tarvittaessa

Lopuksi keräsimme toiveita korkeatoimikunnalle, ja yhtenä isona toiveena oli tapaaminen muulloinkin kuin vain opopäivillä.

Aurinkoista kevään jatkoa kaikille!

Tuija Syväjärvi