Opinto-ohjaajan työnkuva

Ammatillisessa Koulutuksessa

SOPO ry:n ammatillinen toimikunta teki vuoden 2022 kesän ja syksyn aikana kyselyn yhdistyksen ammatillisille opinto-ohjaajille. Halusimme kyselyllä kartoittaa ammatillisten opinto-ohjaajien työnkuvaa ja työtehtäviä oppivelvollisuuden laajentumiseen liittyvässä kehittämistyössä. Kyselystä saimme tärkeää tietoa toimikuntatyöskentelyyn. Tässä seuraavaksi poimintoja kyselyn tuloksista.

Kyselyyn vastasi yhteensä 73 opintoohjaaja, vastaajia oli eniten Pirkanmaan alueelta, 20.8 %. Keski-Suomesta, Uudeltamaalta sekä Pohjanmaalta oli vastaajia 12.5 %/alue. Kaiken kaikkiaan vastauksia tuli 13:sta alueelta, ainoastaan yhdeltä SOPO alueyhdistyksen alueelta ei tullut yhtään vastausta kyselyyn.

Vastaajia oli yhteensä 39 eri oppilaitoksesta. Kyselystä käy selvästi ilmi, että opinto-ohjaajan työnkuva eri organisaatioissa on hyvin vaihtelevaa. Pienimmässä koulussa oli yhteensä 130 opiskelijaa ja yksi opinto-ohjaaja, suurimmissa oli yli 20 000 opiskelijaa ja jopa 50 opinto-ohjaajaa. Vastauksia tuli aika tasaisesti erikokoisissa oppilaitoksissa työskenteleviltä opinto-ohjaajilta.

Vastaajista 90,4 % oli kokonaistyöajalla, 5,6 % muulla työaikamuodolla ja 4.2 % kokonaistyöajalla: Korona-, hanke- tai lisärahoituksella.

Ohjattavien määrä

Ohjattavien määrä vaihteli suuresti opinto-ohjaajien välillä. Koko aineistoa ei voi ottaa huomioon, jos haluaa saada vastauksen kysymykseen, kuinka monta ohjattavaa yhdellä opinto-ohjaajalla on. Vastaajista 5 tekivät työtä erilaisissa ohjauspisteissä, eivätkä siksi ilmoittaneet ohjattavien määrää lainkaan. Osa vastaajista teki työtä koordinoivana opinto-ohjaajana tai pääsääntöisesti hank- keissa, ja osa vastaajista teki ohjaustyötä ainoastaan osa-aikaisena.

Kokoaikaisesti pelkästään opinto-ohjaajan työtä tekevien vastanneiden määrä oli 57. Keskiarvo ohjattavien määrästä näiden osalta oli 381 opiskelijaa. Vaihteluväli oli 130 – yli 1000 opiskelijaa ja mediaani 370. Muulla työsopimuksella toimivilla opinto-ohjaajilla (N=4) oli selkeästi eniten ohjattavia. Ohjattavien määrä vaihteli näillä 450 – yli 1000 opiskelijan välillä.

Suurissa organisaatioissa

työskentelevät opinto-ohjaajat olivat muita enemmän vastanneet, että heidän työaikansa ei riitä laadukkaaseen tai henkilökohtaiseen ohjaukseen.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan riittääkö heidän työaikansa laadukkaan ja henkilökohtaisen opinto-ohjauksen tarjoamiseen kaikille opiskelijoille. Noin puolet vastaajista arvioi, että työaika riittää kohtuullisesti. 31,5 % vastaajista ei pysty tarjoamaan opiskelijoille laadukasta tai henkilökohtaista ohjausta. Ainoastaan 19.2% vastaajista ilmoittaa pystyvänsä laadukkaaseen tai henkilökohtaiseen ohjaukseen. Suurissa organisaatioissa työskentelevät opinto-ohjaajat olivat muita enemmän vastanneet, että heidän työaikansa ei riitä laadukkaaseen tai henkilökohtaiseen ohjaukseen.

