Puheenjohtajalta – Paula Lindqvist

Suomen opinto-ohjaajat ry:n eli SOPO ry:n tavoitteena on vahvistaa yhdistyksen asemaa ja vaikutusvaltaa valtakunnallisena ohjausalan pedagogisena järjestönä jäsenistön hyväksi toimien. Tähtäämme siihen, että ohjauksen asema kaikilla koulutusasteilla vahvistuu. Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2023 erityisesti seurattavina asioina ovat laajennetun oppivelvollisuuden myötä tulleet uudet tehtävät ja velvoitteet eri asteilla, sekä opiskelijavalintojen ja hakujärjestelmien jatkuvat muutokset.

OAJ:n tavoite eduskuntavaaleihin ja seuraavalle hallituskaudelle 2023–2027 on, että opinto-ohjaajien määrää oppilaitoksissa tulee lisätä ja tuen rakenteita kehittää. Perusopetuksessa ja toisella asteella opinto-ohjaajalla tulisi olla 150 ohjattavaa. Nuorilla ja opiskelijoilla on tällä hetkellä monia erilaisia opiskelun haasteita, jopa uupumusta, joten riittävä, helposti saatavissa oleva opintoohjaus on elintärkeää oppilaitoksissa. Toimintaympäristön ja koulutuspoliittiset muutokset ovat myöskin lisänneet opinto-ohjaajien työtehtäviä.

OAJ:n ohjausalan pedagogisena järjestönä Suomen opinto-ohjaajat ry kannattaa OAJ:n tavoitteita.

Kaikilla oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus asiantuntevaan ja riittävään pedagogisen opinto-ohjaukseen, jota antavat koulutetut opinto-ohjaajat. Pedagoginen opinto-ohjaus tulisi määritellä osaksi korkeakoulujenkin lainsäädäntöä ja samalla opinto-ohjaajien kelpoisuusehdot korkea-asteelle. Näiden ei tulisi ainoastaan olla osa korkeakoulujen autonomiaa.

Kaikkien koulutusasteiden oppilaiden ja opiskelijoiden tulee myös saada tarvittava määrä opetusta. Nykymaailmassa tulee omata monenlaista tietoa ja hallita monenlaisia taitoja. Perustaidot kuten lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen opitaan toivottavasti jo varhain, mutta näiden lisäksi on muitakin yleisiä, läpileikkaavia taitoja kuten kriittinen ajattelu, tunne- ja vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot tai kulttuurinen osaaminen. Tällaisia transversaaleja taitoja ovat lisäksi vaikkapa kyky oppia uutta, tai kyky sopeutua uusiin tilanteisiin.

Nämä ovat rakennuspalikoita, joista oppilaamme ja opiskelijamme rakentavat osaamistaan ja sitä kautta luovat omaa elämän polkuaan. Ja mikä tärkeintä, nämä ovat rakennuspalikoita, jotka suojaavat heitä elämän eri vaiheissa ja vahvistavat resilienssiä.

Nuorten odotukset työelämästäkään eivät ole kovin korkealla, sanovat tutkimukset.

Me opinto-ohjaajat ja myös muut tahot olemme viime aikoina nostaneet esille suomalaisten nuorten suorituspaineet. Itsekin olen peräänkuuluttanut pysähtymistä ja koulutus- ja oppimisrauhaa. Opiskeleminen yhdessä koulussa tai yhdellä asteella ei voi olla pelkkää välivaihetta, joka vie seuraavaan vaiheeseen. Nyt tosiaan olisi aika pysähtyä ja nostaa oppimisen merkitystä sellaisenaan. Että kullakin asteella opitaan sinne määriteltyjä taitoja ja valmiuksia, ja kasvetaan ihmisenä rauhassa. Suorituskeskeinen opiskelukulttuuri tuottaa uupumusta opintojen aikana ja työelämään siirryttäessä. Nuorten odotukset työelämästäkään eivät ole kovin korkealla, sanovat tutkimukset.

Sen tiedämme, että monet koulutuksen rakenteet tuottavat suorituspainetta. Korkeakoulujen ensikertalaisuuskiintiö ja muuttuneet opiskelijavalintatavat ovat lyhyessä ajassa paineistaneet korkeaasteelle hakevia nuoria ja muuttaneet osaltaan erityisesti lukioiden opinto-ohjauksen painopistettä. Todistusvalinnan pisteytysmalleja ollaan korjaamassa, mutta tämä on vain hienosäätöä, eikä poista nykyopiskelijavalintaan liittyviä syvempiä ongelmia. Näitä ovat muun muassa eri oppiaineiden keskinäinen arvottaminen, oppimisen jääminen taka-alalle, kun arvosanojen merkitys on nostettu liian korkealle tai mielikuvien ohjaamat opiskeluvalinnat. Näihin palaan myöhemmissä palstoissani.

Entäpä miten me aikuiset puhumme kokeista, hakemisesta tai opiskelupaikoista? Puhummeko huippusuorituksista, superopiskelijoista tai unelma-aloista? Välittyykö aikuisten yleisestä puheesta sellainen viesti, että mikään muu ei kelpaisi? Voisiko tavallinen olla hyvä?

Opinto-ohjaajat olemme onnekkaita siinä, että saamme olla osa nuorten arkea, olla ne luotetut tyypit, joille voi tulla juttelemaan. Tämä on työmme yksi parhaita puolia, lähtökohtaisesti olla luottamuksen arvoinen. Pidetään me tästä kiinni!

Jatketaan siis oppilaidemme ja opiskelijoidemme puolella! Suomen opintoohjaajat ry toimimme aktiivisesti opinto-ohjauksen puolesta ja nostamme opinto-ohjaajien ääntä kuuluviin. Mitä enemmän meitä on, sitä vaikuttavampi äänemme on. Olemme yhteisen asian äärellä.

Valoisaa kevättä, opinto-ohjaajat!

Paula Lindqvist