Opinto-ohjaaja 1/2023

opinto-ohjaaja

Opinto-ohjaajan

Suomen

Meillä Jyväskylän yliopistossa opiskelija voi

luoda itsensä näköiset opinnot.

→ 6 tiedekuntaa

→ Yli 100 oppiainetta

→ Laajat opiskelumahdollisuudet yli tiedekuntarajojen

→ Suomen suurin avoin yliopisto

→ Ristiinopiskelumahdollisuus alueen muiden oppilaitosten kanssa

› JYU.FI/HAE

› JYU.FI/APPLY

› JYU.FI/FI/MAISTERIOHJELMAT

AVOIMESSA YLIOPISTOSSA

voi aloittaa opinnot vaikka heti.

Avoimen väylä on myös yksi hakutapa yliopistoon. Avoin on avoin kaikille. Lukiolaiset voivat myös opiskella yliopiston orientoivia opintojaksoja Jyväskylän yliopiston kurssitarjonnasta.

› AVOIN.JYU.FI

Uusi OPOA! huomioi uuden oppivelvollisuuslain ja toisen asteen opintosuunnitelmauudistuksen.

Oppilaan kirja on henkilökohtaisen ohjauksen työskentelykirja koko yläkoulun ajan tukee itsetuntemusta, auttaa kehittymään paremmaksi oppijaksi kannustaa urasuunnitteluun muuttuvassa maailmassa rakentuu tehtäville, jotka aktivoivat ajattelemaan ja arvioimaan omaa oppimista, lahjakkuutta sekä ura- ja opintopolkua.

Opettajan digimateriaali tarjoaa opolle mm. ajantasaiset asiasisällöt, syventäviä keskustelutehtäviä, materiaalia eriyttämiseen sekä työvälineitä tehostettuun ohjaukseen.

Lue lisää: edukustannus.fi/ylakoulu/uusi-opoa

opinto-ohjaaja

1/2023

Opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehti

ISSN 2342-9119 (Painettu)

ISSN 2342-9127 (Verkkojulkaisu)

Julkaisija

Suomen opinto-ohjaajat ry

Polvikatu 7 A 19, 33100 TAMPERE

Ilmoitusmarkkinonti / myyntineuvottelija

Tuija Mäntsälä

Betaniankatu 8 as 16, 20810 TURKU

puh. 040 776 9727 ja 050 598 5223

tuija.mantsala@sopo.fi

Rahastonhoitaja

Tuula Karttunen

Sirritie 1 B 9, 39160 Julkujärvi

puh. 050 3086378 tuula.karttunen@sopo.fi

Toimitusneuvosto

Tuija Mäntsälä

Matti Strömmer

Armi Nurmi (päätoimittaja, armi.nurmi@sopo.fi)

Aki Tulikari (toimitussihteeri ja taittaja)

Tilaushinta

65 EUR / vsk

Ilmoitushinnat

koko sivu: 875 EUR

puoli sivua: 590 EUR

neljännessivu: 475 EUR

takakansi 1300 EUR

kannen sisäpinta

– koko sivu 1020 EUR

– puoli sivua 720 EUR

Painopaikka

PunaMusta, Forssa

Ilmestymisaikataulu 2023

Lehti 1 – 1.2. Aineisto 13.1.

Lehti 2 – 17.3. Aineisto 28.2.

Lehti 3 – 15.9. Aineisto 25.8.

Lehti 4 – 24.11. Aineisto 3.11.

Lehteen tarkoitettu aineisto sähköisessä muodossa jäsensihteerille tai toimitussihteerille

aki.tulikari@sopo.fi

Ilmoitukset pdf-tiedostoina.

Opinto-ohjaaja varaa oikeuden

lyhentää ja muokata lehteen lähetettyjä tekstejä.

Puheenjohtajalta – Paula Lindqvist

Ei katteettomia lupauksia

Hyvää alkanutta vuotta 2023, opinto-ohjaajat

Huhtikuussa on tiedossa eduskuntavaalit, ja kohta saamme kuulla ehdolla olevien puheita koulutuksen tärkeydestä. Me opinto-ohjaajat olemme yhteiskunnallisesti valveutuneita ja erityisen tietoisia koulutukseen liittyvistä teemoista. Toivommekin, että eduskuntavaaliehdokkailla on oikeaa tietoa puheidensa takana ja he ovat perehtyneitä koulutuksen nykytilaan. Katteettomia lupauksia ei meille tule esittää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tammikuussa 2023 julkaisema Sivistyskatsaus kertoo karua kieltään koulutuksen tämänhetkisestä tilasta Suomessa. Oppimistulosten heikkeneminen, suomalaisten koulutustason nousun pysähtyminen sekä sivistykseen osoitettujen julkisten varojen hidas laskeminen ovat näitä karuuksia.

Katsauksessa todetaan, että koulutuksen resurssit voivat vaikuttaa oppimistulosten tasoon. Siltikin koulutukseen käytetty julkinen rahoitus on selkeästi vähentynyt Suomessa. Koulutustasoa nostavat toimet tutkitusti parantaisivat huomattavasti kansalaisten inhimillistä pääomaa.

Kuten monissa yhteyksissä on tuotu esille, koulutukseen on panostettava aikaa ja rahaa. Rahoituksen tulee olla pysyvää ja pitkäjänteistä kaikilla asteilla, ei sidottuna lyhytaikaisiin hankkeisiin. Koulutuspoliittisia muutoksia tai uudistuksia on ollut yli tarpeenkin – nyt tarvitaan keskittymistä perusasioihin. Jo tehtyjä muutoksia on myöskin syytä tarkastella kriittisesti ja korjaten, kuten korkeaasteen opiskelijavalinnat, mukaan lukien ensikertalaiskiintiö. Opinto-ohjaajat näkevät arjen työssään näiden päätösten vaikutukset yksittäisten nuorten ja opiskelijoiden elämään, ja vaikutukset tun-

tuvat joskus kohtuuttomiltakin yksilön näkökulmasta katsottuna.

Koulutusasteelta toiselle siirtyvien opiskelutaidot ja opiskelukykyisyys on varmistettava. Opiskelijoiden tulee saada tarvitsemaansa opetusta ja ohjausta, jota antavat pedagogisesti koulutetut ammattilaiset.

Suomen opinto-ohjaajat ry toimii aktiivisesti opinto-ohjauksen puolesta ja tuo opinto-ohjaajien ääntä kuuluviin. Oppilaan- ja opinto-ohjaajien työtehtävät ovat koulutuspoliittisten muutosten myötä lisääntyneet ja ammatilliset vaatimukset moninaistuneet. Muuttuneessa toimintaympäristössä on entistä tähdellisempää ylläpitää ammattitaitoa ja kouluttautua. Toivottavasti koulutuksen järjestäjät ja oppilaitosten johto ymmärtävät ja tukevat opinto-ohjaajien kouluttautumishalua.

Koulutuspoliittisia muutoksia tai uudistuksia on ollut yli tarpeenkin – nyt tarvitaan keskittymistä perusasioihin.

Sivistyskatsauksesta esiin nouseva iloinen huomio on, että opettajan ammatti on edelleen arvostettu Suomessa. Tässä viitataan luokanopettajan ammattiin, mutta uskallan tehdä rinnastuksen opinto-ohjaajiin. Opinto-ohjaajat ovat voimavara oppilaitoksissa. Meidän opinto-ohjaajien tärkeänä työnä on olla nuorten rinnalla löytämässä kullekin parhaan mahdollisen, nuorta puhuttelevan alan ja mielekkään koulutuksen. On etuoikeus olla omalta osaltaan mukana rakentamassa mielekästä elämää.

Kuten olen aikaisemminkin todennut, opinto-ohjaajiin luotetaan ja meidän kanssamme pohditaan välillä pieniä, joskus isompiakin kysymyksiä. Me olemme arjen turvallisia aikuisia op-

pilaitoksissa kaikilla koulutusasteilla. Epävarmoina aikoina maailman myllertäessä on tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus tulla kuulluksi pohdintoineen.

Tämä Opinto-ohjaaja -lehden numero ilmestyy juuri ennen Hämeenlinnan Opopäiviä. Meitä on suuri joukko opinto-ohjaajia kouluttautumassa, verkostoitumassa ja etsimässä uusia näkökulmia työhön. Hienoa, että pääsemme pitkästä aikaa tapaamaan toisiamme.

Opopäivillä julkistetaan ja palkitaan tämän vuoden Vuoden opo. Onnittelut nyt palkittavalle Vuoden opolle, joka edustaa koko meidän upeaa opinto-ohjaajien joukkoa!

Työn iloa ja imua kaikille meille vuoden opoille!

Paula Lindqvist

Kukapa olisi uskonut viisi vuotta sitten, millaisen myllerryksen läpi 2020-luku tulee meitä viemään, emme ehkä olisi uskoneet. Globaali pandemia ja turvallisuuden tunteen murtuminen ovat laittaneet uusiksi monet totuutena pitämämme asiat. Edessämmekin olevat haasteet näyttävät valtavilta. Tulevaisuutta emme voi varmuudella koskaan tietää. kun maailma ympärillämme muuttuu, yhdellä asialla voimme luoda turvaa: Koulutuksella.

Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat edellytys hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudelle. Suomi menestyy työvoiman kilpailukyvyllä ja tuottavuudella. Menestys syntyy huolehtimalla työvoiman osaamisen ohella työelämän laadusta. Kasvatus-, opetusja tutkimusalalla valitettavana erityispiirteenä on se, että työkuorma lisääntyy jatkuvasti. Samalla alan vetovoima, joka on perinteisesti ollut korkealla, heikkenee.

Nyt onkin tärkeää varmistaa kunnolliset työolosuhteet kaikille työntekijöille. Työympäristön on oltava kaikille toimiva, terveellinen ja turvallinen. Työsuojelulainsäädäntöä uudistettaessa tulee parantaa työntekijöiden tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa työnteon turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvään päätöksentekoon sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen. Toimia oppilaitostilojen terveellisyyden parantamiseksi, esimerkiksi sisäilman puhtauteen ja meluun vaikuttamista, on jatkettava.

Opinto-ohjaajat tekevät myös usein opetuksessa ja ohjaustyössä käytettäviä materiaaleja. Onkin pidettävä huolta siitä, että tekijänoikeuksien suojaa on vahvistettava lainsäädännössä huomioimaan opettajien autonomia ja muut opetusalan erityispiirteet. Täydennyskoulutus on opinto-ohjaajille välttämätöntä. Se parantaa työn laatua ja työhyvinvoin-

turvaa

tia. Muuttuva työelämä vaatii jatkuvasti kehittyvää osaamista. Ammattitaidon ajantasaisuus parantaa työntekijän hallinnan tunnetta, työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia.

Mitä tavoittelen? Mitä tapahtuu, kun saavutan tavoitteeni? Sopiiko uusi elämäntapa muuhun elämääni? Tulevaisuus ei tapahdu. Se rakennetaan.

Tänä keväänä 2023 on eduskuntavaalit. Tulevaisuuden kestävä Suomi tehdään koulutuksella. Tämä on OAJ:n vahva viesti eduskuntavaaliehdokkaille. Laadukkaan ja monipuolisen koulutuksen saavutettavuus eri alueilla on varmistettava. Oppimisen tukea on vahvistettava kaikilla kouluasteilla. Opinto-ohjaajien määrää oppilaitoksissa tulee lisätä ja tuen rakenteita tulee kehittää. Korkeakoulutusta on kehitettävä hallitusti ja tunnistetaan duaalimallin vahvuudet. Monipuolistetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja huomioidaan korkeakoulutuksen rooli entistä laajemmin alueellisena toimijana. Laadukas koulutus ja sivistys perustuu korkeatasoiseen tieteeseen ja tutkimukseen. Tiede, tutkimus ja koulutus ovat talouskasvun ja hyvinvointimme kivijalka.

Lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on omat tärkeät sivistystehtävänsä, joista on jatkossakin pidettävä kiinni. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot, ammatillisen koulutuksen tehtävänä on kehittää ammatillisia valmiuksia ja valmistaa nuoria työelämään. Koulutuspolitiikka tarvitsee ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Uudistusten toimeenpanoon on annettava aikaa. Ennen

kaikkea tarvitaan työrauhaa kentälle. Vuoden vaihteessa useat aloittavat kuntokuurin ja ryhtyvät elämänmuutokseen. Paras pohja sille on miettiä, miksi. Mitä tavoittelen, mitä tapahtuu, kun saavutan tavoitteeni, sopiiko uusi elämäntapa muuhun elämääni? Tulevaisuus ei tapahdu. Se rakennetaan. Muistan myös, että vaikka aion, pelkkä aikominen ei riitä, jotta jotain tapahtuu. Uskon tulevaisuuteen lujasti. Paljon hyvää vuoteesi!

Armi Nurmi

Maailma ympärillämme muuttuu – koulutus luo

Lukiosta yliopistoon ilman valkolakkia –

hakukelpoiseksi lukion päättötodistuksella

Aloitan usein ensimmäisen vuoden opiskelijoiden OP1 opintojakson tunnin toteamalla: ”Lukiosta on mahdollista saada kaksi todistusta. Lukion päättötodistuksen saa, kun on suorittanut 150 opintopistettä. Toisen todistuksen saa, jos osallistuu ylioppilaskokeisiin ja läpäisee ne hyväksytysti”.

Lukion yleissivistys opiskellaan suorittamalla lukion oppimäärän mukaiset opintojaksot (kurssit). Lukion oppimäärän suorittaminen ei edellytä ylioppilaskirjoituksiin osallistumista. Lukion suorittamisesta määritetään lukiolaissa ja lukion päättävistä ylioppilaskirjoituksista ylioppilastutkintolaissa. Lukiolaissa todetaan, että lukiokoulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa (lukiolaki 2§). Ylioppilaaksi valmistutaan kun kokelas on suorittanut vaaditut ylioppilaskokeet sekä lukion oppimäärän. Ylioppilaaksi ei voi valmistua

suorittamalla pelkät ylioppilaskokeet –tarvitaan myös lukion oppimäärän suorittaminen.

Syyt ylioppilastutkinnon keskeytymiseen tai sen suorittamattomuuteen ovat yhtä moninaiset kuin jokainen lukiolainen on.

Miksi ylioppilastutkinto jää suorittamatta?

Osa lukiolaisista valmistuu lukiosta ilman ylioppilaskokeita. He suorittavat lukion oppimäärän ja saavat lukion päättötodistuksen. Syyt ylioppilastutkinnon keskeytymiseen tai sen suorittamattomuuteen ovat yhtä moninaiset kuin jokainen lukiolainen on. Esteenä voi olla pelko, ettei saavuta itselle asetettuja arvosanatavoitteita tai muu elämäntilanne voi olla liian ongelmallinen kirjoituksiin osallistumiselle tai niiden loppuun saattamiselle.

Lukion päättötodistus kertoo siitä, että nuori on suorittanut toisen asteen tutkinnon ja että hänellä on lukio-opintojen vaatimat akateemiset taidot ja yleissivistys. Tärkeää on huomata, että nuoren elämässä tilanteet muuttuvat ja lukiosta saadut tiedot ja taidot eivät katoa. Nuoruuden elämänmyllerrysten ja aikuistumisen jälkeen nuori voi löytää oman juttunsa yliopistosta. Motivaatio opintoihin syttyy ja nuori haluaa opiskella yliopistossa. Lukion tuomalla yleissivistyksellä hän on kykeneväinen yliopisto-opintoihin siinä missä ylioppilaaksi kirjoittaneetkin. Näiltä nuorilta tie yliopistoon kuitenkin nousee pystyyn, koska he eivät syystä tai toisesta

ole valmistuneet ylioppilaiksi.

Kuka on hakukelpoinen korkeakouluun?

Lukio-opinnot suorittaneella nuorella on korkeakouluun vaadittava yleissivistys. Yliopistojen ovet eivät kuitenkaan avaudu lukion päättötodistuksella, koska pelkkä lukion oppimäärän suorittaminen ei tällä hetkellä tuo hakukelpoisuutta. Vain ylioppilaat voivat hakeutua yliopistoon lukion jälkeen.

Tällä hetkellä yliopistoon hakukelpoisia ovat hakijat, joilla on suoritettuna:

• Suomalainen ylioppilastutkinto

• International Baccalaureate -tutkinto (IB)

• Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB)

• Suomessa suoritettu Reifeprüfung (RP) / Deutsches Internationale Abitur -tutkinto (DIA)

• Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto

• Ulkomainen koulutus, joka asianosaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin

• Suomessa suoritettu AICE-tutkinto (Cambridge Advanced International Certificate of Education)

• Hakukelpoiseksi katsotaan myös sellainen hakija, jolle on myönnetty opiskeluoikeus yliopistotutkintoon Suomessa.

Hakukelpoiseksi katsotaan myös sellainen hakija, joka on suorittanut jonkin edellisiä ylemmän koulutusasteen tutkinnon. (https://www.utu.fi/fi/opiskelijaksi/hakeminen/yhteishaku)

Saadakseen hakukelpoisuuden nuoren on nykyisin suoritettava ammatillinen tutkinto tai ryhdyttävä uudelleen opiskelemaan ylioppilaskirjoituksia varten. Vasta ylioppilaskirjoitusten tai ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen hän on hakukelpoinen yliopisto-opintoihin. Hakukelpoisuuden saavuttaminen vie nykyisin pitkän ajan, koska ylioppilaskokeita on mahdollista tehdä kaksi kertaa vuodessa ja ammatillisen tutkinnon suorittaminen vie myös aikaa.

Ammattikorkeakouluun lukion päättötodistuksella hakeva nuori on suoraan hakukelpoinen. Olisi hyvä, että suomalaisiin korkeakouluihin olisi yhtenäiset hakukelpoisuusvaatimukset.

Hakukelpoisuusvaatimukset eivät ole yhteneväiset suomalaisissa korkeakouluissa. Ammattikorkeakouluun lukion päättötodistuksella hakeva nuori on suoraan hakukelpoinen. Olisi hyvä, että suomalaisiin korkeakouluihin olisi yhtenäiset hakukelpoisuusvaatimukset.

Korkeakouluihin haettaessa on hyvä huomata, että lukion päättötodistuksella hakeva hakija olisi hakukelpoinen yliopistoon vain valintakoeväylän kautta. Todistusvalinnassa ylioppilaskirjoitusten arvosanat on hyvä säilyttää valintaperusteina. Valintakokeessa menestymisen tulisi avata ovet yliopistoon lukion päättötodistuksella valmistuneille, samalla tavalla ammatillisen tutkinnon suorittaneillekin.

Toisen asteen tutkintojen tasa-arvoisuus

Perusopetuksen jälkeen nuoret lähtevät yleisimmin suorittamaan toisen asteen tutkintoa joko lukioon tai ammatilliseen perustutkintoon. Ammatillinen perustutkinto antaa nuorelle suoraan hakukelpoisuuden yliopistoon. Lukion oppimäärän suorittaminen ei. Lukion oppimäärä on 150 opintopistettä (nuorille tarkoitettu lukion oppimäärä). Ammatillinen perustutkinto on laajuudeltaan 180 osaamispistettä. Yhden lukion opintopisteen kesto on keskimäärin 14 tuntia ja 15 minuuttia (https://lukio. fi/lukiolaisopas/opiskelu-ja-opetus/). Ammatillisessa perustutkinnossa yhden osaamispisteen kesto on vähintään 12 tuntia opetusta ja ohjausta. (https:// www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/ammatilliseen-koulutukseen-saatiin-opetuksen-ja-ohjauksenvahimmaistuntimaara/).

Tutkintojen työmäärät toisen asteen opiskelijalle ovat lähes saman suuruiset. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tehdään lukion oppimäärän päätteeksi ja ylioppilaskokeet eivät ole osa lukion oppimäärää. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen vie nuorilta lukiossa ja ammatillisessa

koulutuksessa yleensä kolme vuotta. Tärkeää olisi, että nämä tutkinnot antaisivat yhdenvertaisen aseman yliopistoon haettaessa.

Opinto-ohjaajana koen, että lukion suorittaminen antaa nuorille yleissivistyksen, joka on hyvä pohja yliopisto-opinnoille. Työssäni näen, miten nuorella on täysi potentiaali olemassa, mutta hän ei jostain syystä kykene sitä lukion aikana käyttämään. Lukion oppimäärän suorittamisen tulisi antaa hakukelpoisuus korkeakouluihin Suomessa.

Eeva Mäkinen, opinto-ohjaaja, Raision lukio

Euroguidance

Ohjausalan ammattilaisten tukena kansainvälistymisessä

Uusi kasvo Euroguidance-tiimissä – nähdään Opopäivillä!

Emma Aalto aloitti joulukuussa Euroguidancessa erityisasiantuntijana. Hän luotsaa Suomen Euroguidance-toimintaa syyskuuhun asti.

- Toivottavasti pääsen kohtaamaan mahdollisimman monia teistä Opopäivillä! Voit olla yhteydessä minuun kansainvälisyysohjauksen työvälineisiin, koulutuksiin tai muihin kansainvälistymisen kysymyksiin liittyen: emma.aalto(at)oph.fi

Euroguidancen Emma ja Satu ovat tavattavissa Opopäivien messuosastolla perjantaina 3.2.

Tervetuloa ständillemme juttelemaan kansainvälistymisen teemoista ohjauksessa. Pääset siellä myös tilaamaan itsellesi suositut Polku maailmalle -ohjauskortit.

Ohjausta yli rajojen jo kolme vuosikymmentä

Vuonna 1992 perustettu Euroguidance on kansallisten resurssi- ja tietokeskusten eurooppalainen verkosto, joka täytti juuri 30 vuotta. Pääkohderyhmäämme ovat koulutus- ja työllisyyssektoreiden ohjaajat ja päättäjät kansallisesti sekä Euroopan tasolla. Tänä päivänä Euroopasta löytyy 33 kansallista Euroguidance-keskusta.

Euroguidance-keskuksia sijaitsee muun muassa työ-, sosiaali- ja opetusministeriöissä, yliopistoissa, kansallisissa Erasmus+ -toimistoissa sekä erilaisissa virastoissa ja ohjauksen keskuksissa. Suomen Euroguidance-keskus sijaitsee Opetushallituksessa. Euroguidance-toimintaa rahoitetaan Erasmus+ -ohjelmasta.

Tuemme elinikäistä ohjausta Euroopassa

Tehtävänämme on kehittää elinikäisen ohjauksen eurooppalaista ulottuvuutta. Tuemme ohjaajien osaamista, tarjoamme laadukasta tietoa elinikäisestä ohjauksesta sekä edistämme mahdollisuuksia oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja uranhallintaan Euroopassa.

Toiminta sisältää muun muassa seminaarien ja konferenssien järjestämistä, ohjausvälineiden ja -resurssien kehittämistä sekä hyvien käytäntöjen jakamista. Ohjausta koskevien julkaisujen ja tutkimusten kokoaminen ja levittäminen maiden välillä ovat myös osa työtä. Teemme yhteistyötä muiden eurooppalaisten verkostojen kanssa.

Lue lisää Euroguidance-verkoston tuoreimmasta Insight-julkaisusta: euroguidance.eu

Seuraa meitä somessa ja verkossa: Euroguidance Suomi EuroguidanceFI

MAAILMALLE.NET

Maailmalle.netistä löydät tietoa opiskelusta, työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä ja nuorisovaihdoista ulkomailla. Ajankohtaista tietoa saat somekanavistamme.

Kuva: Siru Danielsson

Opinto-ohjaajien ensimmäinen vierailu Poliisiammattikorkeakoulussa

Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin perjantaina 18.11.2022 opinto-ohjaajina toimiville tarkoitettu esittely- ja tutustumistilaisuus, johon osallistui 46 opinto-ohjaajaa. Tilaisuus järjestettiin ensimmäistä kertaa ja tavoitteena oli hankkia kokemuksia siitä, toimisiko tämänkaltainen tapahtuma uutena yhteydenpitokanavana opintoohjaajien ja Poliisiammattikorkeakoulun välillä.

Aikaisemmin Poliisiammattikorkeakoulu on osallistunut Opopäiviin näytteilleasettajana ja kirjallista materiaalia on toimitettu postitse opinto-ohjaajina toimiville. Kaikki kohtaamiset ja yhteydenotot on nähty Poliisiammattikorkeakoulussa merkittävinä, koska luonnollisesti pyrimme jakamaan mahdollisimman paljon tietoa poliisin ammatista ja siihen johtavasta koulutuksesta asiasta kiinnostuneille.

Jo ennen tilaisuuden alkua kokoustilassa kävi vilkas puheensorina, kun eri puolilta Suomea paikalle tulleet opinto-ohjaajat vaihtoivat kuulumisia. Nopeassa kartoituskyselyssä kävi ilmi, että paikalle oli tullut väkeä niin pohjoisesta kuin etelästä, lännestä ja idästä, tietystikään Sisä-Suomea unohtamatta.

Päivän ohjelma aloitettiin esityksellä poliisikoulutukseen hakemisesta ja opiskelijoiden valintamenettelystä, jotka poikkeavat muiden korkeakoulujen toimintatavoista huomattavan paljon ja ne ilmenevät seuraavista kirjauksista.

Keskeisiä asioita päivän sisällöstä

Poliisiammattikorkeakoulu ei ole mukana korkeakoulujen yhteishaussa. Suomenkieliseen poliisi (AMK) -tutkin-

tokoulutukseen järjestetään vuodessa neljä hakukertaa ja ruotsinkieliseen polis (YH) -exam koulutukseen voi hakea puolentoistavuoden välein.

Poliisikoulutukseen hakeminen ja opiskelijoiden valintamenettely poikkeavat muiden korkeakoulujen

toimintatavoista huomattavan paljon.

Poliisiammattikorkeakoulun valinnoissa ei pisteytetä mitenkään ylioppilastutkinnon arvosanoja. Tämän perustella voimme todeta, etteivät lukiossa tehtävät aine- ja kurssivalinnat vaikuta ratkaisevasti opiskelijan tulevaisuuteen. Kaikki opittu on tietysti hyödynnettävissä valintakokeissa, mutta yksittäisen

arvosanan merkitys ei muodostu valinnassa ratkaisevaksi.

Kaikki poliisi (AMK) -tutkintoon hakevat ovat siltäkin osin yhdenvertaisia, ettei aikaisemmin suoritettua korkeakoulututkintoa tai vastaanotettua opiskelupaikkaa huomioida. Kaikki opiskelijat siis hakevat ja heidän suorituksensa pisteytetään yhtenä hakijaryhmänä ja opiskelijat valitaan valintakoemenestyksen perusteella. Mainittakoon vielä varmuuden vuoksi, ettei todistusvalintaa käytetä eikä sen käyttöä olla aloittamassa.

Opiskelijoiden sisäänottotavoite vuonna 2022 oli 400 uutta opiskelijaa, mutta vain 255 opiskelijaa valittiin. Poliisihallituksen määrittelemästä tulostavoitteesta tingittiin tälläkin kertaa yhteisen näkemyksen perusteella. Näkemyksen

Poliisiammattikorkeakoulu sijaitsee Tampereen Hervannassa.

mukaan opiskelemaan valittavien on saavutettava valintamenettelyssä riittävä tulos, jotta opinto-oikeus voidaan hakijalle myöntää. Kirjallinen tuotos, fyysisten testien tulokset sekä riittävä menestys haastatteluissa ja psykologisissa testeissä ratkaisee sisäänpääsyn.

Ensimmäinen hakuyritys voi toimia sekä valmentavana kokemuksena että myös herätteenä siihen, onko hakija edelleen valmis jatkamaan poliisikoulutukseen hakeutumista.

On tietysti korostettava sitä, että hakija voi tehdä hakemuksen perättäisille hakujaksoille eli yksittäisestä hylkäävästä päätöksestä huolimatta, opiskelupaikka voi olla tarjolla muutaman kuukauden viiveen jälkeen. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että opiskelupaikka ei toteudu ensimmäisellä hakukerralla. Tällöin ensimmäinen hakuyritys voi toimia sekä valmentavana kokemuksena että myös herätteenä siihen, onko hakija edelleen valmis jatkamaan poliisikoulutukseen hakeutumista.

Opiskelijoiden sisäänottotavoite vuodelle 2023 on edelleen tasolla 400 uutta opiskelijaa. Tämän jälkeiset tavoitteet täsmentyvät eduskuntavaalien jälkeen, kun tuleva hallitus todennäköisesti määrittää poliisien kokonaismäärää koskevan tavoitteen hallitusohjelmassa. Poliisien kokonaismäärä linjaa samalla myös sisäänottotavoitteen.

Poliisi (AMK) -tutkinnon laajuus on muista ammattikorkeakoulututkinnoista poiketen 180 opintopistettä. Merkittävä osa opinnoista toteutetaan lähiopintoina ymmärrettävistä syistä. Ajotaitoa, voimankäyttöä ja teknistä rikostutkintaa on vaikea opiskella etänä ja Poliisiammattikorkeakoulun oppimisympäristöt tukevat oikeiden ja hyväksyttyjen toimintatapojen oppimista.

Ajotaitoa, voimankäyttöä ja teknistä rikostutkintaa on vaikea opiskella etänä.

Tutkintoon sisältyy palkallinen harjoittelu nuoremman konstaapelin määräaikaisessa virkasuhteessa jossakin päin Suomea. Harjoittelupaikat pyritään jakamaan esitettyjen toiveiden perusteella, mutta käytännössä toiveet ja harjoit-

telupaikat eivät täysin kohtaa. Ohjattu harjoittelu on poliisilaitosten panos uuden oppimiseen ja harjoitteluohjaajia on kullakin poliisilaitoksella rajallinen määrä.

Päivän aikana pidetyt esitykset herättivät paljon kysymyksiä ja toivat esille opinto-ohjaajien työn arkipäivän. Monet kysymykset kun olivat sellaisia, ettemme ole niihin Poliisiammattikorkeakoulussa törmänneetkään.

Kampus-kävely vierailun lopuksi

Päivän lopuksi toteutettiin kampuskävely Poliisiammattikorkeakoulun alueella. Rastipisteitä oli kolme ja niissä esitettiin poliisiopiskelijoilta edellytettävän ajotaidon yksityiskohtia, valintakokeeseen sisältyvän ketteryysradan haasteita sekä teknisen rikospaikkatutkintaan liittyviä kysymyksiä.

Rastipisteillä käytiin vilkasta keskustelua nykyisten opiskelijoiden ajokokemuksen kertymiseen liittyvistä asioista. Ajokortin hankkiminen ei nykyisin ole 18-vuotialle samankaltainen itsestäänselvyys kuin aikaisemmin. Toisaalta ajokokemusta ei kerry, jos autoa ei ole käytettävissä.

Poliisiammattikorkeakoulun valintakokeessa testataan esimerkiksi hakijoiden kirjallista osaamista ja soveltuvuutta poliisityöhön. Lisäksi hakijoiden fyysisiä ominaisuuksia testataan ja ilmeisesti haastavimpana rastina pidetään juuri kyseistä ketteryysrataa. Kaikkien fyysisten testien mallisuoritukset, hyväksytyn suorituksen minimiraja ja pisteytys löytyvät Poliisiammattikorkeakoulun nettisivuilta.

Tekninen rikospaikkatutkinta on monille periaatteessa tuttua television sarjaohjelmista, jotka sisältävät osin faktaa ja osin fiktiota.

Tekninen rikospaikkatutkinta on monille periaatteessa tuttua television sarjaohjelmista, jotka sisältävät osin faktaa ja osin fiktiota. Teknisen rikospaikkatutkinnan rastilla olivat esillä muun muassa sormenjälkien ottaminen, jalkineen jäljen valamisen perusteet ja muut teknisen rikospaikkatutkinnan perustehtävät.

Seuraava tapahtuma keväällä 2023

Kokemukset päivästä olivat puolin ja

toisin erittäin myönteisiä. Tämän perusteella Poliisiammattikorkeakoulu järjestääkin vastaavan tilaisuuden keväällä 2023. Tarkkaa aikaa emme ole tälle tilaisuudelle vielä määrittäneet, mutta ennakkotietona tämä jo kerrottakoon. Mikäli toimintamalli koetaan hyödylliseksi ja se tukee opinto-ohjaajia työssään, olemme valmiit jatkamaan tilaisuuksien järjestämistä.

Tarkempia tietoja poliisikoulutuksesta ja valintamenettelystä löydät Polamkin

sivuilta www.polamk.fi tai kysymällä asiasta tarvittaessa tarkemmin sivuilta löytyvän yhteystiedon kautta.

Teksti: Petri Alkiora, koulutusjohtaja, Poliisiammattikorkeakoulu

Kuvat: Jenna Lehtonen

Millaista osaamista ohjausalan työtehtävissä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa?

Ohjaustyön ydin- ja osaamiskuvausten selvitys ja yhteiskehittämisprosessi toteutetaan Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen koordinoimaa elinikäisen ohjauksen valtakunnallisista kehittämishankekokonaisuutta.

Osana hanketta laaditaan laajassa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kuvaukset kansallisista ohjausalan ammattilaisten ydin- ja erikoisosaamisista. Ohjausosaamisella tarkoitetaan niitä tietoja, taitoja, osaamista ja asenteita, joita elinikäisen ohjauksen eri tehtävissä tarvitaan. Ydinosaaminen käsittää yleisiä osaamisvaatimuksia, kun taas erityisosaamiset painottuvat tietynlaisiin ohjaustehtäviin. Ohjausosaamisen kuvaukset valmistuvat syyskuun 2023 loppuun mennessä.

Tule mukaan ohjaustyön osaamiskuvausten yhteiskehittämiseen Yhteiskehittäminen toteutetaan työpajamuotoisesti. Ohjaustyön osaamiskuvausten työpajoja järjestetään yhdeksän, joista kaksi ensimmäistä pidetään tulevilla Opopäivillä helmikuussa 2023. Vastavalmistuneille opinto- ja uraohjaajille työpaja toteutetaan etäyhteydellä 10.2.2023, joten siihen on helppo hypätä mukaan.

Osana yhteiskehittämisprosessia sinulla on mahdollisuus seurata ja kommentoida osaamiskuvausten työversioita hankkeen edetessä. Ajankohtaista tietoa työpajoihin ilmoittautumisesta, hankkeesta sekä osaamiskuvasten kommentoinnista löydät hankkeen verkkosivuilta osoitteesta peda.net/ohjausosaaminen

Lisätietoja:

Jaana Kettunen, Tutkimusprofessori Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto jaana.h.kettunen@jyu.fi

Ohjaustyön ydin- ja osaamiskuvausten selvitys ja yhteiskehittämisprosessi: https://peda.net/ohjausosaaminen

Valmentajan käyttäjäedut opolle

Ohjaajan aineisto ja opon digikirja tukevat ohjauksen suunnittelua.

Suomen pidetyin oppilaanohjauksen

materiaali valmentaa tulevaisuuteen

Valmentaja 7–9 ohjaa oppilasta olemaan aktiivinen oman elämänsä suunnittelussa. Valmentajan oppikirja, digikirja ja ohjaajan aineisto sisältävät kattavat materiaalit monipuoliseen opinto-ohjaukseen koko yläkoulun ajaksi.

Valmentajalla on väliä

• Valmentajan selkeä rakenne tukee kokonaisuuksien hahmottamista ja soveltuu monenlaisiin ohjaustapoihin.

• Valmentaja lähtee liikkeelle oppilaan omista tiedoista ja kokemuksista. Innostavat tehtävät ohjaavat oppilasta tunnistaman omia vahvuuksiaan, kehittämään opiskelutaitojaan ja lisäämään itsetuntemustaan.

• Tekstit tarjoavat oppilaalle tiiviin tietopaketin oman tulevaisuuden suunnittelun tueksi.

• Valmentaja esittelee kattavasti eri alojen koulutusvaihtoehdot, jotta nuoren on helppo pohtia itselleen sopivaa jatko-opintopaikkaa.

• Digikirja tarjoaa tekstit, tehtävät, lisämateriaalit ja äänikirjan selkeänä kokonaisuutena.

Tutustu Valmentajaan: oppiminen.edita.fi/valmentaja

Kohtaamisia, tietoja ja verkostoja

Vaikka Covid19-pandemia jyllää edelleen, on messumarkkinointi palannut opinto-ohjaajien työvälineeksi. Tavoitteena on tarjota erilaisissa ympäristöissä tietoa ja tunnetta koulutus- ja työvaihtoehdoista, ammateista ja urista. Muun muassa Jyväskylän Paviljongissa järjestetty Rekry & työelämä ja koulutustapahtuma oli yli 4000 kävijällään menestys.

”Pitkän tauon jälkeen oli jännittävää seurata, kuinka ihmiset löytävät messuille ja kuinka käytännön asiat toimivat. Lisämausteena meillä oli kiertueen monipaikkaisuus eli järjestimme tapahtuman Jyväskylän lisäksi Kuopiossa, Järvenpäässä ja Kouvolassa. Aloitimmekin yhteistyön uusien areenoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa”, kertoo tapahtumaryppäästä vastannut myyntipäällikkö Mika Venäläinen ja jatkaa, että oli mahtavaa huomata, että henkilökohtainen kohtaaminen ja verkostoituminen kiinnostavat edelleen.

”Tuntuu, että meillä kaikilla on patoutunutta tarvetta lähitapaamisille ja se näkyy myös tämän syksyn pursuilevassa lähitapahtumatarjonnassa.”

Livenä verkostoituminen on helpompaa

Keskisuomalaisen OsaajaKS-palveluketjun projektipäällikkö Maarit Viljakainen on samoilla linjoilla. ”Rekrymessujen jälkeiset tunnelmat olivat hämmentyneen onnelliset. Oli hienoa nähdä ihmisiä pitkästä aikaa livenä ja päästä juttelemaan kasvokkain mitä erilaisimmista opiskeluun ja työnhakuun liittyvistä asioista. Toisaalta myöskin messutapahtuman kuormittavuus korostui pitkästä aikaa; päivän aikana käy-

Koulutussuunnittelija Virpi Ruuska oli keskisuomalaisen OsaajaKSpalveluketjun edustajana esittelemässä koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksia. OsaajaKS-palveluketju järjestää myös omia kohtaamistilaisuuksia koulutus- ja työpaikkaa tarjoaville ja niitä hakeville.

dyt kymmenet keskustelut ja tuntikausien seisominen muistuttivat messutyön rankkuudesta.” Viljakainen oli kuitenkin tyytyväinen, että OsaajaKS oli menossa mukana. ”Asiakkaiden kohtaamisten lisäksi saatiin edistettyä verkostona monta asiaa pelkästään sillä, että nykäistiin hihasta eri toimijoita ja verkotettiin eri ihmisiä keskenään. Tämä rooli ehkä korostui pandemian jälkeen entisestään. Ruutujen kautta verkottuminen ei ole sama asia kuin livenä tapahtuva.”

Tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi

Jyväskylän Rekry-tapahtumassa Humakin ständillä esittelijöinä toimivat syksyllä aloittaneet kulttuurituottaja (AMK) ja yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijat osana suomen kielen ja viestinnän opintojaksoa. Päivän päätteeksi opiskelijat kertoivat, että alun jännityk-

sestä huolimatta päivä sujui hyvin. Messuvierailla, joita oli yli 4000, oli paljon kysyttävää ja kerrottavaa. ”Tuntuu, että meillä kaikilla on patoutunutta tarvetta lähitapaamisille ja se näkyy myös tämän syksyn pursuilevassa lähitapahtumatarjonnassa. Paljon järjestetään ja mielenkiintoisia tilaisuuksia jää väliin, kun kaikkea on nyt niin älyttömän paljon tarjolla”, pohtii OsaajaKS-palveluketjun Viljakainen ja toivoo, että lähitapaamiset ovat jatkossakin mahdollisia, eli kaikkea ei kannata satsata tulevaan puoleen vuoteen.

Messuviestintää on luvassa myös jatkossa

Marraskuun lopulla järjestetään Suomen Lukiolaisten Liiton perinteiset Studia-messut Helsingin Messukeskuksessa. Lisää infoa: https://studia.messukeskus.com/ Ennen talven yhteishakua

on luvassa muun muassa SeinäjokiAreenalla Opinlakeus-messut, Edu+Job 2023 Kokkolassa ja Vaasassa sekä Digimessut verkossa. Jyväskylän Paviljongin Rekry-messut järjestetään taas syksyllä 23 Jyväskylässä, Kuopiossa, Järvenpäässä ja Kotkassa. Mukana on myös kokonaan uusia paikkakuntia. Lisäksi useilla paikkakunnilla on myös muita opiskelu- ja työpaikkatapahtumia ja verkostoitumismahdollisuuksia.

Lisää tietoa keskisuomalaisesta työllisyyden kuntakokeilun ja omavalmentavia yhdistävästä hankkeesta https://osaajaks.fi/fi

Teksti ja kuvat: Maarit HonkonenSeppälä, Humakin lehtori, joka on saanut toimia vuosina 1990-1996 Nuorten työpaikka- ja jatkokoulutusmessujen eli Next Step -messujen viestintävastaavana.

Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen työntekijä ja fysioterapeutti Juho Jäppisen luomalla kynätestillä voi tarkistaa väsymyksen ja kongnitiivisen kuormituksen. Humak-opiskelijoiden johdolla Sami Toivanen Cityspotting-yrityksestä testaamassa väsymystä, jota ei ilmennyt.

Osana suomen kielen ja viestinnän opintoja juuri syksyllä aloittaneet kulttuurituottaja (AMK) ja yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijat toimivat messuesittelijöinä. Esittelijöitä jännitti oman uuden korkeakoulunsa esittely, mutta niin jännitti myös nuoria messuvieraita. Onneksi tunnelma oli hyvä ja opiskelukaverit olivat menossa mukana, tukemassa ja kertomassa omaa tarinaansa.

Oppilaanohjausta globaalisti ja lokaalisti

– TET-iltapäivä Soinin yhtenäiskoulussa 8.12.2022

Sekä kansallisen että kansainvälisen tutkimuksen mukaan käytännön kokemukset työelämästä tarjoavat nuorille arvokkaita työvälineitä omaa tulevaisuutta koskevien suunnitelmien ja valintojen pohjaksi. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomi on ollut tässä asiassa edelläkävijä, koska TET-jaksot sisällytettiin opetussuunnitelmiin jo peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Kansainvälisesti ohjauksen ja työelämäkokemusten integroiminen osaksi opetussuunnitelmaa on käynnistynyt laajemmin vasta 2000-luvulla. Esimerkiksi pari vuotta sitten OECD käynnisti ”Career Readiness” -hankkeen, jonka yhteydessä lupaavien käytäntöjen lisäksi eri maista kootaan tutkimustietoa työelämäkokemusten yhteyksistä urasuunnitteluun ja työelämään siirtymiseen (https://www.oecd.org/education/ career-readiness/)

Aika ajoin TET-jaksojen järjestäminen nousee julkiseen keskusteluun. Esimerkiksi viime vuonna osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa julkistettiin arviointiraportti TET-jaksojen toteutuksesta Suomessa (https:// julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163982). Tulosten mukaan oppilaiden näkemykset jakson ajalta vaihtelevat, ja harjoittelu voi olla heille positiivinen, neutraali tai kielteinen kokemus. Selvityksen mukaan TET-jaksojen kehittämiseksi tarvitaan suunnitelmallisuutta, jonka avulla voidaan lisätä niiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Parin viime vuoden aikana koronapandemian takia useat työpaikat rajoittivat turvallisuus- ja muista syistä TET-jaksojen järjestämistä. Tämän takia monet oppilaitokset ovat pyrkineet aktivoimaan uudelleen aiemmat kontaktit ja yhteistyömuodot. Esimerkiksi Soinin yhtenäiskoulu järjesti 8. joulukuuta 2022 teemailtapäivän, jossa juuri toteutetun TET-jakson kokemuksia tarkasteltiin sekä paikallisesta että globaalista näkökulmasta. Keskusteluissa olivat mukana yläkoulun 8.-9. luokkien oppilaat opettajineen, alueen työnantajien edustajat sekä paikallislehden toimitus.

Moneen muuhun maahan verrattuna Suomi on ollut tässä asiassa edelläkävijä, koska TET-jaksot sisällytettiin opetussuunnitelmiin jo peruskoulu-uudistuksen yhteydessä.

Mahdollisimman paljon irti TET-jaksosta

Soini on yksi Etelä-Pohjanmaan pienimmistä kunnista asukasmäärältään. Yhtenäiskoulussa on kaikkiaan noin 280 oppilasta, joista noin sata on vuosiluokilla 7–9. Yläkoulussa on myös oppilaita Lehtimäeltä naapurikunnasta Alajärveltä. Yhdeksännen luokan oppilaiden TET-jakso järjestettiin viime vuonna marras-joulukuun taitteessa. Opinto-ohjauksen tehtäviä kuluvana

vuonna hoitava erityisopettaja Irma Nukarinen kertoo, että oppilaiden TETjaksot on onnistuttu järjestämään viime vuosina koronasta huolimatta hyvin. Oppilaat olivat TET-jaksoilla mm. vähittäiskaupassa, grillikahviloissa, päiväkodeissa, esiopetuksessa, raskaskoneiden huoltoyrityksissä, maatiloilla ja hevostalleilla. Syksyllä huomiota kiinnitettiin erityisesti siihen, että oppilaat saisivat TET-jaksosta mahdollisimman paljon irti mm. perehtymällä yrityksen toimintaan ja pohtimalla, mitä koulussa opittavia taitoja tarvitaan työelämässä. Myös työssäoppimisen arviointi jaksojen aikana nostettiin tietoisesti kehittämiskohteeksi. Irma Nukarinen painottaa, että työnantajien ja koulun välinen yhteistyö korostuu etenkin hajaasutusalueilla, joissa jo elinkeinorakenteiden takia TET-paikkojen tarjonta on pääkaupunkiseutuun verrattuna rajallisempi.

Samantyyppiset kysymykset ovat merkittäviä nuorille eri puolilla maailmaa

Soinin TET-iltapäivä linkitettiin osaksi samaan aikaan meneillään olevaa kansainvälistä urasuunnittelun ja ohjauksen teemakuukautta (https://www. skillsforemployment.org/skpEng/iagevent). Tilaisuuden aluksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) edustaja Cynthia Harrison alusti lyhyesti Teamsin kautta, miksi urasuunnittelulla on merkitystä tulevaisuuden työelämässä. Hän kertoi myös, miksi kansainväliset organisaati-

ot (EU:n komissio, Cedefop, Euroopan koulutussäätiö, OECD, ILO, Unesco ja Maailmanpankki) ovat nyt yhdessä tiivistäneet yhteistyötään sekä käynnistäneet tämän kansainvälisen teemakuukauden.

Kansainvälisen teemakuukauden tavoitteena on jakaa kokemuksia tavoista, joiden kautta voi oppia tunnistamaan omia mahdollisuuksiaan sekä pyrkiä yhdistämään omia toiveita ja työelämässä tarvittavaa osaamista. Samantyyppiset kysymykset tuntuvat olevan merkittäviä nuorille eri puolilla maailmaa. Hän rohkaisi oppilaita tarkastelemaan omia uratavoitteitaan sekä paikallisissa että myös globaaleissa työtehtävissä.

Työnantajilla positiivisia

kokemuksia

Tämän jälkeen oppilaat kertoivat kokemuksistaan ja esittivät kysymyksiä työnantajille. Oppilaiden kokemukset olivat pääosin positiivisia ja samansuuntaisia kuin viime vuonna julkaistussa kansallisessa arvioinnissa. He kokivat päässeensä kokemaan käytännössä monia työtehtäviä, ja työnantajat olivat ottaneet heidät mielellään vastaan. Osa olisi toi-

vonut vielä tarkempia ohjeita alkuinfon jälkeen myös jakson edetessä. Työnantajat myönsivät, että perehdyttämisessä on aina petrattavaa, eikä sitä aina ehditä tehdä riittävästi. Toisaalta he sanoivat pyrkivänsä ottamaan huomioon oppilaiden lähtökohdat ja aiemmat kokemukset alalta työtehtävien valinnassa. He korostivat myös tarkkaavaisuutta työturvallisuuden suhteen sekä oppilaiden omaa asennetta jaksojen aikana.

Työnantajien mukaan hyvä työntekijä pystyy tarttumaan toimeen omien kykyjensä mukaan ja ottaa vastuuta omista tekemisistään.

Usein oppilailla on ollut mahdollisuus myöhemmin saada kesätöitä aiemmista TET-paikoista. Työnantajilla oli ensisijaisesti positiivisia kokemuksia tettiläisistä, ja he kertoivat jaksojen olevan tärkeä osa heidän toimintaansa myös tulevaisuudessa.

Miten haetaan työtä ja miten pärjätään elämässä?

Oppilaat halusivat myös tarkemmin

kuulla työnantajien näkemyksiä työpaikan hakemisesta, yrittäjyydestä sekä urasuunnittelusta. Työnantajien edustajat korostivat, että työpaikkaa haettaessa kannattaa olla oma persoona, kuvata osaamistaan rehellisesti ja kertoa myös, mitä uutta haluaa oppia työpaikassa. Heidän mukaansa hyvä työntekijä pystyy tarttumaan toimeen omien kykyjensä mukaan ja ottaa vastuuta omista tekemisistään.

Yrittäjyyden parhaina puolina he kokivat vapauden kehittää tuotteita, ratkoa ongelmatilanteita ja viedä asioita eteenpäin. Toisaalta aikatauluvaateet saattavat joskus aiheuttaa stressiä. Lopuksi he korostivat, että omaa opiskelua ja tulevaisuutta koskevat ratkaisut kannattaa tehdä itse, eikä mennä pelkästään sen hetkisten kavereiden mukana. Omiin kokemuksiinsa vedoten he totesivat, että suunnitelmia voi aina tarkentaa tai myöhemmin elämässä vaihtaa myös toiselle alalle. Aiempaa osaamista on mahdollista hyödyntää uusissa tehtävissä eikä koskaan ole myöhäistä oppia uutta.

Kokoavana kysymyksenä oppilaat halusivat tietää, miten pärjätä elämässä.

TET-iltapäivässä keskusteluissa mukana Soinin yhtenäiskoululla 8.12.2022: Aki Sammalisto (vas.), Ilkka Aho, Tomi Kurunmäki ja Irma Nukarinen.

Työnantajien mukaan tarvitaan terve usko omaan tekemiseen, sopiva tasapaino eri asioiden välillä, avoimuutta uusille asioille sekä luottamusta muihin ihmisiin. He korostivat myös päätöstenteon taidon merkitystä, koska kelluva tila heidän mielestään pitemmän päälle on kuluttavaa. Aiempia päätöksiähän voi aina korvata tai täydentää uusilla ratkaisuilla.

TET-jaksojen merkitystä sekä toteuttamiseen liittyvää pedagogista prosessia kannattaa edelleen aika ajoin pysähtyä pohtimaan.

TET-jaksoilla on merkitystä

Iltapäivän tilaisuus Soinissa osoitti, että TET-jaksoilla todella on merkitystä sekä oppilaiden että paikallisten yritysten näkökulmasta. Vaikka TET-jaksot ovat olleet osa suomalaista oppilaanohjausta jo vuosikymmeniä, niissä on vielä paljon kehityspotentiaalia. Jaksojen merkitystä sekä toteuttamiseen liittyvää pedagogista prosessia kannattaa edelleen aika ajoin pysähtyä pohtimaan laajemmin osana koko oppilaitoksen opetussuunnitelman toteutusta yhteistyössä oppilaiden, muiden opettajien ja alueen työnantajien kanssa. TET-jaksojen toteuttaminen myös verkon välityksellä

lisää vaihtoehtoja haja-asutusalueilla.

Parhaimmillaan TET-jakso herättää kiinnostuksen urasuunnitteluun ja motivoi oppilaita hakeutumaan alaan liittyvään koulutukseen. Tälle on näyttöä myös viimeisimmissä PISA-arvioinneissa, joiden mukaan oppilaiden kokemat urasuunnittelutaidot ovat yhteydessä myös laajemmin opiskeluun sitoutumiseen.

Teksti:

Raimo Vuorinen, KT Alumni 1972, Soinin kunnallinen keskikoulu raimo.vuorinen@gmail.com

Lisätietoja:

TET-iltapäivässä 8.12.2022 mukana olleet työnantajien edustajat: Aki Sammalisto, toimitusjohtaja, Koneurakointi Aki Sammalisto Oy Esa Järvelä, toimitusjohtaja, EJTarhat Oy

Tomi Kurunmäki, Puutili Ky, Lehtimäen Yrittäjät varapj Ilkka Aho, lastentarhanopettaja,

Laulumaan päiväkoti

Torstai-lehden toimittajan Tuula Jokiahon artikkeli tilaisuudesta 10.12.2022:

https://www.torstai-lehti. fi/2022/12/10/soinin-kasit-ja-ysitsaivat-ajattelemisen-aihetta/

Yhteenveto tilaisuudesta Global Careers Month -sivustolla:

https://www.skillsforemployment. org/skpEng/iagevent/detail/5289

IAEVG:n kansainvälinen konferenssi Soulissa 6.-8.12.2022

Ohjausalan kansainvälisen keskusjärjestön IAEVG:n konferenssi toteutettiin 6.-8. joulukuuta 2022 hypridinä, eli niin että osallistuminen oli mahdollista niin paikan päällä kuin verkossa. Konferenssin järjestäjinä toimivat Korean kansallinen nuorisoasioita ja -politiikkaa käsittelevä tutkimuslaitos National Youth Policy Institute (NYPI) yhteistyössä Aasian alueen ohjausalan yhdistysten kansaa.

Konferenssin kokoavana teemana oli COVID-19:n ja digitalisen murroksen tuomien globaalien ja paikallisten ammatinvalintaan, koulutusnäkymiin ja työllistymiseen liittyvät kysymykset. Näitä tarkasteltiin viiden alateeman kautta, joihin sisältyivät ohjauspalveluiden uudet strategiat COVID-19:n jälkimainingeissa, koulutuksen tarjonnan muutoksiin sopeutuminen, ohjauksen rooli heikommassa asemassa oleville, digitaalisten alustojen (esim. MOOC) ja teknologioiden (esim. AR, VR, XR, AI ja Metaverse) soveltaminen sekä suurten irtisanoutumisten sekä digitaalisen työn tuomat haasteet alan ammattilaisille. Vuosikokouksessaan järjestö hyväksyi konferenssin teemaa koskevan julkilausuman ”Challenges and Opportunities for Career Guidance towards Sustainability in the Aftermath of COVID-19 and Digital Transformation”.

Konferenssin keynote-puheenvuoroissa professori David Blustein (Yhdysvallat)

tarkasteli, kuinka nykyistä aikakautta määrittelevä epävarmuus muokkaa työinstituutiota. Professori Tristram Hooley (Iso-Britannia) pohti, mitä ohjausala voi oppia pandemiasta. Nopean ja radikaalin muutosvaiheen aikana ohjaus antaa arvokasta tukea ihmisille ja antaa heille mahdollisuuden hallita elämäänsä. Tutkimusprofessori Jaana Kettunen (Suomi) tarkasteli puheenvuorossaan digitalisaatiota ja sen mukanaan tuomaa muutosta ja lisäarvoa ohjaukseen. Hän kannusti ohjaajia, tutkijoita, alan ammattilaisten kouluttajia ja päätöksentekijöitä varmistamaan, että teknologiankäytössä otetaan huomioon tasa-arvoiset mahdollisuudet saada laadukasta ohjausta monikanavaisesti. Teknologian käyttö ei poista ohjaajien tarvetta, mutta haastaa perinteisiä ohjauksen valta- ja vuorovaikutussuhteita ja edellyttää uutta osaamista niin käyttäjiltä kuin palvelujen tarjoajilta. Osana konferenssia järjestettiin myös IAEVG:n symposium, jossa Gert van Brussel (IAEVG), Pedro Moreno da Fonseca (ILO), Mary McMahon (IAEVG) ja Teruyuki Fujita (University Putra Malaysia) keskustelivat ohjauksen haasteista, mahdollisuuksista ja innovaatioista globaalissa kontekstissa. Epävarmuuden ja hämmennyksen aikoina yksi suurimmista voimavaroista on ammattilaisten sitoutuminen ohjaustyöhön sekä yhteisesti sovittu ohjauksen arvoperusta. Ohjausalan kansainvälisenä keskusjärjestönä IAEVG edistää ja ylläpitää alan eettisiä perusteita sekä

ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvauksia.

Seuraava IAEVG:n konferenssi järjestetään Haagissa, Alankomaissa 2830.6.2023. Konferenssin teemana on ”Lifelong development as a standard”.

Kirjoittaja:

Jaana Kettunen, Tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos jaana.h.kettunen@jyu.fi

Lisätietoja:

IAEVG:n konferenssi 2022, Korea

https://www.iaevgconference2022. kr

IAEVG:n konferenssi 2023, Alankomaat

https://iaevgconference2023.nl

Jaana Kettunen tarkasteli keynote-puheenvuorossaan digitalisaatiota ja sen mukanaan tuomaa lisäarvoa ja muutosta.

IAEVG:n

julkilausuma

IAEVG:n 45. kansainvälinen konferenssi 6.12.2022 Soul, Korea

COVID-19-pandemia on jo lähes kolmen vuoden ajan vaikuttanut merkittävästi ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi teknologinen kehitys, erityisesti digitaalisen teknologia integroituminen eri elämänalueille, tuo maailmalaajuisia muutoksia siihen miten elämme, työskentelemme ja olemme yhteydessä toisiimme. Todistamme tällä hetkellä myös helmikuussa 2022 alkanutta sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan, joka on vaatinut jo kymmenien tuhansien ihmisten hengen. Kaikki nämä muutokset ovat tapahtuneet aikamme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, keskellä.

Elämme haasteellista aikaa, joka jatkuu myös COVID-19 jälkeen. Nopea teknologinen muutos tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa myös lukuisia uusia haasteita työelämään. Tekoälyn

sovellukset ja robotiikan käyttöönotto työelämän eri sektoreilla muuttaa työtehtäviä ja yhä useampi on juuri nyt ”vaarassa pudota työelämän kelkasta”. Erityisen suuressa vaarassa ovat sellaiset työtehtävät, jotka sisältävät helposti omaksuttavia rutiineja. Suuri osa maailmasta ei ole vielä mukana digitaloudessa, koska riittäviä investointeja infrastruktuuriin, laitteisiin, koulutukseen sekä asianmukaiseen ohjaukseen ei ole tehty. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevat (mm. naiset, maahanmuuttajat, pakolaiset) ja syrjäytyneet ryhmät jäävät tässä kehityksessä helposti marginaaliin.

Onko tulevaisuuden maailma sitten täynnä epävarmuutta, ilman toivoa?

Vastaus on yksinkertaisesti "ei". Elämme neljännen teollisen vallankumouk-

sen alkuaikoja. On hyvä muistaa, että teolliset vallankumoukset ovat aina alkaessaan olleet haasteellisia ja ne on koettu pelottavina. Yhtenä esimerkkinä luddiittiliike, joka alkoi Englannin Nottinghamissa ja kesti vuodesta 1811 vuoteen 1816. Sen aloittivat käsityöläiset ja työntekijät, jotka pelkäsivät työpaikkojensa menettämistä ensimmäisen teollisen vallankumouksen myötä yleistyneen koneiden käytön vuoksi. Ensimmäinen teollinen vallankumous oli pelottava silloisille ihmisille. Mutta meille, yli 200 vuotta myöhemmin, vesivoima ja höyrykoneet eivät ole enää pelottavia. Elämme tälläkin hetkellä keskellä suurta murrosta. Käynnissä olevien prosessien ymmärtämiseksi on hyödyllistä tarkastella historian aiempia murroskohtia ja pyrkiä oppimaan niistä. Vaikka teollisuus 4.0 on yhä suhteellisen tuore käsite, kuuluttavat monet asian-

tuntijat jo viidettä teollista vallankumousta, jossa muokkautuu uusi ihmisen ja koneen yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen malli joka väistämättä vaikuttaa ihmisten koulutukseen, uraan ja työllistymiseen. Ihmiskunnan historiaan on kautta aikain kirjattu muutoksia, joista on selvitty, vuosisadasta toiseen. "Le pessimisme est d'humeur; l'optimisme est de volonté", eli "pessimismi johtuu mielialasta, optimismi tahdosta", kuten ranskalainen filosofi Alain sanoi. Ohjausalan ammattilaisten, tutkijoiden ja päättäjien on tärkeää työskennellä niin, että yksilöt voivat luoda positiivisia näkymiä tulevaisuuteensa.

Meidän on tarjottava ohjausta ja -neuvontaa kaikille, asettaen etusijalle hei-

koimmassa asemassa oleva ja syrjäytyneet. Meidän on etsittävä ratkaisuja edessä oleviin haastaviin kysymyksiin ohjausalan ammattilaisten, tutkijoiden, hallinnon toimijoiden ja poliittisten päättäjien välisen yhteistyön avulla. Lisäksi on tärkeää, että edistämme sellaisen digitalouden luomista, joka tukee kestävää kehitystä, johtaa joustaviin ja osallistaviin työoloihin joissa ketään ei jätetä syrjään. Yksilön koulutukseen, työhön ja uraan liittyvillä valinnoilla on vaikutusta myös laajemmin kuin vain henkilökohtaiseen elämään. Maailman myllerryksessä, ohjausalan kansainvälisenä keskusjärjestönä IAEVG pyrkii edistämään kansalaisten mahdollisuuksia saada ammattitaitoista ohjausta elämän eri vaiheissa.

IAEVG 2022 Communiqué Challenges and Opportunities for Career Guidance towards Sustainability in the Aftermath of COVID-19 and Digital Transformation: https://iaevg.com/resources/ Documents/Final%20Draft_2022%20 Communique.cleaned.pdf

Käännös:

Jaana Kettunen, Tutkimusprofessori, Koulutuksen tutkimuslaitos jaana.h.kettunen@jyu.fi

Ruotsin kieltä tarvitaan jatko-opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa.

Kielitaito avaa ovet Pohjolaan ja parantaa asemaa työmarkkinoilla. Ruotsin kielen taito on edellytys monilla aloilla.

Jaa tietoa oppilaillesi Därför svenska -videon avulla. Videolla nuoret aikuiset kertovat kielitaidon tärkeydestä ja merkityksestä.

svenskanu.fi/laromaterial/darfor-svenska

Työnohjaus opinto-ohjaajan työhyvinvoinnin tukena

Opinto-ohjaaja on sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutuksen ammattilaisena läsnä päivittäin erilaisissa vaihtelevissa kohtaamisissa, jotka edellyttävät asettumista kielen ja läsnäolon kautta rakentuviin uutta todellisuutta luoviin tilanteisiin ohjattavien kanssa. Ohjaustyössä ohjattavan toimijuuden tukeminen sekä uuden löytämisen ja näkemisen mahdollistuminen edellyttävät opinto-ohjaajalta samanaikaisesti sekä “yhdessä ihmettelevää” että “tietävää” roolia ja läsnäolevaa taitoa, jossa pysähdytään ohjattavan lähtökohdista nousevien teemojen äärelle, institutionaalisia ja “muuta” todellisuutta unohtamatta. Lisäksi ohjaustyössä päivittäin vaihtuvat moninaiset kohtaamiset altistavat erilaisiin tunnetiloihin, kuten esim. epävarmuuden ja riittämättömyyden sietämiseen, ja toisaalta kohtaamisissa syntyvään voimaantumisen tunteeseen. Opinto-ohjaaja on työssään yksilö- ja ryhmäohjauksen asiantuntija, jonka työn ideaalina on ohjaustilanteissa toimia ohjattavan/-vien tukena heidän etsiessä uusia mahdollisuuksia uuden todellisuuden rakentumiselle ja tulevaisuuksien näkyväksi tekemiselle.

Kun opinto-ohjaajien työtä tarkastellaan edellä olevista lähtökohdista, niin olisiko tarpeen pysähtyä ohjaajan työhyvinvoinnin äärelle ja kysyä: “Miten työnohjaus työskentelymuotona voisi toimia opintoohjaajan työhyvinvointia proaktiivisesti ja ylläpitävänä voimaannuttavana tilana, jossa ohjaustyön haasteita ja onnistumisia saa työnohjaajan tuella jakaa joko yksilötyönohjauksessa tai kollegiaalisesti ryhmä-/yhteisötyönohjauksessa?” Tässä artikkelissa pysähdymme kysymyksen virittämänä tarkastelemaan ja kuvaamaan työnohjausta työhyvinvointia ylläpitävänä työmuotona ja esittelemme kahden eri ammattikorkeakoulun ryhmätyönohjauksen mallit opinto-ohjaajien työn tukena.

Mitä on työnohjaus?

Työnohjaus on tulkintojen tekemiseen perustuva tavoitteellinen oppimisprosessi ja työmenetelmä, jossa päämääränä on yksilön tai yhteisön toiminnan ja kulttuurin merkitysten syvällisempi ymmärtäminen sekä uudistava oppiminen. Työnohjauksessa on kyse työn tutkimisesta ja siitä oppimisesta. Keskeisinä periaatteina ovat dialogisuus, osallisten kuunteleminen, kuulluksi tuleminen ja kunnioittaminen sekä arvostava kohtaaminen, rakentava kriittisyys, reflektiivisyys ja luottamuksellisuus.

Työnohjauksessa dialogisuus ja reflektiivisyys ovat tutkivaa vuoropuhelua itsen ja toisten kanssa, jolloin osallistujille tarjoutuu mahdollisuus pysähtyä omien käsitysten, kokemusten ja ymmärryksen analyyttiseen tarkasteluun sekä kollektiivisen jakamisen kautta uudistuviin näkökulmiin ja itsereflektion syvenemiseen. Työnohjaus siis palvelee asiakkaan tavoitteita ja siinä pyritään selkiyttämään osallistujien työ- ja oppimistavoitteita, työolosuhteiden piirteitä, työssä kuormittavia seikkoja sekä oman persoonan ja työminän välisiä piirteitä. Parhaimmillaan työnohjaus auttaa tiedostamaan omia toimintatapoja ja tiedostamisen avulla säätelemään, kehittämään sekä muuttamaan ja hallitsemaan paremmin omaa työtoimintaa.

Parhaimmillaan työnohjaus auttaa tiedostamaan omia toimintatapoja ja tiedostamisen avulla säätelemään, kehittämään sekä muuttamaan ja hallitsemaan paremmin omaa työtoimintaa.

Yhteisöllinen, toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, rakentuu yksilöiden kunnioittamiselle, avoimuudelle, toisia

kunnioittavalle vuorovaikutukselle ja luottamukselle. Työhyvinvoinnin rakentumisen ja ylläpitämisen näkökulmasta työnohjaus tarjoaa työyhteisölle tilan, jossa luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä saa jakaa ja työstää työhön liittyviä kokemuksia, tilanteita (casetyöskentely), tunteita ja ajatuksia sekä tulla kuulluksi ja nähdyksi samalla yhteisöllisesti ja yksilönä. Parhaimmillaan työnohjaus palvelee koko työyhteisön ammatillista kasvua ja kehittymistä; työssä jaksamista, muutosten hyödyntämistä oppimisessa, reflektiivisen työotteen kehittymistä, yksilöllisen ja yhteisöllisen ajattelun sekä toiminnan muutosta näkökulmien vaihtamisen ja vaihtumisen myötä.

Työnohjaus on ohjattua työskentelyä ja prosessissa työnohjaajan rooli on keskeinen. Ammattimaisesti toimivalla työnohjaajalla onkin vankka itsetuntemus, jonka kautta hänen on mahdollista tarkastella osallisten esiin nostamia asioita/ teemoja ulkopuolisen silmin ja toimia työskentelyn ohjaajana, niin että prosessin omistajuus säilyy työnohjausryhmällä. Hänen vastuullaan on rakentaa työnohjaustapaamisista ja -prosessista dialoginen tila, joka tarjoaa osallistujille “yhdessä ajattelemisen” mahdollisuuden. Työnohjaajan on työssään tärkeää pohtia sitä, miten dialogin ja reflektion avulla osallistujien kokemuksille muodostetaan tutkimisen ja tulkinnan keinoin merkitys sekä miten kokemukset otetaan tietoiseen tarkasteluun ja hyödynnetään merkityksellisinä tapahtumina uudistuvassa ja näkökulmia muuttavassa prosessissa. Työnohjaajalle dialogisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen on merkityksellistä, koska dialogissa toisten kanssa pyritään tavoittamaan merkittävä ajattelumuutos, miten tulisin itse paremmin ymmärretyksi -ajattelusta, miten ymmärtäisin paremmin itseäni ja muita –ajatteluun.

Opinto-ohjaajien työnohjauksen malleja ja kokemuksia ammattikorkeakouluista

Opinto-ohjaajien työnohjaus

Oamkissa

Oulun ammattikorkeakoulussa on järjestetty opinto-ohjaajille työnohjausta jo noin kymmenen vuoden ajan. Työnohjaus on toteutunut ryhmämuotoisena ja työnohjaajina ovat toimineet sosiaali- ja terveysalan yksikön työnohjaajiksi kouluttautuneet lehtorit.

Tähän artikkeliin kootut tiedot opintoohjaajien työnohjauksesta perustuvat opinto-ohjaajien työnohjaajan haastatteluun (kysely) ja tekstissä olevat sitaatit ovat opinto-ohjaajien työnohjaukseen osallistuneilta anonyymisti kerättyjä vastauksia kysymykseen: ”Millainen merkitys opinto-ohjaajien työnohjauksella on ollut työllesi?”

Työnohjauksen toteutus

Tämänhetkisen työnohjauksen teoreettisina taustoina ovat kokemuksellinen oppiminen ja ratkaisukeskeisyys. Teoreettiseksi perustaksi on tunnistettavissa myös kognitiivisen viitekehyksen periaatteita. Työnohjaajan toimintaa ohjaavana periaatteena on opinto-ohjaajan oman työhyvinvoinnin edistäminen ja heidän toimintansa kunnioittaminen.

Alkuvuosina työnohjaus toteutettiin fyysisesti paikan päälle osallistuen, mutta nykyisin se toteutuu hybridimallilla. Osallistujat voivat valita haluavatko tulla työnohjaukseen paikan päälle vai osallistuvatko etäyhteydellä. Koronarajoitusten aikana työnohjaus tapahtui kokonaan etäyhteyksin.

Työnohjaukseen osallistuu säännöllisesti kahdeksan henkilöä. Kaikki osallistujat toimivat tavalla tai toisella opinto-ohjauksen tehtävissä. Heistä kuusi tekee päätoimisesti opinto-ohjaajan työtehtäviä. Yhden osallistujan työtehtävistä opintoohjaus muodostaa vain osan ja yhden työtehtävät liittyvät pääosin opetuksen suunnitteluun. Opinto-ohjaajat saavat käyttää työnohjaukseen työtuntejaan tai mikäli he ovat osa-aikaisia opinto-ohjaa-

jia saavat he tuntiresurssia työnohjaukseen.

“Olen osallistunut työnohjaukseen noin 10 vuotta. Työnohjaus tukee työssäjaksamista. Samalla saan vertaistukea muilta opinto-ohjaajilta, kun yhdessä mietimme haastavia opiskelijacaseja.”

“Olen osallistunut työnohjaukseen noin 10 vuotta.

Työnohjaus tukee työssäjaksamista. Samalla saan vertaistukea muilta opintoohjaajilta, kun yhdessä mietimme haastavia opiskelijacaseja.”

Työnohjauksen eteneminen

Opinto-ohjaajien työnohjaus toteutuu kerran kuukaudessa. Yhden kerran kesto on yksi ja puoli tuntia. Tyypillinen työnohjauskerta etenee pääpiirteissään seuraavasti. Työnohjauksen alussa annetaan osallistujille mahdollisuus kertoa vapaaehtoisuuteen perustuen aiheesta, jonka osallistuja mahdollisesti haluaa tuoda yhteiseen keskusteluun. On tärkeää, että aluksi kuullaan jokaisen osallistujan ”ääni” ja ne tunnelmat, jotka kullakin juuri sillä hetkellä on. Käsiteltäväksi otettava asia on usein jo jollakin mielessä valmiina ja luontevalla tavalla se saa keskustelussa tilan.

“Ennen työnohjausta luonnostaan reflektoi omaa työtään. Tämä pysähtyminen avaa aina silmiä ja auttaa osaltaan huomaamaan olennaisen ja myös kipukohdat arjen toimissa.”

Asian käsittely etenee työnohjaajan ammatillisesti keskustelua ohjaten. Opintoohjaajat ottavat aktiivisesti osaa keskusteluun, jossa käsiteltävää asiaa pohditaan.

Työnohjaaja tekee tarkentavia kysymyksiä, esittää ratkaisuvaihtoehtoja tai tuo esiin näkökulmia, jotka ovat yhteydessä

ratkaisuun. Työnohjausryhmän yhteisen keskustelun ja vertaistuen merkitys on suuri erityisesti ratkaisujen toimivuuden pohdinnassa ja työskentelyolosuhteiden tarkastelussa. Työnohjauksen loppupuolella ratkaisuvaihtoehdot tiivistetään ja tilanteen keskusteluun tuonut henkilö tarkentaa, miten on hyvä edetä.

“Mahdollisuus saada eri näkökulmia ja vertaistukea, miten edetä erityisen haastavassa ohjaustilanteessa.”

Käsiteltävät aiheet

Opinto-ohjaajien aiheet työnohjauksissa liittyvät useimmiten opiskelija-asioihin.  Toisinaan pohditaan myös yhteistyökysymyksiä ammattikorkeakoulun sisällä ja ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin liittyen. Lisäksi usein tulee esiin kehitysideoita esimerkiksi opinto-ohjaajien yhteistyön tiivistämiseen liittyen. Käsiteltäväksi otettavia aiheita ei virallisessa työnohjaussopimuksessa ole rajattu, mutta aiheet keskittyvät luontevalla tavalla juuri opiskelija-asioihin, yhteistyö- ja myös organisaation muutoksista johtuviin kysymyksiin.

On tärkeää, että aluksi kuullaan jokaisen osallistujan ”ääni” ja ne tunnelmat, jotka kullakin juuri sillä hetkellä on.

“Voi jakaa vaikeita, vaitiolovelvollisuuden alaisia asioita turvallisesti –> kuorma kevenee. Saa hyviä neuvoja ja voi yhdessä pohtia kuinka edetään vaikeissa opiskelijatapauksissa (mm. päihteet, mielenterveys ja häiriökäyttäytyminen).”

Kokemuksia työnohjauksesta Työnohjaajan mukaan työnohjaukseen osallistuvat ovat ryhmädynamiikaltaan hyvin toimiva ryhmä. Tämä edesauttaa toiminnan sujuvuutta työnohjauksessa ja myös sen tuloksellisuutta.

“Se on tärkeä mahdollisuus työssä poh-

dituttavien asioiden ääneen sanomiseen ja jakamiseen samanlaista työtä tekevien kanssa. Se vahvistaa me-henkeä.”

Kaiken kaikkiaan työnohjaajan arvion mukaan opinto-ohjaajien työnohjauksessa toteutuu ratkaisukeskeisyys hienosti, koska vahvuuksiin perustuva, ratkaisuja hakeva työote on myös opinto-ohjaajien tapa tehdä työtä. Työnohjaustilanteissa syntyneitä ideoita viedään eteenpäin ja niitä hyödynnetään käytännössä. Opinto-ohjaajilla on työssään mahdollisuus yhteisiin keskusteluhetkiin vähän, joten työnohjaus on tärkeä pysähtymisen paikka ja toisensa kohtaamisen tila.  Työnohjaus on erinomainen kehittämisideoiden syntymisen foorumi.  Näitä kaikkia kokemuksia vahvistavat hyvin myös opinto-ohjaajien omat arviot työnohjauksen merkityksellisyydestä.

“Se on keventänyt työn tuomaa henkistä kuormitusta ja sieltä on saanut käytännön neuvoja muilta.”

Opinto-ohjaajien työnohjaus

LABssa

Lahdessa ja Lappeenrannassa toimivan LAB ammattikorkeakoulun Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa (2021-2022) on kirjattu henkilöstölle mahdollisuus saada työnohjausta. LAB opinto-ohjaajilla oli entuudestaan kokemusta työnohjauksesta ja viime keväällä 2022 ohjaustilanteissa koetut haasteet herättivät uudestaan tarpeen työohjaukselle. Keskustelussa lähiesimiehen ja työsuojeluvastaavan kanssa todettiin, että opinto-ohjaajan haastavimpien ohjausten kuormittavuudesta johtuen työnohjauksen aloittamiselle on perusteet. Keväällä 2022 LAB opinto-ohjaajat alkoivat etsiä sopivaa työnohjaajaa. Ohjaajaksi kutsuttiin Ulla Klemola, joka on Suomen Työnohjaajat ry:n hyväksymä voimavarakeskeinen työnohjaaja. Ullalla on vahvaa osaamista tunne- ja vuorovaikutustaitojen kouluttajana.  Työnohjausta järjestetään kevätlukukaudella 2023 ryhmäohjauksena (3 krt) ja yksilöohjauksena (3 krt), ohjauskerta on 1,5 h.

LAB opinto-ohjaajien tarve työnohjaukselle

Opinto-ohjaajan työssä suurin osa oh-

jaustilanteista sujuu hyvin ja rutiinit ja ohjaustyön kokemus tulevat avuksi arjen kohtaamisissa. On kuitenkin hetkiä, jolloin ollaan tekemisissä vahvojen tunteiden kanssa. Opiskelija voi kokea turhautumista ja paineita opintojen etenemiseen liittyen tai hänen elämäntilanteestaan johtuen hetkiin nousee mukaan vaikeita tunteita. Opinto-ohjaajan kokemaa tunnekuormitusta on aika ajoin tärkeää keventää jakamalla kokemuksia ryhmäohjauksessa, valmistelemalla tulevia vaikeita kohtaamisia ennakkoon esim. tietoisuustaidoilla ja yhdessä pohdittuja toimintatapoja hyödyntämällä.

Opinto-ohjaajan kokemaa tunnekuormitusta on aika ajoin tärkeää keventää jakamalla kokemuksia ryhmäohjauksessa, valmistelemalla tulevia vaikeita kohtaamisia ennakkoon esim. tietoisuustaidoilla ja yhdessä pohdittuja toimintatapoja hyödyntämällä.

Opinto-ohjaajan toimenkuva sijoittuu korkeakoulussa monien toimintojen ja henkilöstöryhmien risteyskohtaan – opinto-ohjaajan on siksi tärkeää muistaa, mikä on ohjaukseen liittyvää perustehtävää.  Tässä piilee riski opintoohjaajan työnhallinnalle, jaksamiselle ja työhyvinvoinnille, sillä huomaamattaan voi alkaa työskennellä sellaisten asioiden parissa, jotka eivät kuulu opintoohjaajan tehtäviin.

Opinto-ohjaajan työ LAB amk:ssa on näköalapaikka, jossa on mahdollisuus nähdä korkeakoulun toimintaympäristöä laajalti ja myös osallistua aktiivisesti erilaisten prosessien kehittämistyöhön. Työnohjaus tarjoaa tilaisuuden selkeyttää, mitkä asiat ovat toimenkuvan perustehtävään kuuluvia ja millaisissa tilanteissa riittää, että herättää kehittämiskohteita yhteiseen keskusteluun.

Kokemuksia työnohjauksesta

Opinto-ohjaajat Susanna Lesch ja Tarja Taurula ovat kokeneet tärkeäksi työnoh-

jauksesta saamansa tuen. He pitävät yksilö- ja ryhmänohjausten vuorottelua työnohjauksessa toimivana:

• Yksilöohjauksessa on helpompi avautua omista ajatuksista, vahvuuksista ja heikkouksista, kun ei tarvitse huolehtia vievänsä puheellaan muiden yhteistä aikaa. Näin myös työnohjaajalle syntyy syvempi yhteys ohjattaviin, kun kahdenkeskisissä tapaamisissa päästään jokaisen opinto-ohjaajan työtilanteeseen syvemmälle. Työnohjaaja tutustuu ohjattaviinsa pitkäjänteisesti ja silloin myös ryhmänohjaustilanteissa hän voi huomioida erilaiset persoonallisuudet ja yksilölliset haasteet paremmin ja hyödyntää tätä tietoa, kun kehitetään tiimin toimintaa. Opinto-ohjaajan oma kasvuprosessi etenee samalla kun tiimin toiminta vahvistuu. Näin yksilö- ja ryhmätapaamiset tukevat ja vahvistavat toisiaan, pohtivat LAB opinto-ohjaajat.

Työnohjaajan näkökulmia

Työnohjaaja Ulla Klemola, miten mielestäsi työnohjaus toimii ohjaustyön tukena?

• Ohjausalan ammattilaisten työ on vaativaa ihmissuhde-, tieto- ja asiantuntijatyötä, jota työnohjaus voi tukea monin tavoin. Työnohjaus voi olla väline oman työn ja toimintatapojen jäsentämisessä ja kehittämisessä. Työnohjaus auttaa omissa kuin organisaation muutosprosesseissa ja vahvistaa ohjaukseen osallistuvan ammatti-identiteettiä. Näiden lisäksi työnohjausta tarvitaan hyvinvoinnin suojelemiseen. Ohjaustyö ihmisten parissa kasvattaa helposti työmäärää ja lisää työstä tulevaa kuormitusta. Työnohjaus suojelee yksinjäämiseltä, auttaa priorisoimaan ja voimaan paremmin niin yksilöinä kuin yhteisönä. Lisäksi työyhteisön jäsenet hyötyvät työnohjauksesta tilanteissa, joissa ristiriidat ja vaikeudet vuorovaikutuksessa vaikeuttavat yhteistyötä.

Miten LAB-työnohjausmalli rakentui?

• LAB-amk:n opotiimin työnohjausmalli luotiin yhdessä opinto-ohjaajien kanssa ja sitä muokattiin matkan varrella heitä parhaiten palvelevaksi. Järjestimme yksilö- ja ryhmätyönohjaukset

lukuvuoden mittaisena ketjuna niin, että henkilökohtainen ja tiimin työnohjaus lomittuvat toisiinsa. Ideana oli mahdollistaa prosessi, joka edistää sekä yksilöllisiä että tiimin yhteisiä tavoitteita ja vahvistaa hyvinvointia työssä. Sisällytimme ryhmätapaamisiin myös tietoa ja työkaluja tunnetaidoista, joita opinto-ohjaajat sitten soveltavat omissa kohtaamisissaan. Jokainen työnohjauskerta tarjoaa aina myös tilan akuuttien työn haasteiden käsittelylle, kuvaa Ulla Klemola.

Ohjausalan ammattilaisten työ on vaativaa ihmissuhde-, tieto- ja asiantuntijatyötä, jota työnohjaus voi tukea monin tavoin. Työnohjaus voi olla väline oman työn ja toimintatapojen jäsentämisessä ja kehittämisessä.

Miten työnohjausprosessi on LAB opinto-ohjaajien kanssa on mielestäsi edennyt?

• Työskentely LAB opinto-ohjaajien kanssa on ollut yhteisen ajattelun ja jakamisen keidas. Jokaisen tietotaito on tuonut tarvittavaa ravintoa haasteellisiin asioihin. Jos joku on ymmällään, toiset tukevat. Yksilölliset tapaamiset ovat puolestaan tarjonneet opinto-ohjaajalle aivan oman ajan ja paikan. Silloin ei ole tarvinnut olla ketään toista varten. On tilaa omille kysymyksille, haparoiville mietteille, iloille ja suruille. Yhdessä työnohjaajan kanssa keskustellen alkaa avautua uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja. Oma toimijuus vahvistuu ja sydän saa hengähtää.

Lopuksi

Työnohjaus on organisaation muuta ohjaustoimintaa tukeva ja täydentävä ohjauskäytäntö, jonka avulla voidaan edistää työyhteisön ja organisaation tarkoituksenmukaista toimintaa sekä edistää organisaatiokulttuurin myönteistä muodostumista. Tavoitteena on työntekijän työorientaation kehittyminen oppimisja kehittymisprosessissa, jossa työntekijän pätevyys ja itseymmärrys muotoutuvat ja uudistuvat. Työnohjaus tarjoaa yksittäiselle työntekijälle mahdollisuu-

den, joko itsenäisesti tai ryhmänä/yhteisönä, oman ammatillisen toiminnan ja subjektiivisen elämänalueen välisen suhteen voimavarakeskeiseen tarkasteluun. Toimintana työnohjaus perustuu työnohjaajan ja työntekijän/työntekijäryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen, jossa sisältönä on työstä nousevien arkikokemusten, motivaation ja toiminnan tarkasteleminen suhteessa institutionaalisen toimintajärjestelmän vaatimuksiin.

Artikkelissa kuvatut kokemukset ja käytännöt osoittavat työnohjauksen merkityksen ja vaikuttavuuden opinto-ohjaajien työhyvinvoinnin tukena. Edellä kuvattujen esimerkkien valossa voidaan todeta, että opinto-ohjaajien vahvistuneen työhyvinvoinnin kautta työnohjauksen vaikuttavuus välittyy korkeakoulun yhteisölliseen toimintaan ja opiskelijoiden laadukkaan ohjauksen toteutumiseen.

Teksti: Kilpilampi Siru, opinto-ohjaaja, LAB ammattikorkeakoulu, korkeakoulutoimikunta

Mäenpää Kati, lehtori, opintoohjaaja, Oulun ammattikorkeakoulu, korkeakoulutoimikunta

Rosenius Päivi, yliopisto-opettaja, opinto-ohjaaja, työnohjaaja, ItäSuomen yliopisto, Ohjauksen koulutus, korkeakoulutoimikunta

Lähteet

Alhanen, K. (toim.), 2016. Työnohjauksen käsikirja. Aretai Oy. Berger, P. L. & Luckman, T., 1994. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Gaudeamus Oy.

Isaacs, W., 1999, Dialogue and the art of thinking. A pioneering approach to communication. Business and in Life, USA, Currency Kupiainen, P., 2022. Työnohjaus ja coaching. Tukea työssä onnistumiseen. Gaudeamus Oy.

Ojanen, S., 2001. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Palmenia-kustannus, Saarijärven Offset Oy.

Punkanen, T., 2009. Työnohjaus muutoksen moottorina. Tammi Oy. Vehviläinen, S., 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus Oy.

Kuopiossa lähdettiin suunnittelemaan uudenlaista tapaa edistää kaupungin työllisyyspalvelun asiakkaiden etenemistä kohti työelämää, oli Kuopion kaupungin työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksasella ja Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helvellä halu panostaa asiakkaiden osaamisen kehittämisen palveluihin, uudenlaisiin koulutuksellisiin ratkaisuihin ja yhteistyömalleihin. Yhteisen tahtotilan myötä syntyi Kuopion kaupungin työllisyyspalvelun ja Savon koulutuskuntayhtymän kumppanuusmalli, jonka ansiosta viidelle opinto-ohjaajalle avautui mahdollisuus tarjota ja kehittää uraauurtavaa opinto-ohjausta työllisyyspalvelun eri ikäisille asiakkaille. Kumppanuusmallille on ollut tarvetta, sillä Kuopio on mukana vuonna 2021 käynnistyneessä työllisyyden kuntakokeilussa, jonka myötä TE-toimistosta siirtyi useita tuhansia asiakkaita kaupungin työllisyyspalvelun vastuulle.

Opinto-ohjaajat toimivat hybridimallin mukaisesti erilaisissa ohjaus- ja työympäristöissä, jotta asiakkaan on mahdollista päästä palveluun niin lähi- kuin etätoteutuksenakin. Maantieteellisesti Kuopio on laaja ja etäyhteyksien hyödyntämiselle on ollut selvästi tarvetta. Opinto-ohjauksen ja osaamisen kehittämisen palvelujen tuottaminen Kuopion työllisyyspalveluissa edellyttää opintoohjaajilta kykyä nähdä asioita kokonaisvaltaisesti sekä valmiutta käydä dialogista keskustelua, jossa asiakkaan prosessi ja hänen tarpeensa ovat keskiössä. Opinto-ohjaajien keskinäinen organisoitumistapa on muotoutunut kuntakokeilun kehittämistarpeiden, mutta myös opinto-ohjaajien osaamisidentiteettien mukaisesti. Jokainen opintoohjaaja on saanut tuoda vahvuuksiaan ja osaamistaan oman tiiminsä sekä koko kuntakokeilun käyttöön. Opinto-ohjaajien tunnuslause on ”yhdessä asiakkaan parhaaksi”.

Ohjauspalvelut yhden luukun periaatteella

Navigaattori on osa kaupungin työllisyyspalvelua ja se syntyi Kuopion torin läheisyyteen Työllisyyden palvelutori -hankkeen (ESR) myötä. Navigaattorin tavoitteena on koota työllisyyteen liittyvät ohjaus- ja neuvontapalvelut helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi sekä vakiinnuttaa toiminta osaksi laajempaa työllisyyden edistämisen toimintakenttää. Kokonaisuuteen kuuluu myös valtakunnallisen konseptin mukaan kehitetty alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu Ohjaamo. Navigaattoriin astuttuaan asiakas voi saada ohjausta vapaasta asioinnista myös ilman ajanvarausta. Vapaassa asioinnissa niin työssäkäyvät, työnhakijat kuin opiskelijatkin saavat ohjausta Sari Multasuolta.

Opinto-ohjaajien tunnuslause on ”yhdessä asiakkaan parhaaksi”.

Ohjaamossa opinto-ohjaaja kohtaa alle 30 -vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat apua työhön, koulutukseen tai arkeen liittyvissä asioissa.

–Ohjaamossa korostuu moniammatillinen ohjausyhteistyö muun muassa oppilaitosten opinto-ohjaajien, kaupungin oppivelvollisuusohjaajan, työllisyyspalveluiden omavalmentajien, Navigaattorin työ- ja yrityskoordinaattoreiden sekä Ohjaamon nuorisonohjaajien kanssa, Sari Multasuo kertoo.

Ohjaamossa nuori saa opinto-ohjaajalta yksilöohjauksena tietoa koulutusmahdollisuuksista, tukea nivelvaiheen siirtymiin sekä apua omien vahvuuksien, osaamisen ja tuen tarpeiden sanoittamiseen. Helmikuusta 2023 alkaen opinto-ohjaajat ovat käynnistämässä kuopiolaisille nuorille tarjottavaa ryhmätoimintaa, jonka keskeisenä tavoit-

teena on löytää keinoja jännityksestä selviämiseen.

Suuntana koulutus ja työelämä

Ohjaus- ja neuvontapalveluissa opinto-ohjaus keskittyy työllisyyspalveluiden asiakkaisiin, joilla on näköpiirissä siirtymä koulutukseen tai työelämään lähiaikoina. Opinto-ohjaajat Johanna Nurmi ja Karoliina Peltola kertovat, että heidän työssään keskeistä on auttaa asiakkaita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja aiempaa osaamistaan, kartoittaa yhdessä vaihtoehtoisia koulutusreittejä sekä sanoittaa käytännön opiskelumahdollisuuksia eri kouluasteilla. Nurmen ja Peltolan työssä opinto-ohjaus on vahvasti ura- ja ammatinvalinnanohjausta, jossa korostuu taito kuunnella asiakkaan henkilökohtaista tarinaa tunnistaen sieltä jatko-opintosuunnitelmiin vaikuttavia tekijöitä.

Ammatinvalinnan ja oman suunnan pohdinnan tukena hyödynnetään muun muassa oppilaitostutustumisia, työkokeiluja, yritysyhteistyökoordinaattoreiden verkostoja sekä palkkatukityöpaikkoja. Lisäksi on mahdollista hyödyntää työllisyyspalveluiden ja Navigaattorin muuta palvelutarjontaa, kuten Digiparkkia ja Nuorten työpolku -hanketta työnhakuasiakirjojen päivittämisessä tai Oppimisen olohuoneen pääsykoevalmennusta ja tuen tarpeen tunnistamista. Alle 25-vuotiaiden ohjauksessa voidaan käyttää yhtenä itsetuntemusta lisäävänä työkaluna myös RSMP-motivaatioprofiilia. Työtä tehdään vahvassa yhteistyössä asiakkaiden omavalmentajien ja työllisyyspalveluiden muiden asiantuntijoiden kanssa.

Toiveikkuuden ja toimijuuden vahvistamista tehostetussa ohjauksessa

Tehostetun palvelun opinto-ohjauksessa on tärkeä pysähtyä kuuntelemaan erityi-

Uraauurtavaa opinto-ohjausta työllisyyden edistämiseksi

sen- ja vaativan erityisen tuen asiakasta. Opinto-ohjaajan työssä korostuu tällöin positiivisen toimijuuden elementtien sanoittaminen asiakkaan kertomasta sekä tarvittaessa toiveikkuuden ilmapiirin luominen keskusteluun. Tehostetun ja työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakas saa Kati Pakarisen ja Anu Martikaisen tarjoaman opinto-ohjauksen lisäksi palvelutarpeensa mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, julkisia työvoima- ja yrityspalveluja tai Kelan kuntoutuspalveluja. Asiakkaan moniammatilliseen yhteistyöverkostoon saattaa kuulua myös huoltajat, koulutuksen järjestäjät ja työelämän edustajat. Parhaimmillaan yhteistyö ja riittävän varhain aloitettu opinto-ohjaus voivat taata asiakkaalle tuen jatkuvuuden ja sujuvoittaa asiakkaan siirtymää koulutukseen tai työelämään.

Tehostetun palvelun opinto-ohjaus perustuu asiakkaan vahvuuksien, mielenkiinnon kohteiden ja arvo-

jen yhteensovittamiseen ja sen hetkisen elämäntilanteen huomioimiseen. – Erityisohjausta tarvitsevan asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen tunnistamisessa ja tukemisessa hyödynnämme muun muassa voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen sekä neuropsykiatriseen ja hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiin perustuvaa HOT-valmennusta ja ohjausta, kertovat Pakarinen ja Martikainen.

"Iloitsemme yhdessä siitä, että jokainen meistä saa hyödyntää osaamisidentiteettiään päivittäisessä ohjaustyössään asiakkaiden parhaaksi."

Edellä mainittuja elementtejä olemme myös hyödyntäneet suunnitellessamme ja toteuttaessamme kuopiolaisille palveluita, joiden tarkoituksena on sekä tukea asiakkaiden arkea että helpottaa

siirtymää kohti opintoja tai työelämää. Eri yksilö- ja ryhmäpalveluja, kuten neuropsykiatrisia oireita itsellään epäileville asiakkaille tarkoitettua NEROinfoa ja Tunne vahvuutesi –pajaa, olemme kehittäneet yhteistyössä yli organisaatiorajojen, jotta asiakas saa parhaan mahdollisen palvelun toimijuutensa vahvistamiseksi.

Työskentelyä ohjaustyön ytimessä

Opinto-ohjaajat ovat olleet tyytyväisiä yhteistyön sujumiseen. –Kukapa meistä olisi arvannut Kuopion työllisyyspalvelun opinto-ohjaajan tehtävään hakiessaan, että 2 vuotta myöhemmin toimimme yhdessä näin saumattomasti ohjaustyön ytimessä. Iloitsemme yhdessä siitä, että jokainen meistä saa hyödyntää osaamisidentiteettiään päivittäisessä ohjaustyössään asiakkaiden parhaaksi. Työ on vahvaa toistemme asiantuntijuuden tunnistamista ja yhdessä tekemistä. Ilman

Työskentely Kuopion työllisyyspalveluissa on avannut paljon uusia kurkistuksia ohjaukseen Savon koulutuskuntayhtymän opinto-ohjaajille.

keskinäistä kunnioitusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tulokset eivät olisi läheskään yhtä merkittäviä. Koemme kiitollisuutta saadessamme tarjota asiakkaille niin yksilö- kuin ryhmäohjausta heidän tarpeidensa mukaisesti, koska osuvalla ohjauksella tuemme parhaiten asiakkaan suunnitteluprosessia kohti tulevia valintojaan, kertovat Kati, Sari, Johanna, Anu ja Karoliina.

Niin opinto-ohjaajat kuin työllisyyspalvelun edustajat toteavat tyytyväisenä, että asiakkaat ovat löytäneet työllisyyspalveluiden ja Navigaattorin ohjauspalvelut hyvin ja opinto-ohjaus on vakiintunut merkittäväksi osaksi toimintaa. Asiakkaiden ohjaustarpeet vaihtelevat yksittäisestä hakuneuvontapuhelusta yli vuoden kestäviin syviin prosesseihin. Tilastotietojen mukaan opintoohjaukseen ohjautuu kuukausittain 80100 uutta asiakasta. Työssä käytettävä ohjauskieli on pääasiassa suomi mutta tarpeen vaatiessa käytetään maahan muuttaneiden kanssa myös englantia tai tulkkipalvelua. Suurin osa asiakkaista jatkaa opinto-ohjauksen jälkeen opis-

kelemaan tai löytää seuraavan suunnan esimerkiksi työkokeilun tai muiden kaupungin tarjoamien palvelujen kautta.

Asiakkaiden ohjaustarpeet vaihtelevat yksittäisestä hakuneuvontapuhelusta yli vuoden kestäviin syviin prosesseihin.

Yksikään opinto-ohjaajan työpäivä ei ole Kuopion työllisyyspalveluissa samanlainen ja siksi ohjaustyössä tarvitaan joustavuutta sekä valmiutta luovuuteen, kohtaamiseen ja läsnäoloon.

–Tarvitsemme myös kykyä ratkaisukeskeisyyteen sekä jatkuvaa valmiutta oppia uutta, jotta asiakkaidemme ainutlaatuisiin tilanteisiin löydetään juuri heille sopiva askel eteenpäin. Osallistavassa ja innovatiivisuutta ruokkivassa työkulttuurissamme saamme tuntea tekevämme työtä, jolla on merkitystä, kertoo Anu Martikainen työstään.

Uusi yhteistyömalli on otettu hyvin vastaan kaupunkilaisten parissa, sillä vuonna 2022 ohjausprosessissa oli yhteensä 1065 asiakasta. Asiakkailta saatu palaute on ollut hyvää ja uusi toimintamalli on tuonut opinto-ohjaajan työn näkyvämmäksi kaikille kuopiolaisille. Kiitosta on tullut erityisesti kokonaisvaltaisesta elämäntilanteen huomioimisesta ohjausprosessissa sekä palvelun helposta saavutettavuudesta.

Lisätietoja saat lähettämällä sähköpostia etunimi.sukunimi@kuopio.fi

Teksti: Kuopion työllisyyspalvelun ja Savon koulutuskuntayhtymän opinto-ohjaajat Sari Multasuo, Anu Martikainen, Kati Pakarinen, Karoliina Peltola ja Johanna Nurmi ja suunnittelija Tiina Pursiainen

Kuvat: Heli Laitinen Savon ammattiopisto

Opinto-ohjaajat hyödyntävät asiakastyössään monipuolisia ohjauksen menetelmiä ja työkaluja.

POLIISIKSI BLI POLIS

polamk.fi

Me Hämeen ammatti-instituutissa valmennamme opiskelijoista kestävän tulevaisuuden moniosaajajia!

Lue lisää koulutuksistamme:

www.hami.fi/koulutus

Yhdistä

teknologia ja johtaminen Jyväskylän yliopistossa.

Nykyaikainen ohjelmistokehitys tarvitsee oivalluksia, toteutustaitoisia tekijöitä ja rahoitusta. Jyväskylän yliopistossa syksyllä alkava teknologiajohtamisen diplomi-insinööriohjelma yhdistää toisiinsa teknisen ammattitaidon, asiantuntijaryhmien johtamisen ja liiketalouden.

› JYU.FI/DI

Tutustu Jyväskylän yliopiston nykyaikaisiin diplomi-insinööriohjelmiin. Lisätietoa opintopolusta hakusanalla itjkl-k2023.

Evo • Hämeenlinna • Lepaa • Mustiala

Kestävää ammattitaitoa - aitoon ammattiin!

Toimikunnilta

Perusopetustoimikunta

Miksi henkilökohtaista ohjausta saa vasta yhdeksännellä luokalla? Opomitoitus mahdollistaisi ongelmiin puuttumisen ennen kuin on liian myöhäistä. Sopon peruskoulutoimikunnan mielestä ohjattavien määrä olisi syytä laskea 150:neen per opinto-ohjaaja. Ohjattavien ollessa pienempi opinto-ohjaajat voisivat paremmin tsempata ja kannustaa oppilaita.

Oppilaiden tuen tarpeet ovat aiempaa moninaisempia ja tukea pitäisi ehtiä antaa aikaisemmin ja yhä useammalle, mutta resurssit ovat samat kuin aiemmin. Moni opinto-ohjaaja kokee riittämättömyyttä erityisen tuen tarpeen oppilaiden kohdalla. Kun opinto-ohjaaja on ennalta tuttu, se madaltaa ohjattavien kynnystä hakeutua juttusille, jos koulu ei tunnu sujuvan. Koulujen koot ovat kasvaneet ja oppijamäärät lisääntyneet, mutta lisää opinto-ohjaajie ei ole palkattu. Olisi jo aika säätää opomitoitus 150 oppilaaseen per opinto-ohjaaja.

Valtakunnalliset Opopäivät 2023 järjestetään 2.-4.2.2023 Hämeenlinnassa.  Tervetuloa Opopäivien 2023 peruskoulutoimikunnan seminaariin to 2.2. klo 16-17.30.

Yst.terveisin,

helpottaessa toivoimme vähintäänkin tavallisia aikoja, niin niitä emme ole valitettavasti saaneet. Venäjän aloittama julma hyökkäyssota Ukrainassa on näkynyt myös suomalaisten koulujen arjessa. Meillä on ukrainalaisia lapsia ja nuoria paossa sotaa ja he ovat näin tulleet osaksi koulu- ja oppilaitosyhteisöjämme. Lisäksi sota on aiheuttanut muutoksia ihan meidän kaikkien arkiseen toimintaympäristöön. Oppilaitoksissa on varauduttu sähkökatkoksiin ja ruuan hinnan nousu alkaa näkyä kouluruuassa yhä enemmän. Myös suomalaiset perheet ovat taas tiukilla, nyt vain eri syistä kuin koronapandemian ollessa pahimmillaan.

Koulutuspolitiikka, niihin liittyvät uudistukset ja vaikuttamistyö eivät pysähdy, vaikka maailma ympärillä kuohuu. Tässä lyhyt katsaus lukiotoimikunnan viime vuoden työskentelystä: Toimikunta koosti alkuvuodesta 2022 kyselyn aiheista lukion uusi opetussuunnitelma, laajennettu oppivelvollisuus, Opintopolun beetaversio sekä opinto-ohjauksen resursointi. Lähetimme kyselyn Sopo ry:n jäsenistölle ja toivoimme vastauksia kaikilta lukion opinto-ohjausta tekeviltä. Kyselyn tuloksia käsittelimme toukokuussa Vantaalla Sopo ry:n alue- ja toimikuntaseminaarissa. Lisäksi kyselyn tulosten pohjalta lähetimme palautetta Opintopolun kehittäjille ja keskustelimme aiheesta OAJ:n edustajien kanssa.

sessa. OAJ on nostanut eduskuntavaaliteemoissaan esille opinto-ohjauksen asioita ja siellä opinto-ohjaajien työkuorman kasvaminen on otettu tavoitteissa huomioon. Uusi päämäärä onkin, että yhdellä opinto-ohjaajalla on 150 ohjattavaa peruskoulussa ja toisella asteella. Työtä tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii, mutta me emme ainakaan ole luovuttamassa.

Heini Kelosaari, lukiotoimikunnan pj.

Toimikuntaseminaarissa

Hämeenlinnan opopäivillä keskustelemme, tässä lehdessä olleen jutun pohjalta, ammatillisen opinto-ohjaajan työkuvasta. Olemme kutsuneet OAJ erityisasiantuntijan Eira Bani tilaisuuteen. Hän kertoo omassa alustuksessaan OAJ:n opettajille tekemästä kyselystä, erityisesti opintoohjauksen ja laajennetun oppivelvollisuuden näkökulmasta. Tervetuloa mukaan keskustelemaan yhteisistä asioista!

Haataja perusopetustoimikunnan pj.

Tiina

Lukiotoimikunta

Tervetuloa vuosi 2023

Ennen kuin suuntaamme katsetta tulevaan, on hyvä summata yhteen vuotta 2022. Jos koronapandemian pikkuhiljaa

Valmistelimme Sopo ry:n hallitukselle seuraavat lausunnot ja kannanotot: yliopistojen todistusvalinnan kehittäminen, opettajarekisteri, osaamisen kohtaanto-ongelma, toisen asteen koulutuksen kehittämishankkeeseen liittyvät säännösmuutokset sekä lukiokoulutuksen laatustrategia. Haluan omasta puolestani esittää suuret kiitokset lukiotoimikunnalle aktiivisesta ja sitoutuneesta työskentelystä.

Vuoden 2023 painopistealueiksi olemme nostaneet uuden opetussuunnitelman käyttöönoton ja laajennetun oppivelvollisuuden vaikutuksien seuraamisen. Lisäksi lukiotoimikunta on aktiivisesti mukana korkeakoulujen valintauudistusten suunnittelutyössä ja yliopistojen uusien todistusvalintataulukoiden ja -pisteytysten uudistami-

Nyt on myös mahdollisuus päästä mukaan toimikuntatyöskentelyyn, kun nykyisestä toimikunnasta osa aktiiveista on jäämässä pois. Toimikunnassa työskentely on hieno mahdollisuus päästä mukaan vaikuttamaan mm. SOPO ry:n hallituksessa käsiteltäviin asioihin. Ilmoita allekirjoittaneelle s-postilla tai henkilökohtaisesti opopäivillä, jos olet kiinnostunut.

Nähdään opopäivillä!

Ammatillisen toimikunnan pj.

Hans Kankkonen

Korkeakoulutoimikunta

Korkeakoulutoimikunta

vieraili Arenen koulutusvaliokunnassa marraskuussa 2022 ja siellä esille tuotiin seuraavia asioita ammattikorkeakoulutuksen opinto-ohjauksesta ja sen merkityksestä opiskelijoille.

Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat opinto-ohjausta ja se tulisi olla kirjattuna ammattikorkeakoululakiin samaan tyyliin kuin lukiossa ja toisella asteella. Tällä varmistettaisiin kaikille korkeakouluopiskelijoille samanlainen tasapuolinen oikeus saada opinto-ohjausta korkeakoulussa. Opinto-ohjauksen toimijoiden kelpoisuuksien tulisi olla määriteltynä myös korkea-asteelle. Opinto-ohjaaja on pedagogisesti koulutettu henkilö, jolla on opinto-ohjaajan pätevyys. Opinto-ohjauksen tarve on lisääntynyt mm. nivelvaiheessa olevien opiskelijoiden siirtyessä toiselta asteelta korkea-asteelle. Huomioiden ilman korkeakoulupaikkaa jääneiden opiskelijoiden määrä ja heidän enenevässä määrin lisääntynyt henkilökohtaisten opiskelupolkujen selvittäminen huomioiden jatkuva oppiminen.

Todistusvalinnan osuuden pienentäminen, koska alalle motivoituneiden ja soveltuvien opiskelijoiden valinta on mahdollisesti vähentynyt uuden yhteishaun myötä. Opiskelijat keskeyttävät ja eroavat väärien opiskelupaikkavalintojen takia. Lisäksi he menettävät ensikertalaisuuskiintiön yhteishaussa ja heillä voi olla vaikeampi päästä uuteen opiskelupaikkaan korkeakouluun.

Toiselta asteelta valmistuneista, erityisesti lukiossa 4. vuoteen suorittavien määrä on lisääntynyt ja opinto-ohjaajien avulla on räätälöity ja pidennetty opiskelua. Sama oletus opintojen henkilökohtaistamisesta monin tavoin jatkuu, kun tullaan korkeakouluun. Tämä vaatii paljon henkilökohtaista opintoohjausta. Oppijajoukko on hyvin heterogeeninen ja osaamisen osoittamisen tavat ovat moninaiset. Korkeakouluissa

opintojen ja tutkintojen joustavat opiskelupolut ovat haasteellista toteuttaa, koska ns. mukautettuja opintopolkuja ei ole korkeakoulussa. Samat tutkintovaatimukset koskevat kaikkia korkeakouluopiskelijoita.

Tervetuloa korkeakoulutoimikunnan tilaisuuteen Hämeenlinnan opopäiville to 2.2. tapaamaan kollegoita muista korkeakouluista ja vaihtamaan ajatuksia!

Korkeakoulutoimikunnan puolesta

Tuija Syväjärvi, pj

Korkeakoulutoimikunta Arenessa 2022. Kuva: Kati Mäenpää

Opinto-ohjaajan työnkuva

ammatillisessa koulutuksessa

SOPO ry:n ammatillinen toimikunta

teki vuoden 2022 kesän ja syksyn aikana kyselyn yhdistyksen ammatillisille opinto-ohjaajille. Halusimme kyselyllä kartoittaa ammatillisten opinto-ohjaajien työnkuvaa ja työtehtäviä oppivelvollisuuden laajentumiseen liittyvässä kehittämistyössä. Kyselystä saimme tärkeää tietoa toimikuntatyöskentelyyn. Tässä seuraavaksi poimintoja kyselyn tuloksista.

Kyselyyn vastasi yhteensä 73 opintoohjaaja, vastaajia oli eniten Pirkanmaan alueelta, 20.8 %. Keski-Suomesta, Uudeltamaalta sekä Pohjanmaalta oli vastaajia 12.5 %/alue. Kaiken kaikkiaan vastauksia tuli 13:sta alueelta, ainoastaan yhdeltä SOPO alueyhdistyksen alueelta ei tullut yhtään vastausta kyselyyn.

Vastaajia oli yhteensä 39 eri oppilaitoksesta. Kyselystä käy selvästi ilmi, että opinto-ohjaajan työnkuva eri organisaatioissa on hyvin vaihtelevaa. Pienimmässä koulussa oli yhteensä 130 opiskelijaa ja yksi opinto-ohjaaja, suurimmissa oli yli 20 000 opiskelijaa ja jopa 50 opinto-ohjaajaa. Vastauksia tuli aika tasaisesti erikokoisissa oppilaitoksissa työskenteleviltä opinto-ohjaajilta.

Vastaajista 90,4 % oli kokonaistyöajalla, 5,6 % muulla työaikamuodolla ja 4.2 % kokonaistyöajalla: Korona-, hanke- tai lisärahoituksella.

Ohjattavien määrä

Ohjattavien määrä vaihteli suuresti opinto-ohjaajien välillä. Koko aineistoa ei voi ottaa huomioon, jos haluaa saada vastauksen kysymykseen, kuinka monta ohjattavaa yhdellä opinto-ohjaajalla on. Vastaajista 5 tekivät työtä erilaisissa ohjauspisteissä, eivätkä siksi ilmoittaneet ohjattavien määrää lainkaan. Osa vastaajista teki työtä koordinoivana opinto-ohjaajana tai pääsääntöisesti hank-

keissa, ja osa vastaajista teki ohjaustyötä ainoastaan osa-aikaisena.