Opinto-ohjaajan työ ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisessa koulutuksessa työskentelevillä opinto-ohjaajilla on hyvin vaihtelevia työtehtäviä, toiset ohjaavat 1-2 tutkinnonalaa ja tekevät sen lisäksi lähinnä opinto-ohjaajalle kuuluvia tehtä- viä. Toiset ohjaavat useampia tutinnonaloja, jopa yli 9 eri alaa, ja työtehtäviin voi samalla kuulua useita opinto-ohjaajille kuulumattomia tehtäviä. Ohjattavien tutkintoalojen määrä vaihteli, ehkä yllättäen, aika tasaisesti erikokoisten oppilaitosten välillä. 1-2 tutkinnonalaa ohjaavia oli eniten suurissa oppilaitoksissa, mutta muuten ei ollut kovin suuria eroja oppilaitoksen koon ja tutkintoalojen määrässä.

Kyselyssä kysyttiin myös mitä eri tehtäviä opinto-ohjaajien työhön kuuluu. Kaikista vastaajista 84 % ohjasivat osatutkinto-opiskelijoita, 60 % vastasi ohjaavansa ammattitutkinto ja/tai erikoisammattitutkinto -opiskelijoita ja 71 % ohjaavat YO-tutkintoa suorittavia opiskelijoita. 15 vastaajalla oli ainoastaan yksi näistä tehtävistä, 26:lla oli 2 tehtävää ja 30:llä työhön kuului kaikki nämä tehtävät.

Erityisen tuen saavia ohjattavia on hyvin vaihteleva määrä. Vastaajista yli puolet ohjasi 11-25 (28,8 %) tai 25-50 (30,1 %) erityisen tuen opiskelijaa. Suurimmat määrät erityisen tuen ohjattavia oli yli 100 opiskelijaa opinto-ohjaajaa kohti.

Opinto-ohjaajilta kysyttiin myös, sisältyykö työaikaan opinto-ohjaajan ydintehtäviin kuulumattomia tehtäviä. Tyypillisin ydintehtäviin kuulumaton tehtävä on opettajien perehdytys, ohjaus ja osaamisen varmistaminen, jopa 40:llä vastaajalla oli näitä tehtäviä. Toiseksi tyypillisin opinto-ohjaajan ydintehtäviin kuulumaton tehtävä on vastuu juhlien/tapahtumien järjestämisestä, näitä tehtäviä oli 29 vastaajalla. Kolmanneksi tyypillisin tehtävä on opiskelijatietohallinta-järjestelmän laaja käyttö (sihteerin tehtävät), 24 vastaajaa. Opinto-ohjaajien vaihtelevat työtehtävät tulevat tämän kysymyksen kohdalla hyvin esille ja avoimeen kysymykseen, teetkö muita kuulumattomia tehtäviä, tuli vielä liuta erilaisia tehtäviä, mitkä kuuluvat opinto-ohjaajien työtehtäviin.

Avoimeen kysymykseen ylimääräisistä tehtävistä keräsi myös paljon vastauksia. Vastaajista 15 ilmoitti, että heidän työhönsä sisältyy koordinointia ja tiimivastaavan tehtäviä. 9 vastaajaa tekee hanke-, strategia tai kehittämistyötä, 8 on mukana erilaisissa työryhmissä, 8 tekevät markkinointitehtäviä, 5 jatkuvan haun tehtäviä ja 5 joutuu muistuttamaan puuttuvista opinnoista. Lisäksi oli useita muita lisätehtäviä, joita yksittäiset opinto-ohjaajat tekevät.

Miten oppivelvollisuuden laajentuminen on näkynyt oppilaitoksesi opintoohjauksen resurssoinnissa?

Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä moniin ammatillisiin oppilaitoksiin on palkattu lisää opinto-ohjaajia. 41 vastaajaa ilmoitti, että opinto-ohjaajia on lisätty ja 29 vastaajaa ilmoitti taas, että ei ole lisätty. Opinto-ohjaajien lisääminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut ohjattavien määrään. Ainoastaan kolme vastaajaa oli sitä mieltä, että ohjattavien määrässä on menty parempaan suuntaan ja vain 13 sitä mieltä, että on tapahtunut jonkinlaista parannusta. 44 vastaajaa olivat sitä mieltä, että tilanne ei ole kehittynyt ja 9 vastasivat, että tilanne on mennyt huonompaan suuntaan.

Opinto-ohjaajien lisääminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut ohjattavien määrään.

Noin puolet vastasi, että työnantaja ei ole kuunnellut opinto-ohjaajia työn haasteista/työn tekemisen edellytyksistä ja vähän alle puolet olivat saaneet riittämättömästi perehdytystä Valpas-järjestelmän käyttöön.

Vastaajilla oli kyselyn lopussa mahdollisuus vapaasti kertoa opinto-ohjauksen riittävyydestä. Tähän kysymykseen tuli 46 vastausta. Suuri osa avokenttävastauksista liittyivät resurssien niukkuuteen, opinto-ohjaajien määrään sekä jaksamiseen. Opinto-ohjaajat toivovat lisää aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen. Työaikaa kuluu mm. toimistotyöhön, hankkeisiin, työryhmiin. Tämä kaikki on pois opiskelijoiden ohjauksesta.

Työn pirstaleisuus ja jatkuvat muutokset olivat toinen asia, joka nousi vastauksista. Uusia asioita on otettava haltuun hurjaa vauhtia, mutta aikaa asioihin perehtymiseen ei juurikaan ole. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen prosessit koettiin erityisen kuormittavaksi. Erityisen tuen tarpeet lisääntyvät, ja opinto-ohjauksen ja erityisen tuen toimenpiteet liittyvät entistä enemmän toisiinsa. Esimiesten tulisi myös paremmin ymmärtää opinto-ohjaajan työtä. Yksi vastaaja kirjoitti: ”Opinto-ohjaajan työkuva taitaa olla koulutusjohtajille iso mysteeri. Olisi hyvä saada avattua työnkuvaa tarkemmin myös heille.” Opintoohjaajan työn ajallinen rajaaminen on myös muuttumassa entistä vaikeammaksi kesäopintojen yleistyessä. Tämä asia koettiin hankalaksi. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat voivat siten joutua eri asemaan verrattuna lukiolaisiin, missä kesäopintoja ei järjestetä.

Yhteenveto

Minkälainen siis on tyypillinen ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan työ? Kyselyn perusteella voidaan aika selkeästi todeta, että sellaista ei ole. Organisaatiot ovat keskenään hyvin erilaisia. Opinto-ohjaajien työt organisaatioiden sisälläkin saattavat olla hyvinkin erilaisia. Opinto-ohjaajille on tyypillistä, että he tekevät opinto-ohjaajille kuulumattomia tehtäviä, ja näiden tehtävien kirjo on hyvinkin laaja. Se onko tehtävät haluttuja vai ei, ei kysytty tässä kyselyssä. Olisiko opinto-ohjaajat siis halukkaita luopumaan näistä tehtävistä, jos se olisi mahdollista?

Minkälainen siis on tyypillinen ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan työ? Kyselyn perusteella voidaan aika selkeästi todeta, että sellaista ei ole.

Ohjattavien määrän rajaaminen 200 opiskelijaan/opinto-ohjaaja on ollut SOPO ry:n pitkäaikainen tavoite. Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä ja on esitetty, että tämä raja tulisi olla vieläkin matalampi. Tämän kyselyn mukaan keskiarvo ammatillisessa koulutuksessa on 370 opiskelijaa. Resursseja on jonkin verran parannettu, mutta hyvin harva opinto-ohjaaja ilmoittaa, että ohjattavien määrä olisi sopivalla tasolla. Nykyinen keskiarvo on suhteettoman korkea ja sen madaltamiseksi tulee tehdä työtä tulevaisuudessakin. Työkuvia olisikin monessa työpaikassa tarpeellista vielä tarkentaa ja työtehtäviä tulisi pystyä rajaamaan niin, että kaikilla opinto-ohjaajilla olisi riittävästi aikaa opiskelijoiden ohjaukseen ja oman työn kehittämiseen.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Hans Kankkonen, Ammatillinen toimikunta

Kolumni – Matti Strömmer