Lukiosta yliopistoon ilman valkolakkia –

Hakukelpoiseksi Lukion P Tt Todistuksella

Aloitan usein ensimmäisen vuoden opiskelijoiden OP1 opintojakson tunnin toteamalla: ”Lukiosta on mahdollista saada kaksi todistusta. Lukion päättötodistuksen saa, kun on suorittanut 150 opintopistettä. Toisen todistuksen saa, jos osallistuu ylioppilaskokeisiin ja läpäisee ne hyväksytysti”.

Lukion yleissivistys opiskellaan suorittamalla lukion oppimäärän mukaiset opintojaksot (kurssit). Lukion oppimäärän suorittaminen ei edellytä ylioppilaskirjoituksiin osallistumista. Lukion suorittamisesta määritetään lukiolaissa ja lukion päättävistä ylioppilaskirjoituksista ylioppilastutkintolaissa. Lukiolaissa todetaan, että lukiokoulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa (lukiolaki 2§). Ylioppilaaksi valmistutaan kun kokelas on suorittanut vaaditut ylioppilaskokeet sekä lukion oppimäärän. Ylioppilaaksi ei voi valmistua suorittamalla pelkät ylioppilaskokeet –tarvitaan myös lukion oppimäärän suorittaminen.

Syyt ylioppilastutkinnon keskeytymiseen tai sen suorittamattomuuteen ovat yhtä moninaiset kuin jokainen lukiolainen on.

Miksi ylioppilastutkinto jää suorittamatta?

Osa lukiolaisista valmistuu lukiosta ilman ylioppilaskokeita. He suorittavat lukion oppimäärän ja saavat lukion päättötodistuksen. Syyt ylioppilastutkinnon keskeytymiseen tai sen suorittamattomuuteen ovat yhtä moninaiset kuin jokainen lukiolainen on. Esteenä voi olla pelko, ettei saavuta itselle asetettuja arvosanatavoitteita tai muu elämäntilanne voi olla liian ongelmallinen kirjoituksiin osallistumiselle tai niiden loppuun saattamiselle.

Lukion päättötodistus kertoo siitä, että nuori on suorittanut toisen asteen tutkinnon ja että hänellä on lukio-opintojen vaatimat akateemiset taidot ja yleissivistys. Tärkeää on huomata, että nuoren elämässä tilanteet muuttuvat ja lukiosta saadut tiedot ja taidot eivät katoa. Nuoruuden elämänmyllerrysten ja aikuistumisen jälkeen nuori voi löytää oman juttunsa yliopistosta. Motivaatio opintoihin syttyy ja nuori haluaa opiskella yliopistossa. Lukion tuomalla yleissivistyksellä hän on kykeneväinen yliopisto-opintoihin siinä missä ylioppilaaksi kirjoittaneetkin. Näiltä nuorilta tie yliopistoon kuitenkin nousee pystyyn, koska he eivät syystä tai toisesta ole valmistuneet ylioppilaiksi.

Kuka on hakukelpoinen korkeakouluun?

Lukio-opinnot suorittaneella nuorella on korkeakouluun vaadittava yleissivistys. Yliopistojen ovet eivät kuitenkaan avaudu lukion päättötodistuksella, koska pelkkä lukion oppimäärän suorittaminen ei tällä hetkellä tuo hakukelpoisuutta. Vain ylioppilaat voivat hakeutua yliopistoon lukion jälkeen.

Tällä hetkellä yliopistoon hakukelpoisia ovat hakijat, joilla on suoritettuna:

• Suomalainen ylioppilastutkinto

• International Baccalaureate -tutkinto (IB)

• Eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB)

• Suomessa suoritettu Reifeprüfung (RP) / Deutsches Internationale Abitur -tutkinto (DIA)

• Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto

• Ulkomainen koulutus, joka asianosaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin

• Suomessa suoritettu AICE-tutkinto (Cambridge Advanced International Certificate of Education)

• Hakukelpoiseksi katsotaan myös sellainen hakija, jolle on myönnetty opiskeluoikeus yliopistotutkintoon Suomessa.