Kokoaikaisesti pelkästään opinto-ohjaajan työtä tekevien vastanneiden määrä oli 57. Keskiarvo ohjattavien määrästä näiden osalta oli 381 opiskelijaa. Vaihteluväli oli 130 – yli 1000 opiskelijaa ja mediaani 370. Muulla työsopimuksella toimivilla opinto-ohjaajilla (N=4) oli selkeästi eniten ohjattavia. Ohjattavien määrä vaihteli näillä 450 – yli 1000 opiskelijan välillä.

Suurissa organisaatioissa

työskentelevät opinto-ohjaajat olivat muita enemmän vastanneet, että heidän työaikansa ei riitä laadukkaaseen tai henkilökohtaiseen ohjaukseen.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan riittääkö heidän työaikansa laadukkaan ja henkilökohtaisen opinto-ohjauksen tarjoamiseen kaikille opiskelijoille. Noin puolet vastaajista arvioi, että työaika riittää kohtuullisesti. 31,5 % vastaajista ei pysty tarjoamaan opiskelijoille laadukasta tai henkilökohtaista ohjausta. Ainoastaan 19.2% vastaajista ilmoittaa pystyvänsä laadukkaaseen tai henkilökohtaiseen ohjaukseen. Suurissa organisaatioissa työskentelevät opinto-ohjaajat olivat muita enemmän vastanneet, että heidän työaikansa ei riitä laadukkaaseen tai henkilökohtaiseen ohjaukseen.

Opinto-ohjaajan työ ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisessa koulutuksessa työskentelevillä opinto-ohjaajilla on hyvin vaihtelevia työtehtäviä, toiset ohjaavat 1-2 tutkinnonalaa ja tekevät sen lisäksi lähinnä opinto-ohjaajalle kuuluvia tehtä-

viä. Toiset ohjaavat useampia tutinnonaloja, jopa yli 9 eri alaa, ja työtehtäviin voi samalla kuulua useita opinto-ohjaajille kuulumattomia tehtäviä. Ohjattavien tutkintoalojen määrä vaihteli, ehkä yllättäen, aika tasaisesti erikokoisten oppilaitosten välillä. 1-2 tutkinnonalaa ohjaavia oli eniten suurissa oppilaitoksissa, mutta muuten ei ollut kovin suuria eroja oppilaitoksen koon ja tutkintoalojen määrässä.

Kyselyssä kysyttiin myös mitä eri tehtäviä opinto-ohjaajien työhön kuuluu. Kaikista vastaajista 84 % ohjasivat osatutkinto-opiskelijoita, 60 % vastasi ohjaavansa ammattitutkinto ja/tai erikoisammattitutkinto -opiskelijoita ja 71 % ohjaavat YO-tutkintoa suorittavia opiskelijoita. 15 vastaajalla oli ainoastaan yksi näistä tehtävistä, 26:lla oli 2 tehtävää ja 30:llä työhön kuului kaikki nämä tehtävät.

Erityisen tuen saavia ohjattavia on hyvin vaihteleva määrä. Vastaajista yli puolet ohjasi 11-25 (28,8 %) tai 25-50 (30,1 %) erityisen tuen opiskelijaa. Suurimmat määrät erityisen tuen ohjattavia oli yli 100 opiskelijaa opinto-ohjaajaa kohti.

Opinto-ohjaajilta kysyttiin myös, sisältyykö työaikaan opinto-ohjaajan ydintehtäviin kuulumattomia tehtäviä. Tyypillisin ydintehtäviin kuulumaton tehtävä on opettajien perehdytys, ohjaus ja osaamisen varmistaminen, jopa 40:llä vastaajalla oli näitä tehtäviä. Toiseksi tyypillisin opinto-ohjaajan ydintehtäviin kuulumaton tehtävä on vastuu juhlien/tapahtumien järjestämisestä, näitä tehtäviä oli 29 vastaajalla. Kolmanneksi tyypillisin tehtävä on opiskelijatietohallinta-järjestelmän laaja käyttö (sihteerin tehtävät), 24 vastaajaa. Opinto-ohjaajien vaihtelevat työtehtävät tulevat tämän kysymyksen kohdalla hyvin esille ja avoimeen kysymykseen, teetkö muita

kuulumattomia tehtäviä, tuli vielä liuta erilaisia tehtäviä, mitkä kuuluvat opinto-ohjaajien työtehtäviin.

Avoimeen kysymykseen ylimääräisistä tehtävistä keräsi myös paljon vastauksia. Vastaajista 15 ilmoitti, että heidän työhönsä sisältyy koordinointia ja tiimivastaavan tehtäviä. 9 vastaajaa tekee hanke-, strategia tai kehittämistyötä, 8 on mukana erilaisissa työryhmissä, 8 tekevät markkinointitehtäviä, 5 jatkuvan haun tehtäviä ja 5 joutuu muistuttamaan puuttuvista opinnoista. Lisäksi oli useita muita lisätehtäviä, joita yksittäiset opinto-ohjaajat tekevät.

Miten oppivelvollisuuden laajentuminen on näkynyt oppilaitoksesi opintoohjauksen resurssoinnissa?

Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä moniin ammatillisiin oppilaitoksiin on palkattu lisää opinto-ohjaajia. 41 vastaajaa ilmoitti, että opinto-ohjaajia on lisätty ja 29 vastaajaa ilmoitti taas, että ei ole lisätty. Opinto-ohjaajien lisääminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut ohjattavien määrään. Ainoastaan kolme vastaajaa oli sitä mieltä, että ohjattavien määrässä on menty parempaan suuntaan ja vain 13 sitä mieltä, että on tapahtunut jonkinlaista parannusta. 44 vastaajaa olivat sitä mieltä, että tilanne ei ole kehittynyt ja 9 vastasivat, että tilanne on mennyt huonompaan suuntaan.

Opinto-ohjaajien lisääminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut ohjattavien määrään.

Noin puolet vastasi, että työnantaja ei ole kuunnellut opinto-ohjaajia työn haasteista/työn tekemisen edellytyksistä ja vähän alle puolet olivat saaneet riittämättömästi perehdytystä Valpas-järjestelmän käyttöön.

Vastaajilla oli kyselyn lopussa mahdollisuus vapaasti kertoa opinto-ohjauksen riittävyydestä. Tähän kysymykseen tuli 46 vastausta. Suuri osa avokenttävastauksista liittyivät resurssien niukkuuteen, opinto-ohjaajien määrään sekä jaksamiseen. Opinto-ohjaajat toivovat lisää aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen. Työaikaa kuluu mm. toimistotyöhön, hankkeisiin, työryhmiin. Tämä kaikki on pois opiskelijoiden ohjauksesta.

Työn pirstaleisuus ja jatkuvat muutokset olivat toinen asia, joka nousi vastauksista. Uusia asioita on otettava haltuun hurjaa vauhtia, mutta aikaa asioihin perehtymiseen ei juurikaan ole. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen prosessit koettiin erityisen kuormittavaksi. Erityisen tuen tarpeet lisääntyvät, ja opinto-ohjauksen ja erityisen tuen toimenpiteet liittyvät entistä enemmän toisiinsa. Esimiesten tulisi myös paremmin ymmärtää opinto-ohjaajan työtä. Yksi vastaaja kirjoitti: ”Opinto-ohjaajan työkuva taitaa olla koulutusjohtajille iso mysteeri. Olisi hyvä saada avattua työnkuvaa tarkemmin myös heille.” Opintoohjaajan työn ajallinen rajaaminen on myös muuttumassa entistä vaikeammaksi kesäopintojen yleistyessä. Tämä asia koettiin hankalaksi. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat voivat siten joutua eri asemaan verrattuna lukiolaisiin, missä kesäopintoja ei järjestetä.

Yhteenveto

Minkälainen siis on tyypillinen ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan työ? Kyselyn perusteella voidaan aika selkeästi todeta, että sellaista ei ole. Organisaatiot ovat keskenään hyvin erilaisia. Opinto-ohjaajien työt organisaatioiden sisälläkin saattavat olla hyvinkin erilaisia. Opinto-ohjaajille on tyypillistä, että he tekevät opinto-ohjaajille kuulumattomia tehtäviä, ja näiden tehtävien kirjo on hyvinkin laaja. Se onko tehtävät

haluttuja vai ei, ei kysytty tässä kyselyssä. Olisiko opinto-ohjaajat siis halukkaita luopumaan näistä tehtävistä, jos se olisi mahdollista?

Minkälainen siis on tyypillinen ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan työ? Kyselyn perusteella voidaan aika selkeästi todeta, että sellaista ei ole.

Ohjattavien määrän rajaaminen 200 opiskelijaan/opinto-ohjaaja on ollut SOPO ry:n pitkäaikainen tavoite. Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä ja on esitetty, että tämä raja tulisi olla vieläkin matalampi. Tämän kyselyn mukaan keskiarvo ammatillisessa koulutuksessa on 370 opiskelijaa. Resursseja on jonkin verran parannettu, mutta hyvin harva opinto-ohjaaja ilmoittaa, että ohjattavien määrä olisi sopivalla tasolla. Nykyinen keskiarvo on suhteettoman korkea ja sen madaltamiseksi tulee tehdä työtä tulevaisuudessakin. Työkuvia olisikin monessa työpaikassa tarpeellista vielä tarkentaa ja työtehtäviä tulisi pystyä rajaamaan niin, että kaikilla opinto-ohjaajilla olisi riittävästi aikaa opiskelijoiden ohjaukseen ja oman työn kehittämiseen.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Hans Kankkonen, Ammatillinen toimikunta

Kolumni – Matti Strömmer

Opinto-ohjauksen tulevaisuuden näkymiä

Muutosta muutoksen perään. Tämä on ollut viime vuosien trendi. Nopeasti tehdyt uudistukset ovat olleet iso haaste kaikille eri koulutusasteilla toimiville oppilaille, opiskelijoille ja opettajille. Erityinen haaste tämä on ollut myös oppilaanohjaajille ja opinto-ohjaajille. Luovuutta on tarvittu ratkaisujen löytämiseen.

Kaikille mahdollistava maksuton koulutus on edennyt toiselle asteelle lukioihin, ammattiopistoihin ja kansanopistoihin. Puitteet ovat siis olemassa. Nyt sitten pitää löytää ohjaustyössä sopivat mallit tukemaan lapsen ja nuoren kehitystä ja oppimista. Aika sekavissakin kuvioissa. Välillä tuntuu siltä, että unohdetaan eri ikävaiheet ja edetään enemmän teknokraattisesti koulutusjärjestelmän uudistaminen edellä.

Koulutusjärjestelmän uudistukset tuovat nyt lapselle liian varhain asioita, jotka tulisi ottaa haltuun vasta tulevassa elämässä. Esimerkkeinä itseohjautuminen, isoissa ryhmissä opiskelu ja moninaiset opiskelun itsenäinen valintojen tekeminen jo peruskoulussa. Unohdetaan välillä mitä ohjausta ja opetusta lapsi ja nuori missäkin ikävaiheessa tarvitsee. Ja toisaalta missä kohtaa nuoren tuleekin siirtyä itsenäisempään vastuunottamiseen. Rauhallisin liikkein toiselta asteelta kohti korkeakouluopintoja.

Opinto-ohjaus työnä sopeutuu, tai ainakin pitäisi sopeutua, kulloisiinkin muutoksiin. Muutosten tullessa ollaan heti valmiita miettimään eri ratkaisuvaihtoehtoja. Verkostoitumalla sekä kollegoiden että koulutuksen järjestäjien kanssa. Tässä opinto-ohjaajat ovat mielestäni mainiosti onnistuneet. Nopeasti reagoidaan miten lapsen ja nuoren asema turvataan uudistuvien järjestelmien keskellä. Vaikka uudistukset aluksi näyttävät sääntöviidakossa monimutkaisiltakin, niin löydetään lapselle ja nuorelle selkiyttäviä väyliä edetä opinnoissa.

Opinto-ohjaus on sen ymmärtämistä, miten eri ikävaiheessa olevien nuorten parissa toimitaan. Ihminen kehittyy edelleen psyykkisesti, biologisesti ja fyysisesti samaa toistaen. Tätä ei saa unohtaa, kun oppimisjärjestelyjä ja ohjausta tehdään. Ohjauksen ja opetuksen järjestäminen ei ole pelkästään erilaisia teknisten ja fyysisten oppimisympäristön rakentamista. Pudotetaan lapsi tai nuori Telluksellamme mihin ajankohtaan tai paikkaan tahansa, niin sama ihminen siellä kohdataan.

Kuulin eräältä eläkkeelle jääneeltä rehtorilla yhden viisauden tähän: ”Kun olin nuori opettaja, ajattelin, että asiat tulee tehdä prikulleen niin kuin laissa on kirjoitettu. Kun olin tehnyt työtä jonkin aikaa, niin havaitsin toisin. Laki on laki, mutta minun tulee toimia lain hengen mukaisesti. Vasta lähellä eläkeikää opin ymmärtämään miten asioita tulee hoitaa. Laki on laki ja lailla on henki, mutta käytännössä minun tulee tehdä asiat näin ja noin. ” Hän jatkoi vielä: ” Mutta asiat tulee oppia tässä järjestyksessä. Ja siksi on hyvä, että työyhteisössä on eri elämänkokemuksella olevia työntekijöitä”. Nuoren työntekijän into ja seniorin kokonaisuuden näkemys yhdistyvät sopivalla tavalla tässä viisaudessa.

Opinto-ohjaus on tulevaisuudessakin edellä mainitun rehtorin kaltaisessa tilanteessa. On tunnistettava lapsen ja nuoren ikävaiheeseen liittyvät asiat. On seurattava miten koulutusjärjestelmämme kehittyvät. Opinto-ohjauksen asiantuntijana on otettava kantaa koulutusjärjestelmän ja oman oppilaitoksen opetuksen muutosesityksiin. Kuitenkin vasta ihmisen kohtaaminen kasvokkain mahdollistaa ohjauksen ytimen. Dialogi, vuorokuuntelu, avaa nuorelle hänen omat suuntaviivat eteenpäin.

Tulevaisuudenkin opinto-ohjauksessa tulee tehdä luovia ratkaisuja. Lasta ja nuorta kuunnellen. Opinto-ohjaus on luova ammatti. Erityisen tarpeellinen oppilaitoksissa.

Matti Strömmer, Ylivieskan lukio opinto-ohjaaja

Valokuvauskilpailun kolmas finalistikuva

Valokuvauskilpailun

viimeisen osakilpailun aiheena oli "Minä onnistun! / Minä pystyn!". Tällä kerralla voittajaksi valittiin Emmi Hannukselan kollaasin muotoon muokattu kuvasarja.

Toimitus tavoitti kuvaajan osakilpailuvoiton jälkeen ja pyysi kommenttia voittajakuvasta. Emmi kuvaili prosessia seuraavasti: "Kuvan taustalla on ajatus, että meillä on monenlaista osaamista ja kaikkia tarvitaan. Oppilaat lähtivät kovin vaatimattomasti mukaan, mutta ehkä tuon ikäisenä ei kauheasti omia vahvuuksiaan huudella, varsinkaan kun on koko luokallinen nuoria paikalla. Minä heitä kyllä kovasti kehuin ja sanoin, että näillä taidoilla he voivat olla mulle (joskus) avuksi, ja mä taas omilla taidoillani heille. Elämähän on loppujen lopuksi toisten auttamista ja toisilta avun saamista."

Alla myös erinomaisesti kuvausaiheeseen osunut kuva Sini Sippolalta, jossa Seinäjoen lyseon Lyseomessuilla opinto-ohjaajan pisteessä oli tehtävä, vierailijat saivat miettiä vahvuuksiaan ja kirjata kehun itsestään kukan terälehteen.

Vaikka valokuvauskilpailu päättyykin kokonaiskilpailun voittajan julistami-

seen Opopäivillä, voit vastaisuudessakin lähettää Opinto-ohjaajaan kuvia pienen alustuksen kanssa. Julkaisemme kuvia tilan riittävyyden ja sisällön osuvuuden mukaan.

Kiitos kaikille kilpailuun kuvansa lähettäneille ja onnea osakilpailun voittaneille finaaliin!

Kuva: Sini Sippola

Kuva: Emmi Hannuksela