3 minute read

Oppilaanohjausta globaalisti ja lokaalisti

– TET-iltapäivä Soinin yhtenäiskoulussa 8.12.2022

Sekä kansallisen että kansainvälisen tutkimuksen mukaan käytännön kokemukset työelämästä tarjoavat nuorille arvokkaita työvälineitä omaa tulevaisuutta koskevien suunnitelmien ja valintojen pohjaksi. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomi on ollut tässä asiassa edelläkävijä, koska TET-jaksot sisällytettiin opetussuunnitelmiin jo peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Kansainvälisesti ohjauksen ja työelämäkokemusten integroiminen osaksi opetussuunnitelmaa on käynnistynyt laajemmin vasta 2000-luvulla. Esimerkiksi pari vuotta sitten OECD käynnisti ”Career Readiness” -hankkeen, jonka yhteydessä lupaavien käytäntöjen lisäksi eri maista kootaan tutkimustietoa työelämäkokemusten yhteyksistä urasuunnitteluun ja työelämään siirtymiseen (https://www.oecd.org/education/ career-readiness/)

Advertisement

Aika ajoin TET-jaksojen järjestäminen nousee julkiseen keskusteluun. Esimerkiksi viime vuonna osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa julkistettiin arviointiraportti TET-jaksojen toteutuksesta Suomessa (https:// julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163982). Tulosten mukaan oppilaiden näkemykset jakson ajalta vaihtelevat, ja harjoittelu voi olla heille positiivinen, neutraali tai kielteinen kokemus. Selvityksen mukaan TET-jaksojen kehittämiseksi tarvitaan suunnitelmallisuutta, jonka avulla voidaan lisätä niiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Parin viime vuoden aikana koronapandemian takia useat työpaikat rajoittivat turvallisuus- ja muista syistä TET-jaksojen järjestämistä. Tämän takia monet oppilaitokset ovat pyrkineet aktivoimaan uudelleen aiemmat kontaktit ja yhteistyömuodot. Esimerkiksi Soinin yhtenäiskoulu järjesti 8. joulukuuta 2022 teemailtapäivän, jossa juuri toteutetun TET-jakson kokemuksia tarkasteltiin sekä paikallisesta että globaalista näkökulmasta. Keskusteluissa olivat mukana yläkoulun 8.-9. luokkien oppilaat opettajineen, alueen työnantajien edustajat sekä paikallislehden toimitus.

Moneen muuhun maahan verrattuna Suomi on ollut tässä asiassa edelläkävijä, koska TET-jaksot sisällytettiin opetussuunnitelmiin jo peruskoulu-uudistuksen yhteydessä.

Mahdollisimman paljon irti TET-jaksosta

Soini on yksi Etelä-Pohjanmaan pienimmistä kunnista asukasmäärältään. Yhtenäiskoulussa on kaikkiaan noin 280 oppilasta, joista noin sata on vuosiluokilla 7–9. Yläkoulussa on myös oppilaita Lehtimäeltä naapurikunnasta Alajärveltä. Yhdeksännen luokan oppilaiden TET-jakso järjestettiin viime vuonna marras-joulukuun taitteessa. Opinto-ohjauksen tehtäviä kuluvana vuonna hoitava erityisopettaja Irma Nukarinen kertoo, että oppilaiden TETjaksot on onnistuttu järjestämään viime vuosina koronasta huolimatta hyvin. Oppilaat olivat TET-jaksoilla mm. vähittäiskaupassa, grillikahviloissa, päiväkodeissa, esiopetuksessa, raskaskoneiden huoltoyrityksissä, maatiloilla ja hevostalleilla. Syksyllä huomiota kiinnitettiin erityisesti siihen, että oppilaat saisivat TET-jaksosta mahdollisimman paljon irti mm. perehtymällä yrityksen toimintaan ja pohtimalla, mitä koulussa opittavia taitoja tarvitaan työelämässä. Myös työssäoppimisen arviointi jaksojen aikana nostettiin tietoisesti kehittämiskohteeksi. Irma Nukarinen painottaa, että työnantajien ja koulun välinen yhteistyö korostuu etenkin hajaasutusalueilla, joissa jo elinkeinorakenteiden takia TET-paikkojen tarjonta on pääkaupunkiseutuun verrattuna rajallisempi.

Samantyyppiset kysymykset ovat merkittäviä nuorille eri puolilla maailmaa

Soinin TET-iltapäivä linkitettiin osaksi samaan aikaan meneillään olevaa kansainvälistä urasuunnittelun ja ohjauksen teemakuukautta (https://www. skillsforemployment.org/skpEng/iagevent). Tilaisuuden aluksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) edustaja Cynthia Harrison alusti lyhyesti Teamsin kautta, miksi urasuunnittelulla on merkitystä tulevaisuuden työelämässä. Hän kertoi myös, miksi kansainväliset organisaati- ot (EU:n komissio, Cedefop, Euroopan koulutussäätiö, OECD, ILO, Unesco ja Maailmanpankki) ovat nyt yhdessä tiivistäneet yhteistyötään sekä käynnistäneet tämän kansainvälisen teemakuukauden.

Kansainvälisen teemakuukauden tavoitteena on jakaa kokemuksia tavoista, joiden kautta voi oppia tunnistamaan omia mahdollisuuksiaan sekä pyrkiä yhdistämään omia toiveita ja työelämässä tarvittavaa osaamista. Samantyyppiset kysymykset tuntuvat olevan merkittäviä nuorille eri puolilla maailmaa. Hän rohkaisi oppilaita tarkastelemaan omia uratavoitteitaan sekä paikallisissa että myös globaaleissa työtehtävissä.