Hakukelpoiseksi katsotaan myös sellainen hakija, joka on suorittanut jonkin edellisiä ylemmän koulutusasteen tutkinnon. (https://www.utu.fi/fi/opiskelijaksi/hakeminen/yhteishaku)

Saadakseen hakukelpoisuuden nuoren on nykyisin suoritettava ammatillinen tutkinto tai ryhdyttävä uudelleen opiskelemaan ylioppilaskirjoituksia varten. Vasta ylioppilaskirjoitusten tai ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen hän on hakukelpoinen yliopisto-opintoihin. Hakukelpoisuuden saavuttaminen vie nykyisin pitkän ajan, koska ylioppilaskokeita on mahdollista tehdä kaksi kertaa vuodessa ja ammatillisen tutkinnon suorittaminen vie myös aikaa.

Ammattikorkeakouluun lukion päättötodistuksella hakeva nuori on suoraan hakukelpoinen. Olisi hyvä, että suomalaisiin korkeakouluihin olisi yhtenäiset hakukelpoisuusvaatimukset.

Hakukelpoisuusvaatimukset eivät ole yhteneväiset suomalaisissa korkeakouluissa. Ammattikorkeakouluun lukion päättötodistuksella hakeva nuori on suoraan hakukelpoinen. Olisi hyvä, että suomalaisiin korkeakouluihin olisi yhtenäiset hakukelpoisuusvaatimukset.

Korkeakouluihin haettaessa on hyvä huomata, että lukion päättötodistuksella hakeva hakija olisi hakukelpoinen yliopistoon vain valintakoeväylän kautta. Todistusvalinnassa ylioppilaskirjoitusten arvosanat on hyvä säilyttää valintaperusteina. Valintakokeessa menestymisen tulisi avata ovet yliopistoon lukion päättötodistuksella valmistuneille, samalla tavalla ammatillisen tutkinnon suorittaneillekin.

Toisen asteen tutkintojen tasa-arvoisuus

Perusopetuksen jälkeen nuoret lähtevät yleisimmin suorittamaan toisen asteen tutkintoa joko lukioon tai ammatilliseen perustutkintoon. Ammatillinen perustutkinto antaa nuorelle suoraan hakukelpoisuuden yliopistoon. Lukion oppimäärän suorittaminen ei. Lukion oppimäärä on 150 opintopistettä (nuorille tarkoitettu lukion oppimäärä). Ammatillinen perustutkinto on laajuudeltaan 180 osaamispistettä. Yhden lukion opintopisteen kesto on keskimäärin 14 tuntia ja 15 minuuttia (https://lukio. fi/lukiolaisopas/opiskelu-ja-opetus/). Ammatillisessa perustutkinnossa yhden osaamispisteen kesto on vähintään 12 tuntia opetusta ja ohjausta. (https:// www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/ammatilliseen-koulutukseen-saatiin-opetuksen-ja-ohjauksenvahimmaistuntimaara/).

Tutkintojen työmäärät toisen asteen opiskelijalle ovat lähes saman suuruiset. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tehdään lukion oppimäärän päätteeksi ja ylioppilaskokeet eivät ole osa lukion oppimäärää. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen vie nuorilta lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa yleensä kolme vuotta. Tärkeää olisi, että nämä tutkinnot antaisivat yhdenvertaisen aseman yliopistoon haettaessa.

Opinto-ohjaajana koen, että lukion suorittaminen antaa nuorille yleissivistyksen, joka on hyvä pohja yliopisto-opinnoille. Työssäni näen, miten nuorella on täysi potentiaali olemassa, mutta hän ei jostain syystä kykene sitä lukion aikana käyttämään. Lukion oppimäärän suorittamisen tulisi antaa hakukelpoisuus korkeakouluihin Suomessa.

Eeva Mäkinen, opinto-ohjaaja, Raision lukio