Työnantajilla positiivisia

kokemuksia

Tämän jälkeen oppilaat kertoivat kokemuksistaan ja esittivät kysymyksiä työnantajille. Oppilaiden kokemukset olivat pääosin positiivisia ja samansuuntaisia kuin viime vuonna julkaistussa kansallisessa arvioinnissa. He kokivat päässeensä kokemaan käytännössä monia työtehtäviä, ja työnantajat olivat ottaneet heidät mielellään vastaan. Osa olisi toi- vonut vielä tarkempia ohjeita alkuinfon jälkeen myös jakson edetessä. Työnantajat myönsivät, että perehdyttämisessä on aina petrattavaa, eikä sitä aina ehditä tehdä riittävästi. Toisaalta he sanoivat pyrkivänsä ottamaan huomioon oppilaiden lähtökohdat ja aiemmat kokemukset alalta työtehtävien valinnassa. He korostivat myös tarkkaavaisuutta työturvallisuuden suhteen sekä oppilaiden omaa asennetta jaksojen aikana.

Työnantajien mukaan hyvä työntekijä pystyy tarttumaan toimeen omien kykyjensä mukaan ja ottaa vastuuta omista tekemisistään.

Usein oppilailla on ollut mahdollisuus myöhemmin saada kesätöitä aiemmista TET-paikoista. Työnantajilla oli ensisijaisesti positiivisia kokemuksia tettiläisistä, ja he kertoivat jaksojen olevan tärkeä osa heidän toimintaansa myös tulevaisuudessa.

Miten haetaan työtä ja miten pärjätään elämässä?

Oppilaat halusivat myös tarkemmin kuulla työnantajien näkemyksiä työpaikan hakemisesta, yrittäjyydestä sekä urasuunnittelusta. Työnantajien edustajat korostivat, että työpaikkaa haettaessa kannattaa olla oma persoona, kuvata osaamistaan rehellisesti ja kertoa myös, mitä uutta haluaa oppia työpaikassa. Heidän mukaansa hyvä työntekijä pystyy tarttumaan toimeen omien kykyjensä mukaan ja ottaa vastuuta omista tekemisistään.

Yrittäjyyden parhaina puolina he kokivat vapauden kehittää tuotteita, ratkoa ongelmatilanteita ja viedä asioita eteenpäin. Toisaalta aikatauluvaateet saattavat joskus aiheuttaa stressiä. Lopuksi he korostivat, että omaa opiskelua ja tulevaisuutta koskevat ratkaisut kannattaa tehdä itse, eikä mennä pelkästään sen hetkisten kavereiden mukana. Omiin kokemuksiinsa vedoten he totesivat, että suunnitelmia voi aina tarkentaa tai myöhemmin elämässä vaihtaa myös toiselle alalle. Aiempaa osaamista on mahdollista hyödyntää uusissa tehtävissä eikä koskaan ole myöhäistä oppia uutta.

Kokoavana kysymyksenä oppilaat halusivat tietää, miten pärjätä elämässä.

Työnantajien mukaan tarvitaan terve usko omaan tekemiseen, sopiva tasapaino eri asioiden välillä, avoimuutta uusille asioille sekä luottamusta muihin ihmisiin. He korostivat myös päätöstenteon taidon merkitystä, koska kelluva tila heidän mielestään pitemmän päälle on kuluttavaa. Aiempia päätöksiähän voi aina korvata tai täydentää uusilla ratkaisuilla.

TET-jaksojen merkitystä sekä toteuttamiseen liittyvää pedagogista prosessia kannattaa edelleen aika ajoin pysähtyä pohtimaan.

TET-jaksoilla on merkitystä

Iltapäivän tilaisuus Soinissa osoitti, että TET-jaksoilla todella on merkitystä sekä oppilaiden että paikallisten yritysten näkökulmasta. Vaikka TET-jaksot ovat olleet osa suomalaista oppilaanohjausta jo vuosikymmeniä, niissä on vielä paljon kehityspotentiaalia. Jaksojen merkitystä sekä toteuttamiseen liittyvää pedagogista prosessia kannattaa edelleen aika ajoin pysähtyä pohtimaan laajemmin osana koko oppilaitoksen opetussuunnitelman toteutusta yhteistyössä oppilaiden, muiden opettajien ja alueen työnantajien kanssa. TET-jaksojen toteuttaminen myös verkon välityksellä lisää vaihtoehtoja haja-asutusalueilla.

Parhaimmillaan TET-jakso herättää kiinnostuksen urasuunnitteluun ja motivoi oppilaita hakeutumaan alaan liittyvään koulutukseen. Tälle on näyttöä myös viimeisimmissä PISA-arvioinneissa, joiden mukaan oppilaiden kokemat urasuunnittelutaidot ovat yhteydessä myös laajemmin opiskeluun sitoutumiseen.

Teksti:

Raimo Vuorinen, KT Alumni 1972, Soinin kunnallinen keskikoulu raimo.vuorinen@gmail.com

Lisätietoja:

TET-iltapäivässä 8.12.2022 mukana olleet työnantajien edustajat: Aki Sammalisto, toimitusjohtaja, Koneurakointi Aki Sammalisto Oy Esa Järvelä, toimitusjohtaja, EJTarhat Oy

Tomi Kurunmäki, Puutili Ky, Lehtimäen Yrittäjät varapj Ilkka Aho, lastentarhanopettaja,

Laulumaan päiväkoti

Torstai-lehden toimittajan Tuula Jokiahon artikkeli tilaisuudesta 10.12.2022: https://www.torstai-lehti. fi/2022/12/10/soinin-kasit-ja-ysitsaivat-ajattelemisen-aihetta/

Yhteenveto tilaisuudesta Global Careers Month -sivustolla: https://www.skillsforemployment. org/skpEng/iagevent/detail/5289

This article is from: